Esipolvet henkilölle Martta Tamminen os. Eronen Seppo Tamminen Hämeenlinna
Sisällysluettelo. Martta...... Tammisen.......... os... Eronen....... esipolvet......................................................................... 1.... Ensimmäinen............ sukupolvi.................................................................................... 1.... Toinen...... sukupolvi.......................................................................................... 4.... Kolmas....... sukupolvi......................................................................................... 5.... Neljäs..... sukupolvi........................................................................................... 7.... Viides..... sukupolvi........................................................................................... 9.... Kuudes....... sukupolvi........................................................................................ 12..... Seitsemäs........ sukupolvi....................................................................................... 16..... Kahdeksas......... sukupolvi...................................................................................... 20..... Yhdeksäs........ sukupolvi....................................................................................... 24..... Kymmenes.......... sukupolvi..................................................................................... 29..... 11... sukupolvi............................................................................................. 34..... 12... sukupolvi............................................................................................. 39..... 13... sukupolvi............................................................................................. 45..... 14... sukupolvi............................................................................................. 50..... 15... sukupolvi............................................................................................. 54..... 16... sukupolvi............................................................................................. 60..... 17... sukupolvi............................................................................................. 67..... 18... sukupolvi............................................................................................. 73..... 19... sukupolvi............................................................................................. 78..... 20... sukupolvi............................................................................................. 83..... 21... sukupolvi............................................................................................. 87..... 22... sukupolvi............................................................................................. 89..... 23... sukupolvi............................................................................................. 91... Nimihakemisto................................................................................................. 92..
Ensimmäinen sukupolvi 1. Martta Eronen [18], jonka vanhemmat olivat Enok Erikanpoika Eronen [794] ja Maria Kallentytär [795], syntynyt 1.3.1908 Asikkala kk, Suntiala, kastettu 8.3.1908 Asikkala kk, kuollut 14.11.1986 Asikkala (P-HKS Lahti), 78-vuotiaana ja haudattu 29.11.1986 Asikkala kk. Yleismuistio: Martta syntyi 1.3.1908 itsellisen Eenok Eerikanpoika Erosen ja Maria Kallentyttären perheeseen Suntialan mökissä (Kukkulakallion kupeessa). Martta kastettiin 8.3.1908 kirkonkylän Suntialassa. Kastamisen suoritti Alfred Mäkinen. Kummeina olivat; itsellinen Anselm Lattonen, vaimonsa Iida ja neiti Aliina Suntiala. Martan lapsuuden koti; Erosen mökki, sijaitsi kirkolla vanhainkodin eteläpuolella harjun kupeessa. Martan äidin isä Karl Frederik Kallenpoika Koskinen, ent. Korpenfelt, polveutuu Korpenfelt/ Silfverbögel - säätyläissuvuista, joista Korpenfeltit vaikuttivat lähinnä Asikkalan Vähä-Äiniöllä, asuinkartanona Mattila 1600-1700- luvuilla. Silfverbögel -aatelissuku hallitsi Sysmää ja Hartolaa 1500-1700-luvuilla. Marran eräs esi-isä oli Silfverbögel - suvun kantaisä Sipi Henrikinpoika, joka hallitsi aikoinaan 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa Suur-Sysmässä (Hartolassa) Koskipään, Pohjolan ja Kalhon kartanoa sekä Nuoramoisten Nordenlundia. Samoin hänellä oli suuria maaomaisuuksia Asikkalassakin; Vähä-Äiniöllä ja Hillilässä sekä myös mm. Kirkkonummella. Itse asiassa Martan sukujuuret tunnetaan noin ajanlaskun alkuun asti, yli 2000 v. päähän keisari Augustukseen asti!! Tämä aikalailla hypoteettinen Martan sukujuurihaara löytyy Kurhilan kartanon von Berg-suvun kautta. Margaretha von Berg avioitui tai naitettiin v. 1678 puolisoksi Vähä-Äiniön Henrik Sigfridinpoika Korpenfelt'n (tai Kårpfelt) kanssa, viite; s. 467-469 ja 475-479 AH. Martan sukujuuria löytyy Hollolan (nykyään Asikkalan) Paakkolan Savolan rälssitilalta kuten Väinönkin, vaikkakin keskinäistä sukulaisuutta ei ole pystytty varmistamaan. Martta työskenteli vartuttuaan Asikkalan kirkolla eri taloissa. Sitten hän muutti kirkonkirjojen mukaan 17.2.1931 Helsinkiin, jossa Martta työskenteli eräässä perheessä lastenhoitajana, Asikkalan Pulkkilasta lähtöisin olevan Laurilan perheen (sukua Korpenfelteille) palveluksessa Tunturikatu 3:ssa. Martan muistiinpanoista löytyy mm. hänelle kirjoitettu työtodistus: "Neiti Martta Eronen on ollut allekirjoittaneen luona kotiapulaisena 1 pv kesäk. 1929-1 pv syysk. 1932 ja on tänä aikana käyttäytynyt hyvin, ollut täysin rehellinen, nöyrä ja ahkera sekä tottunut yksinkertaiseen ruuanlaittoon. On nyt omasta pyynnöstään vapaa palveluksestani. Asikkalassa 30 pv elok. 1932 Alli Laurila Tunturik. 3 Helsinki". Helsingistä Martta palasi kirkonkirjojen mukaan 15.3.1933 takaisin Asikkalan kirkolle, jossa hän työskenteli pastori Ensio Mäkelän palveluksessa. Mäkelällä ollessaan Martta tutustui lähemmin Väinöön ja avioiduttuaan he asuivat lyhyen aikaa Erosen todella pienessä mökissä rantaharjussa Päijänteen tuntumassa. Martta muutti sittemmin Väinön kanssa Aromäkeen, jossa he asustelivat yhdessä lapsettomana parina kuolemaansa asti. Martta työskenteli eri taloissa erilaisissa palvelustehtävissä ja auttamassa, erityisesti Suntialassa ja Suntiolassa. Aromäki oli meille Paulin lapsille kuin toinen koti ja Martta (Marra) nimenomaan meille ja minulle tavattoman läheinen ja tärkeä ihminen; kuin toinen äiti (tai ehkä ikänsä puolesta paremminkin isoäiti!). Martta oli erityisen lämmin, sydämellinen ja aina ystävällinen sekä erityisen auttavainen ihminen. Kristillisyys oli Martalle tärkeää, hän ei pitänyt siitä mitään numeroa, se oli hänelle ilmeisesti henkilökohtainen ja voimaa antava asia. Allekirjoittanut koki suunnattomana rikkautena sen että omasi tavallaan "kaksi äitiä ja kaksi isää; omien vanhempien lisäksi; Martta ja Väinö. Marra kuoli 78 v. ikäisenä 14.11.1986 Asikkalassa tai tarkemmin Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa ja haudattiin 29.11.1986 Väinön viereen Asikkalan kk:n hautausmaalle. Seppo Tamminen Martta avioitui puolisonaan Väinö Armas Tamminen [15] [MRIN:5], jonka vanhemmat olivat Antti Kustaa Tamminen [6] ja Iida Sofia Juhontytär Lindroos [4], 23.6.1935 Asikkala. Yleismuistio: Väinö syntyi 18.4.1902 Kärkölän Lappilassa (Anttilan Jussilassa), jossa hänen vanhempansa Antti ja Ida asustelivat lyhyen aikaa ennenkuin muuttivat takaisin Asikkalaan ja sitten Sysmään v. 1906. Sysmästä perhe palasi sitten Asikkalaan v. 1913. Väinö asusteli aikuiseksi vartuttuaan vanhempiensa Antin ja Idan kanssa Antin mökissä Asikkalan kirkolla (Kaunistossa v. 1921 alkaen). Avioiduttuaan Martan kanssa v. 1935, he asuivat yhdessä jonkun aikaa Martan äidin Marian kanssa Erosen hyvin pienessä mökissä vanhainkodin eteläpuolella Rantaharjussa. Sittemmin Väinö hankki kirkon länsipuolelta Aromäki -nimisen mökin v. 1939 (Väinölle annettu lainhuuto Aromäkeen 6.3.1939). Aromäessä he sitten asuivat lapsettomana parina kuolemaansa asti. Martta oli jokseenkin kovilla maksaessaan Aromäen velkaa Väinön ollessa jatkosodassa. Aromäki kuului alunperin Iso-Laukkalan tilaan. Mökin historiasta lyhyt selvitys jäljempänä. Väinö teki sähkölinjatöitä Asikkalassa ja myös kauempanakin. Hän oli yhdessä veljensä Uunon ja Lundenin Jalmarin kanssa mm. Karjalan kannaksen sähköistystöissä v. 1930-1931 tienoilla. Väinöllä jäi urakka kesken kun hän katkaisi jalkansa ollessaan Kuolemanjärvellä. Väinö oli kiivennyt tolppaan eikä käyttänyt turvavyötä ja kun hän veti itseään ylöspäin käsin eristeosan varassa ja sen varsi katkesi niin Väinö kaatui taaksepäin, toinen jalka irtosi tolppakengästä,
mutta toinen ei, ja niin siihen jalkaan kohdistui paha vääntö ja jalka katkesi. Väinö jäi roikkumaan sähköpylvään huippuun pää alaspäin katkenneen jalan varassa. Uuno oli samaan aikaan toisessa pylväässä, josta näki tapahtuneen ja riensi apuun, kiipesi tolppaan ja sai Väinön pystyyn ja tuotua vielä alaskin. Se oli Uunolta varsinainen uroteko. Väinö lähti sitten polkupyörällä yhdellä jalalla polkien sairaalaan Kuolemanjärvelle. Väinö toimi yhden kesän myös Wellamo -laivan kansimiehenä Päijänteellä. Väinö työskenteli Kalkkisten kanavalla v. 1962-1967 aikana. Samoin rakennustöissä, lähinnä telinetöissä mm. Vääksyssä, Kandenin Vennerin kanssa. Väinö ja Venner tekivät kovasti "jäynää" toisilleen. Antin kuoleman jälkeen (v. 1953) Väinön äiti Ida asui heidän luonaan Aromäessä kuolemaansa v. 1956 asti. Väinölle tärkeää oli kalastaminen Päijänteellä. Väinö oli allekirjoittaneelle henkilökohtaisesti todella tärkeä ihminen. Erityisesti oli mahtavaa päästä Väinön mukana Päijänteelle kesä sunnuntai aamuisin klo 5.00 ongelle Selkämatalalle tai Linkosaaren luodon sivuun (tai Katslahteen matalikolle). Ensin pyydettiin hyttysverkkohaavilla Linkosaaren luodon rannasta täkykaloiksi mutuja, jotka laitettiin suht. täysinäiseen vesiämpäriin ja sieltä sitten selkäevän alta poikittain ongen koukkuun. Ahven oli ahnas kala syömään mutuja. Kun sitten kirkonkellot alkoivat soimaan niin onget nostettiin ylös ja soudettiin usein vielä uistinta perässä vetäen kotorantaan; Rättölänrantaan, jossa Väinö piti venettään ja huom. piti sitä todella hyvässä kunnossa. Kaikki mitä Väinö teki, niin sen hän teki äärimmilleen viedysti huolella ja hartaudella. Erityisesti kaikissa puutöissä hän oli tavattoman taitava ja kätevä. Väinön heikkous oli sortuminen alkoholiin muutama kerta vuodessa. Se tapahtui siten että kun hän jostain sai kimmokkeen, niin sitä putkea kesti sitten 1-2 vkoa. Me Paulin pojat jouduimme kuuntelemaan näiden jaksojen aikan lukemattomia kertoja Väinön sotajuttuja kyllästymiseen asti, sen vuoksi niitä ei muistissani ole juurikaan mitään. Toinen asia oli se, että Väinön ryyppyjakson aikana meitä poikia hieman "komennettiin" vähän ikäänkuin valvomaan missä Väinö hortoili, mm. ojan pohjaltakin häntä yritimme monesti vähillä voimilla saada pystyyn ja Aromäen suuntaan. Väinö tahtoi aina näillä retkillään päästä Martan luokse takaisin. Se minkä muistan oli vaikeaa, kun hän pyysi ryyppyputkensa lopulla meitä poikia usein hakemaan hänelle rapulapilsneriä silloisissa paksuissa ½ l pulloissa. Väinö oli myös todella tarkka ja tunnollinen puutarhan ja erityisesti omenapuiden hoidossa. Keväisin Väinö mestarillisesti leikkeli ja jalosteli omenapuita. En ole koskaan muualla syönyt niin hyviä omenoita kuin mitä oli Väinön Räävelinpäärynä -omenalajike. Väinö mutusteli mielellään vaaleista leivistä setsuurilimppua. Väinö osallistui kansalaissotaan nuorena 16 v. poikana lähinnä sen vuoksi että punaiset lupasivat hyvää palkkaa ja toiseksi kun hänellä oli hevonen ja hevosmiehistä oli pulaa. Väinö ei tiettävästi joutunut ase kädessä taisteluun vaan toimi hevosmiehenä kuljetustehtävissä, kuten isänsäkin Antti, mutta joutui kuitenkin kokemaan sodan kauheudet. Väinö vangittiin ja hän joutui sitten Lahteen ensin Felmannin "pellolle" ja sitten Hennalan vankileirille ja sai tuomion maanpetturuudesta ja koki vankileirillä äärimmäisen ankeat olot. Hänet mm. piestiin raipoilla vartijoiden toimesta tajuttomaksi ja veriseksi "lihakasaksi". Vankeja oli Hennalassa niin paljon että mitään nukkumapaikkaa ei ollut vaan vangit istuivat toisiinsa nojaten ja yrittivät sitten vuorotellen nukkua ulosteidensa ja eritteidensä keskellä. Ruokaa vangeille oli todella minimaalisesti, koska väkeä oli niin paljon, jotain olematonta perunakeitto-litkua tai vastaavaa saattoi joku silloin tällöin onnistua saamaan. Olosuhteet olivat todella kammottavat, Hennalan kokemuksista on mm. vankileirin lääkäri kirjoittanut muistelonsa ja ne ovat karmaisevaa luettavaa. Peltolan Kyösti oli sitten pelastanut Väinön, kuten myös isänsä Antinkin ja hakenut heidät pois vankileiriltä. Väinö painoi vain 45 kg vapautuessaan Hennalan vankileiriltä. Väinön äiti Ida osasi viisaasti ruokkia todella laihaa Väinöä aluksi pienin annoksin ja kevyesti ja näin Väinö kuntoutui vankileirin rankoista kokemuksista. Kerrotaan että paljon myöhemmin Väinölle oli joku ihmetellen sanonut; "ei uskoisi että Tamminenkin on kommunisti", johon Väinö oli vastannut; "sitä minä en ole, mutta Hennalassa minuun ja minun selkääni hakattiin raipoilla ikuisesti kestävä punainen väri". Maanpetturuustuomion vuoksi Väinöä ei huolittu talvisotaan, mutta kesällä 1941 hän sai komennon rintamille jatkosotaan ja osallistui Sortavalan linjalla taisteluihin. Sillä retkellään Väinö kävi Äänisjärven rannalla ja Äänislinnassa "Suur-Suomea tekemässä". Väinön sodan aikaisesta muistikirjasta löytyy vuodelta 1941 mm. seuraavanlainen teksti: pvm.; 9.7.1941 "Rakas Martta. Tulee lähtö taisteluun. Jos kuolen niin kiitoksia rakkaudestasi. Wäinö Tamminen". Eli Väinö oli kirjoittanut kaiken varalta jäähyväiskirjettä Martalle omaan muistivihkoonsa. Edelleen siitä löytyy mm. tekstit: "Tuntolevy 299234. Waimo: Martta Tamminen. Os. Asikkala kk". Samoin pvm.; 18.7.1941. "Lähtö taisteluun. Jumala Kaikkivaltias. Armahda minua poikasi kautta. Aamen". Väinö selvisi sodasta ilman ruumiillisia vammoja mutta ymmärrettävästi ja ilmeisesti kantoi henkistä kuormaa hyvinkin pitkän aikaa, johtuen monista kokemistaan kauheuksista ja rankoista sotakokemuksista. Väinö kuoli 81 v.ikäisenä 22.4.1983 Vääksyn sairaalassa. Aromäen historiasta: Mökin rakensi Jooseppi Erkinpoika -niminen kirkonrakentaja Asikkalan kirkon rakennustöiden ihan alkuvaiheissa. Kirkon rakentaminen oli alkanut peruskiven muurauksella 28.3.1878 ja tuo "miljoonan tiilen" kirkko valmistui seuraavan vuoden 1879 jouluun mennessä (lähde: Anneli Mäkelä: Asikkalan kirkkojen historia).
Jooseppi Aromäki, eli alunperin Josef Eriksson, synt. 4.8.1842 Asikkalassa, Vähä-Äiniön kartanossa, Mattilassa, työskenteli renkinä Hillilän Kerolassa, josta muutti sitten kirkolle v. 1873, työskennellen ensin pappilan tilalla renkinä. Asettui sitten Aromäkeen tiettävästi v. 1876 ja otti sitten vähän myöhemmin sukunimekseen Aromäki, k.o paikan mukaan. Joosepin vaimo oli Amanda Karoliina, os. Nätt (vihittiin v. 1874), heille syntyi Aromäessä kolme lasta; Kaarlo v. 1881, Jooseppi v. 1884 ja tytär Hilda Maria v. 1887. Pojat muuttivat Helsinkiin jo v. 1906. Hilda toimi sittemmin opettajana. Kirkonrakentaja Jooseppi Aromäki kuoli Aromäessä 19.8.1930. Kirkonkirjoista löytyy varhaisempiakin tietoja Aromäestä, mm.: RK (rippikirja) v. 1863-1871, löytyy merkintä Aromäestä; Torpan skogen Aromäki, joka oli Laukkala rusthåll'n (N:o 7) torppia, ja asukkaitakin/nimiä löytyy varsin suuri määrä! Eli vanhaa Aromäen torppaa isännöi 1860 luvulla v. 1815 syntynyt suutari Juho Kallenpoika (Johan Karlsson) yhdessä vaimonsa Anna Loviisa Juhontyttären (Anna Lovisa Johansdotter) kanssa. Heillä lapset Leena Maria, synt. v. 1846 ja Eva synt. 1851. Sittemmin torppaa isännöi 1870-luvulla (v. 1876 asti) Tuomas Juhonpoika (Thomas Johansson, synt. v. 1820, ollen tiettävästi torpan edellisen emännän Anna Loviisan veli) vaimonsa Kaisan (Kaisa Annasdotter, synt. v. 1824) sekä kahden poikansa kanssa (+ Fredrik -pojan vaimo Maria). Kun sitten Jooseppi muutti Aromäkeen v. 1876 tienoilla hän rakensi uuden mökin hankkimistaan puretun riihen hirsistä. Ilmeisesti tuo vanha torppa oli sijainnut suunnilleen samalla paikalla mitä Joosepin rakentama mökki on. Väinö Tamminen laajensi sittemmin mökkiä kuistin, varastotilojen ja yläkerran huoneen osalta. Väinön veljen pojan poika Pentti kunnosti Väinön kuoleman jälkeen Aromäen kesämökkikäyttöön vuosituhannen vaihteen tienoilla, rakentaen kuistin uudelleen vähän isommaksi ja yläkerran tilat uuteen uskoon. Seppo Tamminen
Toinen sukupolvi (Vanhemmat) 2. Enok Erikanpoika Eronen [794], jonka vanhemmat olivat N.N. [21160] ja Erika Mattsintytär [1265], syntynyt 7.7.1872 Asikkala kk, Rippola, kastettu 9.7.1872 Asikkala kk, kuollut 3.9.1927 Asikkala kk, 55-vuotiaana ja haudattu Asikkala kk, hautausmaa. Yleismuistio: Eenok Erosen koti sijaitsi kirkolla Päijänteen harjun kupeessa vanhainkodin eteläpuolella. Eenok toimi pitkään Suntialassa (myös Suntiolassa) renkinä, samoin kuin Iidan veli Kalle Rikhard Juhonpoika. Enok avioitui puolisonaan Maria Kallentytär [795] [MRIN:261] 28.12.1900 Asikkala. i. Lauri Eronen [796] syntynyt 3.7.1901 Asikkala, kuollut 17.4.1918 Asikkala, Vääksy (Anianpelto), 16- vuotiaana ja haudattu Asikkala kk, hautausmaa. Hänen kuolinsyynsä oli Sai surmansa kansalaissodassa Anianpellon taistelussa punakaartilaisena. 1 ii. Martta Eronen [18]. Martta avioitui puolisonaan Väinö Armas Tamminen [15] [MRIN:5], jonka vanhemmat olivat Antti Kustaa Tamminen [6] ja Iida Sofia Juhontytär Lindroos [4], 23.6.1935 Asikkala. 3. Maria Kallentytär [795], jonka vanhemmat olivat Karl Frederik Kallenpoika Koskinen (ent. Karlsson ja ent. Korpenfelt) [1270] ja Maria Gustava Kustaantytär [1640], syntynyt 25.7.1878 Asikkala, Vähä-Äiniö, Yrjölä, Norokoski, kastettu 4.8.1878 Asikkala, Vähä-Äiniö, kuollut 7.4.1948 Asikkala kk, Aromäki, 69-vuotiaana ja haudattu Asikkala kk, hautausmaa. Yleismuistio: Talollisen tytär Vähä-Äiniön Norokosken tilalta, työskenteli piikana Vähä-Äiniöllä ja kirkonkylän pappilassa. Kävi töissä myös mm. Suntiolassa aina kun siellä tarvittiin apua. Mari tunnettiin hyvin vaatimattomana ja ystävällisenä sekä auttavaisena ihmisenä. Kun erään kerran Suntiolan pellolla väki oli viimeistä päivää perunannostossa ja söivät päivällistä niin Maria sanoi paikalla oleville pojille; "syökää nyt tarpeeksi perunaa ettei tarvitse huomenna syödä". Mari eli viimeiset ajat (v. 1947-1948 talven) tyttärensä Martan taloudessa ja hoidossa Aromäessä. Maria avioitui puolisonaan Enok Erikanpoika Eronen [794] [MRIN:261] 28.12.1900 Asikkala.
4. N.N. [21160]. Martta Tammisen os. Eronen esipolvet Kolmas sukupolvi (Isovanhemmat) N.N. oli suhde henkilöön Erika Mattsintytär [1265] [MRIN:7604]. Avioliiton tila: naimaton. Pari ei avioitunut. Heidän lapsensa olivat: i. Amanda Erikantytär [21461] syntynyt 27.5.1870 Asikkala ja kuollut 23.7.1870 Asikkala. 2 ii. Enok Erikanpoika Eronen [794]. Enok avioitui puolisonaan Maria Kallentytär [795] [MRIN:261], jonka vanhemmat olivat Karl Frederik Kallenpoika Koskinen (ent. Karlsson ja ent. Korpenfelt) [1270] ja Maria Gustava Kustaantytär [1640], 28.12.1900 Asikkala. 5. Erika Mattsintytär [1265], jonka vanhemmat olivat Matts Adamsson [1661] ja Maria Ulrika Johansdotter [1662], syntynyt 21.1.1837 Asikkala kk, Piekkola, kastettu 23.1.1837 Asikkala kk, kuollut 25.5.1913 Asikkala kk, Suntiala, 76-vuotiaana ja haudattu Asikkala kk. Yleismuistio: Rengin tytär. Piikana mm. Piekkolassa, Rippolassa ja Suntialassa. Mainittiin myös itselliseksi. Synt.aikana esiintyy myös 27.1.1837 Erika oli suhde henkilöön N.N. [21159] [MRIN:411]. Avioliiton tila: naimaton. Pari ei avioitunut. Heidän lapsensa oli: i. Juho Kustaa Erikanpoika Eronen [1743] syntynyt 6.7.1863 Asikkala ja kuollut 21.10.1935 Lahti 72- vuotiaana. Juho avioitui puolisonaan Ida Boman [1744] [MRIN:574], jonka vanhemmat olivat Enok Boman [6965] ja Gunigunda Gunilla Silfverberg [6966], 28.12.1884 Asikkala. Erika oli suhde henkilöön N.N. [21160] [MRIN:7604]. Avioliiton tila: naimaton. Pari ei avioitunut. 6. Karl Frederik Kallenpoika Koskinen (ent. Karlsson ja ent. Korpenfelt) [1270], jonka vanhemmat olivat Karl Frederik Korpenfelt [1663] ja Maria Christina Henriksdotter [1664], syntynyt 10.10.1845 Asikkala, Vähä-Äiniö, Yttölä, kastettu 12.10.1845 Asikkala, Vähä-Äiniö ja kuollut 5.10.1922 Asikkala, Vähä-Äiniö, Yrjölä, Norokoski 76-vuotiaana. Yleismuistio: Ratsutilallisen poika Karl Frederik Vähä-Äiniön Yttölästä, joka työskenteli aluksi renkinä Mattilassa (eli Vähä-Äiniön kartanossa) ja Yttölässä, jossa hänet oli merkitty kirkonkirjoissa v. 1866 rusthållariksi. Kalle muutti sitten avioiduttuaan v. 1867 Vähä-Äiniön Yrjölän Norokosken taloon, jossa hän toimi talollisena ja puuskaisäntänä (puusniekkana), koska tilan edellisen isännän kuoltua Kalle nai tilan leskiemännän. Poikapuoli Topias Topiaanpoika (s. 19.12.1854) peri sitten Norokosken talon. Kalle luopui Korpenfelt -nimestään ja esiintyi kirkonkirjoissa Karl Frederik Karlsson'na, mutta otti sitten sukunimekseen Koskinen. Karl avioitui puolisonaan Maria Gustava Kustaantytär [1640] [MRIN:264] 7.3.1867 Asikkala. i. Olivia Kallentytär [3572] syntynyt 15.1.1868 Asikkala ja kuollut 17.1.1877 Asikkala 9-vuotiaana. ii. Johan Rikhard Koskinen [3573] syntynyt 2.4.1870 Asikkala ja kuollut 31.7.1875 Asikkala 5-vuotiaana. iii. August Kallenpoika Koskinen [1641] syntynyt 6.7.1872 Asikkala, Vähä-Äiniö, Yrjölä, Norokoski ja kuollut 31.5.1916 Asikkala, Vähä-Äiniö, Koskinen (Kuusela) 43-vuotiaana. August avioitui puolisonaan Ida Esaiaksentytär Haapanen [3329] [MRIN:1194], jonka vanhemmat olivat Esaias Johansson [3984] ja Erika Johansdotter [3985], 29.10.1899 Asikkala. iv. Karl Koskinen [3574] syntynyt 24.7.1875 Asikkala ja kuollut 11.7.1877 Asikkala 1 vuoden ikäisenä. 3 v. Maria Kallentytär [795]. Maria avioitui puolisonaan Enok Erikanpoika Eronen [794] [MRIN:261], jonka vanhemmat olivat N.N. [21160] ja Erika Mattsintytär [1265], 28.12.1900 Asikkala. 7. Maria Gustava Kustaantytär [1640], jonka vanhemmat olivat Gustaf Ericsson Anttila [21174] ja Lisa (Elisabeth) Gabrielsdotter [21175], syntynyt 23.1.1835 Lammi, Järvenpää, Anttila ja kuollut 1.4.1913 Asikkala, Vähä-Äiniö 78-vuotiaana. Yleismuistio: Maria Gustaava syntyi talollisen tyttärenä 23.1.1835 Lammilla, Järvenpään Anttilassa (=Hämeenkosken Putulan Anttilassa), josta hän Asikkalan srk:n muuttokirjojen mukaan muutti 29.7.1853 piiaksi Vähä-Äiniön Yrjölän Norokosken tilalle, jossa hän avioitui 27.8.1854 tilalla leskeksi jääneen isännän Topias Aataminpojan kanssa. Lammin rippikirjoissa Marian synt.aikana esiintyi virheellisesti myös pvm. 20.1.1835, joka muuntui Asikkalan rippikirjoissa pvm:ksi 20.7.1835. Marian puoliso Topias kuoli 9.2.1866 lavantautiin Norokoskella ja Maria avioitui uudelleen 7.3.1867 Yttölän rusthollarin
Karl Frederik Korpenfeltin kanssa. Yttölän rusthollin emäntä ja myöhemmin Yrjölän Norokosken tilan emäntä. Maria avioitui puolisonaan Tobias Adamsson [3588] [MRIN:1284] 27.8.1854 Asikkala. Yleismuistio: Topias Aataminpoika, talollinen Vähä-Äiniön Yrjölän Norokoskella. Kun Topiaksen ensimmäinen vaimo Henrika kuoli v. 1853 niin Topias avioitui toisen kerran v. 1854 Maria Kustaavan kanssa. i. Topias Topiaanpoika [3589] syntynyt 19.12.1854 Asikkala, Vähä-Äiniö ja kuollut 15.9.1871 Asikkala, Vähä- Äiniö, Norokoski 16-vuotiaana. ii. Gustava Tobiantytär [4480] syntynyt 19.12.1858 Asikkala ja kuollut Ei tiedossa?. Gustava avioitui puolisonaan August Mikkelinpoika Immelin [4481] [MRIN:1594] 26.12.1879 Asikkala. iii. Alexina Topiaantytär [18876] syntynyt 14.9.1865 Asikkala ja kuollut 2.4.1866 Asikkala. Maria avioitui seuraavaksi puolisonaan Karl Frederik Kallenpoika Koskinen (ent. Karlsson ja ent. Korpenfelt) [1270] [MRIN:264] 7.3.1867 Asikkala.
Neljäs sukupolvi (Isoisovanhemmat) 10. Matts Adamsson [1661], jonka vanhemmat olivat Adam Bertilsson [21118] ja Eva Petersdotter [21119], syntynyt 3.7.1807 Asikkala, Särkijärvi. Yleismuistio: Matti Aataminpoika, työskenteli renkinä mm. Särkijärven Mikkolassa, josta muutti v. 1835 Kurhilaan, jossa oli kartanon renkinä ja sitten kirkonkylän Piekkolan renkinä. Renkinä Hillilän Tommolassa v. 1840-1841 ja Kerolassa v. 1842-1847. Matts avioitui puolisonaan Maria Ulrika Johansdotter [1662] [MRIN:541] 27.3.1837 Asikkala. 5 i. Erika Mattsintytär [1265]. Erika oli suhde henkilöön N.N. [21159] [MRIN:411]. Avioliiton tila: naimaton. Pari ei avioitunut. Erika oli sen jälkeen suhteessa kumppaninaan N.N. [21160] [MRIN:7604]. Avioliiton tila: naimaton. Pari ei avioitunut. 11. Maria Ulrika Johansdotter [1662], jonka vanhemmat olivat Johan Michelsson [21154] ja Ulrica Henricsdotter [21153], syntynyt 7.2.1813 Asikkala kk, Piekkola. Yleismuistio: Maria Ulriikka Juhontytär, vihkitietojen mukaan piika kirkonkylän Piekkolasta. Maria avioitui puolisonaan Matts Adamsson [1661] [MRIN:541] 27.3.1837 Asikkala. 12. Karl Frederik Korpenfelt [1663], jonka vanhemmat olivat Henrik Korpenfelt [3335] ja Eva Gustafsdotter [3266], syntynyt 27.10.1805 Asikkala, Vähä-Äiniö, Yttölä, kastettu 31.10.1805 Asikkala, Vähä-Äiniö ja kuollut 4.8.1857 Asikkala 51-vuotiaana. Yleismuistio: Karl Frederik Korpenfelt, Yttölän rushollari, eli ratsutilallinen Vähä-Äiniön Yttölässä. Karl Frederikin perilliset myivät v. 1850 Yttölän osuutensa Sysmästä Vähä-Äiniölle muuttaneelle Enok Matinpojalle (jolle myöhemmin sukunimeksi tuli Yttölä). Todettakoon että Enokin yhteen kokoama Yttölän ratsutila siirtyi sitten Enokin pojan Adolf Toivosen (Asikkalan johtavia kunnalliselämän vaikuttajia 1900 -luvun alussa) haltuun v. 1899. Tämän jälkeen Yttölää ovat hallinneet Adolfin vävy Martti Suntela ja tämän poika Matti Suntela. Karl avioitui puolisonaan Maria Christina Henriksdotter [1664] [MRIN:542] 27.12.1833 Lammi. i. Amanda Maria Korpenfelt [3364] syntynyt 12.12.1837 Asikkala, Lilläinäs, Yttelä ja kuollut 22.9.1886 Asikkala, Vesivehmaa, Vostila, Hellonsilta 48-vuotiaana. Amanda avioitui puolisonaan Anders Fredrik Adamsson [3542] [MRIN:1272] 30.11.1862 Asikkala. 6 ii. Karl Frederik Kallenpoika Koskinen (ent. Karlsson ja ent. Korpenfelt) [1270]. Karl avioitui puolisonaan Maria Gustava Kustaantytär [1640] [MRIN:264], jonka vanhemmat olivat Gustaf Ericsson Anttila [21174] ja Lisa (Elisabeth) Gabrielsdotter [21175], 7.3.1867 Asikkala. iii. Erik Juho Kallenpoika Taipale (ent. Karlsson ja Korpenfelt) [3267] syntynyt 16.9.1848 Asikkala, Vähä- Äiniö, Yttölä, kastettu 20.9.1848 Asikkala, Vähä-Äiniö, Yttölä, kuollut 8.11.1941 Asikkala, Vähä-Pulkkila, Laurila, 93-vuotiaana ja haudattu Asikkala. Erik avioitui puolisonaan Leena Maria Kustaantytär Laurila [3274] [MRIN:1179], jonka vanhemmat olivat Gustaf Jonasson Laurila [3424] ja Maria Simonsdotter [3425], 3.9.1870 Asikkala. 13. Maria Christina Henriksdotter [1664], jonka vanhemmat olivat Henrik Andersson Palander [5818] ja Eva Catharina Carlsdotter [5819], syntynyt 5.1.1808 Mäntsälä, Olkinen, Alastalo ja kuollut 15.1.1858 Asikkala, Vähä-Äiniö 50-vuotiaana. Yleismuistio: Maija Stiina, tai Maria Kristiina, talollisen tytär Mäntsälän Olkisen Alastalosta, asui lapsena myös talollisen tyttärenä Maitoisten Laurilassa. Muutti vanhempiensa mukana Mäntsälästä v. 1819 Lammille, ensin kirkonkylän Ison Lukkarin/kellonsoittajan tilalle (Lampis, Kyrckoby, Stor Klockars), josta Tirmulan Sipilään sekä v. 1823 Montolan Heikkilän tilalle sekä uudelleen v. 1833 kirkonkylän Ison Lukkarin tilalle, josta Maija Stiina muutti 25.5.1833 Asikkalaan, emäntänä Vähä-Äiniön Yttölän ratsutilalla. Maria avioitui puolisonaan Karl Frederik Korpenfelt [1663] [MRIN:542] 27.12.1833 Lammi. 14. Gustaf Ericsson Anttila [21174], jonka vanhemmat olivat Eric Michelsson Anttila [21178] ja Maria Lena Simonsdotter [21179], syntynyt 29.6.1802 Lammi, Järvenpää, Anttila ja kuollut 10.4.1865 Lammi, Järvenpää, Anttila 62-vuotiaana. Yleismuistio: Kustaa Eerikinpoika, talollinen Lammin Järvenpään Anttilassa Gustaf avioitui puolisonaan Lisa (Elisabeth) Gabrielsdotter [21175] [MRIN:7610] 27.12.1828 Hollola.
7 i. Maria Gustava Kustaantytär [1640]. Maria avioitui puolisonaan Tobias Adamsson [3588] [MRIN:1284] 27.8.1854 Asikkala. Maria avioitui seuraavaksi puolisonaan Karl Frederik Kallenpoika Koskinen (ent. Karlsson ja ent. Korpenfelt) [1270] [MRIN:264], jonka vanhemmat olivat Karl Frederik Korpenfelt [1663] ja Maria Christina Henriksdotter [1664], 7.3.1867 Asikkala. 15. Lisa (Elisabeth) Gabrielsdotter [21175], jonka vanhemmat olivat Gabriel Michelsson Erola [21176] ja Helena Michelsdotter [21177], syntynyt 17.12.1798 Hollola, Vesala, Erola ja kuollut 28.10.1880 Lammi, Järvenpää, Anttila 81- vuotiaana. Yleismuistio: Liisa Kaapontytär, talollisen tytär Hollolan Vesalan Erolasta, Lammin Järvenpään Anttilan tilan emäntä. Lisa avioitui puolisonaan Gustaf Ericsson Anttila [21174] [MRIN:7610] 27.12.1828 Hollola.
Viides sukupolvi (Isoisoisovanhemmat) 20. Adam Bertilsson [21118], jonka vanhemmat olivat Bertil Marcusson Bohm [21131] ja Maria Johansdotter [21132], syntynyt 4.6.1761 Asikkala, Salo, Sold torp ja kuollut 1817 Asikkala, Särkijärvi 56-vuotiaana. Yleismuistio: Aatami Pertunpoika, työskenteli renkinä Särkijärven Brusilassa, mainittiin myös itsellisenä Särkijärvellä. Aatamilla esiintyi joissakin kirkonkirjoissa sukunimenä Bohm ja tämän perusteella voitaneen päätellä, että Aatami olisi Salon (Salonsaaren) sotilaan Perttu (Bertil) Bohm'n poika, jolle syntyneiden ja kastettujen kirjan mukaan syntyi Aatami niminen poika 4.6.1761. Rippikirjoissa Aatamilla esiintyi synt.aika 20.2.1761. Adam avioitui puolisonaan Eva Petersdotter [21119] [MRIN:7594] 16.11.1797 Asikkala. i. Johan Adamsson [21129] syntynyt 30.7.1798 Asikkala, Särkijärvi. ii. Zachris Adamsson [21130] syntynyt 26.5.1801 Asikkala, Särkijärvi. 10 iii. Matts Adamsson [1661]. Matts avioitui puolisonaan Maria Ulrika Johansdotter [1662] [MRIN:541], jonka vanhemmat olivat Johan Michelsson [21154] ja Ulrica Henricsdotter [21153], 27.3.1837 Asikkala. 21. Eva Petersdotter [21119], jonka vanhemmat olivat Peter Petersson Ahlström [21120] ja Eva Staphansdotter [21121], syntynyt 23.7.1764 Asikkala, Pulkkila, Sund ja kuollut 23.4.1813 Asikkala, Särkijärvi 48-vuotiaana. Yleismuistio: Eeva Pietarintytär, lautturin tytär Pulkkilan salmesta (sund). Eva avioitui puolisonaan Matts Johansson Knut [21125] [MRIN:7596] 27.2.1785 Asikkala. Yleismuistio: Matti Juhonpoika Knut, reservin sotilas Särkijärveltä i. Juliana Mattsdotter [21126] syntynyt 17.1.1786 Asikkala, Särkijärvi. ii. Matts Mattsson [21127] syntynyt 8.9.1787 Asikkala, Särkijärvi. iii. Abraham Mattsson [21128] syntynyt 18.2.1789 Asikkala, Särkijärvi. Eva avioitui seuraavaksi puolisonaan Adam Bertilsson [21118] [MRIN:7594] 16.11.1797 Asikkala. 22. Johan Michelsson [21154], jonka vanhemmat olivat Michel Jörensson Liukkola [21204] ja Maria (Maja) Michelsdotter [21205], syntynyt 14.4.1769 Lammi, Iso-Evo, Liukkola ja kuollut 25.6.1847 Asikkala kk, Piekkola 78- vuotiaana. Yleismuistio: Juho Mikonpoika, Asikkalan srk:n vihkitietojen mukaan leskimies ja lampuodin poika Lammilta. Johan avioitui puolisonaan Eva Christersdotter [21203] [MRIN:7626] 10.3.1793 Lammi. Johan avioitui seuraavaksi puolisonaan Ulrica Henricsdotter [21153] [MRIN:7603] 8.11.1809 Asikkala. 11 i. Maria Ulrika Johansdotter [1662]. Maria avioitui puolisonaan Matts Adamsson [1661] [MRIN:541], jonka vanhemmat olivat Adam Bertilsson [21118] ja Eva Petersdotter [21119], 27.3.1837 Asikkala. 23. Ulrica Henricsdotter [21153] syntynyt 1773 Hollola? ja kuollut 18.6.1857 Asikkala kk, Piekkola 84-vuotiaana. Yleismuistio: Ulriikka Henrikintytär, Piekkolan emäntä Ulrica avioitui puolisonaan Johan Ericsson Piekkola [21147] [MRIN:7602], jonka vanhemmat olivat Erich Andersson Piekkola [13765] ja Lena Johansdotter [21141], 1794. Yleismuistio: Juho Eerikinpoika, toimi rusthollarina jaetulla Piekkolan tilalla i. Maria Johansdotter [21155] syntynyt 29.12.1797 Asikkala kk, Piekkola ja kuollut 10.5.1799 Asikkala kk, Piekkola 1 vuoden ikäisenä. ii. Gustaf Johansson [21156] syntynyt 12.2.1800 Asikkala kk, Piekkola ja kuollut 3.11.1808 Asikkala kk, Piekkola 8-vuotiaana. iii. Eva Sophia Johansdotter [21157] syntynyt 28.12.1801 Asikkala kk, Piekkola. iv. Malachias Johansson Piekkola [21158] syntynyt 25.12.1805 Asikkala kk, Piekkola. Ulrica avioitui seuraavaksi puolisonaan Johan Michelsson [21154] [MRIN:7603] 8.11.1809 Asikkala. 24. Henrik Korpenfelt [3335], jonka vanhemmat olivat Henrik Korpenfelt [3265] ja Elisabeth Johansdotter Losten [3336], syntynyt 6.2.1784 Asikkala, Joenniemi, Tommola, kastettu 7.2.1784 Asikkala, Lilläinäs ja kuollut 17.6.1856
Asikkala, Vähä-Äiniö 72-vuotiaana. Martta Tammisen os. Eronen esipolvet Yleismuistio: Ratsutilallinen Vähä-Äiniön Yttölässä. Henrik avioitui puolisonaan Eva Gustafsdotter [3266] [MRIN:1195]. 12 i. Karl Frederik Korpenfelt [1663]. Karl avioitui puolisonaan Maria Christina Henriksdotter [1664] [MRIN:542], jonka vanhemmat olivat Henrik Andersson Palander [5818] ja Eva Catharina Carlsdotter [5819], 27.12.1833 Lammi. ii. Sara Maria Korpenfelt [3590] syntynyt 1809 Asikkala ja kuollut 31.5.1832 Asikkala, Lilläinäs, Yttälä 23- vuotiaana. iii. Hedda Carolina Korpenfelt [3352] syntynyt 1811 Asikkala, Lilläinäs, Yttelä, kastettu 15.4.1811 Asikkala, Lilläinäs, Yttelä ja kuollut 1811 (tai 1812?) Asikkala. iv. Eva Sophia Korpenfelt [3353] syntynyt 15.1.1814 Asikkala, Lilläinäs, Yttelä, kuollut 24.2.1814 Asikkala, Lilläinäs, Yttälä, ja haudattu 27.2.1814 Asikkala. v. Johan Henrik Yli-Kauppila (ent.korpenfelt) [3354] syntynyt 8.1.1815 Asikkala, Lilläinäs, Yttelä ja kuollut Ei tiedossa?. Johan avioitui puolisonaan Eva Kaisa Rosell [3365] [MRIN:1202]. Johan avioitui seuraavaksi puolisonaan Anna Kaisa Juhontytär [5821] [MRIN:2120], jonka vanhemmat olivat Johan Mattsson [5839] ja Lena Johansdotter [5840], 1.1.1840 Hollola. vi. Anders Wilhelm Korpenfelt [3355] syntynyt 4.7.1817 Asikkala, Lilläinäs, Yttelä ja kuollut 14.2.1818 Asikkala, Lilläinäs, Yttelä. vii. Gustaf Adolf Korpenfelt [3356] syntynyt 6.3.1819 Asikkala, Lilläinäs, Yttelä, kastettu 14.3.1819 Asikkala, Lilläinäs ja kuollut 16.9.1896 Asikkala 77-vuotiaana. Gustaf avioitui puolisonaan Maria Polin [3384] [MRIN:1206] 26.12.1844 Asikkala. viii. Kristian (Christian) Korpenfelt [3357] syntynyt 5.4.1822 Asikkala, Lilläinäs, Yttelä ja kuollut 21.1.1890 Asikkala, Vähä-Äiniö, Yttölä 67-vuotiaana. Kristian avioitui puolisonaan Wilhelmina Åkker [3391] [MRIN:1211], jonka vanhemmat olivat Matts Åcker [5816] ja Anna Sofia Andersdotter [5817], 6.11.1859 Asikkala. Henrik oli suhteessa henkilöön Maija Olofsdotter [3367] [MRIN:1203]. Avioliiton tila: naimaton. Heidän lapsensa oli: i. Eva Maija Korpenfelt [3368] syntynyt 9.6.1804 Asikkala, Lilläinäs, Yttelä ja kuollut Ei tiedossa?. 25. Eva Gustafsdotter [3266], jonka vanhemmat olivat Gustaf Jacobsson Taaveli [5837] ja Valborg Nilsdotter [5838], syntynyt 21.12.1780 Hollola, Kutajoki, Georgius, kuollut 20.6.1836 Asikkala, Lilläinäs, Yttälä, 55-vuotiaana ja haudattu 26.6.1836 Asikkala. Yleismuistio: Eeva Kustaantytär, rusthollarin tytär Hollolan Kutajoen Taavelista. Asikkalan rippikirjojen mukaan Eeva tuli v. 1804 Hollolasta miniäksi Asikkalan Vähä-Äiniön Yttölään, jossa Eeva oli sitten rusthollin emäntänä. Eevan ja Henrik Korpenfeltin vihkitietoja ei ole löydetty. Eevan veli Taavetti avioitui Henrikin sisaren Agathan kanssa. Eva avioitui puolisonaan Henrik Korpenfelt [3335] [MRIN:1195]. 26. Henrik Andersson Palander [5818], jonka vanhemmat olivat Anders Johansson Laurila [20073] ja Anna Christina Pehrsdotter [20074], syntynyt 10.1.1771 Vanaja, Rastila, Laurila ja kuollut 17.12.1847 Hausjärvi, Herajoki, Kirjausmaa 76- vuotiaana. Yleismuistio: Heikki Antinpoika, talollisen poika Vanajan Rastilan Laurilasta. Heikki muutti v. 1804 Mäntsälän Olkiseen, jossa hänet oli merkitty ensin lampuodiksi Alastalon tilalle sekä v. 1811 alkaen Heikki toimi talollisena Maitoisen Laurilassa. Heikki muutti perheineen v. 1819 Lammille, ensin vaimonsa kotitilalle kirkonkylän Ison Kellonsoittajan tilalle, sitten v. 1821-1822 talolliseksi Tirmulan Sipilään, josta Heikki muutti v. 1823-1833 ja 1835-1839 ajaksi talolliseksi Montolan Heikkilään, oli välillä lampuotina vaimonsa kotitilalla kk:n Iso-Lukkarissa. Heikki muutti perheineen v. 1839 Hausjärvelle, jossa Heikki oli merkitty talolliseksi Herajoen Kirjausmaahan, viimeisinä elinvuosinaan hänet oli merkitty syytinkiläiseksi Kirjausmaahan. Heikki Palander kuoli 76 v. ikäisenä Hausjärven Herajoella. Heikki Antinpojalle ilmaantui Lammilla sukunimeksi Palander ja voitaneen päätellä että hän kuuluisi ehkä samaan sukuun kuin Vanajalla vaikuttanut Palanderin pappissuku, joka on lähtöisin Keuruun Suolahdelta (Suolahti = Palander), kantaisänä Keuruun kirkkoherra Axel Suolaxius (Axelius Theodori), joka kuoli v. 1646. Keuruulta tämä pappissukuhaara kulkeutui Virtain ja Tyrvännön kautta Vanajalle. Toisaalta myös Hausjärvellä tunnetaan laaja Palander -suku, jossa Hausjärvellä on vaikuttanut 4 eri Palander sukuhaaraa; talollis-, torppari, suutari- ja seppäsukuhaarat 1700-1800 luvuilla. Tämä Hausjärven Palander sukuhaara periytyy tiettävästi Keuruun Suolahdelta, viite; sukukirja: Palander suku (Seppo Palander).
Henrik avioitui puolisonaan Eva Catharina Carlsdotter [5819] [MRIN:2118] 13.6.1805 Lammi. 13 i. Maria Christina Henriksdotter [1664]. Maria avioitui puolisonaan Karl Frederik Korpenfelt [1663] [MRIN:542], jonka vanhemmat olivat Henrik Korpenfelt [3335] ja Eva Gustafsdotter [3266], 27.12.1833 Lammi. 27. Eva Catharina Carlsdotter [5819], jonka vanhemmat olivat Carl Adamsson [20069] ja Hedvig Thomasdotter [20070], syntynyt 6.12.1786 Lammi, Kirkonkylä, Iso-Lukkari ja kuollut Ei tiedossa Asikkala. Yleismuistio: Eeva Katariina Kallentytär, talollisen tytär Lammin kirkolta, Ison Lukkarin/ kellonsoittajan tilalta (Kyrckoby, Stor Klockars), emäntänä Tirmulan Sipilässä sekä Montolan Heikkilässä. Emäntänä myös Hausjärvellä Herajoen Kirjausmaassa. Miehensä kuoleman jälkeen Eeva muutti mtk:lla 25 v. 1849 Asikkalaan, tyttärensä perheen luokse Vähä- Äiniön Yttölään. Eva avioitui puolisonaan Henrik Andersson Palander [5818] [MRIN:2118] 13.6.1805 Lammi. 28. Eric Michelsson Anttila [21178], jonka vanhemmat olivat Michel Sigfredsson Anttila [21182] ja Anna Gustafsdotter [21183], syntynyt 26.4.1776 Lammi, Järvenpää, Anttila ja kuollut 10.2.1862 Lammi, Järvenpää, Anttila 85-vuotiaana. Yleismuistio: Eerik Mikonpoika, talollinen Lammin Järvenpään Anttilassa Eric avioitui puolisonaan Maria Lena Simonsdotter [21179] [MRIN:7612] 27.12.1801 Hollola. 14 i. Gustaf Ericsson Anttila [21174]. Gustaf avioitui puolisonaan Lisa (Elisabeth) Gabrielsdotter [21175] [MRIN:7610], jonka vanhemmat olivat Gabriel Michelsson Erola [21176] ja Helena Michelsdotter [21177], 27.12.1828 Hollola. 29. Maria Lena Simonsdotter [21179], jonka vanhemmat olivat Simon Thomasson Savola [21180] ja Eva Michelsdotter [21181], syntynyt 17.2.1780 Hollola (Asikkala), Paakkola, Savola ja kuollut 24.11.1848 Lammi, Järvenpää, Anttila 68-vuotiaana. Yleismuistio: Marja leena Simontytär, lampuodin tytär Hollolan (Asikkalan) Paakkolan Savolasta, emäntänä Lammin Järvenpään Anttilan tilalla Maria avioitui puolisonaan Eric Michelsson Anttila [21178] [MRIN:7612] 27.12.1801 Hollola. 30. Gabriel Michelsson Erola [21176], jonka vanhemmat olivat Michel Mattsson [21189] ja Maria Mattsdotter [21190], syntynyt 29.3.1761 Hämeenkoski, Hankala ja kuollut 12.3.1824 Hollola, Vesala, Erola 62-vuotiaana. Yleismuistio: Kaapo Mikonpoika, lampuodin poika Hämeenkosken Hankalasta, vävynä ja talollisena sekä isäntänä Hollolan Vesalan Erolassa. Gabriel avioitui puolisonaan Helena Michelsdotter [21177] [MRIN:7611] 27.12.1791 Hollola. 15 i. Lisa (Elisabeth) Gabrielsdotter [21175]. Lisa avioitui puolisonaan Gustaf Ericsson Anttila [21174] [MRIN:7610], jonka vanhemmat olivat Eric Michelsson Anttila [21178] ja Maria Lena Simonsdotter [21179], 27.12.1828 Hollola. Gabriel avioitui seuraavaksi puolisonaan Maria Johansdotter [21188] [MRIN:7617] 14.2.1803 Hollola. 31. Helena Michelsdotter [21177], jonka vanhemmat olivat Michel Johansson Erola [21191] ja Anna Mårtensdotter [21192], syntynyt 26.2.1770 Hollola, Vesala, Erola ja kuollut 5.12.1801 Hollola, Vesala, Erola 31-vuotiaana. Yleismuistio: Helena Mikontytär, talollisen tytär Vesalan Erolasta, jossa myös tilan emäntänä Helena avioitui puolisonaan Gabriel Michelsson Erola [21176] [MRIN:7611] 27.12.1791 Hollola.
Kuudes sukupolvi (4. isovanhemmat) 40. Bertil Marcusson Bohm [21131] syntynyt 1727 Asikkala? ja kuollut 4.6.1792 Asikkala, Salo 65-vuotiaana. Yleismuistio: Sotilas Perttu (Markuksenpoika?) Bohm, jonka nimi kirkonkirjoissa oli monessa muodossa; Bertil Bom, tai Boom, Bertil Marci Bom, Bertil Bohm ja myös Berendt Bohm. Hämeen läänin jalkaväkirykmentin pääkatselmuksessa (54959 HJR 413, kuva 290) todettiin v. 1767 että Salon (Salonsaaren) sotilasruodussa n:o 14 (jonka muodosti talot: Hannula ja Köyhälä) oli sotilas Anders Bohm (s. 1716, k. 1775 Salo) saanut eron palveluksesta 14.9.1747 ja tilalle värvättiin 18.1.1750 sotilaaksi Bertil Bohm, joka peri edeltäjältään k.o. sotilasnimen. Tuolloin v. 1767 todettiin että Bertil Bohm oli 39 v. ikäinen, palvellut jo 17 v. ajan ja oli naimisissa. Bertil avioitui puolisonaan Maria Johansdotter [21132] [MRIN:7597] 29.12.1751 Asikkala. i. Anders Bertilsson [21137] syntynyt 11.11.1752 Asikkala, Salo. ii. Johan Bertilsson [21138] syntynyt 13.6.1756 Asikkala, Salo. iii. Matts Bertilsson [21161] syntynyt 13.6.1759 Asikkala, Salo ja kuollut 14.9.1768 Asikkala, Salo 9-vuotiaana. 20 iv. Adam Bertilsson [21118]. Adam avioitui puolisonaan Eva Petersdotter [21119] [MRIN:7594], jonka vanhemmat olivat Peter Petersson Ahlström [21120] ja Eva Staphansdotter [21121], 16.11.1797 Asikkala. v. Maria Bertilsdotter [21139] syntynyt 20.5.1764 Asikkala, Salo. vi. Jöran Bertilsson [21140] syntynyt 24.4.1773 Asikkala, Salo. Bertil avioitui seuraavaksi puolisonaan Lena Simonsdotter [21133] [MRIN:7598] 1779. i. Catarina Bertilsdotter [21134] syntynyt 8.11.1781 Asikkala, Salo. Bertil avioitui seuraavaksi puolisonaan Maria Andersdotter [21135] [MRIN:7599] 31.10.1788 Asikkala. i. Bertil Bertilsson [21136] syntynyt 29.9.1792 Asikkala, Salo. 41. Maria Johansdotter [21132] syntynyt 1734 Asikkala, Salo ja kuollut 14.3.1778 Asikkala, Salo 44-vuotiaana. Yleismuistio: Maria Juhontytär, vihkitietojen mukaan piika Salon Majurin puustellista Maria avioitui puolisonaan Bertil Marcusson Bohm [21131] [MRIN:7597] 29.12.1751 Asikkala. 42. Peter Petersson Ahlström [21120] syntynyt 1731 Sysmä, Nuoramoinen? ja kuollut 13.12.1788 Asikkala, Pulkkila, Sund 57-vuotiaana. Yleismuistio: Pietari Pietarinpoika (Peter Petersson) mainittiin rengiksi kun hän avioitui v. 1759 Asikkalan Pulkkilaan ja vihkitiedoissa mainittiin että hän tuli kapteeni Bökman'in (Pietari Bökman) palveluksesta Sysmän Nuoramoisten Olkkolan kartanosta. Pietarille ilmaantui sukunimeksi Ahlström kun hän sai v. 1761 tienoilla lautturin viran Pulkkilan salmesta, viite; s. 386 AH. Pietari oli merkitty myöhemmin myös torppariksi ja itselliseksi Pulkkilan salmessa (Sund). Pietari kuoli 57 v. ikäisenä 13.12.1788 Pulkkilassa. Peter avioitui puolisonaan Eva Staphansdotter [21121] [MRIN:7595] 25.3.1759 Asikkala. i. Peter Petersson [21124] syntynyt 12.1.1760 Asikkala, Pulkkila, Sunde. ii. Maria Elisabeth Petersdotter [21122] syntynyt 22.3.1761 Asikkala, Pulkkila, Sunde ja kuollut 1761 Asikkala, Pulkkila, Sunde. iii. Maria Petersdotter [21123] syntynyt 9.6.1762 Asikkala, Pulkkila, Sund. 21 iv. Eva Petersdotter [21119]. Eva avioitui puolisonaan Matts Johansson Knut [21125] [MRIN:7596] 27.2.1785 Asikkala. Eva avioitui seuraavaksi puolisonaan Adam Bertilsson [21118] [MRIN:7594], jonka vanhemmat olivat Bertil Marcusson Bohm [21131] ja Maria Johansdotter [21132], 16.11.1797 Asikkala. 43. Eva Staphansdotter [21121] syntynyt 1741 Asikkala, Pulkkila, Kaukola? ja kuollut 1.4.1790 Asikkala, Pulkkila, Sund 49-vuotiaana. Yleismuistio: Eeva Tapanintytär (Tahvontytär?) mainittiin avioituessaan 25.3.1759 Pietari Pietarinpojan kanssa talollisen tyttäreksi Pulkkilan Kaukolasta. Kaukolasta ei kuitenkaan löydy Tapani (tai Tahvo) nimistä talonpoikaa ja voitaneen epäillä tulkintavirhettä ja siten Eeva voisi olla Iso-Äiniöllä sotilaana toimineen Tapani (Staphan) Causti'n tytär. Tiedetään että Tapani Causti'lle syntyi tytär Eeva 29.1.1741 Iso-Äiniöllä. Ehkä Causti ja Kaukola nimissä on tullut sekaannuksia (?). Eva avioitui puolisonaan Peter Petersson Ahlström [21120] [MRIN:7595] 25.3.1759 Asikkala.
44. Michel Jörensson Liukkola [21204] syntynyt 1726 Lammi, Tommala, Mattila ja kuollut 2.5.1790 Lammi, Iso-Evo, Liukkola 64-vuotiaana. Yleismuistio: Mikko Yrjönpoika, talollisen poika Lammin Tommalan Mattilasta, jossa toimi isäntänä v. 1762-1764, mutta avioiduttuaan v. 1765 muutti Iso-Evon Liukkolaan, jossa tilan emäntä Maria oli jäänyt leskeksi ja näin Mikko isännöi Liukkolan tilaa. Michel avioitui puolisonaan Maria (Maja) Michelsdotter [21205] [MRIN:7627] 19.1.1765 Lammi. 22 i. Johan Michelsson [21154]. Johan avioitui puolisonaan Eva Christersdotter [21203] [MRIN:7626] 10.3.1793 Lammi. Johan avioitui seuraavaksi puolisonaan Ulrica Henricsdotter [21153] [MRIN:7603] 8.11.1809 Asikkala. Michel avioitui seuraavaksi puolisonaan Anna Henricsdotter [21206] [MRIN:7628] 3.2.1782 Lammi. 45. Maria (Maja) Michelsdotter [21205] syntynyt 1727 Lammi, Jahkola ja kuollut 12.4.1781 Lammi, Iso-Evo, Liukkola 54-vuotiaana. Yleismuistio: Maria Mikontytär, Lammin Jahkolasta, avioitui v. 1746 emännäksi Iso-Evon Liukkolaan Maria avioitui puolisonaan Samuel Samuelsson Liukkola [21207] [MRIN:7629] 22.3.1746 Lammi. Maria avioitui seuraavaksi puolisonaan Michel Jörensson Liukkola [21204] [MRIN:7627] 19.1.1765 Lammi. 48. Henrik Korpenfelt [3265], jonka vanhemmat olivat Sigfrid Joachim Korpenfelt [3268] ja Ottiliana Bröijer [3269], syntynyt 3.3.1763 Asikkala, Lilläinäs Gård, kastettu 7.3.1763 Asikkala, Lilläinäs Gård, kuollut 17.11.1830 Asikkala, Lilläinäs, Yttölä, 67-vuotiaana ja haudattu 22.11.1830 Asikkala. Yleismuistio: Ratsutilallinen ja majuri. Sai perinnönjaossa haltuunsa osan Yttölää, joka oli sitten 1800 -luvun alussa ainoa miespuolisen Korpenfeltien omistama maaomaisuus Vähä-Äiniöllä. Muut sisarukset olivat ehtineet myydä omaisuutensa muille. Henrik Korpenfelt kuoli ratsutilallisena v. 1830, jonka jälkeen isännäksi tuli hänen samanniminen poikansa. Henrik avioitui puolisonaan Elisabeth Johansdotter Losten [3336] [MRIN:1196] 12.4.1784 Asikkala. 24 i. Henrik Korpenfelt [3335]. Henrik avioitui puolisonaan Eva Gustafsdotter [3266] [MRIN:1195], jonka vanhemmat olivat Gustaf Jacobsson Taaveli [5837] ja Valborg Nilsdotter [5838]. Henrik oli suhteessa henkilöön Maija Olofsdotter [3367] [MRIN:1203]. Avioliiton tila: naimaton. ii. Sara Maria Korpenfelt [3350] syntynyt 23.11.1785 Asikkala, Lilläinäs, Yttelä ja kuollut 7.7.1793 Asikkala, Lilläinäs, Yttelä 7-vuotiaana. iii. Petter Wilhelm Korpenfelt [3385] syntynyt 23.3.1791 Asikkala, Lilläinäs, Yttölä ja kuollut Ei tiedossa?. Petter avioitui puolisonaan Anna Christina Zachariasdotter [3695] [MRIN:1314], jonka vanhemmat olivat Zacharias Mattsson [5845] ja Hedvig Mattsdotter [5846], 10.10.1814 Hauho. iv. Agatha Catharina Korpenfelt [3351] syntynyt 30.3.1795 Asikkala, Lilläinäs, Yttelä ja kuollut 1869 74- vuotiaana. Agatha avioitui puolisonaan David Gustafsson Liljeström [3692] [MRIN:1313], jonka vanhemmat olivat Gustaf Jacobsson Taaveli [5837] ja Valborg Nilsdotter [5838], 29.12.1815 Asikkala. 49. Elisabeth Johansdotter Losten [3336], jonka vanhemmat olivat Johan Losten [3386] ja Sophia Johansdotter [3387], syntynyt 23.6.1761 Asikkala, Joenniemi, Soldat torp, kastettu 24.6.1761 Asikkala, Joenniemi ja kuollut 20.11.1825 Asikkala, Vähä-Äiniö, Yttölä 64-vuotiaana. Yleismuistio: Liisa Juhontytär Losten, sotilaan tytär, jonka isä toimi lampuotina Vähä-Äiniön Yttölässä. Ratsutilan emäntä Yttölässä. Elisabeth avioitui puolisonaan Henrik Korpenfelt [3265] [MRIN:1196] 12.4.1784 Asikkala. 50. Gustaf Jacobsson Taaveli [5837], jonka vanhemmat olivat Jacob Johansson Taaveli [18895] ja Maria Thomasdotter [18896], syntynyt 1736 Hollola, Kutajoki, Georgius ja kuollut 1809 Hollola 73-vuotiaana. Yleismuistio: Kustaa Jaakopinpoika, rusthollarin poika Hollolan Kutajoen Georgiuksesta, eli Taavelista, rusthollarina Kutajoen Taavelissa, tilan isäntänä v. 1756 alkaen (henkikirjan mukaan). Kustaa mainittiin 1. kerran Taavelissa Asikkalan v. 1751 henkikirjassa Jaakoppi Juhonpoika Taavelin poikana. Kutajoen Taaveli oli Uudenmaan rakuunarykmentin Ylisen Hollolan komppanian n:o 69 ratsutila. Gustaf avioitui puolisonaan Elisabeth (Lisa) Simonsdotter [18906] [MRIN:6809] 14.6.1764 Hollola. Yleismuistio: Liisa Simontytär, vihkitietojen mukaan Hollolan Hersalan Mikkolasta, emäntänä Kutajoen Taavelissa. Liisa kuoli jo 26 v. ikäisenä rintakipuun synnytettyään viidennen lapsensa 24.11.1773, itse asiassa Liisa kuoli 3 pv
synnytyksen jälkeen 27.11.1773. Martta Tammisen os. Eronen esipolvet i. Carl Gustafsson Taaveli [18907] syntynyt 22.2.1766 Hollola, Kutajoki, Georgius. ii. Elisabeth Gustafsdotter [18908] syntynyt 24.2.1768 Hollola, Kutajoki, Georgius. iii. Maria Gustafsdotter [18909] syntynyt 1770 Hollola, Kutajoki, Georgius ja kuollut 6.6.1770 Hollola, Kutajoki, Georgius. iv. Anna Gustafsdotter [18910] syntynyt 26.5.1772 Hollola, Kutajoki, Georgius ja kuollut 1.8.1772 Hollola, Kutajoki, Georgius. v. Catharina Gustafsdotter [18911] syntynyt 24.11.1773 Hollola, Kutajoki, Georgius. Gustaf avioitui seuraavaksi puolisonaan Valborg Nilsdotter [5838] [MRIN:2127] 25.6.1774 Hollola. 25 i. Eva Gustafsdotter [3266]. Eva avioitui puolisonaan Henrik Korpenfelt [3335] [MRIN:1195], jonka vanhemmat olivat Henrik Korpenfelt [3265] ja Elisabeth Johansdotter Losten [3336]. ii. David Gustafsson Liljeström [3692] syntynyt 9.12.1790 Hollola, Kutajoki, Georgius eli Taaveli ja kuollut 1868 78-vuotiaana. David avioitui puolisonaan Agatha Catharina Korpenfelt [3351] [MRIN:1313], jonka vanhemmat olivat Henrik Korpenfelt [3265] ja Elisabeth Johansdotter Losten [3336], 29.12.1815 Asikkala. iii. iv. Johan Gustafsson Taaveli [18912] syntynyt 6.6.1776 Hollola, Kutajoki, Georgius. Anna Gustafsdotter [18913] syntynyt 9.12.1790 Hollola, Kutajoki, Georgius ja kuollut 11.12.1791 Hollola, Kutajoki, Georgius 1 vuoden ikäisenä. 51. Valborg Nilsdotter [5838], jonka vanhemmat olivat Nils Sigfredsson Koukkula [18891] ja Carin Thomasdotter [18892], syntynyt 28.1.1757 Hollola, Uskela, Koukkula ja kuollut 1815 Hollola 58-vuotiaana. Yleismuistio: Valpuri Niilontytär, vihkitietojen mukaan piika Uskelan Koukkulasta, synt. ja kastettujen kirjan mukaan rutshollarin tytär Uskelan Koukkulasta. Emäntänä Kutajoen Taavelissa. Valborg avioitui puolisonaan Gustaf Jacobsson Taaveli [5837] [MRIN:2127] 25.6.1774 Hollola. 52. Anders Johansson Laurila [20073], jonka vanhemmat olivat Johan Johansson Skinnari [20079] ja Maria Danielsdotter [20081], syntynyt 20.5.1733 Vanaja, Ikaaloinen, Skinnari ja kuollut 7.5.1804 Vanaja, Rastila, Laurila 70-vuotiaana. Anders avioitui puolisonaan Anna Christina Pehrsdotter [20074] [MRIN:7171] 1758 Vanaja. 26 i. Henrik Andersson Palander [5818]. Henrik avioitui puolisonaan Eva Catharina Carlsdotter [5819] [MRIN:2118], jonka vanhemmat olivat Carl Adamsson [20069] ja Hedvig Thomasdotter [20070], 13.6.1805 Lammi. 53. Anna Christina Pehrsdotter [20074], jonka vanhemmat olivat Petter Samuelsson Laurila [20075] ja Helena Knutsdotter [20076], syntynyt 9.11.1739 Vanaja, Rastila, Laurila ja kuollut 17.3.1804 Vanaja 64-vuotiaana. Anna avioitui puolisonaan Anders Johansson Laurila [20073] [MRIN:7171] 1758 Vanaja. 54. Carl Adamsson [20069], jonka vanhemmat olivat Adam Elias Ericsson [20071] ja Anna Mattsdotter [20072], syntynyt 21.3.1760 Lammi, Kyrckoby, Stor Klockars ja kuollut 7.1.1820 Lammi, Kirkonkylä, Iso-Lukkari 59-vuotiaana. Yleismuistio: Kalle Aataminpoika, talollinen ja isäntänä kk:n Iso-Lukkarin tilalla. Carl avioitui puolisonaan Hedvig Thomasdotter [20070] [MRIN:7169] 26.10.1783 Lammi. 27 i. Eva Catharina Carlsdotter [5819]. Eva avioitui puolisonaan Henrik Andersson Palander [5818] [MRIN:2118], jonka vanhemmat olivat Anders Johansson Laurila [20073] ja Anna Christina Pehrsdotter [20074], 13.6.1805 Lammi. 55. Hedvig Thomasdotter [20070], jonka vanhemmat olivat Thomas Sigfredsson Naskali [21162] ja Walborg Marcusdotter [21163], syntynyt 16.9.1763 Lammi, Niipala, Naskali ja kuollut 28.6.1837 Lammi, Kirkonkylä, Iso-Lukkari 73-vuotiaana. Yleismuistio: Heta Tuomaantytär, talollisen tytär Niipalan Naskalista, emäntänä kk:n kellonsoittajan (Iso-Lukkarin) tilalla. Hedvig avioitui puolisonaan Carl Adamsson [20069] [MRIN:7169] 26.10.1783 Lammi. 56. Michel Sigfredsson Anttila [21182] syntynyt 1744 Hollola (Asikkala), Viitaila ja kuollut 10.1.1785 Lammi, Järvenpää, Anttila 41-vuotiaana.