JÄTEHUOLTOLASKUTUKSESTA... 1 JÄTEHUOLTOLASKUTUSOHJEEN TARKENTAMINEN / TARIFFIN MUUTOS... 2

SISÄLLYSLUETTELO JÄTEHUOLTOLASKUTUKSESTA... 1 JÄTEHUOLTOLASKUTUSOHJEEN TARKENTAMINEN / TARIFFIN MUUTOS... 2 YHTEYSTIEDOT... 3 ESITTELY... 3 NÄIN SÄÄSTÄT LUONTOA JA PIENENNÄT JÄTEONGELMAA... 4 JÄTELAKI SUUNTAA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN... 4 MIHIN JÄTEHUOLLOLLA PYRITÄÄN?... 4 HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMAKSUT... 5 HYÖTYJÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNASTO... 5 EKOMAKSU... 5 JÄTEHUOLTOMAKSUT... 6 JÄTEHUOLTOLASKUTUS... 6 BIOJÄTEKERÄILYN KUSTANNUKSET... 6 JÄTEHUOLTO KÄYTÄNNÖSSÄ... 7 MITÄ MIKÄKIN TARKOITTAA?... 7 ERI JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄT... 8 BIOJÄTTEEN KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ... 8 EROTTELU KANNATTAA OTTAA VAKAVASTI!!!... 8 KOMPOSTOINTI... 9 MITÄ KOMPOSTOINTI ON?... 9 MILLAISIA KOMPOSTOREJA ON OLEMASSA?... 9 MILLAINEN ON HYVÄ KOMPOSTORI?... 9 MITÄ KANNATTAA HUOMIOIDA KOMPOSTOINNISSA?... 10 KOMPOSTIN HOITO... 10 MITÄ KOMPOSTIIN VOI LAITTAA?... 10 MITÄ KOMPOSTIIN EI SAA LAITTAA!... 11 KOMPOSTIN TYYPILLISIÄ VIKOJA... 11 MITEN TEEN ITSE KOMPOSTORIN JA KOMPOSTIKEHIKON... 12 TEE SE ITSE -KOMPOSTORI... 12 KOMPOSTIKEHIKKO PUUTARHAJÄTTEILLE... 12 JÄTTEIDEN LAJITTELU JA ERILLISKERÄYS KIINTEISTÖILLÄ... 13 KERÄYSVÄLINEIDEN TYHJENNYS JA JÄTTEENKULJETUS... 13 JÄTEKULJETUKSEN ULKOPUOLELLE KUULUVIEN JÄTTEIDEN KULJETUS... 14 MUUTA MUISTETTAVAA... 14 ONGELMAJÄTTEET... 14 HYÖTYJÄTTEET KIERRÄTYKSEEN... 15 KERÄYSPAPERI... 15

LASI... 16 POLTETTAVA JÄTE... 16 METALLIROMU... 16 RAKENNUSJÄTE... 17 LUMPPU... 17 LANTA, LIETE JA VIRTSA... 17 KÄYMÄLÄJÄTTEET... 18 MITEN EROON VANHOISTA VAATTEISTA, HUONEKALUISTA JA ESINEISTÄ?... 18 HYÖTYJÄTEASEMAN SIJAINTI... 19 KARTTA HARTOLAN KUNNAN JÄTEASEMISTA... 20 JÄTEASEMIEN OSOITTEET... 21 JÄTEASEMILLE EI SAA VIEDÄ EIKÄ LAITTAA JÄTEASTIOIHIN... 22

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 1 JÄTEHUOLTOLASKUTUKSESTA Hartolan valtuusto vahvisti vuoden 2006 vuosimaksut 13.2.2006 :n 6 kohdalla. Jätehuoltomaksu on vuosikohtainen eli se on voimassa aina laskutusvälin ajan. Ekomaksu on myös vuosikohtainen ja se peritään kaikilta kiinteistöiltä. Sillä katetaan kaatopaikan sulkemiskustannuksia, hyötyjäteaseman toimintaa sekä jätehuollon neuvontaa. Ekomaksun perimistä jatketaan vuoden 2007 jälkeenkin, perusteena jätehuollon kehittäminen. Biojätteen erotteleminen kaatopaikalle menevästä kuivajätteestä on ollut pakollista 1.6.2003 alkaen. Hajaasutusalueella biojäte tulee käsitellä kiinteistöllä. Biojäte tarkoittaa ruoantähteiden lisäksi myös puutarha- ym. maatuvaa jätettä. Hartolan kunta on ulkoistanut laskutuksen ja sen hoitaa Kuljetus- ja jätehuolto Seppo Hynninen Ky. Yritys tilittää sovituilta osin maksut Hartolan kunnalle. Laskutus- (kiinteistössä vaihtunut omistaja, henkilölukumäärä vaihtunut vakituisessa yksin asuvaksi yms. ) ja osoitteenmuutokset Kuljetus- ja jätehuolto Seppo Hynninen Ky Visantie 6 19600 HARTOLA Sari Laitinen virastoaikana: puh. (03) 843 2202 tai sähköposti sari.laitinen@hartola.fi kello 17:00 jälkeen: puh. 040 703 2996 Hartolan kunta: Lisätietoja: Tekninen johtaja Harri Suoknuuti puh. (03 ) 843 2252 Jäteneuvonta: Toimistorakennusmestari Markku Tuukkanen 03-843 2240 Maksuvelvollisella on oikeus 14 päivän kuluessa tämän maksulipun saamisesta tehdä kirjallinen muistutus maksun määränneelle: Hartolan kunta PL 16 19601 HARTOLA. JÄTEMAKSU ON ULOSOTTOKELPOINEN ILMAN OIKEUDEN PÄÄTÖSTÄ (JäteL 73 ) Automaatilla tai mikrolla maksaessasi muista viite!

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 2 JÄTEHUOLTOLASKUTUSOHJEEN TARKENTAMINEN / TARIFFIN MUUTOS Laki velvoittaa kuntaa huolehtimaan haja-asutusalueiden jätehuollosta. Hartolan kunnan alueella on yli viisikymmentä erilaista pistettä joissa jätettä kerätään. Näiden pisteiden hoitaminen aiheuttaa kustannuksia jotka eivät ole suoraan suhteessa käytön määrään. Laki velvoittaa kuntalaisia ja kesäasukkaita käyttämään tätä järjestettyä jätehuoltoa. Hartolassa on tuhansia kiinteistöjä, joissa syntyy jätettä. On täysi mahdottomuus saada lainmukaisella yleisellä järjestelyllä oikeuden mukaista, käyttöön perustuvaa veloitustapaa. Laskutus perustuu kiinteistö rekisterin tietoihin, eikä helpotuksia voida myöntää käyttämättömyyden perusteella, tulkinta on sama myös hallintooikeudessa. Nykyinen järjestely aiheuttaa osin tyytymättömyyttä. Kun laki velvoittaa käyttämään jätehuoltoa, ei voida pitää perusteena maksun kohtuullistamiselle, jos joku ei tätä lain määräämää palvelua käytä. Pitkäaikainen käyttämättömyys tietyin perustein otetaan huomioon jätehuollon ohjeissa. Tosiasiassa käyttämättömyyden toteaminen on usein varsin vaikea todentaa. Jos omistaja itse ei käytä/on estynyt käyttämästä kiinteistöä, ei se vielä kerro kiinteistön käyttämättömyydestä, aina on mahdollista, että kiinteistöä käyttää perhe, sukulaiset tai kiinteistöä voidaan vuokrata. Omistajan yksipuolinen ilmoitus asiasta ei riitä, vaan käyttämättömyyden todentamiseen halutaan vahva näyttö. Tekninen lautakunta haluaa oikaista jätehuolto-ohjeessa mainitut syyt sovitellun maksun saamiselle, kiinteistön myynti eikä omistajan terveydelliset syyt eivät ole vahva näyttö kiinteistön käyttämättömyydelle. Lautakunta haluaa pitää jätehuollon kurinalaisena toimintana kunnassa ja siksi mahdollisissa valituksissa jätehuoltomaksuista pitäydytään lain henkeen ja sovitellun maksun käyttämiselle täytyy olla painavat syyt. Jätehuolto-ohjeet tulevat tiukentumaan tulevaisuudessa ja tekninen lautakunta haluaa viestittää omalla toiminnallaan, että Hartolassa halutaan ylläpitää kestävää jätehuoltopolitiikkaa ja keräämillään maksuilla varmistetaan toimiva järjestely jota kuntalaisten ja kesäasukkaiden toivotaan käyttävän. Ehdotus Lautakunta hyväksyy ylläolevat periaatteet jätehuoltolaskutuksesta. Päätös Lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle tariffin fin muuttamista niin että soviteltu maksu jätetään pois. Jos rakennukset ovat olemassa ja käytettävissä, jätehuoltomaksu olisi aina maksettava. Niin ikään lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja -valtuustolle ekomaksun keräämisen jatkamista vuodesta 2008 eteenpäin, perusteena jätehuollon kehittäminen. Hallintosäännön 28 :n mukaan valtuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista päättää kunnanhallitus. Valtuusto on edellisen kerran päättänyt jätemaksuista 17.3.2004. Maksut ovat tulleet voimaan 1.5.2004 lukien. Varsinaista jätetaksaa tai laskutusohjeistoa erillisenä asiakirjana ei ole hyväksytty. Esityslistan liitteenä n:o 3 on ehdotus jätetaksaksi. Ehdotus perustuu valtuuston hyväksymiin jätemaksuihin ja jätelain määräyksiin. Taksalla valtuusto antaa tekniselle lautakunnalle mahdollisuuden tarvittaessa antaa jätetaksan soveltamisesta tarkempia ohjeita ja määräyksiä.

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 3 Ehdotus Kunnanhallitus esittää jätetaksan valtuuston hyväksyttäväksi. Voimaantulo 1.3.2006. Päätös hyväksyttiin. YHTEYSTIEDOT Jäteneuvonta Toimistorakennusmestari Markku Tuukkanen (03) 843 2240 tai 044 743 2240 Jätehuoltoyrittäjä Seppo Hynninen (03) 716 1550 tai 0400 878 349 Hyötyjäteasema (Jätevedenpuhdistamolla) Valtatie 1531 avoinna ma-la klo 12-14 Laskutuksen osoitemuutokset Sari Laitinen 040 703 2996 klo 17.00 jälkeen ESITTELY Olemme tehneet käyttöösi Hartolan kunnan jätehuolto-oppaan. Oppaassa kerrotaan pääpiirteittäin, miten erilaisten jätteiden käsittely on järjestetty kunnan alueella ja mitkä ovat oppaan ilmestymishetkellä (huhtikuu 2003) voimassaolevat jätehuoltotaksat. Oppaan ohjeet perustuvat lakiin ja kunnan jätehuoltomääräyksiin. Oppaassa on kerrottu mm. kompostoinnista ja sen eduista, rakennusjätteiden käsittelystä, lasin- ja romunkeräyksestä sekä biojätteen keräyksestä. Biojätteen keräykseen ei tarvitse liittyä, jos kompostoine omalla tontillaan. Kompostoinnin aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan tekniseen toimistoon. Oppaan keskiaukeamalla on irrotettava kaavake koskien biojätteen kompostoinnin aloittamista. Kaavake voidaan jättää postin kuljetettavaksi ilman erillistä maksua. Epäselvyyksissä voitte ottaa yhteyttä kunnan ympäristötarkastajaan, joka antaa tarkempia ohjeita jätteiden käsittelystä. Yhteistyöterveisin Hartolan kunta Seppo Hynninen Ympäristövalvonta Jätehuoltoyrittäjä Tekninen toimi

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 4 NÄIN SÄÄSTÄT LUONTOA JA PIENENNÄT JÄTEONGELMAA 1. Valitse ja vaadi ympäristöä säästäviä tuotteita Mieti, mitä todella tarvitset. Vältä kertakäyttöä ja turhaa pakkaamista. 2. Käytä uudelleen Kierrätä ja korjaa esim. vaatteita, kenkiä, urheiluvälineitä. 3. Lajittele jätteesi Järjestä kotona keräysastiat kaikille jätelajeille, joita kunta ottaa vastaan. Vältä sellaisia tuotteita, joiden jätteitä ei voi lajitella. 4. Ongelmajätteet talteen Kun käytät mahdollisimman haitattomia kemikaaleja, voit välttyä tuottamasta ongelmajätettä. 5. Kompostoi Kompostoimalla voit vähentää jäteongelmaa ja parantaa pihasi ja kasvimaasi maaperää. Kompostoida voi sekä pien- että kerrostaloissa ja varsinkin kesämökillä. 6. Älä roskaa Roskien ja hylättyjen esineitten jättäminen ympäristöön on lailla kielletty kaikkialla. Roskaaja joutuu siivoamaan jälkensä ja voi saada sakkoa. JÄTELAKI SUUNTAA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Suomen jätelain ensisijainen tavoite on ehkäistä jätteen syntyä. Laki kehottaa käyttämään säästäväistä tekniikkaa. Tuotteet täytyy valmistaa mahdollisimman haitattomiksi ja vähän jätettä aiheuttaviksi. Syntynyt jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön: ensisijaisesti raaka-aineeksi, toissijaisesti energiantuotantoon ja viimeiseksi kaatopaikalle. Jätteistä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ihmisille tai ympäristölle. MIHIN JÄTEHUOLLOLLA PYRITÄÄN? Jätehuollolla pyritään siihen, että syntyneet jätteet hoidetaan asianmukaisesti joko tuotantoon tai luonnon kiertokulkuun aiheuttamatta haittaa ympäristölle tai ihmisen terveydelle. Perittävällä jätemaksulla katetaan kunnan järjestämän jätehuollon (sekajätteen keräys, romun- ja ongelmajätteenkeräyskampanjat) käsittely- ja kuljetuskustannuksia ja siihen liittyvien suunnittelu- ja muiden tehtävien kustannuksia sekä jätteiden käsittelypaikkojen aiheuttamia kustannuksia. Ekomaksulla katetaan kaatopaikan lopettamiskustannuksia sekä jäteneuvonnan ja valvonnan menoja esim. tämän oppaan painokuluja.

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 5 HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMAKSUT HYÖTYJÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNASTO Hartolan kunnan hyötyjäteasema, Valtatie 1531, (sijaitsee jäteveden puhdistamon yhteydessä) vastaanottaa alle 1 m 3 :n eriä, henkilö- ja pakettiautolla tai peräkärryllä tuotavia jätekuormia. Hyötyjäteasema on avoinna keskiviikkoisin klo 12.00-14.00 sekä kuukauden 1. ja 3. lauantaina klo 12.00-14.00 Polttokelpoinen puujäte alle 1 m³ otetaan vastaan maksutta Kyllästetty puujäte alle 1 m³ otetaan vastaan maksutta Isommista puujäteeristä pitää ottaa yhteys jätehuoltoyrittäjään Keräyspaperi ja -pahvi maksutta Keräyslasi maksutta Metallijäte maksutta Sähkö- ja elektroniikkaromu tulee toimittaa 1. kodinkoneliikkeeseen 2. kierrätyskeskukseen. 3. hyötyjäteasemalle Kaatopaikka- ja energiajäte alle 1 m³ 15,00 Kaatopaikka- ja energiajäte alle 200 ltr 7,00 Vanteettomat renkaat 1,00 / kpl Vanteelliset renkaat 5,00 / kpl Erityiskäsiteltävä jäte, esim. asbesti, terveydenhuollon pistävät ja viiltävät jätteet on toimitettava jätehuoltoyrittäjän kautta jatkokäsittelyyn. Ongelmajätteet Oy Ekokem Ab:n voimassa olevan hinnaston mukaan. (sis. Alv 22 %) Viitaten jätelain (3.12.1993/1072) luvussa 3 asetettuihin 7, 8 ja 10 :iin, kunta on velvollinen järjestämään asumisessa syntyneen sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään vastaavan, muussa toiminnassa syntyneen, jätteen kuljetuksen. Muista kuin kyseisen asetuksen mukaan syntyneistä jätteistä vastaa (keräys ja kuljetus) jätteen tuottaja/kiinteistön omistaja. EKOMAKSU Ekomaksua peritään kunnanvaltuuston 12.12.2001 tekemän päätöksen mukaisesti 1.1.2002 alkaen. (sis. Alv 22 %) Perusyksikkö / asunto 25,00 Vapaa-ajan asunto 10,00 Teollisuus-, hallinto- ja liikekiinteistö 75,00

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 6 JÄTEHUOLTOMAKSUT Hartolan kunnanvaltuusto hyväksyi 18.06.2003 uudet jätehuoltomaksut, jotka tulivat voimaan 1.8.2003. (sis. Alv 22 %) HAJA-ASUTUSALUE alv 0 % alv 22 % Vakituinen asunto 90,17 110,00 Vapaa-ajan asunto 42,63 52,00 Yhden asunnon kiinteistö, jossa 1 asukas 53,28 65,00 Puolitettu vapaa-ajan asunto 21,32 26,00 TAAJAMA-ALUE Astiakohtaiset maksut alv 0 % alv 22 % 200 L-astia 4,92 6,00 240-300 L-astia 5,74 7,00 360-390 L-astia 6,64 8,10 600-660 L-astia 9,02 11,00 5000 L-astia 63,12 77,00 6000 L-astia 77,87 95,00 8000 L-astia 100,00 122,00 BIOJÄTE Astiakohtaiset maksut 120-140 L-astia 8,04 9,80 200-240 L-astia 9,27 11,30 JÄTEHUOLTOLASKUTUS Vuoden 2003 alusta jätehuoltolaskutuksen hoitaa keskitetysti jätehuoltoyrittäjä Seppo Hynninen ky. Koska Hartolan kunta ei hoida jätehuoltolaskutusta, suoraveloitussopimukset eivät ole enää voimassa. Jätehuoltolaskutus tapahtuu seuraavasti: Vakituiset asunnot taajama-alueella laskutetaan 3 kk välein. Haja-asutusalueella olevat vakituiset asunnot ja vapaa-ajanasunnot laskutetaan syyskuussa. Ekomaksu laskutetaan erikseen. Osoitteenmuutokset on ilmoitettava Sari Laitiselle puh. 040 703 2996 klo 17.00 jälkeen. BIOJÄTEKERÄILYN KUSTANNUKSET Biojätekeräilymaksu koostuu Joutsan kunnalle maksettavista käsittelykustannuksista ja jätehuoltoyrittäjän kuljetuskuluista. Joutsan taksoja ei ole tiedossa oppaan ilmestymishetkellä, mutta kokonaishinta noussee korkeammaksi kuin sekajätteen keräilykulut.

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 7 JÄTEHUOLTO KÄYTÄNNÖSSÄ Jätehuollon järjestäminen kuuluu jätteen haltijalle, yritykselle, yhteisölle tai henkilölle, jolla jäte on. Hartolan kunta järjestää jäteneuvontaa ja ylläpitää aluekeräyspisteitä ja hyötyjäteasemaa. Jätehuoltoyrittäjä vastaa jätteiden keräilystä (ei ongelmajätteet) ja laskutuksesta. Hartolan kaatopaikka on suljettu 31.12.2001. Jätteet kuljetetaan 1.1.2002 alkaen Jyväskylään Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskukseen. MITÄ MIKÄKIN TARKOITTAA? yhdyskuntajäte on asumisessa syntyvää jätettä sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä paitsi ongelmajätteet sekajäte on yhdyskuntajätettä, jota ei lajitella ja kerätä erikseen kuivajäte on jätettä, mikä ei sisällä biojätettä, ongelmajätettä eikä merkittäviä määriä hyötyjätettä. Siitä voi laitoksissa valmistaa poltettavaa materiaalia biojäte on eloperäistä, biologisesti hajoavaa jätettä esim. juuresten ja hedelmien kuoret erityisjäte on sellaista jätettä, mikä vaatii omat toimenpiteensä kuljetuksen, käsittelyn tai kaatopaikalle sijoituksen yhteydessä. Se ei ole ongelmajätettä ongelmajäte on jätettä, mikä kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle öljyiseen jätteeseen on sekoittunut joko veteen tai muuhun aineeseen öljyä siinä määrin, että se muiden jätteiden joukossa aiheuttaisi vaaraa ympäristölle ja ihmisille liete on maa-, karja- ja kotitaloudessa syntyvää lietettä, puristenestettä sekä sako- ja umpikaivolietettä kompostoinnilla biojätteen kokoamista ja sekoittamista niin, että se luonnollisesti hajoaa hapellisissa olosuhteissa ylijäämämaa on rakennus- ja muun toiminnan yhteydessä käyttämättä jäänyttä maa-ainesta hyötyjäte on hyötykäyttöä varten lajiteltavaa jätettä, mikä voidaan uudelleen käyttää joko sellaisenaan tai sen sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää keräyspaperi ja -pahvi on puhdasta ja kuivaa, käytöstä poistettua keräyskelpoista paperia, kartonkia ja pahvia keräyslasi on käytöstä poistettuja kannettomia tyhjiä lasipakkauksia ja muuta käytöstä poistettua uusiokäyttöön kelpaavaa lasia. Lasijäte jaetaan kirkkaaseen ja värilliseen kierrätysmetalli on käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta metallia, mikä voidaan kokonsa ja laatunsa vuoksi panna järjestetyn jätteenkuljetuksen keräysvälineeseen tai hyötyjätekeräyspisteen keräysvälineeseen puutarhajäte on risuja, oksia, naatteja, puiden lehtiä ja muuta pihalla, puutarhassa ja puuston hoidossa syntyvää biojätettä rakennus ja purkujätettä syntyy rakentamisessa, korjaamisessa, purkamisessa sekä maa ja vesirakentamisessa maa-ainesjäte on puhtaita maa ja kiviaineksia tai niiden kaltaisina pidettäviä aineksia

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 8 ERI JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄT Koko kunta kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin ja jokaisen kiinteistön on liityttävä siihen. Jätteenkuljetuksen sopimustavat ovat seuraavat: 1. Suora sopimus jätehuoltoyrittäjän ja kiinteistön välillä. Kirkonkylän asemakaava-alueella oleva kiinteistö samoin kuin haja-asutusalueella oleva kiinteistö, jossa syntyy muuta kuin kotitalousjätettä kuuluvat aina sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen piiriin. 2. Tiekunnan ja jätehuoltoyrittäjän välinen sopimus. 3. Muut kiinteistöt haja-asutusalueella kuuluvat yhteisastioiden piiriin. Liittymisvelvollisuudesta poikkeamisesta päättää tekninen lautakunta. BIOJÄTTEEN KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ Kaikilla Hartolan kiinteistöillä (vakituiset asunnot, loma-asunnot yms.) on eroteltava biojäte muusta jätteestä 1.6.2003 alkaen. Tämän jälkeen talousjätteen sekaan laitettu biojäte aiheuttaa koko keräilyasian tyhjentämisen erikseen (tyhjennyskustannukset min. 170 euroa/kerta). EROTTELU KANNATTAA OTTAA VAKAVASTI!!! Biojätteen jatkokäsittelynä on joko kompostointi kiinteistöllä tai liittyminen keräilyyn. Omakotitaloissa, rivitaloissa ja muillakin kiinteistöillä edullisin käsittelyvaihtoehto on kompostointi. Biojätteen kompostoijalla on oltava hyväksyttävä lämpöeristetty kompostori, ostettu tai itse tehty ja keräilyyn liittyvän kiinteistön tulee hankkia sopiva keräilyastia. Kompostori, biojätteen keräilyastia ja muut jäteastiat voivat olla yhteisiä useammalla kiinteistöllä tai kiinteistöyhtiöllä. Biojätteen järjestetyssä erilliskeräyksessä biojäteastia ja kaatopaikkajäteastia tyhjennetään erikseen, jolloin biojäte toimitetaan kompostoitavaksi kompostiaumoihin Joutsaan. Biojätteen erilliskeräyksen piiriin kuuluvalla kiinteistöllä eloperäinen jäte on lajiteltava kaatopaikkajäteastiasta erilleen ja kerättävä omaan keräysastiaan. Biojätteen keräily on sopimusperusteista eli jätteen tuottaja tekee sopimuksen biojätteen keräilystä yrittäjän (Seppo Hynninen) kanssa. Yrittäjä veloittaa jätteen tuottajalta kuljetusmaksun sekä kunnalle tilitettävän käsittelymaksun. Biojätteen kompostoinnin aloittamisesta on aina tehtävä tekniseen toimistoon kirjallinen ilmoitus, josta käy ilmi kiinteistön omistaja/haltija, osoite, kompostoinnin vastuuhenkilö ja kompostointiin osallistuvien huoneistojen lukumäärä. Myös biojätteen kompostoinnin lopettamisesta on ilmoitettava. Ilmoituskaavake on tämän oppaan keskiaukeamalla, mistä sen voi irrottaa ja jättää postin kuljetettavaksi. Biojätteen keräilykustannukset määräytyvät tulevan jätemäärän mukaan, koska kuljetuskustannukset näyttelevät keräilyhinnassa suurinta osaa. Jätemyllyllä jauhetun biojätteen johtaminen yleiseen viemäriverkostoon on kielletty.

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 9 KOMPOSTOINTI Tänä päivänä kaatopaikat täyttyvät yhä kasvavaa vauhtia. Loppusijoitukseen päätyvästä talousjätteestä noin kolmasosa on kompostoituvaa biojätettä. Biojäte aiheuttaa kaatopaikoilla mädätessään kasvihuonekaasuja, kerää pieneläimiä mm. rottia ja lintuja sekä aiheuttaa suotovesiin ravinnekertymiä. Vuoden 2005 alusta kaatopaikoille ei saa viedä talousjätteen seassa biojätettä lainkaan, vaan se on erilliskerättävä tai kompostoitava. MITÄ KOMPOSTOINTI ON? Kompostoituminen on lahoamista, eli orgaanisen aineen hajoamista bakteerien ansiosta, jolloin syntyy mullan humusaineita, hiilidioksidia ja vettä. Ainoana erotuksena luonnon toiminnasta on, että ihminen järjestää lahoamiseen optimiolosuhteet nopeuttaen näin hajoamista. MILLAISIA KOMPOSTOREJA ON OLEMASSA? Kompostoreita on markkinoilla parikymmentä mallia, joiden tilavuudet vaihtelevat 100:sta aina 1000:een litraan saakka. Tarvittavien kompostorien lukumäärä ja tilavuus riippuu paitsi sitä käyttävien talouksien määrästä ja koosta myös heidän elintavoistaan eli kuinka paljon eloperäistä jätettä syntyy. Karkeasti arvioiden voidaan sanoa, että kompostitilaa tarvitaan 15-40 litraa asukasta kohti. Esim. kiinteistö, jossa on 30 taloutta (keskimäärin 3 henkeä/talous) tarvitsisi 2-3 kpl noin 600 litran kompostoria. Puutarhakomposti (ei ruoan jätteitä) voi yksinkertaisimmillaan olla laudoista tehty kompostointikehikko. Ruokajätteiden kompostointiin tarvitaan kuitenkin tiivis ja jyrsijöiltä suojattu kompostori. Ympärivuotinen kompostointi edellyttää ns. kuumakompostoria, mikä pysyy eristyksensä ansiosta lämpimänä talvellakin. MILLAINEN ON HYVÄ KOMPOSTORI? Kompostori on mahdollista rakentaa itse tai ostaa kaupasta, jossa hinnat ovat n. 100-500 euroa kompostorin rakenteesta riippuen. Kompostorin käyttöä helpottamaan voi hankkia: seosainetta talousjätteen peittämiseen säiliö ja kauha seosaineelle kompostijätesangot keittiöihin talikko tai lapio Kompostoria hankittaessa on hyvä muistaa seuraavia asioita: kompostorin on oltava riittävän suuri esim. 4 henkinen perhe tarvitsee noin 100-600 litran. Kompostorin koon ratkaisee kompostin rakenne, perheen elintavat ja onko se sisällä vai ulkona. kompostorin kannen on auettava helposti, mutta sen on myös pysyttävä kiinni tuulella. Kompostorin kannessa olisi hyvä olla myös tuki, millä se pysyy auki täytettäessä ja tyhjennettäessä riittävä talvieristys ettei kompostori jäädy talvikuukausien aikana

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 10 MITÄ KANNATTAA HUOMIOIDA KOMPOSTOINNISSA? Kompostoinnissa tärkeimmän työn tekevät pieneliöt viihtyvät hyvin, kun niiden perustarpeista huolehditaan: Happi kompostin kääntäminen seosaineen lisääminen sopivassa määrin Ravinteet lisäämällä riittävästi biojätettä ja seosaineita Kosteus liian kuiva kastelu liian märkä seosaineen lisääminen Lämpö riittävästi lämpöeristeitä, jotta komposti ei jäädy kylmällä ilmalla Kompostointi vaatii pientä harjoittelua, ei suurta työtä. Kun komposti toimii hyvin sen tuntomerkkejä ovat lämmön tuottaminen, ei hajua, ei kärpäsiä ja jäte painuu voimakkaasti kasaan. KOMPOSTIN HOITO Kompostin pohjalle laitetaan ensin karkeampaa ainesta, kuten oksia, että ilma pääsee kiertämään pohjan (pohjaverkko) kautta kompostiin. Nämä peitetään ruoholla, lehdillä tai vanhalla kompostilla. Tämän jälkeen voidaan laittaa uutta kompostoituvaa jätettä, joka pitää peittää aina seosaineella tuonnin jälkeen. Kompostia pitää pöyhiä noin kerran viikossa ja kastella tarvittaessa. Kompostin toimintaa kannattaa seurata jatkuvasti. Huolellinen kompostin hoitaja tekee kompostin toiminnasta muistiinpanot. MITÄ KOMPOSTIIN VOI LAITTAA? Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kompostiin kelpaa kaikki mikä on ollut joskus elävää: hedelmien, juuresten ja vihannesten kuoret kahvin ja teen porot (suodatinpaperit ja teepussit voi laittaa mukaan) kaikki muu ruokajäte talouspaperia ellei siihen ole imeytetty mitään haitallista ainetta sanomalehden aukeama tai paperipussi kompostisangon pohjalla käytettynä kukkamulta ja kasvinjätteet kotoa ja pihalta luonnon kuidut hyvin pieninä määrinä (villa, puuvilla, pellava, silkki) puulastu ja -puru (ei lahosuojattua puuta)

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 11 MITÄ KOMPOSTIIN EI SAA LAITTAA! tuhkaa ja kalkkia ongelmajätteitä tupakantumppeja pölynimuripusseja muovia, lasia tai metallia keinokuitua, nahka- tai kumituotteita paperia suuressa mitassa ( ei lainkaan muovitettua, vahapinnoitettua tms. paperia) KOMPOSTIN TYYPILLISIÄ VIKOJA Komposti ei lämpene, mutta ei haise Komposti on liiankuiva tai siinä on liian vähän ravinteita kosteutta lisätään kaatamalla lämmintä vettä kastelukannulla (10 litraa vettä /200 litraa kompostia) ravinteita lisätään laittamalla kompostiin kanankakkaa tai kompostiherätettä Komposti jäätyy talvella Hyvin eristetyn kuumakompostorin tulisi toimia talvellakin, mikäli siihen lisätään riittävästi biojätettä eli ravinteita. Talvella kompostorin lämpöeristystä voi parantaa vuoraamalla kompostori lumella. Jos kompostori jäätyy, se ei haittaa mikäli kompostorissa on riittävästi tilaa biojätteen keräämiselle. Keväällä kompostin voi käynnistää kaatamalla siihen kuumaa vettä. Komposti haisee pahalle Komposti on liian tiivis tai märkä, jolloin komposti mätänee lisää karkeaa seosainetta ja sekoita varmista, että hapen saatavuus on riittävä. Kompostissa on kärpäsiä tai muurahaisia Huonekärpäset ja raatokärpäset tulevat hajun perässä huuhtele kompostorin sisäkansi ja seinät tuhoa munat kääntämällä pintakerros kompostorin syvällä oleviin kuumiin osiin lisää seosainetta ellei muu auta, käytä torjuntaan pyretriiniä Muurahaiset kertovat yleensä kompostin liiallisesta kuivuudesta kastele komposti.

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 12 MITEN TEEN ITSE KOMPOSTORIN JA KOMPOSTIKEHIKON TEE SE ITSE -KOMPOSTORI Yhtä oikeaa kompostorin valmistusmallia ei ole. Tärkeintä on, että kompostori toimii. Kompostorin valmistamiseen tarvitaan: 5 kpl noin 1 m²:n styroxlevyjä ja vuoraukseen muovia tai vastaavaa 10 m kakkosnelosta (2 x 4 ) 50 m tavallista lautaa tai 5 kpl noin 1 x 1 m vesivaneripalasta tai muovitettua peltiä 10 m (n. 6 m² ) teräsverkkoa tai vastaavaa, silmäkoko noin 7 mm (jos käytetään peltivuorausta, tarvitaan ainoastaan pohjalle) nauloja, ruuveja, kärpäsverkkoa, saranoita ja pikasulkimia. Kompostin rakentaminen: 3 reilun metrin mittaista kakkosnelosta laitetaan lappeelleen maahan, jotta ilma pääsee kiertämään esteettömästi alakautta. rakennetaan kakkosnelosista kehikko, johon verkko kiinnitetään (ei tarvita, jos ulkovuorauksessa käytetään peltilevyä) ja sen päälle tehdään lautavuoraus. Styroxit verhotaan muovilla ja kiinnitetään verkon sisäpuolelle. Vastakkaisille sivuille tehdään 6 kpl halkaisijaltaan noin 30 mm ilma-aukot, mitkä peitetään tiheäsilmäisellä kärpäsverkolla. Yksi seinä ja katto jätetään avattavaksi. Katto kannattaa saranoida käytön helpottamiseksi. Seuraavalla sivulla poikkileikkauskuva kompostorin rakenteesta: Tämä kompostori vetää noin 1000 litraa, joten se on hyvä jakaa kahteen osaan esim. vesivanerilla. Kompostorin mittasuhteita voi myös pienentää. KOMPOSTIKEHIKKO PUUTARHAJÄTTEILLE Kehikko tehdään joko levystä tai laudasta, mikä kannattaa suojata esim. pellavapohjaisella kyllästeaineella. Kyllästetyn puutavaran käyttöä ei suositella. Kehikon valmistamiseen tarvitaan noin 50 m lautaa (22 x 100 mm) Kompostikehikon rakentaminen: Sahaa laudat 130 cm:n pituisiksi pätkiksi. Lovea jokaisen laudan päähän kummallekin puolen 23 mm syvä ja 23 mm leveä lovi niin, että lovien väli on 100 cm. Näin lautojen väliin jäävä rako on 8 mm.

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 13 Kokoa kehikko laittamalla laudat päällekkäin. Pohjalle on hyvä laittaa kaksi salaojaputkea parantamaan ilmastointia ja kehikon nurkkien alle tiilet tai kivet, ettei se ole suoraan maassa. Kehikolle voi tehdä kannen puusta tai levystä, jolloin komposti ei kuivu eikä ravinteita liukene sadevesien mukana. Kannen ja kehikon välissä on oltava ilmaraot ilman kierron takia. JÄTTEIDEN LAJITTELU JA ERILLISKERÄYS KIINTEISTÖILLÄ Kiinteistöllä on oltava erilliset keräysvälineet jätteille. Biojätteelle ei kuitenkaan tarvitse erillistä keräysastiaa, mikäli se kompostoidaan, toimitetaan eläinten ruuaksi (kuumennettava tilalla, märehtijöille ei eläinperäistä jätettä tartuntavaaran vuoksi) tai käsitellään maatilalla lannan yhteydessä. Keräysastiat eri kiinteistöillä: 1. Asuin- ja vapaa-ajanasunnot; huoneistoja vähemmän kuin viisi keräysastia biojätteelle keräysastia kuivajätteelle Kiinteistöjen keräyspaperit ja -pahvit kunnan ylläpitämiin aluekeräyspisteisiin. Kiinteistöjen lasit ja metallit kunnan ylläpitämiin aluekeräyspisteisiin. 2. Asuinhuoneistot; huoneistoja vähintään viisi keräysastia biojätteelle keräysastia kuivajätteelle keräysastia keräyspaperille Pahvin, lasin- ja metallin keräysvälineet on oltava kiinteistöllä mikäli ko. jätettä syntyy yli 20 kg/viikko. 3. Toimisto-, sairaala-, liike-, koulu-, teollisuus- ja muut vastaavat kiinteistöt keräysastia biojätteelle keräysastia kuivajätteelle keräysastia keräyspaperille keräysastia tai rullakko pahville Pahvin, lasin- ja metallin keräysvälineet on oltava kiinteistöllä mikäli ko. jätettä syntyy yli 20 kg/viikko. KERÄYSVÄLINEIDEN TYHJENNYS JA JÄTTEENKULJETUS Järjestetty jätteenkuljetus koskee erilliskerättäviä jätteitä, lukuun ottamatta teollisuuden prosesseissa sekä rakennus- ja purkutyömaalla syntyviä jätteitä. Jätteiden keräysvälineet on tyhjennettävä seuraavasti: 1. Biojäteastiat umpinaiset biojäteastiat touko-lokakuussa 1 krt/viikko marras-huhtikuussa 1 krt/4 viikkoa hengittävät biojäteastiat 1 krt/4 viikkoa

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 14 2. Pilaantumattomia jätteitä sisältävät keräysvälineet vähintään 1 krt/8 viikkoa 3. Lasi-, paperi- ja metallijätteen kierrätysvälineet kerran 16 viikossa tai useammin 4. Sako- ja erotuskaivot vähintään kerran 12 kuukaudessa Tyhjennyksestä ja lietteen sijoituksesta on oltava tosite esitettäväksi tarvittaessa valvontaviranomaiselle. Edellä mainituista tyhjennysväleistä poikkeaminen vaatii ympäristölautakunnan luvan. JÄTEKULJETUKSEN ULKOPUOLELLE KUULUVIEN JÄTTEIDEN KULJETUS Jätteen haltijan on joko omatoimisesti kuljetettava tai kuljetusyrityksen kanssa sovittava järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuulumattomien jätteiden kuljettamisesta niille osoitettuihin vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin, kuten ongelmajätteet, lietteet, teollisuusjätteet, erityisjätteet. MUUTA MUISTETTAVAA Kiinteistön haltijan/omistajan tai isännöitsijätoimiston on tiedotettava kiinteistön asukkaille tai siellä työskenteleville jätteiden lajittelu ja keräysjärjestelyistä. Kiinteistöt voivat käyttää keskinäisellä sopimuksella yhteisiä keräysvälineitä. Näistä on tehtävä ilmoitus ympäristölautakunnalle. Ilmoituksesta tulee selvitä astioita käyttävien henkilöiden lukumäärä, astiatilavuus ja tyhjennysväli. Keskiaukeamalla on ilmoituskaavake, minkä voi jättää postin kuljetettavaksi. Jätehuoltoyrittäjänä toimii Kuljetus- ja jätehuolto Seppo Hynninen ky, puh. 0400 878 349 tai (03) 716 1550. Lisätietoja kunnan jätehuollosta antaa ympäristötarkastaja puh. (03) 843 2237 tai 044 743 2237. ONGELMAJÄTTEET Ongelmajätteet pitää toimittaa joko hyötyjäteasemalle tai ongelmajätekeräykseen, mikä järjestetään yleensä keväällä. Lääkkeet viedään apteekkiin. Mikäli kiinteistön haltija järjestää ongelmajätteen keräystä kiinteistöllä, tulee ongelmajätteitä varten olla selvästi merkityt erilliset keräysvälineet sekä lukittava tai valvottu tila. Vaaralliset ja haitalliset aineet ovat jätteinä aina ongelmajätettä. Parhaita keräysastioita ovat aineiden alkuperäiset pakkaukset. Ongelmajätteitä ovat Käytetyt öljyt ja öljyiset jätteet mm. trasselit, öljynsuodattimet ja öljypakkaukset Romuakut ja akkunesteet Maali-, liima- ja lakkajätteet ja näiden pakkaukset sekä näillä aineilla likaantuneet tarvikkeet, työvälineet ja massat Liuotinaineet mm. tärpätti, tinneri, asetoni ja teollisuusbensiini Käyttämättä jääneet tai vanhentuneet lääkkeet ja farmaseuttiset tuotteet

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 15 Kasvinsuojelu- ja torjunta-aineet ja näiden pakkaukset Elohopeakuumemittarit Loisteputket ja -lamput Emäksiset pesuaineet Rikki- ja suolahappo sekä muut orgaaniset hapot mm. etikka ja muurahaishappo Kotitalouskoneiden PCB-kondensaattorit ja kylmäkoneiden lämmönsiirtonesteet freoni ja ammoniakki Paristot Ongelmallisia aineita kuten elohopeaa tai raskasmetalleja sisältäviä ovat paristot ja akut, joissa on jokin seuraavista merkinnöistä: LR ja numero, kuten LR 20 tai LR14 teksti alkaline tai alkali teksti Nickel-Cadmium tai Ni-Cd merkintä Mercury (suuret elohopeaparistot) Ruskokiviparistoissa on merkintä R ja numero esim. R20 ja R 14. Vähän elohopeaa sisältävissä paristoissa voi olla merkintä Low Mercury Ellet ole varma pariston laadusta, vie se ongelmajätekeräykseen! HYÖTYJÄTTEET KIERRÄTYKSEEN KERÄYSPAPERI Keräyspaperi on vietävä keräyspaperiastioihin (kts. kartta) tai toimitettava erilaisiin paperinkeräyskampanjoihin. Keräyspaperiksi kelpaavat: sanoma- ja aikakauslehdet mainoslehtiset paperi- ja pahvipakkaukset voimapaperi ja kartonki kirjoitus- ja kopiopaperi painopaperit ja kirjat Keräyspaperiin eivät kelpaa: märät ja likaantuneet paperit muovi- ja foliopinnoitetut sekä vahatut paperit ja pahvit (esim. maito- ja mehutölkit) voipaperi

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 16 LASI valokuvauspaperit tapetit eristys- ja tervapaperit Lasitavara on vietävä Torilla, Nesteen huoltoasemalla, hyötyjäteasemalla tai jäteasemilla (ei kaikissa) oleviin lasinkeräyspisteisiin. Lasinkeräykseen käy kaikki puhdas lasi. Pullojen ja lasipurkkien etiketit saa jättää paikoilleen, mutta pulloista ja purkeista on poistettava metallikorkit ja muut metalliset osat. Rakennuslasista on poistettava puu- ja metalliosat esim. ikkunoista karmit ja toimitettava hyötyjäteasemalle. Sekalaiseen keräyslasiin kelpaavat: lasipakkaukset kertakäyttöpullot lasitölkit ja -purkit Älä laita! posliinia ja keramiikkaa tasolasia teräsverkkovahvisteista ja laminoitua lasia Vie kierrätettävät pullot kauppaan! POLTETTAVA JÄTE Lämmityksen yhteydessä saa polttaa haitatta palavia jätteitä mm. ei keräilykelpoinen paperi ja pahvi puujätteet maito- ja elintarviketölkit pieniä määriä polyeteenimuoveja (merkintä polttokelpoisuudesta on pakkauksessa) Ei saa polttaa kyllästettyä puuta (toimitettava hyötyjäteasemalle) PVC-muovia ja useampia muita muovilaatuja keinokuituja ja keinonahkaa kumia ja nahkaa märkää paperia METALLIROMU Keräykseen sopivaa romua ovat: kattilat, pannut ja padat

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 17 tölkkien kannet aerosolitölkit polkupyörän ja auton osat metallihuonekalut kodinkoneet (ei kylmälaitteet ja elektroniikkaromu) metalliputket ja tangot Kunnassa järjestetään kesäisin kampanja metalliromun keräämiseksi. Seuraa paikallislehden ilmoittelua! RAKENNUSJÄTE Kyllästetty puutavara hyötyjäteasemalle Lasitavara hyötyjäteasemalle Erilaiset metallit hyötyjäteasemalle Eristeet, kattohuopa, muovit, betoni, tiilet kipsilevyt, laatat; pienet määrät (alle 1 m³ ) hyötyjätevarastolle isommista määristä yhteys jätehuoltoyrittäjään Maalit, liuottimet, kyllästeet, terva/piki ym. ongelmajätteet hyötyjäteasemalle Ylijäämämaa yhteys tekniseen toimistoon puh. (03) 843 2240 LUMPPU Lumpunkeräykseen kelpaavat: vaatteet lakanat ja pyyhkeet sängynpeitteet ja huovat vanupeitteet verhot ja seinävaatteet ehjät kengät ym. kirpputoritavara Lumpunkeräykseen ei saa laittaa märkiä ja likaisia tekstiilejä LANTA, LIETE JA VIRTSA Lantaa, lietettä tai virtsaa saa levittää ainoastaan sulan maan aikana. Taajamaalueella lietettä saa levittää 100 metrin etäisyydelle asutuksesta ja yli 50 metrin päähän vesistöstä. Alle 300 metrin päästä asutuksesta liete on mullattava levitysvuorokauden aikana. Eläinten ulosteita ei saa jättää yleisille kulku ja oleskelualueille. Pieniä määriä lemmikkieläinten ulosteita voi laittaa talousjätekompostoriin, samoin esim. Marsun kuivikepurut. Kissanhiekkaa ei saa laittaa kompostoriin.

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 18 KÄYMÄLÄJÄTTEET Puu-C :n pohjan on oltava tiivis, ettei pinta- ja pohjavedet saastu ja sinne kannattaa laittaa säiliö (esim. muovisaavi), mihin laitetaan purua, olkea yms. kuivikkeeksi ja mikä on helppo tyhjentää kompostoitavaksi tai muuten asiallisesti käsiteltäväksi (esim. levitetään ja muokataan 1 vuorokauden kuluessa läheiselle pellolle). Käymäläjätteiden kompostointiin tarvitaan ympäristötarkastajan lupa. Kesäkäytössä olevan mökin käymäläjätteiden kompostoinnista riittää kirjallinen ilmoitus ympäristötarkastajalle (voi käyttää keskiaukeamalla olevaa lomaketta). Käymäläjätteet on kompostoitava erillisessä lämpöeristetyssä kompostorissa, niitä ei saa laittaa talousjätekompostoriin. Käymäläastiaan ei saa laittaa muuta kuin eloperäistä käymäläjätettä (ei esim. terveyssiteitä ja vaippoja). MITEN EROON VANHOISTA VAATTEISTA, HUONEKALUISTA JA ESINEISTÄ? Vanhoja huonekaluja ottavat vastaan kierrätyskeskukset, osto- ja myyntiliikkeet ja kirpputorit. Antikvariaatit ostavat ja myyvät esim. kirjoja, lehtiä, äänilevyjä ja postikortteja. Vanhat vaatteet kannattaa viedä kirpputorille, järjestää itse sellainen tai toimittaa kierrätyskeskukseen. Lumpustakin suurin osa voidaan käyttää uudelleen. Kotitalouslumppuja voidaan käyttää esim. matonkuteina, poppanakuteina, tilkkutäkkien materiaalina, lasten askarteluun ja siivousriepuina. Vanhaa tavaraa voi viedä myös huutokaupattavaksi. Huutokauppatoiminta on luvanvaraista. Paikallisradiossa on usein ohjelmia, joiden kautta voi ostaa ja myydä tavaraa. Huonokuntoisten ja suurempien erien ollessa kyseessä voi ottaa yhteyttä jätehuoltoyrittäjään.

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 19 HYÖTYJÄTEASEMAN SIJAINTI

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 20 KARTTA HARTOLAN KUNNAN JÄTEASEMISTA = jäteasema, jossa on paperinkeräyspiste = paperinkeräyspiste = jäteasema = hyötyjäteasema

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 21 JÄTEASEMIEN OSOITTEET 01 Vuorenkyläntie 7, Ruskealan koulun tienhaara 02 Vuorenkyläntie 429, Oksasen kauppa 03 Leppäkoskentien-Vuorenkyläntie tienhaara 04 Hirvipohjantien-Vuorenkyläntien tienhaara 05 Vuorenkyläntie 2096, Putkijärven entinen koulu 06 Harantien-Joutsenlammentien tienhaara 07 Yhdystie 2, Nesteen piha 08 Ohrasaarentie (entisen tanssilavan lähellä) 09 Visainlahdentie 168, venesatama 10 Metsäkoski, Koitintie 5 11 Koitintie 496, entisen Hyttilän kaupan kohdalla 12 Yölinnuntien-Lautsilantien tienhaara 13 Koitintie 1239, Vehkalahden kauppa 14 Nokantie 314, Riihiniemen jääkiekkokaukalon luona 15 Sikkolantie 5, kuivurin luona 16 Lepsalantie 892, Mallatin kaupan kohdalla 17 Lepsalantie 1185, palaneen kaupan varaston luona 18 Luotikasjärventien-Kumuntien tienhaara 19 Teikarlahdentien-Kumuntien tienhaara 20 Tokeensalmentien-Valtatien tienhaara 21 Kalhontie 218, entisen Postin luona 22 Kirveskoskentien-Valtatien tienhaara 23 Valittulantie 431, grillikatoksen luona 24 Ylemmäistentie 350, Ylemmäisten koulun piha 25 Ansioniementien-Ansiontien tienhaara 26 Rusintien-Koulumäentien tienhaara 27 Ositunkulma, Vieruntie 28 Hyttymäentien-Nokantien tienhaara 29 Portamontien-Lepsalantien tienhaara 30 Viidanpääntien-Lepsalantien teinhaara 31 Honkapääntie 782 (lähellä Honkapääntien-Kumuntien risteystä) 32 Vehkalahden venevalkama, lähellä Yölinnun ienhaaraa 33 Niemeläntien-Kumuntien tienhaara 34 Kauhtueentien-Siiraanniementien tienhaara 35 Tollinmäentien ja Lohiniementien risteys 36 Muuraisniementien-Vuorenkyläntien tienhaara 37 Ylemmäistentie 810, Nokkala 38 Yölinnuntie, ranta 39 Nuutintie 40 Huuperintien-Valtatien tienhaara 41 Likosuontie 6, entisen Pohelan kaupan luona

HARTOLAN KUNNAN JÄTEHUOLTO-OPAS Sivu 22 42 Pohjolanraitti 43 Keskustie 2, Shell 44 Tori 45 Omakotitie, Kirkonkylän koulun puoli 46 Kuninkaantie, Kirkonkylän koulu 47 Kaikulantie 106, opiston takana 48 Tähtitien-Välitien tienhaaraa vastapäätä 49 Kanteleentie 10, varikko 50 Vassilantie 51 Rakokiventie JÄTEASEMILLE EI SAA VIEDÄ EIKÄ LAITTAA JÄTEASTIOIHIN palon tai räjähdyksen aiheuttavia jätteitä ongelmajätteitä mm. jäteöljy, maalit jääkaappeja, pakastimia TV-vastaanottimia, ATK-laitteita henkilöitä tai keräysvälineitä vahingoittavia jätteitä kuormausta tai purkausta vaikeuttavia jätteitä nestemäisiä jätteitä tai lietteitä käymäläjätteitä erityisjätteitä suuria määriä rakennusjätteeksi luokiteltavaa tavaraa (yhteys jätehuoltoyrittäjään) maatalouden yritystoiminnasta syntyvää jätettä (pienet määrät muovia hyötyjäteasemalle, muutoin yhteys jätehuoltoyrittäjään)