Jätehuoltomääräysten perustelut, 1.1.2015 Sisällys 1 SOVELTAMISALUE, MÄÄRITELMÄT JA TAVOITTEET... 2 1 Soveltamisala... 2 2 Määritelmät... 3 3 Jätehuollon tavoitteet... 3 2 KUNNAN JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄÄN LIITTYMINEN... 3 4 Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään... 3 4.1 Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus Kemiönsaarella... 3 5 Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella... 4 6 Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen... 4 7 Kiinteistökohtainen jätteenkeräysväline... 4 8 Kiinteistöjen yhteinen keräysväline... 4 9 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen... 5 10 Sekajätteen aluekeräys Kemiönsaaressa... 5 11 Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat... 5 3 JÄTTEIDEN KERÄÄMINEN KIINTEISTÖLLÄ... 6 12 Erikseen lajiteltavat hyötyjätteet... 6 13 Sekajäte... 6 14 Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet... 6 15 Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet... 7 16 Muut erikseen kerättävät jätteet... 7 4 JÄTTEIDEN OMATOIMINEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY... 8 17 Kompostointi... 8 18 Jätemylly... 8 19 Jätteen polttaminen... 8 20 Jätteen hautaaminen... 9 21 Jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa... 9 5 JÄTTEEN KERÄYSVÄLINEET... 10 22 Keräysvälineiden tyypit... 10 23 Keräysvälineen merkitseminen... 11 24 Keräysvälineen täyttäminen... 11 25 Tyhjennysvälit... 11 26 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen... 12 27 Kunnossapito ja pesu... 12 6 JÄTTEIDEN KERÄYSPAIKAT... 12 28 Keräysvälineen sijoittaminen... 12 1
29 Keräysvälineen sijoituspaikan tai keräysvälineen lukitseminen... 12 30 Alueelliset keräyspaikat... 12 7 JÄTTEENKULJETUS... 13 31 Kuormaaminen... 13 32 Kuljettaminen... 13 33 Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen... 13 34 Kunnalliset jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat... 13 8 ASUMISESSA SYNTYVÄT LIETTEET JA MUUT KUNNALLISEN YHDYSKUNTAJÄTEHUOLLON PIIRIIN KUULUVAT LIETTEET... 14 35 Saostussäiliöiden tyhjennysvälit... 14 36 Lietteen toimittaminen käsiteltäväksi... 15 37 Kulku saostus- ja umpisäiliöille sekä säiliöiden kannet... 15 38 Omatoiminen käsittely... 15 9 ROSKAANTUMISEN EHKÄISY... 16 39 Yleisötilaisuuksien jätehuolto... 16 40 Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla... 16 10 VAARALLISET JÄTTEET JA ERITYISJÄTTEET... 16 41 Vaarallisten jätteiden jätehuolto... 16 42 Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä... 16 43 Erityisjätteet... 17 11 MUUT MÄÄRÄYKSET... 17 44 Tiedottamisvelvoite... 17 45 Jätehuoltomääräysten valvonta... 17 46 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä... 17 47 Voimaantulo... 18 1 SOVELTAMISALUE, MÄÄRITELMÄT JA TAVOITTEET 1 Soveltamisala Jätehuoltomääräyksiä sovelletaan Kemiönsaaren ja Sauvon kuntien sekä Paimion ja Salon kaupunkien alueilla. Nämä kunnat ja kaupungit ovat sopineet jätehuollon yhteistyöstä, antaneet jätteen vastaanoton, kuljetuksen ja käsittelyn, jätelain 82 :ssä tarkoitetun jätemaksujen laskutuksen ja jätelain 93 :n 1 momentissa tarkoitetun jäteneuvonnan sekä näihin välittömästi liittyvät hallinnolliset tehtävät, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä, tätä varten perustetulle yhtiölle Rouskis Oy:lle, jonka kunnat yhdessä omistavat. Näin ollen kunnat ovat myös perustaneet yhteisen jätehuoltoviranomaisen jätelain 23 mukaisesti. Jätehuollon velvoitteet perustuvat jätelakiin (646/2011), jäteasetukseen (179/2012), muihin jätelain nojalla annettuihin asetuksiin sekä jätehuoltoviranomaisen antamiin kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin. Kunnalli- 2
set jätehuoltomääräykset ovat jätelain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia, paikallisista oloista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Määräykset koskevat toimintaa siltä osin kuin on tarpeen jätteen hallitsemattoman käsittelyn, jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan sekä roskaantumisen ehkäisemiseksi. Jätehuoltomääräykset koskevat pääasiassa kunnan vastuulle jätelain 32 :ssä säädettyä jätehuoltoa. Jätelain 91 :n mukaan jätehuoltomääräyksissä voidaan kuitenkin antaa määräyksiä jätteiden keräykseen, vastaanottoon ja kuljetuksen käytännön järjestelyihin sekä niiden teknisiin vaatimuksiin liittyvissä asioissa myös muiden kuin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden osalta. 2 Määritelmät Pykälässä määritellään jätehuoltomääräysten soveltamisen ja ymmärtämisen kannalta tarpeelliset käsitteet. Mikäli käsite on määritelty jätelaissa tai -asetuksessa, on sen määritelmä otettu sellaisenaan jätehuoltomääräyksiin. 3 Jätehuollon tavoitteet Jätelain tarkoituksena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle sekä vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, varmistaa toimiva jätehuolto ja ehkäistä roskaantumista (jätelaki 1 ). Kaikissa toiminnoissa on pyrittävä vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja haitallisuutta, mikä on jätelain mukaisen etusijajärjestyksen ensisijainen tavoite (Jätelaki 8 ). Jätteiden haitallisuuden vähentäminen edellyttää, että jätteitä käsitellään kaikissa olosuhteissa hallitusti. Jätteiden hallitsematonta ja epäasianmukaista käsittelyä on esimerkiksi jätteen hylkääminen ympäristöön, jätteen maahan hautaaminen tai avopoltto taikka jätteen jättäminen synty-, välivarastointi- tai käsittelypaikalle ilman, että jätehuoltoa pyrittäisiin järjestämään lain ja näiden määräysten edellyttämällä tavalla. 2 KUNNAN JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄÄN LIITTYMINEN 4 Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen haltijan on luovutettava jätteensä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen ja sitä kautta liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään (Jätelaki 41 ). 4.1 Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus Kemiönsaarella Jätelain mukaan jätehuoltoviranomainen voi tehdä erillisen päätöksen tiettyjen alueiden rajaamisesta kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle. Päätös kunnallisen yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä aluekeräyspisteisiin perustuvalla keräyksellä voidaan tehdä, jos kiinteistölle tai sen läheisyydessä sijaitsevalle keräyspaikalle ei ole mahdollista kulkea jäteautolla (tai veneellä), alueella on vähän jätteen haltijoita tai alueella syntyy vähän kuljetettavaa jätettä (Jätelaki 35 ). Kiinteistön haltija liittää kiinteistön jätehuoltojärjestelmään liittymällä aluekeräyspisteen käyttäjäksi. Kemiönsaaren kunnassa on kuljetusjärjestelmäpäätök- 3
sessä (Organisationkomissionen för Kimitoöns kommun 16.4.2008 37) rajattu kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alue tieyhteyden (silta, lossi tai yhteysalus) päässä oleville saarille. 5 Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella Jätelain mukaan kunnalla on velvollisuus järjestää myös muun kuin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan toimijan pyynnöstä tämän jätehuolto, mikäli toimijan tarvitsemia palveluita ei ole tarjolla yksityisillä markkinoilla ja tuotettu jäte pystytään käsittelemään kunnan jätehuoltojärjestelmässä (jätelaki 33 ). Kunnallisen jätelaitoksen ja palveluita tarvitsevan toimijan välisen määräaikaisen sopimuksen tarkoituksena on mahdollisimman selkeä menettely silloin, kuin toimija liittyy kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Määräys on erotettu edellisestä pykälästä (4 ), koska tässä tarkoitetuilla toimijoilla ei ole velvollisuutta liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään vaan kyse on mahdollisuudesta. 6 Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen haltijan on luovutettava jätteensä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen (ks. määritelmät) ja sitä kautta liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään. Jätteen kuljettajan on kuljetettava kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen luovutettu jäte kunnan tai kunnan jätelaitoksen osoittamaan paikkaan tai tuottajavastuunalaisten jätteiden osalta tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Jätteiden kuljettaminen kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan paikkaan on kunnan jätehuoltojärjestelmän kannalta yhtä tärkeää kuin kiinteistöjen liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. 6.1 Kemiönsaaressa kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen liitytään ottamalla yhteyttä kunnalliseen jätelaitokseen, Rouskis Oy:öön. Rouskis Oy järjestää kiinteistön jäteastian tyhjennykset tai aluekeräysmahdollisuuden. Kotitaloudelta ei edellytetä jätteenkuljetusyrityksen rekisteröinnin selvittämistä. 6.2 Paimiossa, Salossa ja Sauvossa kiinteistön haltijalla on velvollisuus ottaa yhteyttä jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljettajaan jätteenkuljetuksesta sopimiseksi. 7 Kiinteistökohtainen jätteenkeräysväline Kiinteistön haltijan velvollisuutena on huolehtia, että keräyspaikka ja jäteastia ovat näiden määräysten mukaiset (jätelaki 40 ). Keräyspaikka voi olla myös kiinteistön ulkopuolella, jos sitä ei voida kiinteistölle järjestää ja haltija sopii asiasta maanomistajan kanssa. 8 Kiinteistöjen yhteinen keräysväline Välimatkojen kiinteistöltä jäteastialle pitää olla riittävän lyhyitä tai jäteastia pitää sijoittaa kulkureitin varrelle siten, että astia tai keräyspaikka on kaikkien sitä käyttävien helposti saavutettavissa. Yhteisastian asianmukainen käyttö edellyttää, että astiatilavuus vastaa kiinteistöillä syntyvää jätemäärää, eikä yhteiskerääminen aiheuta tarpeetonta roskaamista tai jätteen epäasianmukaista käsittelyä. 4
Kiinteistön jätehuoltotilanteen seuranta, valvonta ja jätemaksujen laskutus edellyttävät yhteisastioiden ja yhteisten keräyspaikkojen käyttöönoton ja siitä luopumisen ilmoittamista jätehuoltoviranomaiselle, joka ylläpitää jätehuoltorekisteriä. Yhteisastialle ja yhteiselle keräyspaikalle on syytä nimetä sen ylläpidosta vastuussa oleva henkilö, johon kuljetuksen suorittaja tai viranomaiset voivat olla yhteydessä esimerkiksi yhteisastian tai yhteisen keräyspaikan ylläpitoon liittyvissä asioissa. Yhteyshenkilö voi olla kimpan ulkopuolinenkin henkilö. 9 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen Jäteastioiden asianmukaisen täyttämisen varmistamiseksi on annettu määräys kiinteistön haltijan velvollisuudesta huolehtia jäteastian tyhjentämisestä ja jätteenkuljetuksesta, jos jäteastiassa on kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä (Jätelaki 41 ). Käytännössä tämä tarkoittaa, että kiinteistön haltijan on tilattava erikseen jätteenkuljetus kiinteistöittäiseen kuljetukseen soveltumattomille jätteille. 10 Sekajätteen aluekeräys Kemiönsaaressa Jätteiden toimittamisesta alueellisiin vastaanottopaikkoihin ei saa aiheutua haittaa niissä kerättävien jätteiden hyötykäytölle eikä keräyspaikan tai sen ympäristön roskaantumista. Valvomattomien alueellisten keräyspaikkojen roskaantumisen ehkäisy edellyttää, että jätteitä ei jätetä keräysvälineiden ulkopuolelle siinäkään tapauksessa, että keräysvälineet ovat täynnä. Tällaisessa tapauksessa jätteet on toimitettava muuhun asianmukaiseen keräys- tai vastaanottopaikkaan. 11 Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat Jätehuoltolautakunnan jäsenkunnat ovat 9.2.2010 allekirjoitetulla Rouskis Oy:n osakassopimuksella siirtäneet jätelain 43 :n mukaisesti jätehuollon palvelutehtävät kuntien yhdessä omistaman jäteyhtiön Rouskis Oy:n hoidettavaksi. Näitä tehtäviä ovat muun muassa jätteen vastaanotto, kuljetus ja käsittely. Yhtiön vastuulla on järjestää jätelain mukaiset jätteen vastaanottopaikat. Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomat jätteet ja kunnan yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, tulee toimittaa omatoimisesti kunnallisen jätelaitoksen osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Jätehuoltoviranomainen velvoittaa kunnallisen yhdyskuntajätehuollon toteuttajan eli kunnallisen jätelaitoksen pitämään ajantasaista listaa vastaanottopaikoista. Listaa ei ole sisällytetty jätehuoltomääräyksiin tai niiden liitteisiin, sillä vastaanottopaikat voivat vaihtua jätehuoltomääräyksiä useammin. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden päätyminen asianmukaisiin toimituspaikkoihin ja siten kunnan oikeus ja mahdollisuudet huolehtia sille säädetyn jätehuoltotehtävän hoitamisesta. Määräys on tarkoitettu lähinnä kotitalouksille ja muille yksityisille jätteenhaltijoille, joilla on jäteastiaan soveltumatonta jätettä. Jätteiden kuljettamisesta kiinteistön jäteastiasta vastaanottopaikkaan määrätään jäljempänä (34 ). 5
3 JÄTTEIDEN KERÄÄMINEN KIINTEISTÖLLÄ 12 Erikseen lajiteltavat hyötyjätteet Jätteitä koskevilla lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteilla edistetään etusijajärjestyksen toteutumista ja jätelain mukaista erilaatuisten jätteiden erilläänpitovelvollisuutta. Kunnan velvollisuutena on edistää kierrättämistä siten, että etusijajärjestys toteutuu ja jäteasetuksen kierrätystavoitteet täyttyvät. Erilliskerätty kierrätettävä jäte on kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa jätettä, joten se tulee toimittaa kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuunalaiset jätteet tulee toimittaa tuottajien järjestämään tai vaihtoehtoisesti kunnan järjestämään tuottajan keräystä täydentävään keräyspaikkaan, josta jätteet toimitetaan edelleen tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan käsiteltäviksi. Pakkausjätteet muodostavat merkittävän osan erilliskerättävistä hyötyjätteistä. Pakkausjätteiden tuottajavastuun tullessa voimaan 1.1.2016 siirtyy niiden jätehuolto kokonaan tuottajien vastuulle. Tuottajilla on tämän jälkeen oikeus pakkausjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ja velvollisuus järjestää pakkausjätteiden alueellisten jätteenkeräyspisteiden verkosto sekä pakkausjätteiden käsittely. Kunta voi jätelain 35 :n nojalla edelleen huolehtia kyseisten pakkausjätteiden täydentävästä kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan, jos tuottaja ei itse järjestä pakkausjätteiden kiinteistöittäistä kuljetusta. Lisäksi kunta voi järjestää täydentävää pakkausjätteen alueellista keräystä (jätelaki 47 ). Kunta huolehtii erilliskerättyjen pakkausjätteiden noutamisesta niiltä kiinteistöiltä, joita koskevat jätehuoltomääräyksissä annetut erilliskeräysvelvoitteet tai jotka voivat määräysten mukaisesti liittyä pakkausjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen vapaaehtoisesti jätehuoltomääräyksissä luetelluin edellytyksin. Jätteet kuljetetaan kussakin kunnassa voimassa olevan jätteenkuljetusjärjestelmän mukaisesti joko kunnan järjestämänä tai kiinteistön haltijan järjestämänä kuljetuksena. 13 Sekajäte Etusijajärjestyksen noudattamiseksi on tärkeää, että yhdyskuntajätteestä saadaan syntypaikkalajittelun ja erilliskeräyksen kautta eroteltua kaikki kierrätyskelpoiset jakeet. Suuremmat palamatonta materiaalia olevat erät on toimitettava erikseen jäteasemalle, jossa ne päätyvät niille sopivaan asianmukaiseen käsittelyyn. 14 Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Hyötyjätteille annettavilla kiinteistökohtaisilla erilliskeräysvelvoitteilla edistetään etusijajärjestyksen toteutumista, sillä niiden kautta kierrättämistä tehostetaan ja helpotetaan. Tavoite käyttää jätteet entistä tehokkaammin hyödyksi materiaalina on kirjattu myös Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon yhteiseen jätepoliittiseen ohjelmaan. Kiinteistöllä omiin jäteastioihinsa kerättävät hyötyjätteet kuljetetaan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Määräyksen taulukossa asetetut erilliskeräysvelvoitteet on määrätty koskemaan vain suurempia asuinkiinteistöjä. Rajaamista on pidetty tarpeellisena erilliskerättyjen jätteiden kuljetuksesta aiheutuvien ympäristö-, terveys- ja kustannusvaikutusten pitämiseksi kohtuullisina erilliskeräyksestä saavutettuun hyötyyn nähden. Pahvin ja kartongin keräysvelvoitetta on kuitenkin kiristetty, sillä niitä pyritään saamaan entistä 6
enemmän materiaalina hyödynnettäväksi. Pahvin ja kartongin keräyksen on Salon, Paimion ja Sauvon alueilla voinut aiemmin korvata energiajätteen erilliskeräyksellä. Erilliskerätyn energiajätteen laatu osoittautui Rouskiksen keväällä 2013 teettämään Seka- ja energiajätteen lajittelututkimuksen (Pöyry 2013) perusteella huonoksi. Tutkimuksen mukaan sekajäte ja kiinteistöltä erilliskerätty energiajäte sisälsivät paljon materiaalihyödyntämiseen soveltuvia jätteitä, kuten kartonkia ja pahvia sekä biojätettä. Biojätteen suuri määrä heikentää energiajätteen laatua jatkokäsittelyn kannalta. Lisäksi energiajätteessä oli lajitteluohjeiden vastaisesti paljon kaatopaikkajätettä. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon astuttua voimaan 1.1.2016, sekajätteen kaatopaikkakäsittely loppuu. Syntypaikkalajittelun jälkeen jäljelle jäävä sekajäte tullaan hyödyntämään energiana hyödyntämismenetelmästä riippuen mahdollisesti joko sellaisenaan, tai laitosmaisen käsittelyn jälkeen, jossa sekajätteestä erotettaisiin siihen syntypaikkalajittelun jälkeen jääneet hyödynnettävät materiaalit. Energiajätettä ei kerätä 30.4.2015 jälkeen. Energiajakeeseen aiemmin laitetut hyötyjätteet on lajiteltava syntypaikalla erikseen ja toimitettava kierrätykseen näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Energiajakeeseen aiemmin lajiteltu hyödyntämiskelvoton jäte on laitettava sekajäteastiaan. Tuottajanvastuulla olevan keräyspaperin erilliskeräysvelvoitteista on säädetty erikseen jätelaissa. Kiinteistöillä erilliskerätyt jätelajit ovat myös pakkausjätteen osalta kunnan jätehuoltojärjestelmän piirissä siltä osin kuin asukkaat eivät itse toimita niitä olemassa oleviin tuottajan vastaanottopaikkoihin ja siltä osin kuin tuottaja ei huolehdi niiden kiinteistöittäisestä kuljettamisesta kustannuksellaan. Kunnalla ei ole velvollisuutta huolehtia muiden kuin tämän määräyksen taulukon mukaisesti tai määräyksessä mainitulla tavalla vapaaehtoisesti kiinteistöillä erilliskerättyjen hyötyjätteiden kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä. Jätelain 41 :n 3 momentti antaa kuitenkin kiinteistön haltijalle mahdollisuuden järjestää erilliskerätyn pakkausjätteen jätteenkuljetuksen kiinteistöltä, jos pakkausjätettä ei kuljeteta kunnan tai tuottajan järjestämässä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Tämä vapaaehtoinen erilliskeräysmahdollisuus koskee lähinnä pienkiinteistöjä. 15 Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Muille kuin asuinkiinteistöille annettavat erilliskeräysvelvoitteet koskevat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin jätelain 32 :n perusteella kuuluvia kiinteistöjä. Lisäksi kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella kunnan jätehuoltojärjestelmään jätteensä toimittavat kiinteistöt voidaan velvoittaa noudattamaan tämän pykälän erilliskeräysvelvoitteita palvelusta tehtävässä sopimuksessa. Velvoitteet perustuvat yksinomaan kiinteistöllä syntyvän jätteen määrään. Mikäli keräysrajoja ei määritettäisi, olisi kiinteistön liityttävä kunkin jätelajin erilliskeräykseen, vaikkei kaikkia jätelajeja syntyisi tai jätemäärät olisivat hyvin pieniä. Jätteen määrään perustuvat keräysrajat on määritetty jätteen noudon logistisen tehokkuuden perusteella. Tuottajanvastuun alainen keräyspaperin erilliskeräysvelvoitteista on säädetty erikseen jätelaissa. 16 Muut erikseen kerättävät jätteet Määräys sisältää velvoitteen kerätä mainitut jätteet erilleen kierrätettävistä ja sekalaisesta yhdyskuntajätteestä sekä toimittaa ne asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Määräyksen tarkoituksena on osaltaan edis- 7
tää eri jätelaatujen erilläänpitovelvollisuutta ja kierrätystä sekä ohjata tuottajavastuulle kuuluvia jätteitä tuottajien järjestämään keräykseen. 4 JÄTTEIDEN OMATOIMINEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY 17 Kompostointi Biojätteen ja puutarhajätteen kompostointi kiinteistöllä, joka ei kuulu biojätteen erilliskeräyksen piiriin, on erittäin suositeltavaa. Kompostointiin kannustaminen edistää etusijajärjestyksen toteutumista. Mikäli kiinteistöllä kompostoidaan siellä syntyvä biojäte, sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastian tyhjennysväliä on mahdollista pidentää. Kompostoinnista on ilmoitettava joko kunnalliselle jätehuoltolaitokselle tai jätehuoltoviranomaiselle. Biojätteen kompostointi perustuu vapaaehtoisuuteen, sillä väärin hoidettuna kompostoinnista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Mikäli samaa kompostoria käyttää useampi huoneisto tai kiinteistö, on kompostorin asianmukaisen käytön kannalta tarpeen nimetä sille vastuuhenkilö, johon viranomaiset voivat olla tarvittaessa yhteydessä kompostointia koskevissa asioissa. Elintarvike- tai ulosteperäistä jätettä kompostoitaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hygieniaan ja hajuhaittojen torjumiseen. Näiden jätteiden kompostointiin käytettävän kompostorin pitää ehdottomasti olla jyrsijä- ja haittaeläinsuojattu. Lisäksi ympärivuotisessa kompostoinnissa edellytetään lämpöeristetyn kompostorin käyttämistä. Erityisesti elintarvike- ja ulosteperäistä jätettä kompostoitaessa tulee varmistua, että jäte on täysin kompostoitunut ennen sen poistamista kompostorista. Esimerkiksi kuivakäymäläjäte voi vaatia jälkikompostoinnin kompostorin ulkopuolella. Haittojen ehkäisy edellyttää myös sitä, että valmis ravinnepitoinen kompostituote on mahdollista hyödyntää kiinteistöllä asianmukaisesti esimerkiksi maanparannusaineena pellolla tai puutarhassa. Jotta kompostointi onnistuu, on kompostorin ylläpitoon kiinnitettävä huomiota. Lisäksi korostetaan, että kompostoriin ei saa laittaa maatumatonta jätettä. Puutarhajätteen kompostoinnissa ei saa muodostua epämääräisiä kompostikasoja eikä puutarhajätettä saa levitä kompostista ympäristöön. Kompostorin sijoittamista naapurin rajan ja kaivon läheisyyteen on rajoitettu siitä mahdollisesti aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisemiseksi. Rajoitukset eivät koske jätehuollolle rakennusluvassa varattuja paikkoja. 18 Jätemylly Jätemyllyt ovat vesihuoltolaitoksen kannalta ongelmallisia, sillä ne voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia viemäriverkostossa. 19 Jätteen polttaminen Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty siitä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Sallituissakin olosuhteissa on aina otettava huomioon kulloisetkin olosuhteet ympäristössä siten, että määräyksessä mainittuja haittoja ei pääse syntymään. 8
Muiden kuin määräyksessä erikseen poltettavaksi sallittujen jätteiden polttamista ei voi sallia, koska palamiselle ei voida esimerkiksi avopoltossa tai kiinteistöjen tulipesissä varmistaa riittävän hyviä palamisolosuhteita haittojen minimoimiseksi. Polttaminen ei ole jätelain etusijajärjestyksen mukaista, eikä se tue materiaalihyötykäytön tavoitteita. Jätejakeita, joita tavallisimmin haluttaisiin hävittää polttamalla, ovat paperi, kartonki ja pahvi, joille kaikille on olemassa toimiva keräysverkosto ja hyödyntämisprosessit. Perustusten varassa kiinteästi seisova rakennus ei yleensä ole jätettä, vaikka se olisi saanut purkuluvan. Rakennuksesta puretut osat sen sijaan luokitellaan jätteiksi. Koska rakennus itsessään ei yleensä ole jätettä, se ei siten kuulu jätelain soveltamisalan piiriin (katso HE 199/2010 jätelaiksi 3 :n perustelut). Mikäli rakennusta pidettäisiin jätteenä, voisi sen polttamiseen tulla sovellettavaksi Valtioneuvoston asetus jätteiden polttamisesta (151/2013). Siten kokonaisten rakennusten polttamista ei käsitellä poikkeamispäätöksenä jätehuoltomääräyksistä. Rakennusten hävittäminen polttamalla on poikkeuksellista ja se soveltuu lähinnä vain niihin hallittuihin tapauksiin, joissa pelastustoimi voi käyttää rakennusta harjoituskohteena. Rakennusten hävittäminen polttamalla kuuluu juridisesti kahden eri viranomaisen itsenäiseen toimivaltaan. Purkuluvan saadakseen rakennuksen omistajan tulee olla yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiseen, joka tarkastelee maankäyttö- ja rakennuslain nojalla, onko rakennuksen purkaminen ylipäätään mahdollista. Purkulupaa tarkastellaan vain maankäyttö- ja rakennuslain näkökulmasta ja siinä ei oteta kantaa purkamismenettelyyn. Suunnitellusta poikkeuksellisesta rakennuksen polttamisesta tulee antaa tieto hyvissä ajoin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka tarkastelee polttamisen edellytyksiä poikkeamisena ympäristönsuojelumääräyksistä. Mikäli rakennusten polttamisesta ei ole ympäristönsuojelumääräystä, viranomainen voi harkita ympäristönsuojelulain (527/2014) 180 :n mukaisen yksittäisen määräyksen antamista pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojeluviranomaisen on hyvä tiedottaa jätehuoltoviranomaista asiasta, koska mahdollisen polttamisen seurauksena syntyy myös jätettä. 20 Jätteen hautaaminen Jätteen hautaaminen on lähtökohtaisesti kielletty siitä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Poikkeuksen muodostaa lemmikkieläinten hautaaminen, joka on sallittua Elintarviketurvallisuusviraston kuolleiden lemmikki-, tuotanto- ja muiden eläinten käsittelystä antaman ohjeen mukaan: http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainsuojelu+ja+elainten+pito/kuolleet+elaimet/lemmikkielaimet/ 21 Jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa Omassa asumisessa syntyneen pilaantumattoman ylijäämämaan, tiili- ja betonimurskeen pienimuotoinen hyödyntäminen oman kiinteistön maanrakentamisessa kuuluu jätelain 41 :n mukaiseen kiinteistöllä tapahtuvaan pienimuotoiseen omatoimiseen käsittelyyn. Hyödynnettävä betoni- ja tiilijäte tulee olla samalla tontilla syntynyttä, jolla hyödyntäminen tapahtuu. Ylijäämämaata ei luokitella jätteeksi, jos se on puhdasta ja sen hyödyntäminen tosiasiallista. Tosiasiallisella hyödyntämisellä tarkoitetaan sitä, että syntyvän ylijäämämaan hyödyntämisen tulee olla suunnitelmallista ja varmaa eli hyödyntämistapa ja -paikka on esitetty esimerkiksi rakennusluvassa tai tiesuunnitelmassa. Tällaisen ylijäämämaan hyödyntämistä ei siten voida säädellä jätehuoltomääräyksissä. Betoni- ja tiilimurskeen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen on ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 :n 12-kohdan mukaan ympäristöluvanvaraista toimintaa. Yksityisen ihmisen jätteen hyödyntäminen ei siis edellyttäisi ympäristölupaa. Ammattimaisessa toiminnassa toiminnanharjoittaja saa toimeentulonsa jätteen käsittelystä ja hyödyntämisestä. 9
Betoni- ja tiilimurskeen hyödyntäminen maarakentamisessa on mahdollista myös ns. MARA-asetuksen (591/2006, Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) mukaisella ilmoitusmenettelyllä. Asetusta sovelletaan (yleiset tiet, kadut, pyörätiet ja jalkakäytävät sekä niihin välittömästi liittyvät, tienpitoa tai liikennettä varten tarpeelliset alueet, pois lukien meluesteet; pysäköintialueet; urheilukentät sekä virkistys- ja urheilualueiden reitit; ratapihat sekä teollisuus-, jätteenkäsittely- ja lentoliikenteen alueiden varastointikentät ja tiet) maarakentamiseen vain, jos se toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitetun katusuunnitelman, yleisen alueen toteuttamissuunnitelman, luvan tai ilmoituksen taikka yleisistä teistä annetussa laissa (243/1954) tai maantielaissa (503/2005) tarkoitetun tiesuunnitelman mukaisesti, ei kuitenkaan tärkeillä pohjavesialueilla. 5 JÄTTEEN KERÄYSVÄLINEET 22 Keräysvälineiden tyypit Ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tärkeää, että jätteen keräysvälineet pystytään aina sulkemaan. Keräysvälineiden tulee olla riittävän suuria. Ne on kuitenkin tyhjennettävä vähintään jätehuoltomääräysten mukaisin tyhjennysvälein. Tarpeeseen nähden liian suuria jäteastioita käyttämällä ei voi perustella pidempää tyhjennysväliä. Jätettä ei saa sijoittaa astian viereen. Määräyksessä on lista vaihtoehtoisista jäteastiatyypeistä ja niiden teknisistä ominaisuuksista. Listassa ovat mukana tavanomaisimmat kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa käytettävät jäteastiatyypit. Listan perusteina ovat jätteenkuljettajien työturvallisuus sekä mahdollisuus astioiden koneelliseen tyhjentämiseen. Ns. jätesäkkikiellolla pyritään parantamaan kuljettajien työturvallisuutta. Säkkien nostaminen ja kantaminen sekä säkkien mahdollisesti sisältämät pistävät tai viiltävät esineet aiheuttavat jätteenkuljettajalle työturvallisuusriskin. Eläimet voivat repiä suojaamattoman säkin rikki, mikä aiheuttaa roskaantumista. Mahdollinen muu jäteastian tai jäteastiatyypin aiheuttama työturvallisuusriski tai muu haitta on arvioitava käytännössä tapauskohtaisesti. Alla olevassa esimerkkilistassa on esitetty tavanomaisimmat kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa käytettävät jäteastiat. SFS-EN 840-1 Liikuteltavat jäte- ja kierrätysastiat. Osa 1: 2-pyöräiset, tilavuudeltaan max. 400 l. Kampatartuntalaitteella SFS-EN 840-2 Liikuteltavat jäte- ja kierrätysastiat. Osa 2: 4-pyöräiset, tilavuudeltaan max. 1300 l. Tasakannelliset, kippitapilla ja/tai kampatartuntalaitteella SFS-EN 840-3 Liikuteltavat jäte- ja kierrätysastiat. Osa 3: 4-pyöräiset, tilavuudeltaan max. 1300 l. Kupukannelliset, kippitapilla ja/tai kampatartunta laitteella SFS-EN 840-4 Liikuteltavat jäte- ja kierrätysastiat. Osa 4: 4-pyöräiset, tilavuudeltaan max. 1700 l. Tasakannelliset, leveällä kippitapilla tai BG- ja/tai kampatartuntalaitteella Kyseiset standardit on vahvistettu 11.2.2013. Markkinoilla on myös muita kuin standardin mukaisia sanallisen määritelmän täyttäviä jäteastioita, jotka voivat esimerkiksi rikkoutua helpommin esimerkiksi kippaustilanteessa. Myös muunlaisen jäteastian käyttö on mahdollista, jos asiasta sovitaan jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Näin voidaan edistää uusien innovaatioiden käyttöön ottamista ja siten parantaa esimerkiksi jätteenkuljettajan työturvallisuutta. 10
23 Keräysvälineen merkitseminen Määräys jäteastioiden merkitsemisestä on annettu lajittelun ja jäteastioiden käytön sekä kuljetusurakoitsijoiden työn helpottamiseksi. Jäteastioiden merkinnät ehkäisevät myös jätelajien sekoittumista ja edistävät siten syntypaikkalajittelua ja parantavat erilliskerättyjen jätteiden laatua. Jäteasetuksen 10 velvoittaa merkitsemään jäteastioihin niihin kerättävän jätelajin ja keräyksestä vastaavan yhteystiedot. Jos jäteastia ei ole kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on astiassa oltava sen haltijan tiedot. Astioiden asianmukainen merkitseminen helpottaa mahdollisiin ongelmiin puuttumista. 24 Keräysvälineen täyttäminen Tällä määräyksellä on täsmennetty jäteasetuksen 10 :ssä annettuja määräyksiä jäteastioiden täyttämisestä. Käsin siirrettäville jäteastioille on asetettu maksimipainot, jotka antavat viitettä siitä, millaisia määriä jätettä jäteastiaan voi laittaa. Painorajat on annettu kuljettajien työturvallisuuden parantamiseksi. Määräyksissä on annettu mahdollisuus sijoittaa kiinteistöittäisen kuljetuksen alueella jäte tilapäisesti jäteastian ulkopuolelle sen läheisyyteen. Tilapäistä sijoittamista on rajoitettu siten, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa vastaanottopaikalla tai jätteenkuljetukselle. Jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle ei saa myöskään aiheuttaa työturvallisuusriskiä, joten ylimääräiselle jätteelle on annettu painorajoitus. Määräykseen on sisällytetty lista jätteistä, joita ei saa sijoittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan. Jätteiden pakkaamiseen liittyvillä määräyksillä pyritään ehkäisemään jäteastioiden likaantumista ja siitä aiheutuvia haittoja sekä esimerkiksi hienojakoisen pölyävän jätteen kuormaamisen ja kuljettamisen yhteydessä tapahtuvaa hallitsematonta leviämistä ympäristöön. 25 Tyhjennysvälit Taulukon tyhjennysvälit ovat vähimmäistyhjennysvälejä. Jäteasetuksen 10 velvoittaa tyhjentämään jäteastiat niin usein, että jäteastia voidaan aina sulkea, jäte mahtuu astiaan eikä jätteestä aiheudu ympäristön likaantumista, roskaantumista tai hajua tai muuta hygieenistä haittaa. Kyseiset haitat aiheutuvat yleensä muiden jätteiden seassa olevasta biojätteestä. Biojätteen jäteastia on hajuhaittojen vuoksi tyhjennettävä kesäaikana viikoittain. Vaikka biojäte lajiteltaisiin omaan jäteastiaansa tai kompostoitaisiin kiinteistöllä, kulkeutuu sitä sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan esimerkiksi erilaisten ruokapakkausten mukana. Tämän takia sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastia on tyhjennettävä riittävän usein. Kompostoinnin ilmoitusvelvoitteella varmistetaan, että kiinteistö täyttää tyhjennysvälin harventamisen edellytykset. Vain kesäaikana käytössä olevien vapaa-ajanasuntojen ei ole tarpeen olla liittyneenä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen talviaikana. Ympärivuotisessa käytössä olevien vapaa-ajanasuntojen on noudatettava vakituisessa käytössä oleville kiinteistöille annettuja jäteastioiden tyhjennysvelvoitteita. 11
26 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen Alle kuusi kuukautta kestävästä keskeytyksestä kiinteistön jätteenkuljetuksessa tulee ilmoittaa kuljetuksen suorittajalle, jotta keskeytykset voidaan huomioida ajojärjestelyissä. Yli kuusi kuukautta kestävä keskeytys edellyttää poikkeamista jätehuoltomääräyksistä ja siitä on ilmoitettava kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle jätteenkuljettajalle ilmoittamisen lisäksi. 27 Kunnossapito ja pesu Jäteasetuksen 10 :n mukaan jäteastia on pidettävä kunnossa ja puhdistettava riittävän usein siten, että keräyksestä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteastian haltija velvoitetaan huolehtimaan jäteastioiden asianmukaisesta kunnosta. Joissain tilanteissa pesu useammin kuin kerran vuodessa voi olla tarpeellista. Keräysvälineen kunnossapito ja pesu liittyy myös työturvallisuuteen. 6 JÄTTEIDEN KERÄYSPAIKAT 28 Keräysvälineen sijoittaminen Jäteasetuksen 10 :n mukaan keräyspaikkaan on oltava esteetön pääsy ja jäte on voitava kuormata turvallisesti. Määräykset on annettu ensisijaisesti jätteenkuljettajan työn helpottamiseksi ja työturvallisuuden parantamiseksi. 29 Keräysvälineen sijoituspaikan tai keräysvälineen lukitseminen Määräyksellä varmistetaan, että jätteenkuljettaja pääsee helposti kuormaamaan jätteen sen kuljettamista varten myös mahdollisesti lukittuina olevista jäteastioista ja keräyspaikoista. 30 Alueelliset keräyspaikat Roskaantumisen ehkäisemiseksi on määrätty, että keräyspaikalle saa toimittaa ainoastaan sellaisia jätteitä, joita varten siellä on jäteastia. Jätteitä ei saa jättää jäteastioiden ulkopuolelle, sillä valvomattomilla keräyspaikoilla jäteastioiden ulkopuolelle jätetyt jätteet aiheuttavat helposti roskaantumista. Alueellisen keräyspaikan ylläpito kuuluu sen järjestäjälle. Ensisijaisesti ylläpitovelvollisuudesta pitäisi sopia erikseen keräyspaikan perustamiseen ja jäteastioiden sijoittamiseen liittyvissä sopimuksissa. Lisäksi alueellisen jätteiden keräyspaikan perustamiseen on oltava maanomistajan lupa. 12
7 JÄTTEENKULJETUS 31 Kuormaaminen Jätteiden kuormaamisesta yöaikaan voi aiheutua merkittävää häiritsevää melua, minkä vuoksi yöaikainen kuormaus on pääsääntöisesti kielletty asuinkiinteistöillä ja niiden välittömässä läheisyydessä. 32 Kuljettaminen Kuljettamista koskeva määräys koskee pääosin ammattimaisesti toimivia jätteenkuljettajia. Määräyksen tavoitteena on varmistaa, että jätteet eivät pääse kuljetuksen aikana leviämään kuormasta hallitsemattomasti ympäristöön. Erityistä huolellisuutta on noudatettava pölyävien ja nestemäisten jätteiden kuljettamisessa. Näiden kuljettamisessa tulee käyttää yksinomaan siihen soveltuvaa kalustoa. Kuljettaja on jätelain nojalla velvollinen pitämään kuljetuksen aikana mukanaan jätehuoltorekisterin otetta sekä tarvittavia siirtoasiakirjoja. Asiakirjojen avulla valvovilla viranomaisilla on mahdollisuus tarvittaessa selvittää kuljetusten lainmukaisuus. 33 Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen Jätehuoltolautakunnan on ylläpidettävä jätelain 143 :n mukaista rekisteriä alueen jätteenkuljetuksista. Kuljettajien on toimitettava jätelain 39 :n mukaisesti tiedot kuljettamistaan kunnan vastuulle kuuluvista jätteistä. Kunnan jätehuoltoviranomainen voi jätelain 39 :n mukaan pyytää toimittamaan tiedot neljännesvuosittain, jos tämä on toiminnan seuraamiseksi tarpeellista. Jätehuoltolautakunta seuraa n. 35 000 asuin- ja vapaa-ajan kiinteistön jätteenkuljetuksia. Suuren tietomäärän joustava ja tehokas siirtäminen viranomaisen rekisteriin edellyttää, että tiedot toimitetaan neljännesvuosittain määräyksen mukaisessa sähköisessä muodossa. Vaikka määräys tietojen toimittamisesta tulee jätelaista (39 ) ja velvollisuutta täsmennetään jäteasetuksen 26 :ssä, Kuntaliitto suosittelee sen sisällyttämistä myös määräyksiin. 34 Kunnalliset jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikkoja koskeva määräys on tarkoitettu ammattimaisesti toimiville jätteenkuljettajille. Kotitalouksia koskevat määräykset jätteiden toimittamisesta esimerkiksi hyötyjätepisteille tai jäteasemille on annettu 11 :ssä. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden päätyminen asianmukaisiin toimituspaikkoihin ja siten kunnan oikeus ja mahdollisuudet huolehtia sen vastuulle säädettyjen jätehuoltotehtävien hoitamisesta. Kunnan täydentäessä tuottajien pakkausjätteenkeräystä on jätteiden kuljettava kunnan vastaanoton kautta, jotta keräyksen järjestelmällinen organisointi, hallittavuus ja jätteiden tilastointi ovat mahdollisia. Kunnalla ja kunnan siirrettyä palvelutehtävät kuntien omistamalle jäteyhtiölle, jäteyhtiöllä on oikeus ja myös velvollisuus asumisessa ja muussa jätelain 32 :n mukaisessa toiminnassa syntyvän jätteen käsittelyyn, johon sisältyy myös jätteen hyödyntäminen ja loppukäsittely. 13
Kunta tai kunnan yhtiö saa omistusoikeuden jätteeseen siinä vaiheessa, kun jätteen haltija on siitä luopunut vietyään jätteen kiinteistöllä olevaan jätelain 40 :n mukaiseen vastaanottopaikkaan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja kun jätteenkuljettaja on ottanut jätteen kiinteistöittäisestä vastaanottopaikasta kuljetettavakseen. Vastaava tilanne on aluekeräyspisteeseen viedyn jätteen osalta. Tähän omistusoikeuteen ei voida jätehuoltomääräyksin puuttua, koska asia on kirjattu jätelakiin. Poikkeuksen tähän muodostaa vain jätehuoltomääräyksissä määritelty sallittu jätteen omatoiminen käsittely kiinteistöllä. Lautakunnan jäsenkunnat ovat 9.2.2010 allekirjoitetulla Rouskis Oy:n osakassopimuksella siirtäneet jätehuollon palvelutehtävät kuntien yhdessä omistaman jäteyhtiön Rouskis Oy:n hoidettavaksi. Yhtiö hoitaa osakaskuntien puolesta sellaiset jätelain mukaiset kuntien vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät, jotka voidaan jätelain mukaan siirtää yhtiön hoidettavaksi. Näitä tehtäviä ovat muun muassa jätteen vastaanotto, kuljetus ja käsittely. Tuottajavastuunalaiset pakkausjätteet velvoitetaan jätelain mukaisesti kuljettamaan 1.5.2015 alkaen tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan tai kunnallisen jätelaitoksen järjestämään välivarastointipaikkaan, josta ne kuljetetaan edelleen tuottajien jätehuoltoon. Koska jätteiden vastaanottopaikat voivat muuttua, ei listaa vastaanottopaikoista ole kirjattu suoraan määräykseen. Sen sijaan kunnallista jätelaitosta velvoitetaan pitämään yllä listaa vastaanotto- ja käsittelypaikoista verkkosivuillaan. Määräyksissä on tuotu esille yleiset vastaanotto- ja käsittelypaikkojen käyttämistä koskevat velvoitteet ja käytännöt asianmukaisen jätehuollon ja etusijajärjestyksen edistämiseksi sekä jätehuollosta aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. 8 ASUMISESSA SYNTYVÄT LIETTEET JA MUUT KUNNALLISEN YHDYSKUNTAJÄTEHUOL- LON PIIRIIN KUULUVAT LIETTEET 35 Saostussäiliöiden tyhjennysvälit Saostussäiliöiden ja pienpuhdistamoiden lietetilojen lietteenpoiston vähimmäistyhjennysvelvoite sekä umpisäiliöiden tarkkailuvelvoite perustuvat haja-asutuksen jätevesiasetukseen (Valtioneuvoston asetus 209/2011 ns. jätevesiasetus ). Jätehuoltomääräyksillä ei voida antaa lupaa poiketa jätevesiasetuksen vähimmäisvaatimuksista. Mikäli lietettä ei ole syntynyt tyhjennettäväksi, saostussäiliön tyhjennys ei ole tarkoituksenmukaista. Vuosittaisen tyhjennyksen peruminen tapahtuu hakemalla saostussäiliön tyhjennyksen keskeytystä jätehuoltolautakunnalta. Hakemus on aina tehtävä kirjallisesti (sähköisesti) ja se on aina perusteltava. Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojen säännöllinen tyhjentäminen ja hoitaminen ovat ennakoivia toimia, joilla ehkäistään ongelmia viemäriverkostossa. Samoin on huolehdittava fosforinpoistokaivojen suodatinmassojen jätehuollosta. 14
36 Lietteen toimittaminen käsiteltäväksi Määräys kuljettaa lietteet kunnan osoittamaan paikkaan koskee lietteen kuljettajaa. Määräyksessä estetään lietteiden kuljettaminen luvatta esimerkiksi läheiselle maatilalle, joka ei ole kunnan tai kunnallisen jätelaitoksen osoittama käsittelypaikka. Määräys luovuttaa liete ainoastaan jätelain 94 :n mukaiseen rekisteriin hyväksytylle toimijalle on tärkeää lietteiden asianmukaisen kuljettamisen ja käsittelyn vuoksi. Rekisteröimisen edellytyksenä on, että kuljettaja toimii ammattimaisesti, lakien ja asetuksen mukaan, toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja kuljetuskalusto soveltuu käyttötarkoitukseensa. Kunnalla on velvollisuus järjestää vastuulleen kuuluvan asumisessa syntyvän jätteen, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteen jätehuolto (jätelaki 32 ). Kemiönsaaren lietteenkuljetusta koskevassa kuljetusjärjestelmäpäätöksessä on määritelty lietteenkeräyksen alue (Kemiönsaaren tekninen lautakunta21.2.2012 48) niin, että keskitetty lietteenkuljetus on voimassa Kemiönsaaren pääsaarella, Lövö-Kasnäslandetilla (jonne on nykyään siltayhteys), Rosala-Hiittisissä ja Högsårassa. 37 Kulku saostus- ja umpisäiliöille sekä säiliöiden kannet Määräykset on annettu, jotta lietesäiliöiden tyhjennys kiinteistöllä on sujuvaa ja turvallista. 38 Omatoiminen käsittely Jätelain 41 :n mukaan jätteen haltija voi käsitellä itse kiinteistöllään syntyvän jätteen, mikäli käsittely on pienimuotoista ja mikäli käsittely on hyväksytty kunnan jätehuoltomääräyksissä tai kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Tällä määräyksellä sallitaan lietteiden omatoiminen käsittely tietyin edellytyksin. Kompostoinnin edellytyksistä on määrätty erikseen 17 :ssä. Tiedot omatoimisesta käsittelystä tulee ilmoittaa, jotta jätehuoltoviranomainen voi seurata ja valvontaviranomainen valvoa asianmukaista jätehuollon toteutumista. Jätehuoltoviranomainen voi ilmoituksen perusteella tarkistaa, että stabiloitu liete voidaan käyttää lannoitustarkoituksessa eli kiinteistöllä on oltava hallinnassaan viljelykäyttöön tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen soveltuvaa peltoalaa. Jätehuoltoviranomainen on yhteydessä myös kunnan ympäristönsuojelutoimeen käsitellessään ilmoitusta. Liete tulee aina esikäsitellä esim. stabiloimalla ennen peltokäyttöä. Lietteen käytöstä lannoitustarkoituksessa on säädetty ainakin lannoitevalmistelaissa (539/2006), nitraattiasetuksessa (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa lannoitevalmisteista (24/2011). Omatoiminen asumisessa syntyvien lietteiden käsittely voidaan sallia määräyksistä poiketen vain, jos kiinteistöllä on käytössään siihen soveltuvat laitteistot ja olosuhteet ovat sopivat. Harmaiden jätevesien saostussäiliöiden omatoiminen tyhjentäminen ja lietteiden kompostointi on kuitenkin sallittu ilman poikkeamislupaa, mikäli lietteen määrä on vähäinen. Harmailla jätevesillä tarkoitetaan jätevettä, joka ei sisällä vesikäymälän huuhteluvettä tai esimerkiksi kuivakäymälän suotovesiä. Kaikki lietteiden hallitsematon päästäminen ympäristöön on siitä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi kielletty. 15
9 ROSKAANTUMISEN EHKÄISY 39 Yleisötilaisuuksien jätehuolto Yleisötilaisuuksia koskevat jätehuoltomääräykset perustuvat sekä roskaantumisen ehkäisemiseen että jätelain velvoitteeseen asianmukaisesta jätehuollosta. Yleisötilaisuuden järjestäjä on jätelain 74 :n mukaan vastuussa yleisötilaisuuden seurauksena roskaantuneen alueen siivoamisesta, jos roskaaja itse ei huolehdi siivoamisesta. Määräyksessä velvoitetaan yleisötilaisuuden järjestäjä huolehtimaan tilaisuuden jätehuollosta kokonaisuudessaan. Varsinkin suuremmissa yleisötilaisuuksissa lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteiden antaminen on tarpeen asianmukaisen ja turvallisen jätehuollon järjestämiseksi. Lajitteluvelvoitteiden antaminen perustuu jätelain 13 ja 15 :iin, joten ne voidaan antaa myös sellaiselle yleisötilaisuuden järjestäjälle, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa järjestämällä yleisötilaisuuden. 40 Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla Määräyksessä on korostettu jätelaissa annettua roskaamiskieltoa kieltämällä jätteiden sijoittaminen jäteastioiden ulkopuolelle yleisillä alueilla sekä erityistapauksena puutarhajätteiden toimittaminen yleisille alueille. Roskaantumisen ehkäiseminen edellyttää myös yleisille alueille sijoitettujen jäteastioiden säännöllistä tyhjentämistä sekä tarvittaessa niiden lähiympäristön puhdistamista. 10 VAARALLISET JÄTTEET JA ERITYISJÄTTEET 41 Vaarallisten jätteiden jätehuolto Jätehuoltomääräysten vaarallisia jätteitä koskevat määräykset velvoittavat myös elinkeinotoiminnan harjoittajia. Vaarallista jätettä koskevilla määräyksillä määrätään käytännön järjestelyihin, joilla varmistetaan turvallinen jätehuolto. Vaarallisen jätteen varastoinnista väliaikaisessa paikassa voi aiheutua haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle. Määräys enimmillään vuoden säilytysajasta koskee kaikkia kiinteistöjä ja se on annettu jätteen asianmukaisen varastoinnin ja käsittelyn varmistamiseksi. Vaarallisen jätteen pakkaamisesta on jäteasetuksessa tarkat ohjeet. Velvoittamalla alkuperäispakkauksen käyttämiseen pyritään varmistamaan vaarallisen jätteen asianmukainen pakkaaminen ja merkitseminen. 42 Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä Vaarallisen jätteen keräyspaikkaa koskevat määräykset koskevat kaikkia toimijoita omakotikiinteistöjä lukuun ottamatta, sillä ne liittyvät jätehuollon tekniseen järjestämiseen sekä turvallisuuteen. Pykälässä annetaan määräyksiä vaarallisten jätteiden säilyttämisestä turvallisesti asianmukaisissa astioissa. Lisäksi velvoi- 16
tetaan kiinteistön haltija tiedottamaan keräyspaikan käyttäjiä sen asianmukaisesta ja turvallisesta käytöstä. Tarkoituksena on, että vaarallisten jätteiden keräämisestä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. 43 Erityisjätteet Erityisjäte velvoitetaan erotettavaksi muista jätteistä. Erityisjätteiden pakkaamisesta sekä merkitsemisestä määrätään niiden turvallisen käsittelyn varmistamiseksi. 11 MUUT MÄÄRÄYKSET 44 Tiedottamisvelvoite Jotta varmistetaan kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisen jätehuollon toteutuminen, määrätään kiinteistön haltija tiedottamaan jätehuoltomääräysten mukaisista velvoitteista kiinteistössä asuville tai sitä muuten käyttäville. Samoin jätteenkuljetuspalvelun tuottajan on tiedotettava jätteenkuljetusta tilaavalle kunnallisten jätehuoltomääräysten sisällöstä ja ilmoitusvelvoitteista. 45 Jätehuoltomääräysten valvonta Jätelain 24 :ssä säädetään jätelain ja sen nojalla annettujen jätehuoltomääräysten valvonnasta. Valvontaviranomaisia ovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen sekä alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Koska jätehuoltomääräykset ovat voimassa usean eri kunnan alueella ja toisaalta toimijoilla voi olla toimintaa useiden eri kuntien ja jätehuoltomääräysten soveltamisalueilla, voi ELYkeskuksella olla merkittävä rooli määräysten valvonnassa. Jätehuoltomääräysten noudattamatta jättämisestä annetaan valvontamääräys. Jätehuoltomääräysten vastaisen toiminnan jatkaminen johtaa jätelain mukaiseen seuraamukseen. Valvontaviranomainen kehottaa ensin määräysten rikkojaa korjaamaan toimintansa. Valvontaviranomainen voi myös lievissä tapauksissa antaa yksittäisen määräyksen tilanteen korjaamiseksi. Jos asianosainen ei noudata valvontaviranomaisen antamaa kehotusta, yksittäistä määräystä tai muuten laiminlyö velvollisuutensa olennaisilta osin tai muuten epäasiallisesti, tulee valvontaviranomaisen aloittaa hallintopakkomenettely asian saattamiseksi lain mukaiseksi. Jos kyseessä on jätehuoltomääräysten nojalla tai yksittäisenä määräyksenä annettu kielto tai määräys ja kyseessä on tahallisuus tai törkeä huolimattomuus, tulee valvontaviranomaisen tehdä asiassa tutkintapyyntö poliisille tai tulliviranomaiselle. 46 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä Jätelain 91 :n mukaan jätehuoltomääräyksissä määrätty viranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen jätehuoltomääräysten noudattamisesta päätöksessä mainituin perustein. Siten jätehuoltomääräyksissä on tarpeen määrätä poikkeuksen myöntävästä viranomaisesta. Jätehuoltomääräykset ovat voimassa useassa eri kunnassa, joissa kaikissa on oma ympäristönsuojeluviranomaisensa. Poikkeusten myöntämisessä voidaan helpommin noudattaa samoja periaatteita koko soveltamisalueella, kun poikkeamisvalta on annettu yhdelle taholle. 17
47 Voimaantulo Voimaantulopykälään on kirjattu määräysten voimaantulon ajankohta ja lueteltu ne jätehuoltomääräykset, jotka uusilla määräyksillä kumotaan. 18