ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Ympäristölautakunta AIKA 24.06.2015 kello 17:00-18:58 PAIKKA Äänekosken kaupungintalo, kokoushuone 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 50 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 51 Pöytäkirjan tarkastaminen 4 52 Rudus Oy:n ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen 5 ympäristölupahakemus betonitehtaan perustamiseksi ja toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, Koukkuniemen teollisuusalue 53 Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen 7 lupamääräysten tarkistamishakemuksesta 54 Päivö ja Katri Hietikko sekä Jani Pekkola, ympäristönsuojelulain 27 17 :n mukainen ympäristölupahakemus kallion louhintaan ja murskaukseen ja toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, Pyyrinlahden kylä Äänekoski 55 Päivö ja Katri Hietikko sekä Jani Pekkola, maa-aineslain 4 :n 19 mukainen lupahakemus maa-aineksen (kalliokivi) ottamiseen sekä toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, Pyyrinlahden kylä Äänekoski 56 Viranhaltijapäätökset 21 57 Tiedoksiantoasiat 22
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 2 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Tuikka Kimmo 17:00-18:58 puheenjohtaja Lax Lauri 17:00-18:58 varapuheenjohtaja Hakala-Koivusalo Tarja 17:00-18:58 jäsen Lakanen Liisa 17:00-18:58 jäsen Lampinen Raimo 17:00-18:58 varajäsen Pasanen Kauko 17:00-18:58 jäsen Tarvainen Veikko 17:00-18:58 jäsen POISSA Kiiskinen Kari kh:n puheenjohtaja Lunttila Tommi kh:n edustaja MUU Sihvonen Pirkko 17:00-18:58 ympäristöpäällikkö Leppänen Jaana 17:00-18:58 johtava ympäristötarkastaja Rautjärvi Tommi 17:00-18:58 rakennuttajapäällikkö ALLEKIRJOITUKSET Kimmo Tuikka Puheenjohtaja Pirkko Sihvonen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT 50-57 PÖYTÄKIRJAN 25.6.2015 TARKASTUS Liisa Lakanen Lauri Lax PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ 26.6.2015 klo 9.00-12.00 rakennusvalvontatoimistossa Sari Hänninen
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 3 Ympäristölautakunta 50 24.06.2015 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen YMPL 50 Kuntalain mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Ympäristölautakunta on 20.2.2013 5 päättänyt hallintosäännön 29 :n pe rusteella, että kokouskutsu varsinaiseen kokoukseen toimitetaan jä senille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, vähin tään neljä päivää ennen kokousta jaettavalla esityslistalla. Tämä kokouskutsu on postitettu 17.6.2015. Ehdotus: Päätös: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin. - - - - -
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 4 Ympäristölautakunta 51 24.06.2015 Pöytäkirjan tarkastaminen YMPL 51 Hallintosäännön 40 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Ympäristölautakunta on 20.2.2013 6 päättänyt, että lautakunta valit see kes kuudestaan kutakin kokousta varten kaksi pöytäkirjan tarkasta jaa. Pöytäkirja tarkastetaan kokousta seuraavana perjantai na tai mi käli se on pyhäpäivä, ensimmäisenä sitä seuraavana arki päivänä. Tar kas tettu pöy tä kirja pi de tään ylei sesti näh tä vä nä tar kas tusta seu raa vana maanantaina, tai mi käli se ei ole työpäivä, en sim mäisenä työ päi vä nä sen jäl keen klo 9.00-12.00 rakennusvalvontatoimistossa, osoite Hallintokatu 4, Äänekoski. Edellisen pöytäkirjan tarkastajina olivat Kauko Pasanen ja Veikko Tarvainen. Ehdotus: Valitaan tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Liisa Lakanen ja Lauri Lax. Tarkastuspäiväksi päätettiin torstai 25.6.2015 ja pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä perjantaina 26.6.2015. - - - - -
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 5 Ympäristölautakunta 52 24.06.2015 Rudus Oy:n ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen ympäristölupahakemus betonitehtaan perustamiseksi ja toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, Koukkuniemen teollisuusalue 341/11.01.00.00/2015 YMPL 52 YMPL Dnro 341/1101000/7.5.2015 Rudus Oy on hakenut ympäristölupaa valmisbetonitehtaan toiminnalle Koukkuniemen teollisuusalueelle. Toiminta sijaitsee Äänekosken kaupungissa, Äänekosken kylässä kiinteistöllä 992-402-2-58 osoitteessa Koukkuniemenkatu, 44200 Äänekoski. Kiinteistön omistaa Äänekosken kaupunki. Hakija: Rudus Oy, PL 49, 00440 HELSINKI Y tunnus: 1628390-6 Hakemuksen pääasiallinen sisältö Rudus Oy hakee ympäristönsuojelulain 27 :n mukaista ympäristölupaa kiinteän betoniaseman perustamiseksi Äänekosken Koukkuniemen teollisuusalueelle sekä lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupamääräyksiä noudattaen. Kyseessä on uusi toiminta. Betonitehtaalla tuotetaan valmisbetonia, jonka valmistuksen raaka-aineet ovat pääosin luonnonkiviaines, sideaineet, seosaineet sekä vesi. Prosessi- ja talousvesi hankitaan kaupungin vesijohtoverkosta. Valmisbetonitehdas mahdollistaa suurten yhtenäisten betonivalujen toteuttamisen, jollaisia ovat sillat ja vastaavat laajat rakennelmat, jotka tulee saada valmiiksi ilman keskeytyksiä. Normaali toiminta-aika on 6.00-22.00. Toiminnan ympäristövaikutukset syntyvät lähinnä tehdasalueen liikenteestä ja sideaineiden purkamisesta varastosäiliöihin. Melua syntyy pääasiassa betonikuljetusautojen liikennöimisestä alueella. Jätevedet suunnitellaan johdettavaksi kaupungin viemäriverkkoon. Hakemusasiakirjoihin voi tutustua ympäristövalvonnan toimistossa ja ne ovat esillä kokouksessa. Johtavan ympäristötarkastajan esitys lupapäätökseksi on liitteenä, päätösliite nro 1. Valmistelu: Johtava ympäristötarkastaja Jaana Leppänen. puh. 0400 545 346 Ympäristöpäällikön ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää ympäristöluvan päätösliitteen mukaisesti.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 6 Ympäristölautakunta 52 24.06.2015 Päätös: Ympäristölautakunta päätti myöntää ympäristöluvan Rudus Oy:lle kokouksessa esillä olleen täydennetyn päätösliitteen mukaisesti. - - - - - Liitteet Liite 1 Ympäristölupapäätös
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 7 Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta 366/11.01.00.01/2015 YMPL 53 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta 30.6.2015 mennessä lausuntoa Äänevoima Oy:n voimalaitoksen toistaiseksi voimassa olevan luvan lupamääräysten tarkistamisasiassa, Dnro LSSAVI/3648/2014. Hakemusasiakirjojen mukaan tarkistamishakemus on pantu vireille 7.7.2014. Lausuntoa on pyydetty erikseen kaavoitusviranomaiselta erityisesti siitä, onko toiminta voimassa olevan asemakaavan mukaista. Äänevoima Oy:n olemassa oleva lupa, jonka lupamääräysten tarkistamista haetaan, koskee voimalaitosta ja siihen liittyviä toimintoja kuten vedenpuhdistusta ja öljysäiliötä. Hakemus sisältää myös hakemuksen kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan kuuluvien laitosten lupamääräysten tarkistamiseksi sekä ilmoituksen hakeutumisesta suuria polttolaitoksia koskevan ns. SUPO-asetuksen mukaiseen 1500 käyttötunnin rajoitteen piiriin. Äänevoima Oy:n kattila K2 kuuluu kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan. Lisäksi kattilat K2 ja K3 ilmoitetaan 1500 käyttötunnin rajoituksen piiriin 1.7.2020 alkaen (K 2) ja 1.1.2018 alkaen (K3). Laitoksen toiminta ei ole oleellisesti muuttunut lupakaudella. Voimalaitos sijaitsee Äänekosken kaupungissa kaavoitetulla teollisuusalueella kiinteistöllä 992-12-1213-4. Kiinteistön omistaa Metsä Board Oyj. Höyryvoimalaitos tuottaa lämpöä ja sähköä kolmella kattilalla: Kattila K1 on kiinteän polttoaineen kattila (kupliva leijupetikattila). Kattilassa poltetaan kuorta, bio- ja kuitulietettä, ostopuuta, jyrsinturvetta ja kierrätyspolttoainetta (REF). Vara- ja tukipolttoaineena on raskas polttoöljy. Kattilan polttoaineteho on 173 MW ja se otettiin käyttöön vuonna 2002. Kattila tuottaa prosessihöyryä, kaukolämpöä ja sähköä. Kattilan vuotuinen käyttöaika on noin 8 400 tuntia. Kattila K2 (S40) on raskasta polttoöljyä käyttävä öljykattila. Vuonna 1996 valmistuneen kattilan polttoaineteho on 96 MW. Vuotuinen käyttöaika on noin 300-800 tuntia (vara- ja huippukattila). Kattila K3 (Högfors) on myös raskasta polttava vara- ja huippukattila. Vuonna 1973 valmistuneen kattilan polttoaineteho on 43 MW ja vuotuinen käyttöaika noin 300-800 tuntia.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 8 Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 Päästöt Voimalaitoksen vuosipäästöt ilmaan olivat vuoden 2013 tietojen mukaan noin 80 tonnia rikkidioksidia, 190 tonnia typen oksideja ja 2,3 tonnia hiukkasia. Biokattilan (K1) raskasmetallipäästöt ilmaan olivat vuonna 2013 1,44 kg elohopeaa, 0.92 kg kadmiumia sekä 65 kg muita raskasmetalleja vuodessa. Laitokselta vesistöön tai viemäriin johdettujen vesien määrässä tai laadussa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia lupakauden aikana. Laitoksella syntyvät saniteettivedet ja kattilaveden valmistuksessa syntyvät suolanpoiston elvytysvedet johdetaan Äänekosken integraatin biologiselle jätevedenpuhdistamolle, jota operoi Metsä Fibre Oy. Vesilaitoksella hiekkasuodattimien huuhtelusta syntyvä humuspitoinen rejektivesi johdetaan puolestaan integraatin kemi-mekaaniselle jätevedenpuhdistamolle, jota operoi Metsä-Board Oyj. Jäähdytysvesimäärän arvioidaan olevan luokkaa 5 000-10 000 m3/d vuodenajasta ja apulauhduttimien käytöstä riippuen. Apulauhduttimien käyttö ja sitä kautta jäähdytysvesien määrä on hieman lisääntynyt viime vuosina. Veden lämpötila kohoaa jäähdytyskäytössä n. 10 C-astetta, joten lämpökuorma vesistöön on 75-150 TJ/a. Jäähdytysvesi ei likaannu normaalissa käytössä eikä sen laadussa ole havaittu ongelmia käytön aikana. Voimalaitoksella raskas polttoöljy varastoidaan maanpäällisessä säiliössä. Säiliön tilavuus on 990 m3 ja se on varustettu suoja-altaalla (100 % säiliön tilavuudesta) sekä öljynerotuskaivolla. Raakaveden puhdistuslaitoksella valmistellaan kemi-mekaanisesti puhdistettua tuorevettä integraatin teollisuuslaitosten käyttöön. Vesi puhdistetaan hiekkasuodattimilla ja kiinteät epäpuhtaudet saostetaan saostuskemikaalilla ja sidotaan hiekkapatjaan. Hiekkasuotimien humuspitoiset jätevedet johdetaan kartonkitehtaan kemi-mekaaniselle jätevedenpuhdistamolle. Tärkeimmät voimalaitosalueella käytettävät kemikaalit ovat lipeä (NaOH), rikkihappo (H 2 SO 4 ),saostuskemikaali, hapenpoistokemikaali natriumhypokloriitti (NaOCl) ja natriumkloridi (NaCl). Kemikaalien vuotuinen käyttömäärä on noin 225 tonnia. Jätteenä syntyy pääasiassa tuhkaa. Lentotuhkaa ja pohjatuhkaa syntyy yhteensä noin 9000 tonnia vuodessa. Tuhka toimitetaan ensisijaisesti tehdasalueen omalle rakenteissa hyödynnettäväksi. Lentotuhkaa hyödynnetään myös metsälannoituksessa ja maanrakennuksessa. Ympäristöriskeistä on lupakauden aikana realisoitunut öljypäästö
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 9 Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 elokuussa 2011. Sen seurauksena tehdyt korjaavat toimenpiteet ovat hakemuksen mukaan vähentäneet riskiä poikkeukselliseen ympäristöpäästöön. Öljysäiliön sulkuventtiili on päätetty pitää kiinni ja putki on valettu betonilla umpeen. Lauhdevedet imetään imuautolla pois kaivoista. Öljykoneikolle on asennettu oma kameravalvonta ja öljyhälyttimien määrää lisätty. Hälyttimet testataan säännöllisesti kahden kuukauden välein ja dokumentit toimitetaan käytönvalvojalle. Äänevoima Oy:n voimalaitoksen toiminta perustuu biomassan ja turpeen polton parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (suurten energialaitosten BREF. Jätteen rinnakkaispoltossa sovelletaan jätteenpolton BREFiä kierrätyspolttoaineen varastoinnin ja käsittelyn osalta. Voimalaitoksen kokonaishyötysuhde on korkea eli 85 %. Sähkön ja lämmön yhteistuotantomahdollisuus on täysimääräisesti hyödynnetty. Laitos tuottaa lämpöä sekä yhdyskunnalle että teollisuudelle ja sijaitsee näiden kulutuskohteiden välittömässä läheisyydessä. Voimalaitoksen energiatehokkuus on näin olen hyvä. Hakemuksessa on selvitetty yhdyskunnan yleistä ilmanlaatua kaupungin ympäristövalvonnan toteuttaman ja energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten kanssa sopiman yhteistarkkailun vuosiraportin 2012 perusteella ja alapuolisen vesistön olosuhteita Äänekoski- Vaajakoski reitin yhteistarkkailutulosten perusteella. Hakijan esitys lupamääräyksiksi Hakija esittää, että polttolaitoskokonaisuus koostuu SuPo-asetuksen* mukaisesti kahdesta vanhasta olemassa olevasta energiantuotantoyksiköstä (K1 ja K2), joiden savukaasut johdetaan erillisiin piippuihin. Lisäksi polttolaitoksen yhteydessä toimii varakattila K3- joka kuuluu PIPO-asetuksen** piiriin. *Valtioneuvoston asetuksella suurten polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta 13.11.2014/936, voimaan 20.11.2014 on korvattu polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten rajoittamisesta annettua valtioneuvoston asetus (96/2013). Vanha SuPo-asetus ja uusi SUPO-asetus ovat samansisältöisiä, mutta joitakin asioita on siirretty vanhasta asetuksesta uuteen ympäristönsuojelulakiin. **Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista 24.10.2013/750. Hakija esittää, että kattilassa K1 (monipolttoainekattila) voimalaitokselle asetettavat lupaehdot ja savukaasuja koskevat
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 10 Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 raja-arvot säilyvät nykyisen ympäristöluvan mukaisina 31.12.2015 saakka kattilan toimiessa tavanomaisia polttoaineita polttavana laitoksena: Rikkidioksidi, SO 2 Typen oksidit, No x (NO2:na) Hiukkaset 450 mg/m 3 (n) 600 mg/m 3 (n) 50 mg/m 3 (n) Hakija esittää, että ympäristölupapäätöksen savukaasuja koskevat raja-arvot määrättäisiin 1.1.2016 alkaen leijupetikattilan osalta SuPo asetuksen (96/2013) liitteen II päästöraja-arvojen mukaisina silloin, kun kattila toimii SuPo-asetuksen mukaisena tavanomaisia polttoaineita polttavana laitoksena, ja jätteenpolttoasetuksen (151/2013) mukaisena silloin, kun kattila toimii rinnakkaispolttolaitoksena. Biokattilan K1 päästöraja-arvoksi kattilan toimiessa tavanomaisena polttoaineita polttavana laitoksena tulee asettaa: Rikkidioksidi, SO 2 Typen oksidit, NO x (NO2:na) Hiukkaset 220 mg/m 3 (n) 250 mg/m 3 (n) 20 mg/m 3 (n) Esitetyt raja-arvot perustuvat SuPo-asetuksen (96/2013) raja-arvoihin. Painotetut päästöraja-arvot on laskettu asetuksen liitteen IV mukaisen kaavan mukaisesti. Polttoainejakauman on oletettu olevan. 60 % kuori-lieteseosta, 20 % ostopuuta, 20 % turvetta ja 0,2 % raskasta polttoöljyä (tukipolttoaine). Kattila K1, rinnakkaispoltto Hakija esittää biokattilan K1 savukaasupäästöjen päästöraja-arvoiksi kattilan toimiessa rinnakkaispolttolaitoksena nykyisen ympäristöluvan mukaisia raja-arvoja 31.12.2015 saakka (kuiva savukaasu, 6 % O 2 ). Mukaan lasketaan kaikki ne vuorokaudet, joiden kuluessa on poltettu jätepolttoaineita: Rikkidioksidi, SO 2 Typen oksidit, NO x (NO 2 :na) Hiukkaset Hiilimonoksidi, CO 250 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo 310 mg 3 (n) vuorokausikeskiarvo 30 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo 160 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 11 Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 Suolahappo, HCl Fluorivety, HF Orgaaninen hiili, TOC Dioksiinit ja furaanit summa TCDD-ekv Cd + TI (yhteensä) Hg Sb + As + Pb + Cr +, Co + Cu + Mn + Ni + V (yhteensä) 40 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo 20 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo 15 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo 0,1 ng/m 3 (n) kertamittausten ka. 0,05 mg/m 3 (n) kertamittausten ka. 0,05 mg/m 3 (n) kertamittausten ka. 0,5 mg/m3 (n) kertamittausten ka. Biokattilan K1 savukaasuille tulee asettaa sen toimiessa rinnakkaispolttolaitoksena, seuraavat päästöraja-arvot 1.1.2016 alkaen (kuiva savukaasu, 6 % O 2 ). Raja-arvot on esitetty kuukausikeskiarvoina: Rikkidioksidi, SO 2 Typen oksidit, NOx (NO 2:na) Hiukkaset Hiilimonoksidi, CO Suolahappo, HCl Fluorivety, HF Orgaaninen hiili, TOC Dioksiinit ja furaanit summa TCDD-ekv Cd + TI (yhteensä) Hg Sb + As + Pb + Cr +, Co + 190 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo 275 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo 20 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo 160 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo 40 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo 20 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo 15 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo 0,1 ng/m 3 (n) kertamittausten ka. 0,05 mg/m 3 (n) kertamittausten ka. 0,05 mg/m 3 (n) kertamittausten ka. 0,5 mg/m 3 (n)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 12 Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 Cu + Mn + Ni + V (yhteensä) kertamittausten ka. Kattila K2 Kattila K2 kuuluu kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan (TNP). TNP-laitoksilla sovelletaan voimassa olevia lupaehtoja 30.6.2020 saakka. Kattilaa K2 käytetään 1.7.2020 alkaen enintään 1500 tuntia vuodessa, laskettuna viiden vuoden liukuvana keskiarvona. Hakemuksessa kattila K2 ilmoitetaan 1.7.2020 alkaen 1500 käyttötunnin rajoitteen piiriin. Hakija esittää varakattilana toimivalle öljykattilalle K2 seuraavia nykyisen ympäristöluvan mukaisia päästöraja-arvoja 30.6.2020 saakka (kuivassa savukaasussa, 3 % O 2 ): Rikkidioksidi, SO 2 1700 mg/m 3 Typen oksidit, NO x (NO 2 :na) 450 mg/m 3 Hiukkaset 50 mg/m 3 K2-kattila on siirtymäsuunnitelmassa 1.1.2016-30.6.2020. Hakija esittää kattilan savukaasupäästöille seuraavia raja-arvoja 1.7.2020 alkaen. Raja-arvot perustuvat SuPo-asetuksen (96/2013) raja-arvoihin, huomioiden 1500 käyttötunnin rajoite: Rikkidioksidi, SO 2 850 mg/m 3 Typen oksidit, NO x (NO 2 :na) 450 mg/m 3 Hiukkaset 30 mg/m 3 Kattila K3 Hakija esittää varakattilana toimivalle öljykattilalle K3 seuraavia päästöraja-arvoja 31.12.2017 saakka (kuivassa savukaasussa, 3 % O 2 ). Kattilaa K3 käytetään enintään 1500 tuntia vuodessa laskettuna viiden vuoden liukuvana keskiarvona: Rikkidioksidi, SO 2 1700 mg/m 3 Typen oksidit, NO x (NO 2 :na) 600 mg/m 3 Hiukkaset 140 mg/m 3 Hakija esittää varakattilalle K3 seuraavia päästöraja-arvoja 1.1.2018 alkaen. Raja-arvot perustuvat pienten polttolaitosten asetuksen 750/2013 liitteen 1 raja-arvoihin, huomioiden asetuksen siirtymäsäännökset ja 1500 käyttötunnin rajoite:
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 13 Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 Rikkidioksidi, SO 2 850 mg/m 3 Typen oksidit, NOx (NO 2 :na) 600 mg/m 3 Hiukkaset 140 mg/m 3 Kattila K3 kuuluu PIPO-asetuksen piiriin. Kattilan polttoaine muutetaan vähärikkisemmälle polttoaineelle ennen 1.1.2018, jotta hakijan esittämät raja-arvot alitetaan. Tarkkailusuunnitelma Laitoksen toimintaa tarkkaillaan viranomaisen hyväksymän käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa laitoksilla tapahtuvien muutosten mukaisesti. Ilmapäästöjen tarkkailussa on käytössä jatkuvatoimisia savukaasuanalysaattoreita, joilla seurataan palamisprosessin onnistumista sekä polttoaineista peräisin olevien päästöjen pitoisuutta ja kokonaismäärää. Niiltä osin kuin luotettavia jatkuvatoimisia mittareita ei ole saatavilla, täydennetään mittauksia kertamittauksilla. Biokattilasta mitataan jatkuvatoimisesti seuraavia päästöjä: NOx, CO, hiukkasten kokonaismäärä, orgaaninen kokonaishiili (TOC), vetykloridi (HCl), vetyfluoridi (HF) ja SO2. Kattilan kloorivetypäästöt sekä dibentsodifuraaniyhdisteiden sekä raskasmetallien päästöt on mitattu kierrätyspolttoaineen käytön aloittamisen jälkeen kolmen kuukauden välein standardisoidulla menetelmällä ensimmäisen toimintavuoden aikana ja sen jälkeen kahdesti vuodessa. Kattilan K2 hiukkaspäästöt ja SO 2 sekä NO x -päästöt mitataan yhden vuoden välein. Kattilan K3 hiukkaspäästömittaus suoritetaan kolmen vuoden välein. Voimalaitoksen käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma on hakemuksen liitteenä. Vahinkoarvio, vahinkoa estävät toimenpiteet ja korvaukset Laitoksen toiminta ei aiheuta hakemuksen mukaan korvattavaa haittaa vesistöjen virkistyskäytölle, kalastukselle tai rantakiinteistöille. Korvauksia ei ole määrätty myöskään voimassa olevassa ympäristöluvassa. --- Äänekosken kaupungin kaavoituspäällikkö on 29.5.2015 antanut
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 14 Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 Ympäristöpäällikön ehdotus: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon: Voimalaitoksen sijaintipaikan kiinteistöllä 992-12-1213-5 on voimassa Äänekosken kaupunginvaltuuston 13.6.1983 hyväksymä ja Keski-Suomen lääninhallituksen 11.10.1983 vahvistama asemakaava. Asemakaavassa voimalaitoksen alue on osoitettu merkinnällä TT teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Olemassa olevalle voimalaitokselle on myönnetty rakennuslupa voimassa olevan asemakaavan perusteella. Kiinteästi olemassa olevaan teollisuusalueeseen liittyvällä tontilla harjoitettavan toiminnan on katsottava olevan voimassa olevan asemakaavan mukaista. (valmistelu ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh. 020 632 3315) Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksesta: Äänevoima osallistuu, kuten hakemuksessa todetaan, Äänekosken kaupungin ympäristövalvonnan toteuttamaan ja energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten kanssa sopimaan yhteistarkkailuun. Hakemuksessa mainitun vuoden 2012 raportin jälkeen on valmistunut myös vuosia 2013 ja 2014 koskevat raportit. Ne on julkaistu kaupungin www-sivuilla. Ilmanlaadun tarkkailun tulosten perusteella ajoittaisen huonon ilmalaadun aiheuttavat joko sellutehtaan haisevat rikkiyhdisteet tai keväisin katupöly. Rikkidioksidipitoisuudet ja typpidioksidipitoisuudet sekä pölypiikkien ajoittumisen perusteella myös prosessiperäisten hiukkasten pitoisuudet jäävät alle ohje- ja raja-arvojen. Ympäristölautakunta on antanut ympäristöministeriölle 27.11.2012 lausunnon ehdotuksesta valtioneuvoston päätökseksi ympäristönsuojelulain 110 a :ssä tarkoitetusta polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitoksia koskevasta kansallisesta siirtymäsuunnitelmasta. Lautakunnalla ei ollut huomautettavaa kansallisesta siirtymäsuunnitelmasta, koska teollisuuspäästödirektiivin edellyttämät toimenpiteet sinänsä ovat ilmanlaatua parantavia, eikä päästöarvoihin pääsemisen aikataululla ole ole olennaista merkitystä paikallisesti. Voimalaitosperäinen happamoittava laskeuma ei nykyisin ole kriittinen ilmanlaatutekijä Äänekoskella, eikä vara- ja huippukattilana käytetyn öljykattilan ajoittaisella käytöllä ole hyvin toimiessaan juurikaan merkitystä paikallisen hengitysilman hiukkaspitoisuuteen. Tilanne ei edellä sanotulta osin ole muuttunut ja esitetty kattilakokonaisuus ja kattiloihin sovellettavat asetukset ja siirtymäsuunnitelmat sekä esitetyt ilmapäästöjä koskevat lupaehdot käyttörajoituksineen ovat lausunnonantajan mielestä
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 15 Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 hyväksyttävissä, mikäli lietettä (kuori-lieteseosta ) ei tulkita jätepolttoaineeksi. Äänekosken kaupungin jätehuoltomääräyksissä on määritelty energiajae polttokelpoiseksi jätteeksi, joka ei ole muuta hyötyjätettä (joka tulee määräysten mukaan tulee lajitella lajikohtaisesti erikseen kaatopaikkajätteestä raaka-aineena) ja joka ei sisällä polttamisen kannalta haitallisia aineita. Energiajakeelle on määritelty keräysvälineet ja tyhjennysväli jätehuoltomääräyksissä. Kerätyn jätteen käsittelypaikaksi Äänekosken kaupunki hyväksyy vain toimijan, jolla on vaadittavat ympäristöluvat. Käytössä olevien tietojen mukaan Äänevoima ei ole lokakuun 2013 jälkeen ottanut vastaan paikkakunnalta kerättyä ja REF-polttoaineeksi murskattua jätettä. Ympäristönsuojeluviranomainen puoltaa materiaalina hyödynnettävästä jätteestä erilleen lajitellun polttokelpoisen jakeen energiakäyttöä lähellä syntypaikkaa, kun se tapahtuu valvotusti ja rinnakkaispolton päästörajoja noudattaen. Jätevedet (saniteettivedet ja kattilaveden valmistuksessa syntyvät suolanpoiston elvytysvedet sekä vesilaitoksella hiekkasuodattimien huuhtelusta syntyvä humuspitoinen rejektivesi) tulee jatkossakin ohjata soveltuvalla teollisuuden jätevedenpuhdistamolle taikka yhteispuhdistamolle. Mikäli lauhde- ja sadevedet sisältävät, tai ne voivat jossain tilanteessa sisältää, öljyä tai muita haitallisia aineita, tulee niiden riittävä esikäsittely varmistaa ennen päästämistä vesistöön. Tällaisia vesiä ei saa missään tilanteessa johtaa öljysäiliön suoja-altaaseen. Öljysäiliön suoja-altaan tulee toimia vahinkotilanteiden varalta tiiviinä ja tilavuudeltaan vähintään säiliön suuruisena suoja-altaana ilman avattavissa olevia putkia ja venttiileitä. Riskienhallintasuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (on myös kunnan öljyntorjuntaviranomainen) on toimitettava ajan tasalla oleva viemärikartta kaikista vesistöön johtavista viemäreistä ja niiden sulkujärjestelmistä. Jäähdytysvesimäärän arvioidaan olevan luokkaa 5 000-10 000 m 3 /d vuodenajasta ja apulauhduttimien käytöstä riippuen. Veden lämpötila kohoaa jäähdytyskäytössä n. 10 C-astetta. Tulevalla Metsä Fibren sellutehtaalla (biotuotetehtaalla) jäähdytysveden enimmäiskulutus vuorokaudessa on 750 000 m 3 eli lähes satakertainen ja jäähdytysveden lämpötila on keskimäärin 13,5 astetta järvestä otettua raakavettä lämpimämpää. Äänevoiman jäähdytysveden merkitys Kuhnamon lämpötilan nostajana voidaan siten arvioida melko pieneksi. Toimijoiden tulisi kuitenkin yhteisesti seurata jäähdytysveden vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Lupahakemuksessa on selvitetty melko suppeasti poltettavan bio- ja
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 16 Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 kuitulietteen laatua mm. suhteessa jätteenpolttoasetukseen, sekä eri tuhkien ominaisuuksia ja hyötykäyttöä ja hyötykäytön tehostamismahdollisuuksia. Ympäristölautakunta yhtyy kaavoituspäällikön lausuntoon toiminnan kaavanmukaisuudesta. Päätös: Hyväksyttiin. - - - - -
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 17 Ympäristölautakunta 54 24.06.2015 Päivö ja Katri Hietikko sekä Jani Pekkola, ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen ympäristölupahakemus kallion louhintaan ja murskaukseen ja toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, Pyyrinlahden kylä Äänekoski 374/11.01.00.00/2015 YMPL 54 YMPL Dnro 374/11010000/15.5.2015 Päivö ja Katri Hietikko sekä Jani Pekkola (perustettavan yhtiön lukuun) ovat hakeneet ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n mukaista ympäristölupaa sekä ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista lupaa toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta lupamääräyksiä noudattaen. Hakemus koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta ja sisältää tiedot toiminnasta, toiminnan ympäristövaikutuksista ja niiden ehkäisemisestä. Toiminta sisältää kallion porausta, louheen murskausta sekä tarvittaessa louheen rikotusta ma-pe 6.00-22.00. Kallion louhinta tapahtuu ja murskauslaitos on toiminnassa urakkaluontoisesti noin 1 kk/vuosi. Räjäytykset suoritetaan ma-pe 7.00-18.00. Tuotteiden myyntikuljetukset ajoittuvat pääasiassa arkipäiviin 5.00-22.00. Toiminta-alueelle rakennetaan oma tieyhteys tieltä nro 4. Toiminnan ympäristövaikutukset liittyvät ensisijaisesti meluun sekä pienemmässä määrin pölyämiseen. Melua syntyy kuukauden toiminta-aikana ma-pe 6.00-22.00. Louhintatyöstä aiheutuva melu syntyy porauksesta, rikotuksesta ja räjäytyksistä. Räjäytysten melu on kertaluonteista ja lyhytkestoista. Pölyäviä toimintoja ovat kuljettimien päät, seulastot, murskaimet sekä kiviaineksen syöttö. Pölyhaittoja estetään pääasiassa kastelulla sekä varastokasojen sijoittelulla. Hakijat Osoite: Liimattalantie 647, 44159 Äänekoski Toiminnan sijainti Toiminta sijaitsee Liimattalassa Äänekosken kaupungissa Pyyrinlahden kylässä kiinteistöillä Markkula 992-460-1-1 ja Pekkola 992-460-17-6. Hakemusasiakirjoihin voi tutustua ympäristövalvonnan toimistossa ja ne ovat esillä kokouksessa. Muistutuksia lupahakemuksesta on mahdollisuus tehdä 18.6.2015 saakka, joten esitystä lupapäätökseksi ei voi jakaa esityslistan mukana. Valmistelu: Johtava ympäristötarkastaja Jaana Leppänen. puh. 0400 545 346
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 18 Ympäristölautakunta 54 24.06.2015 Ympäristöpäällikön ehdotus: Esitetään kokouksessa. Päätös: Ympäristölautakunta päätti ympäristöpäällikön ehdotuksesta myöntää ympäristöluvan louhinnalle ja murskaukselle kokouksessa jaetun päätösliitteen mukaisesti suunitelma-alueelle 1. - - - - - Liitteet Liite 2 Ympäristölupapäätös
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 19 Ympäristölautakunta 55 24.06.2015 Päivö ja Katri Hietikko sekä Jani Pekkola, maa-aineslain 4 :n mukainen lupahakemus maa-aineksen (kalliokivi) ottamiseen sekä toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, Pyyrinlahden kylä Äänekoski 373/10.03.00.11/2015 YMPL 55 Dnro 373/10.03.00.11/15.5.2015 Maa-aineslupahakemus koskee kalliokiviaineksen ottotoimintaa Liimattalan kylässä Äänekosken alueella. Toiminta sijaitsee Äänekosken kaupungissa, Pyyrinlahden kylässä sijaitsevilla kiinteistöillä Markkula 992-460-1-1 ja Pekkola 992-460-17-6. Hakijat: Päivö ja Katri Hietikko sekä Jani Pekkola (perustettavan yhtiön lukuun). Osoite: Liimattalantie 647, 44159 Äänekoski Maa-aineslupaa haetaan 10 vuodeksi yhteensä 200000 m3:n maa-ainesten ottoon ja maisemoinnin suorittamiseen. Tällä suunnitelmalla suunnitellaan tiloilta ottoa 400 000 m3. Tilalta Markkula 992-460-1-1 212000 ktr m3 ja tilalta Pekkola 992-460-17-6. 188000 ktr m3. Nyt haetaan lupaa vain 1-vaiheen otolle, määrältään 200000 m3. 1-vaiheen otto etenee alkaen alueen lounaiskulmasta kohti itää. Tiloilla ei ole aiempaa maa-ainesten ottoa. Kiinteistöllä ei ole aiempia maa-aineslain mukaisia lupia. Hankkeeseen liittyy samaan aikaan vireillä oleva ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n mukainen ympäristölupahakemus louhintaan ja murskaukseen. Ottamisalueen sijainti Alue sijaitsee Äänekosken Konginkankaalla Liimattalan kyläkeskuksen länsipuolella ja valtatie 4:n itäpuolella. Äänekosken keskustaan on matkaa 14 km. Konginkankaan keskustaan 6 km. Liimattalan kyläkeskus sijaitsee kaivualueen itäreunasta 1.4 km itään. Valtatie 4 kulkee alueen luoteissivustalta 350 metriä luoteeseen. Toiminta sisältää kallion porausta, louheen murskausta sekä tarvittaessa louheen rikotusta ma-pe 6.00-22.00. Kallion louhinta tapahtuu ja murskauslaitos on toiminnassa urakkaluontoisesti noin 1 kk/vuosi. Räjäytykset suoritetaan ma-pe 7.00-18.00. Toiminta-alueelle rakennetaan oma tieyhteys tieltä nro 4. Hakemusasiakirjoihin voi tutustua ympäristövalvonnan toimistossa ja ne ovat esillä kokouksessa. Muistutuksia lupahakemuksesta on mahdollisuus tehdä 18.6.2015 saakka, joten esitystä lupapäätökseksi ei voi jakaa esityslistan mukana.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 20 Ympäristölautakunta 55 24.06.2015 Valmistelu: Johtava ympäristötarkastaja Jaana Leppänen. puh. 0400 545 346 Ympäristöpäällikön ehdotus: Esitetään kokouksessa. Päätös: Ympäristölautakunta päätti ympäristöpäällikön ehdotuksesta myöntää maa-ainesluvan kokouksessa jaetun päätösliitteen mukaisesti suunnitelma-alueelle 1. - - - - - Liitteet Liite 3 Maa-aineslupapäätös
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 21 Ympäristölautakunta 56 24.06.2015 Viranhaltijapäätökset YMPL 56 Kuntalain 51 :n mukaan lautakunnalla on oikeus ottaa alaisensa viranhaltijoiden päätökset käsiteltäväksi. Otto-oikeus koskee vain kuntalain nojalla viranomaisen toimivaltaan siirrettyjä (delegoituja) päätöksiä, ei esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain tai ympäristönsuojelulain nojalla toimielimeltä viranhaltijalle delegoituja viranomaispäätöksiä. Luettelo ympäristövalvonnan vastuualueella tehdyistä viranhaltijapäätöksistä ajalla 22.5. - 24.6.2015 on oheismateriaalina nro 1. Ympäristöpäällikön ehdotus: Merkitään päätökset tiedoksi, eikä käytetä otto-oikeutta niihin päätöksiin, joita oikeus koskee. Päätös: Merkittiin päätökset tiedoksi kokouksessa esillä olleen täydennetyn päätösluettelon mukaisesti. Lisäykset koskivat ympäristöpäällikön päätöksiä meluilmoituksista sekä johtavan rakennustarkastajan lupia. - - - - -
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 22 Ympäristölautakunta 57 24.06.2015 Tiedoksiantoasiat YMPL 57 1. Äänekoski - Vaajakoski -vesireitin yhteistarkkailu vuonna 2014. Tutkimusraportti 116 / 2015, Nab Labs Oy, Arja Palomäki, Heikki Alaja ja Antti Leppänen. Äänekoski-Vaajakoski -vesireitin yhteistarkkailussa selvitettiin alueen jätevesi- ja muun kuormituksen määrää ja sen vaikutusta vesistön tilaan sekä vesistön tilan kehitystä. Vuonna 2014 vesistötarkkailu tehtiin vuosittaisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Planktontutkimuksin selvitettiin vesialueen rehevyyttä. Kalaston tilaa ja kalakannoissa tapahtuneita muutoksia arvioitiin kalastuskirjanpitäjien pyynti- ja saalistietojen perusteella. Kalastustiedustelun avulla selvitettiin vesireitin järvissä vapaa-ajankalastusta harjoittaneiden talouksien määrä, eri pyydysten pyyntiponnistus sekä kalansaalis vuonna 2014. Tiedustelulla selvitettiin myös vapaa-ajankalastajien mielipiteitä kalakantojen tilasta, kalastusta haittaavista tekijöistä sekä vedenlaadusta. Vuonna 2014 jätevesien osuus Kapeenkosken fosforivirtaamasta oli 17 % ja typpivirtaamasta 12 %. Äänekosken tehtaiden osuus oli 17 % Kapeenkosken kiintoainevirtaamasta, 15 % fosforivirtaamasta ja 7 % typpivirtaamasta. Äänekosken tehtaiden jätevesien fosforikuorma nosti Kapeenkosken fosforipitoisuutta keskimäärin 3,1 µg/l ja typpipitoisuutta 37 µg/l. Jätevesivaikutus näkyi natriumin ja johtavuuden kohoamisena Kuhnamon alusvedessä, Vatiassa ja Kapeenkoskessa ja lievempänä Haapakoskessa. Jäteveden pitoisuus oli Kapeenkoskessa 1,0 % ja Haapakoskessa 0,39 %. Viitasaaren ja Rautalammin reiteiltä tuleva vesi on kirkasta ja niukkaravinteista, ja tuotannon taso on alhainen. Saarijärven reitin alaosa on rehevä, runsasravinteinen ja ruskeavetinen. Alueen ravinne- ja COD-pitoisuuksilla on ollut aiempina vuosina nouseva suuntaus, ja rehevyystasoa ilmentävä klorofyllipitoisuus ilmentää rehevyyttä. Viime vuosina pitoisuudet ovat kääntyneet laskuun. Kuhnamon ja Vatian syvänteissä on ollut säännöllisesti hapen vajausta kerrostuskausina. Tarkkailualueen fosforipitoisuudet vaihtelivat Kuhnamon 21 ja Vatian 17 µg/l:sta Pohjois-Saraaveden 13 ja Pohjois-Leppäveden 10 µg/l:aan. Planktontutkimusten perusteella Vatia, Pohjois-Saraavesi ja Leppävesi ovat lievästi reheviä ja Etelä-Saraavesi karuhko. Kasviplanktonin perusteella tehdyn ekologisen luokituksen mukaan Saraaveden ekologinen tila on erinomainen ja Vatian sekä Pohjois- Leppäveden hyvä. Vatian klorofyllipitoisuus on vaihdellut melko voimakkaasti, ja pitoisuudella on ollut lievä kasvava suunta, vaikka järven fosforipitoisuus on pienentynyt. Leppäveden tuottavuutta kuvaavat suureet ovat pienentyneet 1970- ja 1980-luvun vaihteesta lähtien.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 23 Ympäristölautakunta 57 24.06.2015 Vuoden 2014 kalastusta koskeva kalastustiedustelu lähetettiin Laukaan ja Äänekosken alueen 2000 taloudelle. Kalastustiedusteluun vastasi 802 taloutta (40,1 %), joista 60 kalasti tai ravusti Etelä- Kuhnamolta Pohjois-Leppävedelle ulottuvalla alueella vuonna 2014. Useimmin tärkeimmäksi kalastusvesistöksi mainittiin Pohjois-Leppävesi (29 % kalastaneista) ja Saraavesi (27 %). Otoksen pohjalta tarkkailualueen järvien kalastajamääräksi arvioitiin noin 1100 taloutta ja 1900 henkilöä. Tarkkailualueella kalastettiin monipuolisesti erilaisilla pyydyksillä, mutta ravustus oli hyvin vähäistä. Tiedusteluun vastanneiden kolme tärkeintä saalislajia olivat hauki, ahven ja kuha. Järvialueelta lohikaloja saatiin saaliiksi ainoastaan vähän. Tarkkailualueen kokonaissaaliista suurin osa saatiin Pohjois- Leppävedeltä ja Saraavedeltä. Otoksen pohjalta tarkkailualueen järvien kokonaissaaliiksi arvioitiin noin 53 000 kg. Kalastuskirjanpitäjillä hauen, kuhan ja muikun yksikkösaaliit kasvoivat edellisvuoteen verrattuna Saraavedellä. Vatialla hauen yksikkösaalis laski hieman ja kuhan yksikkösaalis oli likimain sama kuin vuonna 2013. Sekä Vatialla että Saraavedellä siian yksikkösaalis oli viime vuosien tapaan erittäin pieni. 2. Äänekosken ilmanlaadun tarkkailu. Vuosiraportti 2014. Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Hiskinmäen mittausasemalla Äänekosken ympäristövalvonnan toimesta. Sääasema toimii edelleen Liikuntatalolla. Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärän ( TRS-yhdisteet ) kuukauden toiseksi suurimman vuorokausiarvon ohjearvoa, 10 µg/m3 ei ylitetty vuoden aikana. Suurin vuorokausipitoisuus oli 14,4 µg/m3, 14.11.2014 ( vuonna 2013; 19,8 µg/m3 ). TRS -yhdisteet aiheuttivat erittäin huonon ilmanlaatuindeksin neljänä päivänä ja huonon 12 päivänä vuoden 2014 aikana. Vuoden 2013 aikana erittäin huono ilmanlaatu oli haisevista rikkiyhdisteistä johtuen yhteensä neljänä päivänä ja huono 20 päivänä. Vuosikeskiarvo oli 1,2 µg/m3, kun se edellisenä vuonna oli 1,4 µg/m3. Rikkidioksidipitoisuudet olivat alle ohje- ja raja-arvojen. Rikkidioksidin suurin tuntikeskiarvo oli 53,6 µg/m3, mikä on 15,3 % raja-arvosta ( v. 2013; 104,0 µg/m3) ja suurin vrk-keskiarvo oli 8,2 µg/ m3 eli 6,5 % raja-arvosta ( v. 2013; 14,4 µg/m3 ). Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi kalenterivuoden ja talvikauden (1.10. 31.3.) raja-arvoksi on asetettu 20 µg/m3. Hiskinmäellä talvikauden 2013 2014 osalta keskiarvo oli 0,6 µg/m3 eli sama kuin edellisenä vuonna.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 24 Ympäristölautakunta 57 24.06.2015 Ympäristöpäällikön ehdotus: Typpidioksidipitoisuudet olivat myös alle ohje- ja raja-arvojen. Typpidioksidin suurin tuntikeskiarvo oli 56,3 µg/m3 ( v. 2013; 78,6 µg/m3), joka on 28,5 % vuoden 2010 alusta voimaan tulleesta raja-arvosta. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 8,6 µg/m3, mikä on 21,5 % raja-arvosta. Vuositasolla pitoisuudet ovat edelleen hieman laskeneet edellisestä vuodesta, silloin vuosikeskiarvo oli 8,8 µg/m3 ( 21,5 % ). Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvojen raja-arvon, 50 µg/m3, ylityksiä tuli kaikkiaan kuutena päivänä, kun ylityksiä edellisen vuonna oli yhteensä kolmena päivänä. Ylityksiä sallitaan enintään 35 kpl vuoden aikana. Suurimmat hiukkaspitoisuudet havaittiin maaliskuun loppupuolella. Lumeton pakkaskausi kevättalvella pidensi katupölyn vaikutusta ilmanlaatuun. Suurin vuorokausikeskiarvo oli 76,3 µg/m3, kun se edellisenä vuonna oli 86,9 µg/m3. Vuoden keskiarvo oli 12,8 µg/m3, joka on 32 % raja-arvosta (v. 2013; 12,2 µg/m3). Vuoden keskilämpötila ilmanlaatu- ja sääasemalla oli + 5,4 o C, eli sama kuin edellisenä vuonna. Vuoden minimi- ja maksimilämpötila on vaihdellut huomattavasti viime vuosina. Asemalla mitattu alin lämpötila oli 22,5 o C, kun se vuonna 2013 oli 23,9 o C ja esim. vuonna 2008 vain - 16,3 o C. Vuoden korkein lämpötila + 34,0 o C saavutettiin 27.7.2014, kun se vuonna 2013 oli 29,3 o C ja hellekesänä 2010 + 34,5 o C. Vuoden helteisin päivä huipentui ukkoseen, joka rikkoi mm. sääaseman laitteita. valmistelija ympäristötarkastaja Unto Huttunen, puh 0400 893 683 Merkitään raportit tiedoksi. Päätös: Merkittiin lisäksi seuraavat Keski-Suomen Ely-keskuksen päätökset: 3. Päätös pohjaveden suojelusuunnitelmien laatimiseen tarkoitetun avustuksen myöntämisestä 25.5.2015 (KESELY/2776/2014) ELY-keskus on myöntänyt Äänekosken kaupungille 24 600 euroa pohjavesien suojelusuunnitelman laatimista varten. Työ on saatettava päätökseen 31.12.2016 mennessä. 4. Päätös ilmoitukseen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta 16.6.2015 (KESELY/1411/2015). Keski-Suomen ELY-keskus on hyväksynyt ilmoituksen ja antanut puhdistustavoitteesta ja työn ohjauksesta, jätteiden käsittelytä,
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 25 Ympäristölautakunta 57 24.06.2015 haittojen rajoittamisesta sekä tiedottamisesta ja raportoinnista määräyksiä. Ympäristöpäällikkö on antanut asiassa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon. - - - - -
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 26 MUUTOKSENHAKUOHJEET Muutoksenhakukielto Asiat 50, 51, 56, 57 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisu vaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Asiat 53 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä hallintolainkäyttölain 5.1 :n mu kaan hallintovali tusta, koska päätös ei sisällä sellaista toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkit tavaksi ottamatta. Asiat - Kiellon peruste
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 27 Oikaisuvaatimusohje, kunnallisasiat Asiat Oikaisuvaatimusviranomainen ja oikaisuvaa timusoikeus Oikaisuvaatimuk sen maksu Oikaisuvaatimusai ka Päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksena ympäristölautakun nalta. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta. Oikaisuvaatimus on jätettävä ympäristölautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksianto todistukseen merkittynä aikana. Tavallinen sähköinen tiedoksianto katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi (pp.kk.vvvv). Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräai kaan. Oikaisuvaatimuk sen muoto, sisältö ja liitteet Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuk sen toimittaa ensimmäisenä sen jälkei senä arkipäivänä. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin sen tekijä vetoaa vaati muksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaisille. Oikaisuvaatimuk sen toimittaminen vi ranomaiselle Oikaisuvaatimusviranomaisen yhteystiedot Lisätietoja Oikaisuvaatimus on sen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoi tettava. Kirjel mässä on mainittava oikaisuvaatimuksen tekijän, ja jos hän ei ole allekirjoittaja, myös alle kirjoittajan nimi, asuinkunta ja postiosoite sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoi tukset voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamie hen toimitettava ym päristölautakunnalle virka-aikana ennen oikaisuvaati musajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tar vitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lä hettäjästä eikä asiakirjan alkupe räisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomai selle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus lä hetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Äänekosken kaupunki Ympäristölautakunta Hallintokatu 4 44100 Äänekoski ympäristö@aanekoski.fi Asiakirjat ovat nähtävissä Äänekosken kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontatoimistossa, osoite Halintokatu 4, 44100 Äänekoski. Päätös on lainvoimainen oikaisuvaati musajan jälkeen, ell ei siihen ole haettu muutosta eikä sitä
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 28 ole otettu ylem män toimielimen käsiteltäväksi. Valitusosoitus, hallintoasiat Asiat Valitusviranomai nen ja valitusoikeus Muutoksenhaun maksu Valitusaika Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oi keu teen. Valituksen saa tehdä se, johon päätös kohdistuu tai jonka oikeuteen velvolli suuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oi keushallintoviranomaisten suoritteista pe rittävistä maksuista (701/93). Niissä tapauksissa, joissa maksu peritään, se on 91 euroa. Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tie doksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksisaan titodistukseen merkittynä aikana.tavallinen sähköinen tiedoksianto katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Valituksen muoto, sisältö ja liitteet Valituksen toimittami nen Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulutai juhan nusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäi senä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valitus on tehtävä kirjallisena. Valituksessa on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan nimi ja kotikunta puhelinnumero ja postiosoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajal le voidaan toi mittaa. Valitukseen on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljen nöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alka misesta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu vi ranomaiselle. Valitus on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhe valtaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava vali tusviranomaiselle virka-aikana ennen valitusajan päättymistä. Valituksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täy dentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitusviranomai sen yhteystiedot Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomai selle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Valitus lähetetään ai na lähettäjän omalla vastuulla. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 Hämeenlinna Puhelin: 029 56 42210 Faksi: 029 56 42269
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 29 Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi Virka-aikana: klo 8.00-16.15 Valitusosoitus, hallintovalitus, ympäristölupapäätös Asiat Valitusviranomai nen ja valitusoikeus Muutoksenhaun maksu Valitusaika 52, 54 Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituksen saa tehdä se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäris tön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyy den edistäminen ja jonka toimin ta-alueella kysymyksessä olevat ympä ristövaikutukset ilmenevät toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaiku tukset ilmenevät valtion valvontaviranomaisella sekä (toiminnan sijaintikun nan) ja vaikutus alueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella muussa asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valtion valvontaviranomaisella ja kunnan ympäristönsuojeluvi ranomai sella on lisäksi oikeus valittaa yleisen ympäristönsuojeluedun valvo miseksi tai muusta perustellusta syystä sellaises ta päätöksestä, jolla Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut sen tekemää päätöstä tai kumonnut päätöksen. Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oi keushallintoviranomaisten suoritteista pe rittävistä maksuista (701/93). Niissä tapauksissa, joissa maksu peritään, se on 97 euroa. Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen anto päivästä. Valitusaikaa laskettaessa antopäivää ei lueta määräaikaan. Valituksen muoto, sisältö ja liitteet Päätöksen antopäivä on 30.6.Valitusaika päättyy 30.7.2015 Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulutai juhan nusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäi senä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valitus on tehtävä kirjallisena. Valituksessa on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan nimi ja kotikunta puhelinnumero ja postiosoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajal le voidaan toi mittaa. Valitukseen on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljen nöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alka misesta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu vi ranomaiselle. Valitus on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhe valtaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeudelle osoitettu valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle virka-aikana ennen valitusajan
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 30 päättymistä. Valitusviranomai sen yhteystiedot Valituksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin ja sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Valitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204, 65101 Vaasa Puhelin: kirjaamo 029 56 42780 Faksi: 029 56 42760 Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2015 31 Valitusosoitus, kunnallisasiat, maa-aineslain nojalla annetut ottamislupaa koskevat lupavi ranomaisen päätökset Asiat 55 Valitusviranomai nen ja valitusoikeus Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oi keu teen. Valituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hankkeen tarkoittamalla alueella toimiva sellainen rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuoje lun taikka asuinympäristön viih tyisyyden edistäminen. Muutoksenhaun maksu Valitusperusteet Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oi keushallintoviranomaisten suoritteista pe rittävistä maksuista (701/93). Niissä tapauksissa, joissa maksu peritään, se on 97 euroa. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa päätös on muuten lainvastainen. Valitusaika Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen anto päivästä. Valitusaikaa laskettaessa antopäivää ei lueta määräaikaan. Päätöksen katsotaan tulleen kaikkien valitukseen oikeutettujen tietoon anto päivänä. Antopäivä on 30.6.2015. Valitusaika päättyy 30.7.2015 Valituksen muoto, sisältö ja liitteet Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulutai juhan nusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäi senä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valitus on tehtävä kirjallisena. Valituksessa on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan nimi ja kotikunta puhelinnumero ja postiosoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajal le voidaan toi mittaa. Valitukseen on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljen nöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alka misesta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu vi ranomaiselle. Valitus on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhe valtaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.