Päätös Etelä-Suomi Nro 252/2010/4 Dnro ESAVI/420/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Satama-altaan ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointi, Turku Turun Satama ARVIOINTIPYYNTÖ Turun Satama on 24.6.2010 Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt hyväksyntää hakemuksessa kuvattujen alueiden ruoppausmassojen sijoittamiseksi meriläjitykseen. Hakemus on kunnossapitoruoppausta ja ruoppausmassojen läjitystä koskevan ympäristölupaviraston 3.12.2009 antaman lupapäätöksen 99/2009/2 määräyksen 6 mukainen. Kyseisestä päätöksestä on sen nähtävänäpidon aikana 3.12.2009 4.1.2010 valitettu, joten päätös ei ole vielä lainvoimainen. Valitus koskee sekä ruoppausta että läjitystä. Ympäristölupaviraston päätöksen 99/2009/2 määräys 6 kuuluu kokonaisuudessaan: Läjitysalueelle saa läjittää vain mereen läjityskelpoisia ruopattuja hyötykäyttöön kelpaamattomia pehmeitä massoja. Läjityskelpoisuuden arvioinnissa sovelletaan ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjetta (Ympäristöministeriö. 2004. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. Ympäristöministeriön ympäristöopas 117). Organotinayhdisteiden osalta tason 2 arvona on kuitenkin 150 µg/kg (kuiva-ainetta normalisoituna) tributyyli- ja trifenyylitinan summapitoisuutena. Mikäli läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuus on alle läjitysohjeen tason 1 raja-arvojen, massat ovat mereen läjityskelpoisia. Mikäli läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuus on läjitysohjeen tasojen 1 ja 2 raja-arvojen välissä, massojen mereen läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti. Läjityskelpoisuuden arvioi ympäristölupavirasto. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ympäristoluvat.etela@avi.fi
Mikäli läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuus ylittää tason 2 rajaarvot, massat ovat mereen läjityskelvottomia. Mereen läjityskelvottomat ruoppausmassat on sijoitettava paikkaan, jolla on asianmukainen lupa kyseisten massojen sijoittamiseen. Satama-altaassa on tehtyjen harausten perusteella mataloitumia, jotka saattavat vaarantaa jo alusten turvallista kulkua. Tästä syystä Turun Satama on pyytänyt haitta-ainepitoisuudeltaan tasojen 1 ja 2 välissä olevien satama-altaan ruoppausmassojen osalta myönteistä läjityskelpoisuuden arviointia. Lisäksi Turun Satama on pyytänyt, että ruoppaustyöt voidaan aloittaa mahdollisista valituksista huolimatta. 2 RUOPATTAVAT MASSAT Yleistä Turun sataman kunnossapitoon liittyvät ruoppaukset ovat lähinnä löysää savea ja lietettä, joita tuovat väylille ja satama-altaisiin Aurajoen virtaama sekä luonnon ja laivaliikenteen aiheuttama eroosio. Turun Satama on laatinut suunnitelman kunnossapitoruoppauksista kaudelle 16.7.2010 14.4.2011. Suunnitelmaan liittyvien satama-altaan ruoppaustarpeiden mukaisesti on Satama teettänyt tutkimuksen satama-altaan ruoppausmassojen laadusta läjityskelpoisuuden arviointia varten. Ruoppauskohteen sedimenttien laatu Ruopattavaksi suunnitelluilla kolmella alueella on tehty tutkimukset sedimenttien laadusta läjityskelpoisuuden arviointia varten huhti-toukokuussa 2010 (20. 22.4.2010 ja 31.5.2010). Alueet sijoittuvat Turun satamaaltaaseen ja sataman vesialueelle. Tutkimusalueiden keskikohtien koordinaatit (KKJ peruskoordinaatisto) ovat: Ruoppausalue 3/1 p: 6703 999, i: 156 7236; Ruoppausalue 3/2 p: 6703 572, i: 156 7001; Ruoppausalue 4/1 p: 6703 156, i: 156 6631. Suunnitellut ruoppausalueet 3/1, 3/2 ja 4/1 ovat pinta-alaltaan noin 7,40 ha, 7,62 ha ja 2,47 ha. Veden syvyys mitattiin näytepisteiden kohdalta kaikuluotaimella. Syvyys alueilla oli 7,7 9,9 m (alue 3/1), 10,2 11,0 m (alue 3/2) ja 10,4 10,9 m (alue 4/1). Vedenkorkeus oli tutkimusajankohtana noin +3-13 cm teoreettisesta keskivedestä. Tutkimusalueen pohjatyyppi on sedimentin kerrosjärjestyksen mukaan arvioituna lähinnä transportaatiopohjaa, jolloin sedimenttiä kerrostuu ajoittain, mutta ajoittain tapahtuu myös sedimentin kulkeutumista ja sekoittumista uudelleen vesimassaan virtauksien ja potkurivirtojen seurauksena.
3 Tutkimusnäytteitä otettiin yhteensä 41 pisteestä. Näytteitä otettiin sedimentin pintakerroksesta (0 20 cm) ja lisäksi syvemmältä (syvimmillään 46 cm:n asti) otettiin talteen otettavia näytteitä. Näytteenoton yhteydessä tehtiin havaintoja pohjadynaamisista vyöhykkeistä alueella myös valokuvaten tutkimuspisteiden ympäristöä. Ruoppausalueen 3/1 sedimentin pintakerros (0 20 cm) oli liejua ja saviliejua. Sedimentin kuiva-ainepitoisuus oli 28,1 32,5 %/FS, hehkutushäviö 6,2 9,5 %/DW, tiheys 1,18 1,23 kg/dm 3 ja savespitoisuus 25 31 paino- %/DW. Useimmissa näytteissä oli sulfidiväritystä ja paikoin näytteet olivat kokonaan monosulfidiväritteistä saviliejua. Sedimentti oli paikoin täysin mustaa ja siinä oli puhdistamolietteen hajua. Ruoppausalueen 3/2 sedimentin pintakerros (0 20 cm) oli liejua ja saviliejua. Sedimentin kuiva-ainepitoisuus oli 30,4 39,2 %/FS, hehkutushäviö 6,6 7,3 %/DW, tiheys 1,20 1,29 kg/dm 3 ja savespitoisuus 32 35 paino- %/DW. Ruoppausalueen 4/1 sedimentin pintakerros (0 20 cm) oli liejua ja saviliejua. Sedimentin kuiva-ainepitoisuus oli 29,7 30,1 %/FS, hehkutushäviö 6,9 7,1 %/DW, tiheys 1,20 1,21 kg/dm 3 ja savespitoisuus 27 32 paino- %/DW. Suunnitellulla ruoppausalueella 3/1 tutkituissa sedimenttinäytteissä oli ruoppausmassojen meriläjityskelpoisuuden laatukriteeritasojen 1 ja 2 välille sijoittuvia pitoisuuksia seuraavilla aineilla: - öljyhiilivedyt C 10 C 40 (5 pisteessä) - TBT (1 pisteessä) - PCB (1 pisteessä) - fenantreeni (1 pisteessä) - bentso(a)antraseeni (2 pisteessä) - antraseeni (2 pisteessä) - naftaleeni (1 pisteessä) ja - sinkki (2 pisteessä). Näytteissä ei todettu laatukriteeritason 2 ylittäviä pitoisuuksia eikä TBT:n (tributyylitinan) ja trifenyylitinan summapitoisuus ylittänyt näytteissä arvoa 150 µg/kg. Suunnitellulla ruoppausalueella 3/2 tutkituissa sedimenttinäytteissä ylittyi yhdessä tutkimuspisteessä (nro 3/2/1) naftaliinille määrätty laatukriteeritason 2 pitoisuus. Lisäksi tutkituissa sedimenttinäytteissä oli ruoppausmassojen meriläjityskelpoisuuden laatukriteeritasojen 1 ja 2 välille sijoittuvia pitoisuuksia seuraavilla aineilla: - öljyhiilivedyt C 10 C 40 (5 pisteessä) - TBT (3 pisteessä) - PCB (1 pisteessä) - fenantreeni (2 pisteessä) - bentso(a)antraseeni (2 pisteessä) - antraseeni (1 pisteessä)
- naftaleeni (1 pisteessä) ja - sinkki (1 pisteessä). TBT:n ja trifenyylitinan summapitoisuus ei ylittänyt näytteissä arvoa 150 µg/kg. Suunnitellulla ruoppausalueella 4/1 tutkituissa sedimenttinäytteissä oli ruoppausmassojen meriläjityskelpoisuuden laatukriteeritasojen 1 ja 2 välille sijoittuvia pitoisuuksia seuraavilla aineilla: - öljyhiilivedyt C 10 C 40 (3 pisteessä) - TBT (3 pisteessä) - PCB (1 pisteessä) - bentso(a)antraseeni (2 pisteessä) Näytteissä ei todettu laatukriteeritason 2 ylittäviä pitoisuuksia eikä TBT:n (tributyylitinan) ja trifenyylitinan summapitoisuus ei ylittänyt näytteissä arvoa 150 µg/kg. Yhteenvetona satama-altaan sedimenttitutkimusraportin tulosten mukaan suunniteltujen ruoppausalueiden 3/1, 3/2 ja 4/1 pintasedimentissä esiintyy haitta-aineita pitoisuuksissa, jotka sijoittuvat YM:n ruoppaus- ja läjitysohjeessa annettujen ruoppausmassojen läjityskriteeritasojen 1 ja 2 väliin, jolloin läjityskelpoisuuden arvioi ympäristölupaviraston lupapäätöksen 99/2009/2 mukaisesti aluehallintovirasto. Ruoppausalueen 3/2 yhdessä tutkimuspisteessä esiintyy ruoppausmassojen läjityskriteeritason 2 ylittävä pitoisuus. 4 ASIAN KÄSITTELY Lausunnot ja tiedottaminen Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat-vastuualueelta, Turun kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselta ja Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on, viitaten ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointia varten ruoppausalueiden 3/1,3/2 ja 4/1 pohjasedimenteistä otettuihin näytteisiin, katsonut näytesyvyyden 0 20 cm olevan kokoomanäyte eikä sen edustavan pintakerrosta. Pintanäyte otetaan syvyydestä 0 5 cm. Ruoppausalueen 3/2 tutkimuspisteestä 3/2/1 otetussa kokoomanäytteessä naftaleenin normalisoitu pitoisuus on 0,14 mg/kg. Tämä pitoisuus ylittää sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (19.5.2004) mukaisen ruoppausmassojen laatukriteeritason 2 (0,1 mg/kg). Ruoppausmassa on siten pilaantunut ja mereen läjityskelvoton. Sedimenttitutkimusraportissa P11385P001 (21.6.2010) on erheellisesti tulkittu tämän pitoisuuden sijoittuvan laatukriteeritasojen 1 ja 2 väliin.
Pilaantuneen alueen tilavuutta ei yksittäisen kokoomanäytteen avulla voi arvioida. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaan ruopattavasta sedimentistä on rajattava ne massat, joissa tason 2 ylittäviä pitoisuuksia todennäköisesti esiintyy. Rajaaminen tapahtuu kaikkien näytteiden (sekä alkuperäisten että lisänäytteiden) tulosten perusteella. Pilaantunut alue on saatava luotettavasti rajattua, mikä saattaa joissain tapauksissa edellyttää näytemäärän moninkertaistamista. Varsinais-Suomen ELY-keskus on katsonut, ettei ruoppausmassojen läjityskelpoisuutta Rajakarin läjitysalueelle voi käytettävissä olevan tiedon perusteella kaikilta osin arvioida. Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunta on todennut, että ruoppausalueilta otettujen näytteiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä satamalle myönnetyn (mutta ei vielä lainvoimaisen) kunnossapitoruoppauksen ja ruoppausmassojen läjitykselle annettuja lupaehtoja muiden kuin yhden näytepisteen osalta, jossa naftaleenipitoisuus ylittää 2 tason. Naftaleenin osalta kyseessä lienee pohjasedimenttiin päätynyt pilssivesiperäinen päästö, jonka ympäristövaikutukset voi arvioida vähäisiksi. Ympäristönsuojelutoimisto ei näe estettä suunnitelmassa esitettyjen massojen ruoppaukselle ja läjitykselle. Naantalin kaavoitus- ja ympäristölautakunta on lausunut, että useissa satama-altaan pohjasta otetuissa näytteissä haitta-ainepitoisuudet asettuvat tasojen 1 ja 2 väliin, mutta haitta-aineiden massamäärät eivät selviä raportista. Aluehallintoviraston tulee harkita aiemmin alueelle läjitetyt, nyt kyseessä olevat ja tulevat ruoppausmassat huomioon ottaen, miten paljon massamäärinä harmaalle alueelle sijoittuvia ruoppausmassoja yhteensä voidaan läjittää mereen. Tason 2 ylittäviä massoja ei tule läjittää mereen. 5 HAKIJAN SELITYS Etelä-Suomen aluehallintovirasto on varannut Turun Satamalle mahdollisuuden kirjalliseen selitykseen annettujen lausuntojen johdosta. Turun Satama on tuonut asiassa esille seuraavat näkökohdat: 1. Kunnossapitoruoppauksiin liittyvä näytteenotto on toteutettu voimassa olevan ruoppausmassojen läjityksen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman 2001 2010 mukaisesti. Varsinais-Suomen ELY-keskus on tarkastanut ja hyväksynyt ohjelman noudatettavaksi viimeksi 27.4.2006 (Dnro 0296Y0222-19). Tarkkailuohjelman mukaan satama-altaan liettyneestä massasta otetaan kunnossapitoruoppausten yhteydessä näyte syvyydeltä 0 30 cm, jota ei viipaloida eri näytesyvyyksien mukaan. Perusteluna kyseiselle näytteenottotavalle on se, että satama-aitaan ruopattava massa on laivojen potkurivirtausten muodostamia kasoja, jotka sisältävät hyvin homogeenista Iöysää massaa (nyt otetuissa näytteissä keskimäärin 0 10 cm liejua ja 10 20 cm saviliejua eli kyseessä transportaatiopohja). Kunnossapitoruoppauksilla palautetaan satama-altaiden virallinen haraustaso.
6 2. Laskennalliset massamäärät ruoppausalueittain ovat: Alue 3/1 Työvara Yhteensä Alue 3/2 Työvara Yhteensä Alue 4/1 Työvara Yhteensä 21 053 m 3 ktr 16 210 m 3 ktr 37 263 m 3 ktr 10 676 m 3 ktr 15 879 m 3 ktr 26 555 m 3 ktr 3 545 m 3 ktr 6 367 m 3 ktr 9 912 m 3 ktr Satama-altaan kunnossapitoruoppaus on pitkälti pinta-alaruoppausta, ruoppaustarve on syvyyssuunnassa pääosin alle 40 cm. Eniten massaa on kertynyt alueelle 3/1. 3. Sataman näkemyksen mukaan ruoppausalueen 3/2 näytepisteen 3/2/1 naftaleenipitoisuuden voidaan tulkita analyysin virheraja huomioiden sijoittuvan läjityskriteeritasojen 1 ja 2 väliin ja olevan siten läjityskelpoinen. Naftaleenipitoisuus lienee peräisin pilssivesipäästöstä, joka on vaikuttanut pohjasedimentin laatuun. Naftaleeni on PAH-yhdisteistä kuitenkin herkimmin haihtuva ja nopeimmin hajoava. Lisäksi laivojen potkurivirtaukset sekoittavat pohjan massoja, jolloin nyt analyysissä todettu pitoisuus pienenee laimentumisen johdosta jatkuvasti. Vaikka kyseinen näyte on sataman näkemyksen mukaan läjityskelpoinen Rajakarin läjitysalueelle, on Satama ehdottanut tässä vaiheessa kunnossapitoruoppauksen ulkopuolelle jätettäväksi selitykseen liitetyn kartan mukaisesti alueen 3/2 pohjoisen osan. Myöhemmin tehtävillä näytteenotoilla voidaan varmentaa tämän alueen massojen läjityskelpoisuus uudelleen. Satama on korostanut, että näytteenotto ja näytteenottotiheys ovat annettujen ohjeiden ja viranomaisten kanssa sovittujen menettelytapojen mukainen. Tämän vuoksi ja koska muulta osin massat ovat läjityskelpoisia Rajakarin alueelle, Satama on katsonut, että läjityskelpoisuus hakemuksen mukaisten massojen osalta tulisi todeta edellä mainitulla poikkeuksella. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Turun Satamansatama-altaassa ruopattavaksi suunniteltujen alueiden 3/1, 3/2 ja 4/1 ruoppausmassat, hakijan selityksessä esittämä alueen 3/1 rajaus huomioon ottaen, voidaan läjittää Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 99/2009/2 mukaiselle Rajakarin meriläjitysalueelle.
Läjityskelpoisuuden arviointi on voimassa kolme vuotta päätöksen antopäivästä. 7 Perustelut Sedimenttinäytteiden määrä on riittävä ruopattavan sedimentin laadun arvioimiseksi. Sedimenttien haitta-ainepitoisuudet muualla tutkitulla alueella kuin hakijan selityksessä ehdottamalla alueesta 3/2 pois rajattavalla näytepisteen 3/2/1 sisältävällä alueella, alittavat ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa (Ympäristöministeriö. 2004. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. Ympäristöministeriön ympäristöopas 117) esitetyn taso 2:n mukaisen pitoisuuden ja alittavat organotinayhdisteiden osalta tason 2 arvona ympäristölupaviraston päätöksessä 99/2009/2 määrätyn pitoisuuden 150 µg/kg (kuiva-ainetta normalisoituna) tributyyli- ja trifenyylitinan summapitoisuutena. Läjityskelpoisuuden arvioinnin voimassaolossa on otettu huomioon, että kysymyksessä on kunnossapitoruoppaus, joten ruoppausohjelmaan voi tulla muutoksia. Alueen sedimentin laatuun vaikuttavat Aurajoen virtaus sekä luonnollinen ja laivaliikenteen aiheuttama eroosio, joiden vuoksi läjityskelpoisuuden arviointia ei voida ulottaa kolmea vuotta pidemmälle ajalle. Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Turun Satamalle luvan aloittaa tämän läjityskelpoisuusarviointipäätöksen mukaisia ruoppausmassoja koskevat läjitystyöt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Töiden aloittamisen lykkääntyminen aiheuttaisi hakijalle huomattavaa haittaa. Kunnossapitoruoppauksella pidetään yllä yleisiä kulkuväyliä siten, että niillä harjoitetun liikenteen turvallisuudelle tarpeelliset haraussyvyydet voidaan saavuttaa. Ruoppauksesta ja läjityksestä määräysten mukaan toteutettuna ei aiheudu muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa. Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Tämä läjityskelpoisuuden arviointia koskeva päätös koskee suunniteltujen Turun satama-altaaseen ja satama-alueeseen sijoittuvien ruopattavien alueiden sellaisien massojen mereen läjittämistä, joiden haittaainepitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa esitetyn taso 1:n mukaisen pitoisuuden, mutta alittavat läjitysohjeessa esitetyn taso 2:n mukaisen pitoisuuden ja alittavat organotinayhdisteiden osalta tason 2 arvona ympäristölupaviraston päätöksessä 99/2009/2 määrätyn pitoisuuden 150 µg/kg (kuiva-ainetta normalisoituna) tributyyli- ja trifenyylitinan summapitoisuutena. Ruoppaukselle ja läjittämiselle on myönnetty lupa päätöksellä 99/2009/2, edellyttäen lisäksi määräyksen 6 mukaista tarveharkintaista menettelyä haitta-
ainepitoisuuksista riippuen. Haitta-ainepitoisuudeltaan taso 1:n alittavien massojen läjittämisen lupa-asia on ratkaistu mainitussa päätöksessä (99/2009/2). Päätöksessä on myönnetty lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Päätöksestä on valitettu. 8 KÄSITTELYMAKSU Käsittelymaksu on 770 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 7 :n mukaisesti ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan muun vesilain mukainen päätöksen käsittelystä peritään maksua 770 euroa. Päätös Turun Satama Linnankatu 90 20100 TURKU Jäljennös päätöksestä Turun kaupunki Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto/ ympäristönsuojelutoimisto Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Turun kaupungin virallisella ilmoitustauluilla.
9 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Tapio Pylkkö Päätöksen on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja sen on esitellyt ympäristöylitarkastaja Tapio Pylkkö. TP/ts
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 31.1.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.