Sosiaaliturva 2010 Socialskydd Social Protection TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Toimeentulotuen menot 2009 Utgifter för utkomststöd 2009 Ari Virtanen +358 20 610 7378 ari.virtanen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166, Helsinki) 00271 Helsinki Puhelin: + 358 20 610 6000 www.thl.fi 11 2010 ISSN 1798-0887
Toimeentulotuen menot 2009 25.5.2010 Vuoden 2009 tietojen mukaan toimeentulotuen bruttomenot kasvoivat koko maassa edellisen vuoteen verrattuna 17 prosenttia. Vuonna 2009 yli kymmenen vuotta jatkunut toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrän väheneminen kääntyi kasvuun. Vuoteen 2008 verrattuna toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä lisääntyi koko maassa arviolta 10 prosenttia. Kunnilta kerättyjen menotietojen perusteella vuoden 2009 toimeentulotuen bruttomenot olivat koko maassa yhteensä 615 412 000 euroa. Kuntakohtaisten tietojen perusteella toimeentulotukea saavia kotitalouksia oli kaikkiaan arviolta 236 600. Kuvio 1. Toimeentulotuen menot (1000 ), toimeentulotukea saaneet kotitaloudet ja työttömien määrän vuosikeskiarvo* koko maassa vuosina 1990 2009 *=Tilastokeskuksen työvoimatutkimustiedot (15 64-v.); **=kotitalouksien määrä on arviotieto Nykytilannetta on verrattu 1990-luvun alun lamaan. Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten mukaan 15 64-vuotiaiden kohdalla työttömyys lisääntyi vuosina 1990 1991 noin 3 prosentista lähes 7 prosenttiin, kasvoi vielä kolme vuotta ja pysyi korkeana (lähes 15 prosentissa) vuoteen 1996 asti. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä lähes kaksinkertaistui vuosina 1990 1996. Vuosina 2008 2009 työttömyys 15 64-vuotiaiden ikäluokassa lisääntyi 6 prosentista 8 prosenttiin, samalla kun toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä lisääntyi 10 prosentilla. Nykykriisin vaikutukset toimeentulotuen asiakasmääriin saattavat jäädä kuitenkin vähäisemmäksi kuin 1990-alussa, mitä ennakoi työttömyyden hitaampi kasvuvauhti. Vuoden 2010 ensimmäisellä vuosineljänneksellä työttömyysaste oli ylittänyt 9 prosenttia, kun se vastaavana ajankohtana vuonna 1992 oli jo prosenttiyksikön korkeampi. (Tilastokeskus 2010, Liitetaulukko 1.) Pidemmällä ajanjaksolla toimeentulotukimenojen kasvu ei kuitenkaan välttämättä taitu, vaikka työttömyys kääntyisi laskuun. 1990-luvun laman aikaan toimeentulotuen menojen kasvuun vaikutti erityisesti uusien ja lyhytaikaisesti tukea tarvitsevien määrän lisääntyminen. Nykykriisi ilmenee myös näiden kotitalouksien määrien lisääntymisenä. Kuitenkin toimeentulotuen bruttomenot kääntyivät nousuun jo 2006, ennen kuin tukea saavien kotilalouksien määrä alkoi http://www.thl.fi/tilastot/toimeentulotukimenot
lisääntyä. Vuoden 2008 henkilötilastojen perusteella tätä kehitystä toimeentulotuen menotason ja kotitalousmäärien välillä näyttäisi selittävän parhaiten toimeentulotuen muuttuminen yhä useamman kotitalouden osalta pitkäaikaiseksi tukimuodoksi. (Toimeentulotuki 2008.) Toimeentulotuki bruttomenot ja kotitalousmäärät Koko maassa toimeentulotuen bruttomenot olivat vuonna 2009 keskimääräin 115 asukasta kohden. Asukasmääriin suhteutetut toimeentulotuen menot eroavat kuitenkin huomattavasti alueittain. Kaupunkimaisissa kunnissa toimeentulotuen menot asukasta kohden olivat lähes kaksinkertaiset (134 /asukas) maaseutumaisiin kuntiin nähden (68 /asukas). Maakunnittain suurimmat toimeentulotuen menot asukasta kohden olivat Uudellamaalla (153 /asukas) sekä Pohjois- Karjalassa (149 /asukas) ja Pohjois-Savossa (137 /asukas). Pienimmät menot olivat Ahvenanmaalla (39 /asukas) ja Keski-Pohjanmaalla (49 /asukas). (Liitetaulukko 2.) Toimeentulotuen bruttomenot ja kotitalousmäärät lisääntyivät kaikilla alueilla. Toimeentulotuen menot kasvoivat melko tasaisesti (17 %) lukuun ottamatta maaseutumaisia kuntia, joissa lisäys oli keskimääräistä vähäisempi (13 %). Maakuntatasolla suurimmat toimeentulotuen menojen lisäykset tapahtuivat Itä-Uudellamaalla (25 %), Uudellamaalla (22 %), Pirkanmaalla (24 %) ja Päijät- Hämeessä (20 %), mutta suuria kasvuprosentteja tavattiin myös Pohjois-Savossa (17 %) ja Pohjois-Karjalassa (15 %). Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä lisääntyi 10 prosenttia, eniten kaupunkimaisissa kunnissa, joissa lisäys oli kaksi kertaa suurempi kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa (5 6 %). Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrät lisääntyivät eniten Uudellamaalla (14 %), Pirkanmaalla (13 %) ja Päijät-Hämeessä (12 %) sekä myös Ahvenanmaalla (19 %). Toimeentulotuen kotitalouskohtaiset euromäärät Kuntakohtaisista summatiedoista on mahdollista laskea vain arvio toimeentulotukea saavan kotitalouden keskimääräisestä vuosittaisesta kokonaistukimäärästä, koska yksi kotitalous saattaa saada tukea useasta kunnasta. Keskimääräinen arvio toimeentulotuen suuruudesta oli vuonna 2009 noin 2 600 euroa tukea saavaa kotitaloutta kohden. (Liitetaulukko 1.) Yksi kunta maksaa toimeentulotukea kotitaloudelle keskimäärin 2 343. Yksittäiselle kotitaloudelle myönnettyjen toimeentulotukien keskimääräiset euromäärät eivät eroa alueellisesti yhtä paljon kuin asukasmääriin suhteutetut menot. Kuntakohtaisista tiedoista on mahdollista arvioida, että toimeentulotuen keskimääräinen euromäärä kotitaloutta kohden on kaupunkimaisissa kunnissa (2 479 ) noin puolet suurempi kuin maaseutumaisissa kunnissa (1 798 ), vaikka ero on lähes kaksinkertainen kun menoja tarkastellaan suhteutettuna kuntien asukasmääriin. (Liitetaulukko 2.) Kuntatietojen mukaan kotitalouksille myönnetyn keskimääräisen toimeentulotuen suuruus oli selvästi suurin Uudellamaalla (3 001 ), minkä jälkeen tulivat Pohjois-Savo (2 314 ) ja Pohjois- Karjala (2 227 ), mutta myös Pohjanmaa (2 411 ) ja Varsinais-Suomi (2 349 ), vaikka jälkimmäisissä maakunnissa keskimääräinen tuki asukasta kohden oli selvästi alle 100. Vähiten toimeentulotukea saivat kotitaloudet Keski-Pohjanmaalla (1 548 ) ja Ahvenanmaalla (1 679 ), joissa myös asukaskohtaiset tukimäärät olivat pienimpiä. (Liitetaulukko 2 ja 3.) Toimeentulotuen eri muodot Toimeentulotuen rahoituspohja muuttui vuoden 2006 alusta, mutta muutos ei koskettanut Ahvenanmaata. Manner-Suomen osalta varsinainen toimeentulotuki jaettiin kahteen osaan: perustoimeentulotukeen ja tätä erityisen tarpeen mukaan täydentävään toimeentulotukeen. Tämän lisänä on mahdollista myöntää tukea, joka on suunnattu edistämään kotitalouksien omatoimista suoriutumista, ehkäisemään syrjäytymiskehitystä sekä tukemaan osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan. Tässä raportissa viimeksi mainitut tiedot on koottu "muu toimeentulotuki" -luokkaan. 2
Vuonna 2009 keskimäärin 90 prosenttia toimeentulotuen bruttomenoista oli perustoimeentulotukea. Yksittäisille kotitalouksille myös muina toimeentulotuen erinä myönnetyt tuet ovat merkittäviä tulonlähteitä, mikä ilmenee kotitalouskohtaisista seuraavasta menovertailuista.(liitetaulukko 3.) Taulukko 1: Toimeentulotuen menot toimeentulotuen muodon mukaan kunnan asukasta kohden (suhteessa vastaavaa tukimuotoa saaneiden kotitalouksien* määriin) vuonna 2009 2009 Perus- Täydentävä Muu toimeentulotuki toimeentulotuki toimeentulotuki Yhteensä Manner-Suomi 103 /asukas 9 /asukas 3 /asukas 115 /asukas (2 257 /kotitalous) (485 /kotitalous) (562 /kotitalous) (2 343 /kotitalous) * = Määrä perustuu kuntakohtaiseen tietoon, eikä siinä ole huomioitu useasta kunnasta tukea saaneiden kotitalouksien osuutta Kaikkiaan 93 prosenttia toimeentulotukea saaneista kotitalouksista oli saanut perustoimeentulotukea, 37,5 prosenttia täydentävää ja 10,5 prosenttia muuta toimeentulotukea (Liitetaulukko 2). Toimeentulotuen eri menoerien osalta alueelliset erot korostuivat maakunnissa, joissa täydentävän tuen meno-osuus koko tukimäärästä oli suhteellisesti suurinta, eli Pohjois-Savossa (16 %), Itä-Uudellamaalla (13 %) ja Pohjanmaalla (11 %). (Liitetaulukko 2.) Kuvio 2. Perustoimeentulotuen osuus (%) kaikesta toimeentulotuesta vuonna 2009 maakunnittain 3
Toimeentulotuen menotilasto Tilastoraportin sisältö ja tiedonkeruu Toimeentulotuen menotilasto sisältää tietoja toimeentulotuen bruttomenoista ja toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrästä kunnittain, maakunnittain sekä lääneittäin. Tiedot on kerätty kaikilta Suomen kunnilta kyselylomakkeilla. Tiedot kerätään kuntakohtaisesti summatietoina ja ne koskevat koko vuotta. Menot esitetään myös kotitalous- ja asukaskohtaisina. Menotiedot ovat kuntakohtaisesti lopullisia, sen sijaan kotitalousmäärien osalta tiedot ovat arvioita, jotka tarkennetaan valtakunnallisten henkilötilastojen pohjalta. Kotitalouksia koskevat lopulliset tiedot julkaistaan syksyllä erillisenä toimeentulotuen vuositilastona. Näkökulman selventämiseksi vuoden 2009 raportin nimi on muutettu toimeentulotuen menotilastoksi entisen toimeentulotuen ennakkotilastojen sijaan. Menotilaston asiasisällöt vastaavat muulta osin täysin entistä julkaisua. Liitetaulukkojen 2 ja 3 osalta on huomattava, että osa tukea saaneista kotitalouksista sisältyy lukuihin useammin kuin kerran, sillä sama kotitalous on saattanut saada toimeentulotukea useassa eri kunnassa saman vuoden aikana. Liitetaulukon 3 osalta yksittäisten kuntien toimeentulotuen menoissa ja kotitalousmäärissä tapahtuneet prosentuaaliset muutokset on aina hyvä suhteuttaa muutosten perustana oleviin edellisvuoden tietoihin. Tällöin suuretkin prosenttimuutokset saattavat selittyä merkittävässä määrin suhteellisen pienillä määrämuutoksilla - esimerkiksi toimeentulotuen euromäärissä. Joitakin toimeentulotuen ennakkotilastojen aluetietoja voi poimia myös SOTKAnet verkkopalvelusta. Palvelu löytyy osoitteesta www.sotkanet.fi. SOTKAnet verkkopalvelussa tiedot on kuitenkin ilmoitettu nykyisillä, ei tilastovuoden (2009) mukaisella kunta- ja aluejaoilla. Indikaattorit saa näkyviin esim. asiasanoilla: toimeentulo, toimeentulotuki, toimeentuloturva. Käsitteet ja määritelmät Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) 1 :n mukaan kunnan varoista suoritettua sosiaalihuoltoon kuuluvaa viimesijaista tukea kotitaloudelle silloin, kun käytettävissä ei ole tavanomaisia tuloja tai toimeentuloa turvaavia etuuksia tai ne eivät riitä turvaamaan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätöntä toimeentuloa Toimeentulotukeen lasketaan varsinainen ja ehkäisevä toimeentulotuki sekä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville maksettu toimintaraha ja matkakorvaukset. Kuntakohtaisessa menotilastossa ehkäisevä toimeentulotuki ja kuntouttavan työtoiminnan menot on yhdistetty otsikon "muu toimeentulotuki" alle. Vuoden 2006 alusta varsinainen toimeentulotuki jaettiin kahteen osaan perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen valtionosuusuudistuksen takia. Perustoimeentulotuen rahoittamiseksi kunnalle maksetaan valtionosuutta 50 prosenttia perustoimeentulotuen menoista. Täydentävän ja muun toimeentulotuen menot maksaa kunta, ja valtio osallistuu menoihin yleisen valtionosuusjärjestelmän puitteissa. Valtionosuusuudistus ei koskenut Ahvenanmaata. Pakolaisille, paluumuuttajille ja turvapaikan hakijoille annettu toimeentulotuki jää tämän tilaston ulkopuolelle siltä osin, kuin se korvataan kokonaan valtion varoista. Työmarkkinatuen kuntaosuudet eivät kuulu toimeentulotuen menoihin eivätkä myöskään työllistetyille maksetut palkat. Kotitalouden muodostaa yksinäinen henkilö tai yhdessä asuvat perheenjäsenet. Avoliitto rinnastetaan avioliittoon. 18 vuotta täyttänyt tuensaaja muodostaa oman yksinäiskotitalouden, vaikka asuisikin vanhempiensa luona. Kotitalouksien lukumäärään ei sisälly niitä asiakaskotitalouksia, joille tukea ei ole myönnetty. 4
Toimeentulotuen bruttomenoilla tarkoitetaan kuntien maksamia toimeentulotuen kokonaismenoja, joista ei ole vähennetty asiakkaalle ennakonluonteisesti odotettavissa olevaa etuutta vastaan maksettua toimeentulotukea, joka on peritty takaisin takautuvasti maksetusta etuudesta. Toimeentulotuen bruttomenot on laskettu sekä käyvin hinnoin että vuoden 2009 hinnoin. Vertailuun on käytetty Tilastokeskuksen julkaisemaa kuluttajahintaindeksiä. Koska inflaatio oli vuonna 2009 keskimäärin 0,0 prosenttia, molemmat menotiedot ovat vuoden 2009 osalta yhtenevät. Liitetaulukossa 1 on vuoteen 2005 asti käytetty Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston menotietoja, tämän jälkeen tiedot on kirjattu kuntien ennakkotilastolomakkeilla Stakesille (vuoden 2009 alusta lähtien THL:lle) ilmoittamien tietojen perusteella. Bruttomenot/kotitalous. Tunnusluku on muodostettu suhteuttamalla alueellisesti toimeentulotuen bruttomenot niiden asiakaskotitalouksien määrällä, joille toimeentulotukea on myönnetty. Bruttomenot/asukas. Tunnusluku on muodostettu suhteuttamalla toimeentulotuen bruttomenot alueen 31.12.2009 mukaisella väestömäärällä. Kuntaryhmä. Tilastoissa kuntien tiedot on kerätty 1.1.2009 toteutuneiden kuntaliitosten perusteella. Tilastossa käytetään Tilastokeskuksen vuoden 2009 ryhmitystä, jossa kunnat jaetaan taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kaupunkimaisiin kuntiin (väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000), taajaan asuttuihin kuntiin (väestöstä 60 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on 4 000-15 000) ja maaseutumaisiin kuntiin (väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000 tai väestöstä vähintään 60 % mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000). Vuonna 2009 kaksi kolmesta suomalaisesta asui kaupunkimaisissa kunnissa ja noin joka kuudes joko taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa. Symbolit. Kuntataulukossa on käytetty seuraavia symboleita (kohdistuen toimeentulotukea kunnassa saavien kotitalouksien kokonaismääriin): Tapauksia alle 5.. Ei tietoa. Epälooginen tieto - Ei tapauksia Viitteet: Sosiaalimenot ja rahoitus 2008. THL/Tilastoraportti 2/2010. Suomen virallinen tilasto, Sosiaaliturva 2010, Helsinki. http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2010/tr02_10.pdf [17.5.2010] Tilastokeskus 2010: Tilastokeskuksen tilastotietokanta: - Työmarkkinatutkimus/Työvoimatutkimus (15 64-vuotiaat). - Kansantalous/Kansantalouden tilinpito/bruttokansantuote markkinahintaan (2000 hinnoin). http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/databasetree_fi.asp [17.5.2010] Toimeentulotuki 2008: THL/Tilastoraportti 3/2010. Suomen virallinen tilasto, Sosiaaliturva 2010, Helsinki. http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2010/tr03_10.pdf [17.5.2010] Liitteet: - Liitetaulukko 1: Toimeentulotuki 1969 2009. - Liitetaulukko 2: Toimeentulotuen menotilasto 1.1. 31.12.2009, läänit ja maakunnat. - Liitetaulukko 3: Toimeentulotuen menotilasto 1.1. 31.12.2009, kunnat. 5
Toimeentulotuen menotilasto Laatuseloste Tilastotietojen relevanssi Toimeentulotuki koskee sosiaaliturvan osa-aluetta, joka on rajattu sosiaalihuollon viimesijaiseen tukeen kotitalouksille. Kaikkiaan tämän osa-alueen kustannusvaikutus sosiaalimenoista (toimeentuloa turvaavista kaikista rahallisista etuuksista tai palveluista) on noin prosentin luokkaa. (Sosiaalimenot ja rahoitus 2008.) Toimeentulotuen menotilasto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kerran vuodessa tuottama tilasto. Tilasto tuotetaan tämän nimisenä ensi kerran vuonna 2010 (vuoden 2009 tiedoista), mutta Toimeentulotuen menotilasto vastaa sisällöltään ja tiedonkeruultaan täysin vuodesta 1992 lähtien julkaistua Toimeentulotuen ennakkotilastoa. Tilasto julkaistaan tilastoraporttina. Toimeentulotuen menotilasto sisältää tiedot toimeentulotuen bruttomenoista ja arviot toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrästä kunnittain, maakunnittain sekä lääneittäin. Menot esitetään myös kotitalous- ja asukaskohtaisina. Yhteenvetotiedot on kerätty kaikilta Suomen kunnilta kyselylomaketta käyttäen. Tiedot kerätään kuntakohtaisesti summatietoina. Tiedot koskevat koko vuotta. Tilastoraportin tekstiosassa on esitetty raportissa käytetyt käsitteet, määritelmät ja symbolit. Raportti on tarkoitettu hallintoviranomaisille, suunnittelijoille ja tutkijoille, joilla on tarve saada nopeasti mahdollisimman ajantasaista tietoa toimeentulotuesta. Tietojen keruu perustuu sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettuun lakiin (668/2008) sekä Stakesin tilastotoimesta annettuun lakiin (409/2001). Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston perusjoukko muodostuu Suomen kaikista kunnista. Kunnille lähetetään kerran vuodessa kyselylomake, joka tulee palauttaa määräaikaan mennessä. Niille, jotka eivät vastaa määräaikaan mennessä, lähetään huomautus. Tilaston kattavuus on lähes aina 100 % kunnista. Vuonna 2009 kaikki Suomen 348 kuntaa vastasivat kyselyyn. Vuoden 2009 tietojenkeruun yhteydessä on kuntien pyynnöstä korjattu menotietoja myös vuoden 2008 osalta seuraavissa kunnissa: Kemijärvi, Maarianhamina (myös vuoden 2007 osalta) ja Mustasaari. Lisäksi Kemijärven, Mustasaaren ja Kajaanin kohdalla on korjattu vuoden 2008 kuntakohtaisia kotitalousmääriä. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tiedot ovat oikeita, jos tiedonantajat ovat antaneet ne oikein. Kuntien ennen ennakkotietoina ilmoittamien toimeentulotuen bruttomenojen yhteenlaskettu määrä vastasi hyvin Tilastokeskuksen kuntien talousja toimintatilaston yhteydessä vuoteen 2005 asti keräämiä toimeentulotuen bruttomenotietoja. Vuodesta 2006 alkaen toimeentulotuen bruttomenot on kerätty vain kuntakohtaisena summatietona Stakesin ja vuoden 2009 alusta THL:n toimesta. Menotilastossa kotitalouksien kunta-, maakunta- ja läänikohtaiset lukumäärätiedot sisältävät päällekkäisiä tapauksia, koska asiakas (=kotitalous) on voinut asioida useammassa kunnassa tarkasteltuna ajanjaksona. Myöhemmin syksyllä ilmestyvästä toimeentulotuen vuositilastossa päällekkäisyydet on poistettu. Valtakunnallisella tasolla kotitalouksien kokonaismäärän arviosta on poistettu useasta kunnasta tukea saaneiden arvioitu osuus, joka on noin 10 prosenttia edellisinä vuosina valmistuneiden, toimeentulotuen 6
vuositilastojen perusteella. Tähän arvioon tukeutuen on myös esitetty laskennallinen arvio toimeentulotukea saaneiden henkilöiden kokonaismäärästä kertomalla tukea saaneiden kotitalouksien määrä kertoimella 1,5744, joka on edellisen toimeentulotuen henkilötilaston (2008) mukaan tukea saaneiden kotitalouksien keskimääräinen henkilömäärä. Liitetaulukossa 2 bruttomenojen euromäärien summaus tehdään alueittain, kun taas liitetaulukossa 3 summaus tehdään kuntakohtaisista 1000 euroon pyöristetyistä arvoista, mikä saattaa aiheuttaa maksimissaan 3000 euron eron maakuntakohtaisissa bruttomenotiedoissa. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Toimeentulotuen menotilasto ilmestyy kerran vuodessa toukokuussa. Toimeentulotuen menotilasto on kuntakohtainen summatilasto. Kotitalouksien ja asiakkaiden lopullista määrää kuvaava vuositilasto ilmestyy vuoden loppupuolella marraskuun tienoilla. Vuositilasto on asiakastilasto, jossa tilastoyksikkönä on kotitalous. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys Toimeentulotuen menotiedoista julkaistu tilastoraportti toimitetaan kaikille kunnille. Raportit ovat vapaasti nähtävissä ja tulostettavissa THL:n www-sivulla: http://www.thl.fi/tilastot/toimeentulotukimenot Tilastojen vertailukelpoisuus Toimeentulotuen menotilastoja alettiin tehdä (ennakkotilastojen nimellä) vuonna 1992. Vuoden 2006 alusta varsinainen toimeentulotuki jaettiin kahteen osaan: perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Jako ei koskenut Ahvenanmaata. Manner-Suomen osalta molemmista toimeentulotuen muodoista on kerätty tietoa tästä lähtien. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastoraportti sisältää koko maan kattavasti viralliset tiedot toimeentulotuen bruttomenoista ja arviotiedot toimeentulotukea saaneista kotitalouksista. Menotiedot ovat kuntakohtaisesti lopullisia, sen sijaan kotitalousmäärien osalta kuntakohtaiset tiedot ovat arvioita, jotka tarkastetaan valtakunnallisten henkilötilastojen pohjalta ja julkaistaan syksyllä erillisenä toimeentulotuen vuositilastona. Tämän vuoksi vuoden 2010 raportin nimi on muutettu toimeentulotuen menotilastoksi entisen toimeentulotuen ennakkotilastojen sijaan 7
Utgifter för utkomststöd 2009 25.5.2010 Enligt 2009 års uppgifter ökade de totala bruttoutgifterna för utkomststöd i hela landet med 17 procent jämfört med föregående år. År 2009 vände minskningen av antalet hushåll som fått utkomststöd, som pågått i över tio år, och började öka. Jämfört med 2008 ökade antalet hushåll som fått utkomststöd med uppskattningsvis 10 procent på nationell nivå. På basis av uppgifter om utgifter som insamlats från kommunerna var 2009 års bruttoutgifter för utkomststöd totalt 615 412 000 euro i hela landet. Utgående från de kommunspecifika uppgifterna var antalet hushåll som får utkomststöd uppskattningsvis 236 600. Diagram 1. Utgifterna för utkomststöd (1000 ), hushåll som fått utkomststöd och årsmedeltalet* för antalet arbetslösa i hela landet åren 1990 2009 *=Statistikcentralens arbetskraftsundersökningsuppgifter (15 64 år); **=antalet hushåll är en uppskattning Den nuvarande situationen har jämförts med recessionen i början av 1990-talet. Enligt Statistikcentralens arbetskraftsundersökningar ökade arbetslösheten bland 15 64-åringar från ca 3 procent till knappt 7 procent åren 1990 1991, därefter ökade den ännu i tre år och förblev hög (närmare 15 procent) fram till 1996. Antalet hushåll som fick utkomststöd nästan fördubblades åren 1990 1996. Åren 2008 2009 ökade arbetslösheten i åldersklassen 15 64-åringar från 6 procent till 8 procent samtidigt som antalet hushåll som får utkomststöd ökade med 10 procent. Den nuvarande krisens inverkan på utkomststödets klientantal kan dock bli mindre än i början av 1990-talet eftersom arbetslösheten ökar långsammare. Under första kvartalet 2010 hade arbetslöshetsgraden överskridit 9 procent, medan den under motsvarande tidpunkt år 1992 var redan en procentenhet högre. (Statistikcentralen 2010, Tabellbilaga 1.) På längre sikt är det ändå inte säkert att ökningen av utgifterna för utkomststödet avtar även om arbetslösheten börjar minska. Under 1990-talets recession påverkades ökningen av utgifterna för utkomststödet i synnerhet av ett större antal personer som behövde nytt och kortvarigt stöd. I den nuvarande krisen ökar även antalet sådana hushåll. Bruttoutgifterna för utkomststödet började ändå öka redan 2006, innan antalet hushåll som får stöd började öka. På basis av
personstatistiken för 2008 förklaras denna trend för utkomststödets utgiftsnivå och antalet hushåll bäst av att utkomststödet för allt fler hushåll förvandlats till en långvarig stödform. (Utkomststödet 2008.) Utkomststödet bruttoutgifter och antalet hushåll År 2009 var bruttoutgifterna för utkomststöd i genomsnitt 115 per invånare i hela landet. I förhållande till invånarantalen varierar dock utgifterna för utkomststödet avsevärt beroende på området. I urbana kommuner var utgifterna för utkomststöd per invånare nästan dubbelt så stora (134 /invånare) som i landsbygdskommuner (68 /invånare). Enligt landskap var utgifterna för utkomststöd per invånare störst i Nyland (153 /invånare) samt i Norra Karelen (149 /invånare) och Norra Savolax (137 /invånare). Utgifterna var lägst på Åland (39 /invånare) och i Mellersta Österbotten (49 /invånare). (Tabellbilaga 2.) Bruttoutgifterna för utkomststöd och antalet hushåll ökade på alla områden. Utgifterna för utkomststöd ökade rätt jämnt (17 %) med undantag för landsbygdskommuner där ökningen var lägre än medeltalet (13 %). På landskapsnivå ökade utgifterna för utkomststöd mest i Östra Nyland (2 %), Nyland (22 %), Birkaland (24 %) och Päijänne-Tavastland (20 %), men stora ökningar skedde också i Norra Savolax (17 %) och Norra Karelen (15 %). Antalet hushåll som får utkomststöd ökade med 10 procent, mest i urbana kommuner där ökningen var dubbelt större än i tätortskommuner och landsbygdskommuner (5 6 %). Antalet hushåll som får utkomststöd ökade mest i Nyland (14 %), Birkaland (13 %) och Päijänne- Tavastland (12 %) samt även på Åland (19 %). Utkomststödsbelopp i euro per hushåll Med stöd av de kommunvisa summauppgifterna kan man endast göra en uppskattning av det genomsnittliga årliga stödbelopp som ett hushåll som fått utkomststöd fått, eftersom ett hushåll kan få stöd från flera kommuner. Den genomsnittliga uppskattningen av utkomststödets storlek år 2009 var ca 2 600 euro per hushåll som får stöd. (Tabellbilaga 1.) En kommun betalar i genomsnitt 2 343 i utkomststöd till ett hushåll. De genomsnittliga summorna för utkomststöd som beviljats ett enskilt hushåll varierar inte regionvis lika mycket som utgifterna i förhållande till invånarantalet. Av de kommunspecifika uppgifterna kan man uppskatta att utkomststödets genomsnittliga stödbelopp per hushåll i urbana kommuner (2 479 ) är nästan hälften större än i landsbygdskommuner (1 798 ), även om skillnaden är nästan dubbelt så stor när utgifterna betraktas i förhållande till kommunernas invånarantal. (Tabellbilaga 2.) Enligt kommunuppgifterna var det genomsnittliga utkomststödsbeloppet som beviljats hushåll klart störst i Nyland (3 001 ), och därefter i Norra Savolax (2 314 ) och Norra Karelen (2 227 ), men även i Österbotten (2 411 ) och Egentliga Finland (2 349 ), trots att det genomsnittliga stödet per invånare i de senare landskapen var klart under 100. Minst utkomststöd fick hushållen i Mellersta Österbotten (1 548 ) och på Åland (1 679 ), där även de invånarspecifika stödbeloppen var lägre. (Tabellbilagorna 2 och 3.) Utkomststödets olika former Finansieringsunderlaget för utkomststödet ändrades från och med 2006, men ändringen berörde inte Åland. I Fastlandsfinland delades det egentliga utkomststödet i två delar: grundläggande utkomststöd och kompletterande utkomststöd, som vid specialbehov kompletterar det grundläggande utkomststödet. Utöver dessa stöd är det möjligt att bevilja ett stöd som syftar till att främja hushållens förmåga att klara sig på egen hand, att förebygga marginalisering samt att stödja deltagande i arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte. I denna rapport hittas de sistnämnda uppgifterna under "annat utkomststöd". 2
År 2009 var i genomsnitt 90 procent av utkomststödets bruttoutgifter grundläggande utkomststöd. Stöd som beviljats inom ramen för andra former av utkomststöd utgör också betydande inkomstkällor för enskilda hushåll, vilket framgår av de hushållsvisa utgiftsjämförelserna. (Tabellbilaga 3.) Tabell 1: Utgifter för utkomststöd enligt utkomststödsform per kommuninvånare (per hushåll som fått stödet i fråga*) 2009 2009 Grundläggande Kompletterande Annat utkomststöd utkomststöd utkomststöd Totalt Fastlandsfinland 103 /invånare 9 /invånare 3 /invånare 115 /invånare (2 257 /hushåll) (485 /hushåll) (562 /hushåll) (2 343 /hushåll) * = Antalet bygger på kommunvisa uppgifter. Andelen hushåll som fått stöd från flera kommuner har inte beaktats. Totalt 93 procent av hushållen som fått utkomststöd hade fått grundläggande hushållsstöd, 37,5 procent hade fått kompletterande utkomststöd och 10,5 procent annat utkomststöd. (Tabellbilaga 2.) Vad gäller olika utgiftsposter för utkomststödet var de regionala skillnaderna störst i landskap där det kompletterande stödets andel av hela stödbeloppet var störst, dvs. i Norra Savolax (16 %), Östra Nyland (13 %) och Österbotten (11 %). (Tabellbilaga 2.) Figur 2. Det grundläggande utkomststödets andel (%) av det totala utkomststödet per landskap år 2009 3
Utgiftsstatistik för utkomststödet Statistikrapportens innehåll och datainsamling Utgiftsstatistiken över utkomststödet innehåller uppgifter om bruttoutgifterna för utkomststödet samt om antalet hushåll som fått utkomststöd enligt kommun, landskap och län. Uppgifterna har samlats in från alla kommuner i Finland med en förfrågningsblankett. Uppgifterna insamlas som kommunspecifika summauppgifter och gäller hela året. Utgifterna presenteras även indelade enligt hushåll och invånare. De kommunvisa uppgifterna om utgifter är slutliga. Däremot är uppgifterna om antalet hushåll uppskattningar, som kontrolleras med stöd av den nationella befolkningsstatistiken. De slutliga uppgifterna om hushåll publiceras på hösten i en separat årsstatistik över utkomststödet. I syfte att förtydliga perspektivet har rapporten för år 2009 kallats Utgifter för utkomststatistik i ställer för det tidigare Preliminär statistik över utkomststöd. I övrigt motsvarar utgiftsstatistikens innehåll den tidigare publikationen. I fråga om tabellbilagorna 2 och 3 bör det observeras att en del av de hushåll som fått utkomststöd ingår i antalet flera gånger om samma hushåll fått utkomststöd i flera olika kommuner under samma år. Det är alltid bra att ställa de procentuella förändringar i antalet hushåll och utgifter för utkomststödet i enskilda kommuner som tabell 3 i tabellbilagan visar i relation till föregående års uppgifter. Även stora procentuella förändringar kan i stor utsträckning bero på relativt små förändringar i till exempel utkomststödets eurobelopp. Vissa av de regionala uppgifterna i den preliminära statistiken över utkomststöd finns också i indikator- och statistikbanken SOTKAnet. SOTKANET finns på webbadressen www.sotkanet.fi. I SOTKAnet redovisas uppgifterna emellertid indelade efter den nuvarande och inte statistikårets (2009) kommun- och områdesindelning. Indikatorerna hittas med t.ex. referensorden utkomst, utkomststöd, utkomstskydd. Begrepp och definitioner Med utkomststöd avses enligt 1 i lagen om utkomststöd (1412/97) ett ekonomiskt stöd inom den kommunala socialvården. Stödet beviljas ett hushåll i sista hand i de fall då sedvanliga inkomster eller förmåner som tryggar utkomsten inte finns eller då de inte räcker till att trygga minst den oundgängliga utkomst som en person och familj behöver för ett människovärdigt liv. Till utkomststöd räknas egentligt utkomststöd, förebyggande utkomststöd samt sysselsättningspenning och reseersättningar som betalas ut till personer som deltar i arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte. I den kommunspecifika utgiftsstatistiken har det förebyggande utkomststödet och utgifterna för rehabiliterande arbetsverksamhet slagits samman under rubriken "annat utkomststöd". Från början av 2006 delades det egentliga utkomststödet i två delar till följd av statsandelsreformen: grundläggande utkomststöd och kompletterande utkomststöd. För finansieringen av det grundläggande utkomststödet får kommunen 50 procent av utgifterna för det grundläggande utkomststödet som statsandel. Utgifterna för kompletterande och annat utkomststöd betalas av kommunen, medan staten deltar i utgifterna genom det allmänna statsandelssystemet. Statsandelsreformen gällde inte Åland. Utkomststöd som beviljats till flyktingar, återflyttare och asylsökande ingår inte i denna statistik till den del det i sin helhet ersätts av staten. 4
Arbetsmarknadsstödets kommunandelar ingår inte i utgifterna för utkomststödet och inte heller löner som betalats till sysselsatta. Ett hushåll består av en ensamstående person eller familjemedlemmar som bor tillsammans. Samboförhållanden likställs med äktenskap. En utkomststödstagare som fyllt 18 år bildar ett eget ensamhushåll, även om personen i fråga bor hos sina föräldrar. I antalet hushåll ingår inte klienthushåll som inte beviljats och utbetalats utkomststöd. Bruttoutgifterna för utkomststödet avser de totala utgifterna för utkomststöd som kommunerna betalat ut och från vilka man inte dragit av det utkomststöd som betalats ut i väntan på utbetalning av en förmån och som retroaktivt återindrivits från den förmån som utbetalats. Bruttoutgifterna för utkomststödet har beräknats både enligt gängse priser och med 2009 års priser. För jämförelse har man utnyttjat konsumentprisindexet som publiceras av Statistikcentralen. Eftersom inflationen år 2009 var i genomsnitt 0,0 procent är bägge utgiftsuppgifterna för år 2009 identiska. I tabell 1 i tabellbilagan redovisas fram till 2005 metadata ur Statistikcentralens statistik över kommunernas ekonomi och verksamhet. Därefter har uppgifterna byggt på kommunuppgifter som lämnats in till Stakes (från och med 2009 till THL) på blanketten för den preliminära statistiken. Bruttoutgifter/hushåll. Nyckeltalet har beräknats genom att ställa de regionala bruttoutgifterna för utkomststöd i proportion till det antal hushåll som beviljats utkomststöd. Bruttoutgifter/invånare. Nyckeltalet har beräknats genom att ställa bruttoutgifterna för utkomststöd i proportion till områdets invånarantal per 31.12.2009. Kommungruppering. Uppgifterna i statistiken har samlats in med beaktande av de kommunsammanslagningar som trädde i kraft 01.01.2009. I statistiken används Statistikcentralens gruppering för 2009, enligt vilken kommunerna indelas på grundval av tätortsbefolkningens andel och den största tätortens invånarantal i urbana kommuner (åtminstone 90 % av befolkningen bor i tätorter eller den största tätortens invånarantal är minst 15 000), tätortskommuner (60 90 % av befolkningen bor i tätorter och antalet invånare i den största tätorten är 4 000 15 000) och landsbygdskommuner (mindre än 60 % av invånarna bor i tätorter och invånarantalet i den största tätorten understiger 15 000, eller minst 60 % men mindre än 90 % av invånarna bor i tätorter och invånarantalet i den största tätorten är under 4 000). År 2009 bodde två av tre finländare i urbana kommuner och ca var sjätte i tätortskommuner eller landsbygdskommuner. Symboler. I kommuntabellen används följande symboler (gäller det totala antalet hushåll som fått utkomststöd i kommunen). Färre än 5 fall.. Inga uppgifter. Ologisk uppgift - Inga fall Hänvisningar: Sociala utgifter och deras finansiering 2008. THL/Statistikrapport 2/2010. Finlands officiella statistik, Socialskydd 2010, Helsingfors. http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2010/tr02_10.pdf [17.5.2010] Statistikcentralen 2010: Statistikcentalens statistikdatabas: - Arbetsmarknadsundersökning/Arbetskraftsundersökning (15 64-åringar). - National/Nationalräkenskaper årsvis/bruttonationalprodukt till marknadspris (2000 års priser). http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/databasetree_fi.asp [17.5.2010] 5
Utkomststödet 2008: THL/Statistikrapport 3/2010. Finlands officiella statistik, Socialskydd 2010, Helsingfors. http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2010/tr03_10.pdf [17.5.2010] Bilagor: - Tabellbilaga 1: Utkomststödet 1969 2009. - Tabellbilaga 2: Utgiftsstatistik över utkomststödet 1.1 31.12.2009, län och landskap. - Tabellbilaga 3: Utgiftsstatistik över utkomststödet 1.1 31.12.2009, kommuner. 6
Utgifter för utkomststöd Kvalitetsbeskrivning Statistikuppgifternas relevans Utkomststödet är ett delområde inom socialskyddet som begränsats till det stöd socialvården i sista hand ger hushållen. Totalt sett är detta delområdes andel av socialutgifterna (av alla pengabaserade förmåner och tjänster som tryggar utkomsten) omkring en procent. (Sociala utgifter och deras finansiering 2008.) Utgiftsstatistiken över utkomststödet sammanställs av Institutet för hälsa och välfärd (THL) en gång om året. Statistiken publiceras för första gången under detta namn år 2010 (gällande 2009 års uppgifter), men Utgiftsstatistiken över utkomststödet motsvarar till innehållet och datainsamlingen helt publikationen Preliminär statistik över utkomststöd som utkommit sedan 1992. Statistiken offentliggörs i form av en statistikrapport. Utgiftsstatistiken över utkomststödet innehåller uppgifter om bruttoutgifterna för utkomststödet samt uppskattningar över antalet hushåll som fått utkomststöd enligt kommun, landskap och län. Utgifterna presenteras även indelade enligt hushåll och invånare. De sammanfattande uppgifterna har samlats in genom ett frågeformulär från alla kommuner i Finland. Uppgifterna samlas in kommunvis som summauppgifter och de gäller hela året. I statistikrapporten presenteras de begrepp, definitioner och symboler som använts. Rapporten riktar sig till förvaltningsmyndigheter, planerare och forskare, som snabbt behöver så aktuella utkomststödsuppgifter som möjligt. Datainsamlingen bygger på både lagen om Institutet för hälsa och välfärd (668/2008) och lagen om statistikväsendet vid Stakes (409/2001). Metodbeskrivning för den statistiska forskningen Statistikpopulationen utgörs av alla kommuner i Finland. Kommunerna får en gång per år ett frågeformulär, som ska returneras innan tidsfristen löpt ut. De som inte lämnar in uppgifter innan tidsfristen löpt ut får en påminnelse. Statistiken täcker nästan alltid 100 % av kommunerna. År 2009 besvarade Finlands alla 348 kommuner enkäten. I samband med datainsamlingen för 2009 har man på kommunernas begäran korrigerat utgiftsuppgifter också för år 2008 i följande kommuner: Kemijärvi, Mariehamn (även för år 2007) och Korsholm. För Kemijärvi, Korsholm och Kajana har man också korrigerat de kommunspecifika hushållsantalen för år 2008. Uppgifternas riktighet och exakthet Uppgifterna är korrekta om uppgiftslämnarna lämnat in korrekta uppgifter. Det sammanräknade beloppet av de bruttoutgifter för utkomststödet som kommunerna lämnat in som preliminära uppgifter har motsvarat väl de uppgifter om bruttoutgifter för utkomststödet som Statistikcentralen samlade in fram till 2005 i anslutning till statistiken över kommunernas ekonomi och verksamhet. Från och med 2006 sammanställs bruttoutgifterna för utkomststödet av Stakes (från och med 2009 av THL) endast i form en kommunspecifik summauppgift. I utgiftsstatistiken innehåller de kommun-, landskaps- och länsspecifika hushållsantalen överlappningar, eftersom en klient (= hushåll) kan ha varit klient i flera kommuner under den granskade perioden. I årsstatistiken över utkomststöd som utkommer senare under hösten har överlappningarna eliminerats. 7
På nationell nivå har man från det uppskattade totala antalet hushåll dragit av den uppskattade andel som fått utkomststöd i flera kommuner och som uppgår till ca 10 procent enligt tidigare årsstatistik. Antalet personer som fått utkomststöd har beräknats genom att multiplicera antalet hushåll som fått utkomststöd med 1,5744, vilket enligt det föregående årets statistik (2008) är det genomsnittliga antalet personer i hushåll som fått utkomststöd. I tabellbilaga 2 summeras bruttoutgifterna eurobelopp områdesvis medan summeringen i tabellbilaga 3 görs med kommunspecifika belopp som avrundats till 1000 euro, vilket kan orsaka en skillnad på maximalt 3000 euro i uppgifterna om de landskapsspecifika bruttoutgifterna. Tydlighet och enhetlighet/överensstämmelse Utgiftsstatistiken över utkomststödet kommer ut en gång per år i maj. Utgiftsstatistiken över utkomsttödet är en kommunspecifik summastatistik. Den årsstatistik som redovisar det slutliga antalet hushåll och klienter utkommer i november. Årsstatistiken är klientstatistik vars statistikobjekt är hushåll. Tillgång till uppgifterna och deras transparens Statistikrapporten om utgiftsstatistik över utkomststödet skickas till alla kommuner. Rapporterna hittas på THL:s webbplats: http://www.thl.fi/sv/statistik/preliminarutkomststod Statistikens jämförbarhet Man började utarbeta utgiftsstatistik (under namnet preliminär statistik) över utkomststöd år 1992. Från början av 2006 delades det egentliga utkomststödet i två delar: grundläggande utkomststöd och kompletterande utkomststöd. Indelningen gällde inte Åland. För Fastlandsfinlands del har det samlats in uppgifter om de båda utkomststödsformerna från och med 2006. Tydlighet och enhetlighet/överensstämmelse Statistikrapporten innehåller officiella uppgifter på nationell nivå om bruttoutgifterna för utkomststödet och uppskattningar över de hushåll som fått utkomststöd. Utgiftsstatistikens kommunvisa uppgifter om utgifter är slutliga. Däremot är de kommunvisa uppgifterna om antal hushåll uppskattningar, som kontrolleras med stöd av den nationella befolkningsstatistiken och publiceras på hösten i en separat årsstatistik över utkomststödet. På grund av detta har rapporten för år 2010 kallats utkomststödets utgiftsstatistik i stället för det tidigare preliminär statistik över utkomststöd. 8
1/28 Liitetaulukko 1. Tabellbilaga 1. Toimeentulotuki 1969 2009, koko maa Utkomststöd 1969 2009, hela landet Vuosi Kotitalouksia Muutos Henkilöitä Muutos Menot Muutos Menot Muutos År Hushåll Förändr. Personer Förändr. Utgifter Förändr. Utgifter Förändr. 1 000 % 1 000 % käypiin hintoihin 2009 hintoihin till gängse priser till 2009 års priser 1969 114 792.. 255 071.. 1970 110 866-3 235 870-8 1971 119 652 8 258 648 10 1972 121 652 2 255 950-1 1973 116 120-5 239 603-6 1974 104 528-10 212 995-11 1975 96 458-8 192 006-10 1976 97 452 1 193 051 1 1977 100 237 3 198 560 3 1978 100 931 1 194 201-2 1979 98 110-3 181 960-6 1980 92 306-6 167 985-8 1981 89 376-3 162 791-3 1982 93 120 4 168 351 3 1983 95 785 3 172 185 2 1984 *........ 1985 129 252.. 239 839.. 100 933.. 178 914.. 1986 153 124 18 283 359 18 118 380 17 202 548 13 1987 163 619 7 295 009 4 139 828 18 230 716 14 1988 163 163 0 287 743-2 144 661 3 227 107-2 1989 165 260 1 284 890-1 161 565 12 237 945 5 1990 181 604 10 314 029 10 197 705 22 274 412 15 1991 222 653 23 396 128 26 261 842 32 349 136 27 1992 258 864 16 464 646 17 315 404 20 409 887 17 1993 292 559 13 528 126 14 372 867 18 474 134 16 1994 329 393 13 577 275 9 425 197 14 534 808 13 1995 339 020 3 584 117 1 452 620 6 563 661 5 1996 349 591 3 609 747 4 520 992 15 644 910 14 1997 344 705-1 593 797-3 548 695 5 671 140 4 1998 313 337-9 534 931-10 466 223-15 562 425-16 1999 291 961-7 492 694-8 433 526-7 516 757-8 2000 271 686-7 454 353-8 427 796-1 493 178-5 2001 264 122-3 443 155-2 462 622 8 519 805 5 2002 262 570-1 429 806-3 481 497 4 532 473 2 2003 261 430 0 424 126-1 489 205 2 536 181 1 2004 251 017-4 401 031-5 459 092-6 502 182-6 2005 238 848-5 377 376-6 434 674-5 471 227-6 2006 226 617-5 358 369-5 445 873 3 475 745 1 2007 217 842-4 342 492-4 476 094 7 495 610 4 2008 215 570-1 339 394-1 526 186 11 526 186 6 2009** 236 600 10 372 500 10 615 412 17 615 412 17 * Toimeentulotukea koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuonna 1984. Lagstiftningen om utkomststöd trädde i kraft 1984. ** Ennakkoarvio. Kotitalousten kokonaismäärästä on poistettu noin 10 %, joka vastaa useasta kunnasta tukea saaneiden osuutta. Preliminärt. Antalet hushåll har reducerat med cirka 10 %, som motsvarar de hushåll, som har erhållit stöd från flera kommuner. THL / SVT Tilastoraportti / FOS Statistik rapport 11/2010
Liitetaulukko 2. Tabellbilaga 2. Toimeentulotuen menotilasto 1.1. 31.12.2009, läänit ja maakunnat (ilman Ahvenanmaata)* Statistik på utkomststödets utgifter 1.1. 31.12.2009, länen och landskapen (utan Åland) 2/28 Koko maa Toimeentulotukea saaneet Kotitaloudet, jotka saaneet Toimeentulotuen brutto- Bruttomenot, 1 000 Bruttomenot/ Hela landet kotitaloudet yhteensä Hushåll som fått menot yhteensä, 1 000 Bruttoutgifter (1000 ) för kotitalous, asukas, Maakunta/lääni Hushåll som fått (käypiin hintoihin) Bruttoutgifter/ Landskapet/länet utkomststöd totalt perustoimeen- täydentävää muuta toimeen- Utkomststödets brutto- perustoimeen- täydentävässä muussa toimeenhushåll, invånare, tulotukea tukea tulotukea utgifter totalt, 1 000 tulotuessa tuessa tulotuessa grundläggande kompletterand annat (till gängse priser) grundläggande kompletterande annat 1.1.-31.12. Totalt Förändr. Totalt Förändr. 1.1.-31.12. 1.1.-31.12. MANNER - SUOMI FASTA FINLAND 240 208 262 237 9 244 123 98 435 27 890 525 142 614 326 17 550 877 47 777 15 672 2 343 115 KAUPUNKIMAISET URBANA KOMMUNER 177 350 195 716 10 184 155 74 773 20 595 413 235 485 095 17 435 464 37 299 12 331 2 479 134 TAAJAAN ASUTUT TÄTORTSKOMMUNER 32 400 34 419 6 31 429 12 538 3 707 60 922 71 521 17 64 398 5 438 1 684 2 078 85 MAASEUTUMAISET LANDSBYGDSKOMMUNER 30 458 32 102 5 28 539 11 124 3 588 50 985 57 711 13 51 014 5 040 1 656 1 798 68 Maakunta/Landskapet Uusimaa - Nyland 63 467 72 429 14 68 100 32 045 8 162 178 002 217 393 22 195 282 16 907 5 203 3 001 153 Itä-Uusimaa - Östra Nyland 3 059 3 339 9 2 924 1 576 257 5 454 6 794 25 5 756 859 180 2 035 72 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 17 701 18 925 7 17 980 5 862 2 771 42 963 44 464 3 40 406 2 629 1 429 2 349 96 Satakunta 9 233 9 990 8 9 134 3 323 879 15 448 18 050 17 16 444 1 312 293 1 807 79 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 7 151 7 952 11 7 419 2 722 954 14 333 16 087 12 14 571 1 099 417 2 023 93 Pirkanmaa - Birkaland 22 221 25 204 13 23 686 9 171 2 363 43 768 54 482 24 49 630 3 793 1 058 2 162 112 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 9 336 10 491 12 9 990 2 697 1 172 19 598 23 501 20 22 034 945 522 2 240 117 Kymenlaakso - Kymmenedalen 8 691 9 240 6 8 407 3 339 1 005 16 528 18 809 14 17 067 1 256 486 2 036 103 Etelä-Karjala - Södra Karelen 6 769 7 051 4 6 383 2 773 840 13 473 14 702 9 13 323 977 402 2 085 110 Etelä-Savo - Södra Savolax 6 758 7 164 6 6 645 2 125 690 11 506 12 964 13 11 937 743 284 1 810 83 Pohjois-Savo - Norra Savolax 13 632 14 694 8 13 770 5 944 1 029 29 184 34 004 17 28 217 5 281 506 2 314 137 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 10 533 11 094 5 10 217 4 217 1 085 21 546 24 709 15 22 234 2 049 425 2 227 149 Keski-Suomi - Mellersta Finland 14 220 14 827 4 13 742 5 235 1 582 26 236 29 660 13 26 759 2 029 873 2 000 109 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 7 763 8 385 8 7 560 3 487 935 14 395 16 492 15 14 656 1 466 370 1 967 85 Pohjanmaa - Österbotten 5 465 5 833 7 5 207 2 760 893 12 201 14 065 15 11 904 1 496 665 2 411 79 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotte 2 126 2 273 7 2 083 579 242 2 959 3 518 19 3 208 204 106 1 548 49 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 16 851 17 465 4 16 453 6 340 1 280 30 606 33 760 10 29 738 2 617 1 405 1 933 87 Kainuu - Kajanaland 4 481 4 653 4 4 037 837 621 7 423 8 672 17 7 530 773 369 1 864 105 Lappi - Lappland 10 751 11 228 4 10 386 3 403 1 130 19 519 22 200 14 20 178 1 343 679 1 977 121 THL / SVT Tilastoraportti / FOS Statistisk rapport 11/2010
Koko maa Toimeentulotukea saaneet Kotitaloudet, jotka saaneet Toimeentulotuen brutto- Bruttomenot, 1 000 Bruttomenot/ Hela landet kotitaloudet yhteensä Hushåll som fått menot yhteensä, 1 000 Bruttoutgifter (1000 ) för kotitalous, asukas, Maakunta/lääni Hushåll som fått (käypiin hintoihin) Bruttoutgifter/ Landskapet/länet utkomststöd totalt perustoimeen- täydentävää muuta toimeen- Utkomststödets brutto- perustoimeen- täydentävässä muussa toimeenhushåll, invånare, tulotukea tukea tulotukea utgifter totalt, 1 000 tulotuessa tuessa tulotuessa grundläggande kompletterand annat (till gängse priser) grundläggande kompletterande annat 1.1.-31.12. Totalt Förändr. Totalt Förändr. 1.1.-31.12. 1.1.-31.12. Lääni/Länet 3/28 Etelä-Suomi - Södra Finland 98 473 110 502 12 103 223 45 152 12 390 247 388 297 286 20 268 033 22 042 7 211 2 690 135 Länsi-Suomi - Västra Finland 78 729 85 437 9 79 392 30 417 9 665 157 968 180 731 14 163 008 12 929 4 793 2 115 96 Itä-Suomi - Östra Finland 30 923 32 952 7 30 632 12 286 2 804 62 237 71 677 15 62 389 8 073 1 215 2 175 126 Oulu - Uleåborg 21 332 22 118 4 20 490 7 177 1 901 38 029 42 432 12 37 268 3 390 1 774 1 918 90 Lappi - Lappland 10 751 11 228 4 10 386 3 403 1 130 19 519 22 200 14 20 178 1 343 679 1 977 121 * = Taulukko perustuu kuntakohtaiseen tietoon, eikä siinä ole huomioitu useasta kunnasta tukea saaneiden kotitalouksien osuutta *= Statistik baserar sig på kommunal data och medtar inte om samma hushåll fått utkomststöd i flera olika kommuner under samma år. THL / SVT Tilastoraportti / FOS Statistisk rapport 11/2010
4/28 Liitetaulukko 3. Tabellbilaga 3. Toimeentulotuen menotilasto 1.1. 31.12.2009, kunnat Statistik på utkomststödets utgifter 1.1. 31.12.2009, kommuner UUSIMAA 63 467 72 429 14 68 100 32 045 8 162 178 001 217 393 22 195 283 16 907 5 204 3 001 153 NYLAND Espoo 8 514 9 877 16 9 011 4 750 1 131 26 106 32 223 23 27 971 3 281 971 3 262 132 Hanko 289 374 29 347 38 46 556 691 24 657 17 17 1 847 72 Helsinki 32 442 37 342 15 35 424 17 444 5 059 90 998 111 459 22 100 878 7 645 2 936 2 985 191 Hyvinkää 1 922 2 086 9 1 886 887 172 3 953 4 651 18 4 061 518 72 2 230 103 Järvenpää 1 517 1 785 18 1 697 620 106 4 057 4 896 21 4 596 254 46 2 743 126 Kauniainen 162 172 6 160 55 14 419 436 4 388 40 9 2 536 51 Kerava 1 445 1 621 12 1 522 497 113 3 706 4 545 23 4 175 290 80 2 804 134 Kirkkonummi 1 308 1 491 14 1 407 237 226 4 440 5 227 18 5 014 108 104 3 505 143 Lohja 1 273 1 419 11 1 350 230 94 2 664 3 071 15 2 914 90 67 2 164 78 Nurmijärvi 945 997 6 910 391 54 2 063 2 371 15 2 164 180 26 2 378 60 Tuusula 854 929 9 811 439 50 1 723 1 976 15 1 725 225 27 2 127 54 Vantaa 9 005 10 397 15 9 965 5 096 724 28 834 35 267 22 31 255 3 406 606 3 392 178 KAUPUNKIMAISET KUNNAT URBANA KOMMUNER 59 676 68 490 15 64 490 30 684 7 789 169 519 206 813 22 185 798 16 054 4 961 3 020 157 Karkkila 387 462 19 445 140 47 813 1 207 48 1 125 70 13 2 613 133 Mäntsälä 331 422 27 382 210 8 534 908 70 740 162 5 2 151 46 Raasepori 1 188 1 218 3 1 157 511 81 2 692 3 137 17 2 861 223 53 2 575 108 Vihti 1 291 1 204-7 1 066 321 145 3 034 3 828 26 3 441 266 122 3 180 137 TAAJAAN ASUTUT KUNNAT TÄTORTSKOMMUNER 3 197 3 306 3 3 050 1 182 281 7 073 9 080 28 8 167 721 193 2 747 106
5/28 Inkoo 103 95-8 87 12 18 195 205 5 179 13 13 2 153 36 Karjalohja 33 32-3 31 2 2 53 57 8 56 0 1 1 796 38 Nummi-Pusula 255 314 23 270 89 58 756 798 6 725 51 22 2 541 130 Pornainen 61 70 15 61 48 87 137 57 104 33 1 959 27 Siuntio 142 122-14 111 28 14 318 303-5 254 35 14 2 486 50 MAASEUTUMAISET KUNNAT LANDSBYGDSKOMMUNER 594 633 7 560 179 92 1 409 1 500 6 1 318 132 50 2 370 62 ITÄ-UUSIMAA 3 059 3 339 9 2 924 1 576 257 5 456 6 793 25 5 755 859 180 2 035 72 ÖSTRA NYLAND Loviisa 464 475 2 451 180 14 784 1 089 39 986 98 5 2 294 147 Porvoo 1 786 1 941 9 1 688 1 004 148 3 247 3 982 23 3 355 501 126 2 052 82 KAUPUNKIMAISET KUNNAT URBANA KOMMUNER 2 250 2 416 7 2 139 1 184 162 4 031 5 071 26 4 341 599 131 2 099 91 Sipoo 284 348 23 284 210 31 547 702 28 510 164 28 2 017 39 TAAJAAN ASUTUT KUNNAT TÄTORTSKOMMUNER 284 348 23 284 210 31 547 702 28 510 164 28 2 017 39 Askola 107 151 41 113 20 18 183 212 16 181 26 5 1 402 44 Lapinjärvi 133 134 1 123 51 10 295 282-4 257 23 2 2 105 96 Liljendal 37 36-3 31 16 6 36 44 22 38 4 2 1 225 30 Myrskylä 54 63 17 61 15 3 81 108 33 100 7 2 1 720 54 Pernaja 90 79-12 69 37 14 146 169 16 151 14 4 2 134 43 Pukkila 29 32 10 30 9 4 36 45 25 41 3 1 1 416 23 Ruotsinpyhtää 75 80 7 74 34 9 101 160 58 136 19 5 2 004 55
6/28 MAASEUTUMAISET KUNNAT LANDSBYGDSKOMMUNER 525 575 10 501 182 64 878 1 020 16 904 96 21 1 775 51 VARSINAIS-SUOMI 17 701 18 925 7 17 980 5 862 2 771 42 966 44 463 3 40 409 2 629 1 430 2 349 96 EGENTILIGA FINLAND Kaarina 939 913-3 883 469 151 2 289 2 378 4 2 069 239 71 2 605 77 Raisio 967 1 115 15 1 015 419 325 2 250 3 046 35 2 671 178 198 2 732 126 Salo 1 863 2 038 9 1 897 718 243 3 213 3 944 23 3 552 277 114 1 935 72 Turku 9 198 9 574 4 9 315 2 234 1 318 25 881 23 532-9 21 711 1 069 752 2 458 134 KAUPUNKIMAISET KUNNAT URBANA KOMMUNER 12 967 13 640 5 13 110 3 840 2 037 33 633 32 900-2 30 003 1 763 1 135 2 412 115 Laitila 239 265 11 254 58 14 482 451-6 437 12 2 1 703 53 Lieto 278 305 10 264 155 22 528 741 40 637 84 20 2 431 46 Loimaa 674 761 13 723 259 66 1 516 1 941 28 1 813 106 22 2 550 114 Länsi-Turunmaa 338 355 5 320 197 25 652 738 13 646 76 16 2 078 48 Masku 101 117 16 104 63 19 228 284 25 251 22 10 2 424 30 Mynämäki 212 235 11 209 104 23 378 432 14 383 41 8 1 837 54 Naantali 645 724 12 666 439 83 1 436 1 739 21 1 448 239 52 2 402 94 Paimio 290 371 28 350 96 25 620 869 40 808 37 24 2 342 84 Uusikaupunki 640 675 5 633 183 250 1 193 1 395 17 1 303 52 40 2 067 88 TAAJAAN ASUTUT KUNNAT TÄTORTSKOMMUNER 3 417 3 808 11 3 523 1 554 527 7 033 8 590 22 7 726 669 194 2 256 72