RAUTALAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. hyväksytty. Rautalammin kunnanvaltuustossa XX.X.2011 XX. voimaan XX.XX.2012



Samankaltaiset tiedostot
Lahden kaupungin ympäristönsuojelumääräykset. Muutettu kv /127. Korvaa säädöksen n:o 4/2008, koodin:o 10

EURAN, KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. hyväksytty

Hollolan kunnan ympäristönsuojelumääräykset LUONNOS

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Hollolan kunnan ympäristönsuojelumääräykset

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Liite 1 Lahden kaupungin nykyisten ympäristönsuojelumääräysten ja luonnoksen pykäläkohtainen vertailu

EURAN, KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. hyväksytty

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

MÄÄRÄYKSET. Riihimäen kaupunki RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Pohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).

Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

HUITTISTEN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. hyväksytty. Huittisten kaupunginvaltuustossa

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset

YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen

PARKANON KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

RAUTALAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. hyväksytty. Rautalammin kunnanvaltuustossa XX.X.2012 XX. voimaan XX.XX.2012

EURAJOEN KUNNAN YMPÄRISTÖSUOJELUMÄÄRÄYKSET

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN (PoSan) YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta

JÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI

LOPEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Ranta-alueet, 100 m, on jaettu vesiensuojelullisin perustein kahteen 50 metrin vyöhykkeeseen.

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista:

EURAN JA SÄKYLÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. hyväksytty. Euran kunnanvaltuustossa Säkylän kunnanvaltuustossa 9.5.

Nousiaisten kunnan YMPÄRISTÖSUOJELUMÄÄRÄYKSET

MARTTILAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

2.1. Pöytyän kunnanvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella.

LAHDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Kurikan kaupunginvaltuusto on antanut nämä ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella.

VIRTAIN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelumääräykset 2012

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

2.1 Someron kaupunginvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella.

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

PORIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Sulkavan kunnan ympäristönsuojelumääräykset

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

JOUTSAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio Jarmo Siekkinen

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

EURAJOEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

PORIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOSKEN TL KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

KUSTAVIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojelumääräykset, perustelut

JOKIOISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 4 Erityiset paikalliset olosuhteet Paimiossa

Luonnos Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojelumääräyksiksi

LAITILAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOUVOLAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

Oulun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset

KOUVOLAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

LIEDON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

1 LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 2 1 Tavoite 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 2 4 Määritelmiä 2

MARTTILAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

6, $1 <03b5,67g1682-(/80bb5b<.6(7

3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin

Maanviljelijänä pohjavesialueella Maankäyttö ja pohjavesi -te tapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

TAMMELAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET PERUSTELUINEEN. Kunnanvaltuusto hyväksynyt Voimaantuloajankohta

VAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus


Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Isonkyrön Kunnan Ympäristönsuojelumääräyksien perustelut

SASTAMALAN PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄN (SASPEN) JÄ- SENKUNTIEN (KIIKOINEN, LAVIA, PUNKALAIDUN JA SASTA- MALA) YHTEISET YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

FORSSAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET PERUSTELUINEEN

KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojelumääräykset

Jätevesienkäsittely kuntoon

Yleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh (ma-ti, pe) gsm

4 LUKU ILMANSUOJELU 8 12 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy 8 13 Kulkuväylien ja pihojen kunnossapito- ja puhtaanapitotyöt 8

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Tavoite

LOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO


LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Ympäristönsuojelumääräykset 19 / lannoitteiden levittäminen ja perustelut

Leppävirran Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 4 Paikalliset olosuhteet

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Heinäveden Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

NURMIJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET, luonnos (10)

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET LUKU: JÄTEVEDET JA VESIENSUOJELU LUKU: JÄTTEET LUKU: POLTTOAINEET JA MUUT VAARALLISET KEMIKAALIT...

Petäjäveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset

NURMIJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET-PERUSTELUT

HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus

KONTIOLAHDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

SISÄLLYSLUETTELO. KVALT, :00, Pöytäkirja

LUONNOS (15) SALON KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET JOHDANTO

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio:

1 RAUTALAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET hyväksytty Rautalammin kunnanvaltuustossa XX.X.2011 XX voimaan XX.XX.2012

2 Sisällysluettelo 1. LUKU... 5 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 5 1 Tavoite... 5 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 5 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin... 5 2. LUKU... 5 JÄTEVEDET... 5 4 Talousjätevedet viemäriverkoston ulkopuolella... 5 5 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto... 8 6 Mattojen ja pyykin pesu... 9 7 Lumen vastaanottopaikat... 9 3. LUKU... 9 PÄÄSTÖT ILMAAN... 9 8 Savu- ja nokihaitat... 9 9 Kunnostus- ja puhtaanapitotyöt... 10 4. LUKU... 10 JÄTTEET... 10 10 Betoni- ja tiilijäte... 10 11 Ongelmajäte... 10 12 Kuivakäymäläjäte... 11 13 Puutarhajäte... 11 14 Yleisötilaisuudet... 11 5. LUKU... 11 POLTTONESTEET JA MUUT KEMIKAALIT... 11 15 Kemikaalien varastointi... 11 16 Polttonestesäiliöiden sijoittaminen ja käytöstä poisto... 12 17 Öljylämmitys- ja polttonestesäiliöiden tarkastus ja metallisäiliöiden pinnoitus... 12 6. LUKU... 13 MELU JA TÄRINÄ... 13

3 18 Rakennus- ja purkutyöt... 13 19 Tilapäiset tapahtumat... 13 20 Äänentoistolaitteiden käyttö ulkoilmatapahtumissa... 13 21 Tilaisuuden järjestäjän velvollisuudet... 14 22 Eräät melua tai tärinää aiheuttavat toiminnot asuntojen ja muiden häiriintyvienkohteiden läheisyydessä.... 14 23 Poikkeaminen YSL 60 :n mukaisesta ilmoitusmenettelystä... 15 24 Tiedottaminen erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta ammattimaisesta toiminnasta... 15 7. LUKU... 15 LANNAN, LIETTEEN JA VIRTSAN KÄYTTÖ... 15 25 Kaivojen ja lähteiden ympärille jätettävä suojavyöhyke... 15 26 Rannoille ja valtaojien varsille jätettävä suojavyöhyke... 16 27 Lietelannan ja virtsan levittämiskielto... 16 28 Lannan, lietteen ja virtsan levityksestä aiheutuva hajuhaitta... 16 29 Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän lietteen käyttö... 16 30 Maavaikutteisten torjunta-aineiden käyttökielto... 16 8. LUKU... 16 MUUT MÄÄRÄYKSET... 16 31 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset... 16 32 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä... 17 33 Voimaantulo... 17 LIITTEET:... 17

4 MÄÄRITELMIÄ Haja-asutuksen kuormitusluku: Haja-asutuksen kuormituslukuun sisältyvä yhden asukkaan käsittelemättömien talousjätevesien orgaanisen aineen määrä seitsemän vuorokauden biologisena hapenkulutuksena on 50 grammaa, kokonaisfosforin määrä on 2,2 grammaa ja kokonaistypen määrä on 14 grammaa vuorokaudessa. Saostussäiliö (saostuskaivo): Jäteveden yksi- tai useampiosainen, vesitiivis mekaaninen esikäsittelylaite, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat. Jäteveden umpisäiliö (umpikaivo):vesitiivis, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettua säiliö, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Jäteveden maahanimeyttämö: Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Jäteveden maasuodattamo: Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun, pääasiassa hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn. Pienpuhdistamo: Muu kuin edellä kohdissa 1-4 mainittu talousjäteveden käsittelylaite ja jonka toimintaperiaate voi olla fysikaalinen, kemiallinen, biologinen tai niiden yhdistelmä. Selvitys jätevesijärjestelmästä: Jätevesijärjestelmästä tehtävässä selvityksessä on esitettävä kuvaus kiinteistön jätevesien käsittelyratkaisusta sekä perusteltu arvio ympäristöön joutuvasta kuormituksesta ja käsittelyvaatimusten täyttymisestä. Selvitykseen on liitettävä asemapiirros, josta ilmenee jätevesijärjestelmän sijainti ja jätevesien purkupaikat. Lisäksi siihen on liitettävä jätevesijärjestelmän käytön, hoidon, huollon ja valvonnan kannalta tarpeelliset muut tiedot (VNa 209/2011)

5 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää siitä aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 1 luvussa säädetään. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Ympäristönsuojelumääräykset antaa YSL 19 :n 1. momentin nojalla Rautalammin kunnanvaltuusto. Näiden määräysten noudattamista valvoo YSL 21 :n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Rautalammin kunnan ympäristölautakunta, Rkyl). YSL 21 :n 2 momentin mukaan Rkyl voi siirtää sille ympäristönsuojelulaissa (YSL) tarkoitettua toimivaltaa, lukuun ottamatta hallintopakon käyttämistä, viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa säädetään (Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 24.1.1986/64). 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Nämä määräykset ovat voimassa Rautalammin kunnassa.. Määräykset eivät koske YSL:n mukaan ympäristöluvanvaraista tai YSL 61, 62 tai 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan ympäristölupapäätöksessä tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Samantasoisia kunnallisia sääntöjä säädöshierarkisesti ovat muun muassa rakennusjärjestys ja jätehuoltomääräykset. Ympäristönsuojelullisesti parempaan tulokseen johtavaa määräystä tulee noudattaa, vaikka samasta asiasta olisi määrätty myös muussa kunnallisessa määräyksessä. 2. LUKU JÄTEVEDET 4 Talousjätevedet viemäriverkoston ulkopuolella Talousjätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistölle tulee noudattaa seuraavia suojaetäisyyksiä:

6

7 Kohde Vähimmäisetäisyys talousvesikaivo ja maalämpökaivo 20-50 m (maaston kaltevuussuhteista ja maaperästä riippuen) vesistö 20-30 m (keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta) tie, tontin raja, naapurin rakennus asuinrakennus oja pohjavesi 5 m 5 m 5-10 m maaperäkäsittelylaitteistosta 0,25-0,50 m maasuodattamosta (suojakerros ylimmän pohjavedenkorkeuden yläpuolella) 1-2 m maahanimeyttämöstä (suojakerros ylimmän pohjavedenkorkeuden yläpuolella) Pilaantumiselle herkillä alueilla tulee talousjätevedet käsitellä siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Pilaantumiselle herkiksi alueiksi katsotaan alueet, jotka sijaitsevat alle 150 metrin etäisyydellä vesilain tarkoittamasta vesistöstä tai kuivatusalueen vesiä kokoavasta valtaojasta. Perustelut: Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen etäisyysvaatimukset perustuvat yleisesti käytössä oleviin suojaetäisyyksiin ja niiden noudattaminen ehkäisee ympäristön pilaantumista (YSL 3 ). Viite: Valtioneuvoston asetus (VNA 209/2011). Vesikäymälän rakentaminen on kielletty, jos saostus-, umpi- ja vastaavien talousjätevesisäiliöiden tyhjentäminen tieyhteyden puuttumisen tai muun syyn vuoksi ei ole mahdollista. Perustelut: Määräys ehkäisee ympäristön pilaantumista (YSL 3 ) Luokitelluilla 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla puhdistettujen ja puhdistamattomien talousjätevesien maahan imeyttäminen on sauna- ja suihkuvesiä lukuun ottamatta kielletty. Perustelut: Puhdistettujakaan jätevesiä ei saa imeyttää pohjavesialueella, koska pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei saa aiheuttaa (YSL 8 ).

8 Määrältään vähäiset pesuvedet asuin- tai lomakiinteistöstä jossa ei ole käytössä jatkuvasti paineinen vesi tai sen kerrospinta-ala on alle 50 kerros m 2 tai saunan alle 30 kerros-m 2 tai kiinteistöllä syntyvien pesuvesien määrä on vähäinen, voidaan imeyttää 10-20 m rantaviivasta, ei kuitenkaan rakennusta lähemmäksi rantaa. Vähäisetkään pesuvedet eivät saa joutua suoraan vesistöön. Perustelut: YSL 27 b :n mukaisesti ja laissa Ympäristönsuojelulain muuttamiseksi (588/2011) annetaan mahdollisuus vähäisten pesuvesien maahan imeyttämiseen. Viite: YSL 27b (588/2011). Talousjätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan tai altaaseen. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätevesien maaperäkäsittelyjärjestelmät tulee aina toteuttaa ja sijoittaa keskimääräisen vuotuisen ylimmän vedenkorkeuden yläpuolelle siten, että puhdistamattomat jätevedet eivät huuhtoudu tulvan aikana suoraan vesistöön. Perustelut: Puhdistamattomien jätevesien huuhtoutuminen tulvan aikana suoraan vesistöön tulee estää (YSL 3 ). 5 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto Luokitelluilla 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty pesuaineilla muualla kuin tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistusjärjestelmään. Perustelut: Pohjavesialueilla jätevedet aiheuttavat pohjaveden pilaantumisen vaaraa, jos ne pääsevät imeytymään maahan. Pohjaveden pilaantumisen vaaran aiheuttaminen on kielletty (YSL 8 ). Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu liuotinpohjaisilla pesuaineilla on kielletty muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta jätevedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistusjärjestelmään. Perustelut: Jätevedet aiheuttavat ympäristön pilaantumisen vaaraa, jos ne pääsevät imeytymään maahan (YSL 8, 3 ja 14 ). Taajama- ja ranta-alueilla sijaitsevilla tonteilla ajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden satunnainen pesu pelkällä vedellä on sallittua. Satunnaisesti pelkällä vedellä pestäessä pesuvedet voidaan johtaa myös maastoon tai sadevesiviemäriin edellyttäen, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Ranta-alueella ajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden pesussa syntyviä jätevesiä ei saa missään olosuhteissa johtaa suoraan vesistöön. Edellä mainittujen ajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla, uimarannoilla sekä muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla. Veneiden pesu liuotinta sisältävillä pesuaineilla on sallittu ainoastaan tätä tarkoitusta varten rakennetuilla pesupaikoilla, joista jätevedet johdetaan jätevesiviemäriin öljynerottimen kautta. Talvisäilytysalueilla veneitä voidaan pestä muilla kuin liuotinta sisältävillä pesuaineilla siten, että jätevedet johdetaan joko maastoon tai sadevesiviemäriin. Suoraan vesistöön edellä mainittuja pesuvesiä ei saa johtaa. Veneitä satunnaisesti pelkällä vedellä pestäessä jätevedet voidaan johtaa joko maastoon, vesistöön tai sadevesiviemäriverkostoon.

9 Perustelut: Pesu vesistön rannalla tai pesuveden johtaminen sadevesiviemäriin voi aiheuttaa vesistön pilaantumista, jos jätevedet pääsevät valumaan tai johtumaan vesistöön ja myös pohjavesien pilaantumista (YSL 3 ja 8 ). Ammattimainen tai laajamittainen ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet on johdettava hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistusjärjestelmään. Perustelut: Pesuvesien huomattava määrä voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista ja viihtyisyyden vähentymistä (YSL 3 ). 6 Mattojen ja pyykin pesu Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu kiinteistöllä tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää siten, etteivät puhdistamattomat pesuvedet joudu suoraan vesistöön. Taajaan rakennetuilla alueilla mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu yksityisen alueen ulkopuolella on sallittu vain tällaiseen tarkoitukseen varatuilla paikoilla. Perustelut: Mattojen ja pyykin pesu vesistössä aiheuttaa vesistön kuormitusta ja muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa (YSL 3 ). 7 Lumen vastaanottopaikat Lumen vastaanottopaikkaa ei saa sijoittaa 1. ja 2. luokan pohjavesialueelle, ranta-alueelle eikä vesistöön. Sen sulamisvedet tulee selkeyttää ja tarvittaessa käsitellä ennen niiden johtamista ojaan tai vesistöön. Lumen vastaanottopaikan haltijan tulee huolehtia alueen siivoamisesta välittömästi lumen sulamisen jälkeen. Aurattua lunta ei saa väliaikaisestikaan sijoittaa niin, että lumi tai sulamisvedet aiheuttavat ympäristön pilaantumista, roskaantumista, yleistä viihtyvyyden vähentymistä tai vettymishaittaa. Perustelut: Lumen vastaanottopaikka voi aiheuttaa pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen vaaraa ja roskaantumista (YSL 3 ja 8 ). 3. LUKU PÄÄSTÖT ILMAAN 8 Savu- ja nokihaitat Oksien, risujen, puiden lehtien ja haravointijätteiden ulkopoltto ei ole sallittu asemakaavoitetulla alueella niiden aiheuttamien savu- ja nokihaittojen vuoksi. Viite: Avotulen teosta ja kulotuksesta säädetään pelastuslaissa (468/2003): Polttamisesta tulee aina tehdä ilmoitus aluepelastuslaitokselle. Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa ja muissa tulipesissä ei saa polttaa jätteitä, lukuun ottamatta puhdasta, käsittelemätöntä, kuivaa puuta ja vähäisiä määriä kuivaa paperia, kartonkia ja pahvia sytykkeenä. Tuoreen ja märän puun poltto sekä ns. kitupoltto on kielletty. Jätteiden avopoltto on kielletty.

10 Perustelut: Pienkiinteistöjen lämmityslaitteet, uunit tai muut tulisijat eivät sovellu jätteen polttamiseen, koska niissä palamisolosuhteet (lämpötila) eivät ole hallittavissa. Jätteiden (esim. muovit) poltossa syntyy nokea, hajua ja terveydelle haitallisia ja mahdollisesti myrkyllisiä yhdisteitä (YSL 3 ). 9 Kunnostus- ja puhtaanapitotyöt Hiekkapuhalluksessa ja kemiallisessa maalinpoistossa on käytettävä tiivistä suojausta siten, että jätteiden pääsy ilmaan, maaperään ja viemäriin estetään. Työn jälkeen työkohteen ympäristö on siivottava ja syntyneet jätteet toimitettava jätteiden laadun edellyttämään käsittelyyn. Perustelut: Hiekkapuhallusjätteet voivat sisältää erilaisia haitallisia ja myrkyllisiä yhdisteitä, jolloin ne on toimitettava jätteen laadun vaatimaan käsittelyyn. Esimerkiksi PCB:tä sisältävät aineet, kemiallisessa maalinpoistossa käytettävät liuottimet ja maalinpoistojäte on kerättävä talteen ja toimitettava ongelmajätteiden vastaanotto- tai käsittelypaikkaan (YSL 3 ). Hiekoitushiekan poistamisen tai muun koneellisen kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä käyttämällä riittävästi vettä. Asemakaavoitetuilla alueilla lehtipuhaltimen käyttö on kielletty maalis-, huhti- ja toukokuussa pölyhaittojen torjumiseksi. Perustelut: Määräys on annettu pölyn aiheuttaman viihtyvyys- ja terveyshaitan ehkäisemiseksi (YSL 3 ). 4. LUKU JÄTTEET 10 Betoni- ja tiilijäte Jätteiden sijoittaminen maaperään on kielletty. Vähäisiä määriä puhdasta betoni- ja tiilijätettä saa kuitenkin ympäristönsuojeluviranomaisen luvalla hyödyntää maarakentamisessa edellyttäen, ettei sijoittamisesta aiheudu ympäristön pilaantumista. Hyödyntämisestä on tehtävä ilmoitus Rautalammin kunnan ympäristölautakunnalle vähintään 30 päivää ennen toimenpidettä. Ilmoituksessa on esitettävä betoni- ja tiilijätteen määrä, alkuperä ja hyödyntämispaikka. Perustelut: Jätettä ei saa hylätä, eikä käsitellä hallitsemattomasti (YSL 7, Jätelaki (JäteL 1993/1072) 6 kohta 6). Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (voimaan 15.7.2006). 11 Ongelmajäte Nestemäisten ongelmajätteiden määrän ylittäessä 500 litraa on ne yrityskiinteistöillä varastoitava erillisessä merkityssä ongelmajätevarastossa, josta jätteet eivät pääse valumaan viemäriin, maaperään tai vesistöön. Tätä pienemmät määrät on ulkovarastoinnissa säilytettävä tiiviissä suojaaltaassa, mistä vuodot on kerättävissä talteen. Suoja-altaan on oltava tilavuudeltaan vähintään yhtä suuri kuin suurin nestettä sisältävä astia, eikä altaaseen saa ulkovarastoinnissa päästä kertymään sadevesiä. Ongelmajäteastioiden päällysmerkinnöistä on käytävä ilmi jätehuollon kannalta tarpeelliset tiedot. Ongelmajätteet on säilytettävä lukitussa ja katetussa tilassa. Ongelmajätteitä ei saa varastoida kiinteistöllä 12 kuukautta kauemmin.

11 Perustelut: Määräys on tarpeen ympäristön ja erityisesti pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi ja asianmukaisen jätehuollon toteuttamiseksi (YSL 3 ja 8 ja JäteL 6 erityisesti kohta 4, 7 ja 8). 12 Kuivakäymäläjäte Kuivakäymälän jäte tulee kompostoida asianmukaisesti tai toimittaa luvan omaavalle vastaanottajalle. Käymäläjätteen kompostointiin asemakaava-alueella tulee hakea ympäristönsuojeluviranomaisen lupa. Ulkokäymälää eikä käymäläjätteen kompostia saa sijoittaa tulva-alueelle, 20 metriä lähemmäksi vesistöä eikä 5 m lähemmäksi ojaa, naapurin rajaa tai (asuin)rakennusta. Perustelut: Kuivakäymälästä ja käymäläjätteen kompostoinnista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista ja haju- tai viihtyvyyshaittoja. Huonosta käymälän hoidosta ja käymäläjätteen käsittelystä johtuen voidaan käymäläjäte edellyttää toimitettavaksi asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle. Käymäläjätteen sisältämien ravinteiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi on ennakolta estettävä niiden pääsy vesistöihin (YSL 3 ). 13 Puutarhajäte Puutarhajäte tulee kompostoida kiinteistöllä tai toimittaa niille varattuun keräyspaikkaan. Perustelut: Jätettä ei saa hylätä, vaan se tulee käsitellä asianmukaisesti (JäteL 6, erityisesti kohta 6). 14 Yleisötilaisuudet Suuren yleisötilaisuuden, vähintään 500 osallistujaa, järjestäjän on huolehdittava jätehuollon järjestämisestä ja hyötyjätteiden erottelua koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta. Tilaisuuden järjestäjä on velvollinen toimittamaan jätehuoltoa koskevan suunnitelman vähintään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta Rautalammin kunnan ympäristölautakunnanalle hyväksyttäväksi. Perustelut: Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi jätehuollon järjestämistä koskevien yleisten huolehtimisvelvollisuuksien noudattamiseksi (JäteL 6, erityisesti kohta 7). 5. LUKU POLTTONESTEET JA MUUT KEMIKAALIT 15 Kemikaalien varastointi Ympäristölle tai terveydelle vaarallisten kemikaalien varastointi ja käsittely kiinteistöllä on järjestettävä siten, etteivät ne normaalioloissa tai onnettomuustilanteessa pääse maaperään, pohjaveteen tai muuhun ympäristöön eivätkä viemäriin. Kemikaalit on säilytettävä lukitussa ja katetussa tilassa. Säiliöiden ja astioiden päällysmerkinnöistä on käytävä ilmi mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Perustelut: Määräykset ovat tarpeen pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi ja myös muun ympäristön suojelemiseksi ennalta ehkäisyn periaatteen mukaisesti. Päällysmerkintöjen avulla on mahdollista arvioida varastointiin liittyviä riskejä ja tarvittaessa onnettomuustilanteessa suorittaa oikeita torjunta- ja puhdistustoimia (YSL 3 ja 8 ).

12 16 Polttonestesäiliöiden sijoittaminen ja käytöstä poisto 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla polttonestesäiliöitä ei saa sijoittaa maan alle. Pohjavesialueilla polttonestesäiliöitä uusittaessa maanalaiset säiliöt on poistettava ja korvattava sisätiloihin sijoitetuilla maanpäällisillä säiliöillä, jotka on varustettu ylitäytönestimellä. Kaikki uudet polttonestesäiliöt on varustettava valuma-altaalla tai niissä on oltava muu kaksoispidätystekniikka. Säiliöt tulee puhdistaa ennen poistamista. Säiliö on käytöstä poistettu silloin, kun se on tyhjennetty ja puhdistettu. Todistus puhdistuksesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Maanalainen käytöstä poistettu polttonestesäiliö putkistoineen on poistettava maaperästä kokonaan myös muualla kuin 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla vuoden kuluessa. Säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on todistettavasti ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa asianmukaisesti puhdistettu. Säiliöiden täyttö- ja ilmaputket on kuitenkin poistettava/tukittava. Perustelut: Määräykset on annettu pohjaveden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi (YSL 7 ja 8 ). Käytöstä poistettu polttonestesäiliö on myös jätelain (JäteL 1072/1993) tarkoittama jäte, jota ei saa hylätä (JäteL 6 kohta 6). 17 Öljylämmitys- ja polttonestesäiliöiden tarkastus ja metallisäiliöiden pinnoitus 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla sijaitsevat maanalaiset öljylämmitys- ja polttonestesäiliöt tulee tarkastuttaa määräajoin siten kuin maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (344/83) on säädetty. Kaikki öljylämmitys- ja polttonestesäiliöt tulee kiinteistön/säiliön omistajan tai haltijan tarkastuttaa ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen maanalaisten 1. ja 2. pohjavesialueiden ulkopuolella olevien ja maanpäällisten öljylämmitys- ja polttonestesäiliöiden tarkastukset tulee tehdä tarkastuksessa todetun säiliön kuntoluokan mukaisesti. Säilöt jaetaan kuntoluokkiin ja ne on määräaikaistarkastettava seuraavasti: A-luokan säiliö: metalliset säiliöt, joiden levypaksuudesta on jäljellä säiliön sisäpuolelta mitattuna syvimmän syöpymän kohdalla vähintään 3 mm sekä muut kuin metalliset säiliöt, joissa ei ole havaittu hiushalkeamia eikä muodonmuutoksia. Tarkastus on tehtävä vähintään kymmenen vuoden välein. B-luokan säiliö: metalliset säiliöt, joiden levypaksuudesta on jäljellä säiliön sisäpuolelta mitattuna syvimmän syöpymän kohdalla vähintään 1,5 mm, mutta enintään 3 mm. Tarkastus on tehtävä vähintään viiden vuoden välein. C-luokan säiliö: metalliset säiliöt, joiden levypaksuudesta on jäljellä säiliön sisäpuolelta mitattuna syvimmän syöpymän kohdalla vähemmän kuin 1,5 mm tai joiden seinälevy muuttaa muotoaan, kun sitä sisäpuolelta koputetaan 0,5 kg painoisella pallopäävasaralla. Säiliö on poistettava käytöstä vuoden kuluessa tarkastuksen suorittamisesta. D-luokan säiliö: säiliöt, joissa on läpisyöpymiä tai halkeamia taikka jotka vuotavat tiiviyskokeessa. Säiliö on välittömästi poistettava käytöstä. Vuotava tai halkeillut muu kuin metallisäiliö on myös D- luokkaa. Näitä saa korjata vain asianomaisen luvan omaava yritys.

13 Metallisäiliöiden korjaaminen muovi- tai lasikuitupinnoitteella on kielletty. Säiliöt, jotka ovat pinnoitettu ennen näiden ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa, on tarkastettava vähintään viiden vuoden välein. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymä tarkastusliike. Tarkastuksista laadittavat pöytäkirjat on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut: Myös muualla kuin 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla säiliöt tulee tarkastaa maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi (YSL 7 ja 8 ). 6. LUKU MELU JA TÄRINÄ 18 Rakennus- ja purkutyöt Ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus on tehtävä seuraavista töistä ja tapahtumista: Räjäytystyöstä, lyöntipaalutuksesta tai muusta erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta työstä, kun työtä tehdään muulloin kuin arkisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana työ kestää enemmän kuin 4 viikkoa Muusta kuin yksityistalouteen liittyvästä rakentamis- tai purkutyöstä, kun erityisen häiritsevää melua aiheuttavia työvaiheita tehdään: työtä tehdään muulloin kuin arkisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana Perustelut: Meluisimmat työvaiheet on rajoitettu kohtuuttoman viihtyvyyshaitan ehkäisemiseksi. Yksityishenkilöille ei ole perusteltua antaa aikarajoitusta koska työ usein joudutaan tekemään yksityishenkilön tavanomaisen työajan ulkopuolella (YSL 3 ). 19 Tilapäiset tapahtumat Tilapäisestä tapahtumasta, kuten suuresta yleisötapahtumasta, joka aiheuttaa erityisen häiritsevää melua äänenvahvistinten käytöstä yöaikaan klo 22.00-7.00 moottoriurheilutapahtumasta Perustelut: Yleisötilaisuuksien järjestäjien tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamasta melutasosta ja huolehtia melun riittävästä rajoittamisesta toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden mukaisesti (YSL 5, 4 ja 3 ). 20 Äänentoistolaitteiden käyttö ulkoilmatapahtumissa Äänentoistolaitteiden käyttö terasseilla ja muissa ulkotapahtumissa luokitellaan häiritsevyytensä kannalta lain tarkoittamaksi tapahtumaksi. Ympäristönsuojelulaissa ei ole määritelty selkeästi, millaiset meluntorjuntamääräykset terasseille ja muille ulkoilmatapahtumille tulee antaa. Jotta

14 meluntorjuntaa koskevat määräykset olisivat kaikille tapahtumille yhdenmukaiset, on perusteltua antaa seuraavia yleisiä ohjeita ulkona pidettäville tapahtumille, joissa käytetään äänentoistolaitteita: Terasseilla saa soittaa taustamusiikkia normaalin puheen äänitasolla klo 22.00 asti, eikä siitä tarvitse tehdä ilmoitusta. Mikäli taustamusiikin soitosta aiheutuu haittaa lähiasutukselle, Rautalammin kunnan ympäristölautakunnan edustaja voi antaa määräyksiä meluhaitan pienentämiseksi. Pääsääntöisesti tapahtumien äänentoistolaitteiden käyttö on lopetettava klo 22.00. Kunnan keskustaajamassa tai Kerkon satamassa äänentoistolaitteiden käyttö on lopetettava viimeistään klo 24.00. Poikkeustapauksissa äänentoistolaitteiden käyttö voidaan sallia pidempään sillä edellytyksellä, että tapahtuman järjestäjä järjestää tapahtuman ajaksi melumittauksen, jotta jälkeenpäin voidaan todeta melutason pysyminen päätöksen mukaisissa rajoissa, eikä tapahtuman aikana vallitseva melutaso aiheuta kohtuutonta haittaa lähiasutukselle. Tapahtuman järjestäjän hankkiman melumittaajan tulee olla Rautalammin kunnan ympäristölautakunnan hyväksymä ja mittaussuunnitelma on toimitettava kunnan ympäristölautakunnalle viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa. Mittausraportti melumittaustuloksista on toimitettava Rautalammin kunnan ympäristölautakunnalle päätöksessä mainittuun ajankohtaan mennessä. Mikäli Rautalammin kunnan ympäristölautakunta pystyy arvioimaan tapahtuman aiheuttaman melutason etukäteen, mittausvelvoite ei ole välttämätön. Mittausvelvoite voidaan antaa myös klo 22.00 mennessä loppuviin tapahtumiin, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Perustelut: Em. laitteiden käyttökielto yöaikaan ja päivällä häiriintyvien kohteiden läheisyydessä ehkäisee häiritsevää tilapäistä melua (YSL 3 ). 21 Tilaisuuden järjestäjän velvollisuudet Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjien tulee olla selvillä toimintansa aiheuttaman melun ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. Järjestäjien tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteet on suunnattu ja säädetty koko tilaisuuden ajan siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän. Perustelut: Yleisötilaisuuksien järjestäjien tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamasta melutasosta ja huolehtia melun riittävästä rajoittamisesta toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden mukaisesti (YSL 5, 4 ja 3 ). 22 Eräät melua tai tärinää aiheuttavat toiminnot asuntojen ja muiden häiriintyvienkohteiden läheisyydessä. Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö (esim. iskuvasara, sirkkeli, kulmahiomakone, lehtipuhallin, ruohonleikkuri, moottorisaha) sekä jätteen kuormaus ja kuljetus on kielletty yöllä klo 22.00-07.00 ja sunnuntai- ja pyhäaamuina klo 12.00 saakka. Perustelut: Erityisen häiritsevän melun aiheuttamista on tarpeen ennalta rajoittaa kohtuuttoman viihtyvyyshaitan ehkäisemiseksi (YSL 3).0 Kielto ei koske:

15 - maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittamisen vuoksi välttämätöntä tilapäistä ja lyhytaikaista häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa, kuten esimerkiksi leikkuupuimurin, vilja- ja heinänkuivurin tai sadetuslaitteen käyttöä. - liikenneväylien sekä yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitotyötä, mikäli työn suorittamista on liikenneturvallisuuden-, liikenteen sujuvuuden tai muun perustellun syyn vuoksi pidettävä välttämättömänä. 23 Poikkeaminen YSL 60 :n mukaisesta ilmoitusmenettelystä Kivenmurskausta voi tehdä arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 21.00 kahden viikon ajan pohjavesialueen ulkopuolella, alueella jolla ei ole häiriintyviä kohteita. Työ ei saa aiheuttaa pölyhaittaa. 24 Tiedottaminen erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta ammattimaisesta toiminnasta Rakennuttajan tai urakoitsijan on tiedotettava etukäteen erityisen häiritsevää melua aiheuttavista rakennus-, purku-, korjaus- tai kunnostustöistä melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoito- ja oppilaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille työstä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. Tiedote on jaettava viimeistään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Siitä on käytävä ilmi työn kokonaiskesto, päivittäiset työajat ja työstä vastaavien yhteystiedot. Vastaavan henkilön tulee olla tavoitettavissa tiedotteen yhteystietojen avulla koko työn ajan. Tilaisuuden järjestäjän on tiedotettava melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille ja muille häiriintyville kohteille etukäteen sellaisesta yleisötapahtumasta, jossa käytetään äänenvahvistimia ja joka järjestetään paikassa, jota ei ole asemakaavassa varattu tähän tarkoitukseen. Tiedote on jaettava melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoito- ja oppilaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille työstä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä viimeistään seitsemän päivää ennen tilaisuutta tai tapahtumaa. Tiedotteesta on käytävä ilmi yleisötapahtuman kokonaiskesto sekä järjestäjä ja vastaavan henkilön yhteystiedot. Tapahtumasta vastaavan henkilön tulee olla tavoitettavissa tiedotteen yhteystietojen avulla koko tapahtuman ajan. Perustelut: Tiedottamisvelvollisuudesta on määrätty, jotta naapurit ja lähialueen asukkaat osaavat ennalta varautua toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin. Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi (HE 84/1999) 19 2 mom. 2. kohta, esityksen yksityiskohtaiset perustelut. 7. LUKU LANNAN, LIETTEEN JA VIRTSAN KÄYTTÖ 25 Kaivojen ja lähteiden ympärille jätettävä suojavyöhyke Talousveden ottoon käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston kaltevuussuhteista ja maaperästä riippuen vähintään 30 100 metrin levyinen suojavyöhyke, jolle ei saa levittää lantaa, lietettä tai virtsaa.

16 Perustelut: Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNA 9.11.2000/931) liitteen 3 suositus. 26 Rannoille ja valtaojien varsille jätettävä suojavyöhyke Vesistöjen rantaan tulee jättää vähintään 15 metrin ja valtaojien varsille 10 metrin vyöhyke, jolle ei saa levittää lantaa, lietettä tai virtsaa. Perustelut: Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNA 9.11.2000/931) liitteen 3 suositus. YSL (86/2000) 19.2 kohta 5. 27 Lietelannan ja virtsan levittämiskielto Lietelannan ja virtsan levittäminen on kielletty luokitelluilla 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla. Perustelut: Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNA 9.11.2000/931) liitteen 3 suositus 2. kohta. YSL (86/2000) 19,2 kohta 5. 28 Lannan, lietteen ja virtsan levityksestä aiheutuva hajuhaitta Lannan, lietteen ja virtsan levityksen jälkeen pelto on muokattava vuorokauden sisällä. Perustelut: Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNA 9.11.2000/931) liitteen 3 suositus. YSL (86/2000) 19,2 kohta 5. Levitys aiheuttaa hajuhaittojen muodossa viihtyvyyden vähentymistä (YSL 3 ). 29 Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän lietteen käyttö Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän tai muun vastaavanlaatuisen tai siitä valmistetun lieteseoksen käyttö maanparannusaineena on kielletty luokitelluilla 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla. Määräys ei koske lannoitevalmistelain (539/2006) ja -asetuksen (12/2007) mukaisesti valmistettuja kompostituotteita. Perustelut: Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (Vnp 14.4.1994/282). Vnp:n tavoitteena on säännellä puhdistamolietteen käyttöä maanviljelyksessä siten, että lietteen haitalliset vaikutukset ympäristöön voidaan ehkäistä. 30 Maavaikutteisten torjunta-aineiden käyttökielto Maavaikutteisten torjunta-aineiden käyttö luokitelluilla 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla on kielletty. Perustelut: Valtioneuvoston päätös pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta (Vnp 19.5.1994/364) 8. LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 31 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset Valvonnasta ja hallintopakosta ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen ja laiminlyönnin oikaisemiseksi säädetään YSL:n 13 luvussa ja rangaistussäännöksistä YSL:n 15 luvun 116 :ssä.

17 32 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Ympäristölautakunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä. Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä. 33 Voimaantulo Ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan XX.XX.2012 Liitekartta: I- ja II-luokan pohjavesialueet, ranta-asemakaava ja yleiskaava-alueet, asemakaavaalueet sekä erityisen herkän alueen rajaukset rannoilla. LIITTEET: -Kartta erityisesti herkistä alueista, pohjavesialueista, asemakaava-alueista