Vaihtoraportti Rotterdam School of Management Tuomas Tomunen 1/1/2013
Rotterdam School of Management (RSM) on Hollannin johtava kauppakorkeakoulu, jonne ASE tarjoaa sekä kandidaatti- että maisteritason vaihtopaikkoja. Tämä raportti kertoo vaihtokokemuksistani kyseisessä koulussa, ja tarjoaa näkemyksiä RSM:ää vaihtokohteeksi harkitseville, ja käytännön vinkkejä sinne lähteville. 1. Saapumisjärjestelyt 1.1 Tarvittavat dokumentit RSM:n vaihtokoordinaattori oli minuun yhteydessä ensimmäisen kerran syyskuun lopussa 2012. Viestissä oli kattavasti (joskin hieman sekavasti) tietoa lähes kaikesta, mitä käytännössä tarvitsi tietää ennen vaihtoon lähtöä: tarvittavista dokumenteista, tarjottavista kursseista, asumisesta ja Buddy-ohjelmasta. Viestin perusteella Rotterdamiin piti toimittaa seuraavat dokumentit: 1. Hakemus vaihto-ohjelmaan ja opiskelijakorttihakemus 2. Kopio opintosuoritusotteesta 3. Todistus englannin kielen taidosta. Tähän riitti se, että opintosuoritusotteelta kävi ilmi kielitaito (esim. Aallossa suoritetut englannin kielikurssit) 4. Kopio passista 5. Passikuva (toimitettiin erikseen sähköisesti) opiskelijakorttia ja vaihto-opiskelijamatrikkelia varten 6. Kurssivalintalomake kevään ensimmäiselle trimesterille Kun tarvittavat dokumentit oli toimitettu, RSM toimitti virallisen hyväksymiskirjeen. Kyseinen hyväksymiskirje kannattaa pitää tallessa ja mukana koko vaihdon ajan, koska se helpottaa esimerkiksi hollantilaisen pankkitilin avaamista, ja riittää ainakin AYY:lle todistukseksi vaihdossa olosta mahdollisen asuntohaun yhteydessä vaihdon loppupuolella. 1.2 Asunto Asunnon hakemista varten annettiin tiedot useasta eri vaihtoehtoisesta kanavasta. Ensimmäinen vaihtoehto oli vuokrata suoraan vaihto-opiskelijoille tarkoitettuja asuntoja Vestia Rotterdam Stadswonen-järjestön kautta (http://www.stadswonen.nl/website_new/html/reservation.html). Pystyäksesi hakemaan asuntoa kyseisen järjestelmän kautta, täytyy RSM:n vaihtotoimiston hyväksyä rekisteröinti. Tästä syystä asunnon etsiminen kannattaa aloittaa välittömästi. Vestian hyviä puolia ovat:
1. Helppous. Järjestelmässä on tietty määrä vaihto-opiskelijoille varattuja asuntoja, joten tätä järjestelmää käyttäen asunto löytyy käytännössä varmasti (kunhan on ajoissa liikkeellä). 2. Sijainti. Vestialla on useampi kohde, jotka sijaitsevat kampuksen välittömässä läheisyydessä tai läheisellä, opiskelijoiden suosimalla asuinalueella. 3. Naapurit. Vuokraamalla asunnon vaihto-opiskelijoille tarkoitetusta asuntolasta muutat niiden ihmisten naapuriksi, joiden kanssa vietät todennäköisesti muutenkin paljon aikaa. Huonoja puolia ovat yksityisiä markkinoita korkeammat hinnat (huone kahden ihmisen solusta maksaa helposti 600e/kk), sekä neljän kuukauden minimivuokra-aika. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdeksi trimesteriksi vaihtoon lähtevät eivät saa asuntoja kyseisen järjestelmän kautta. Suosituimpia Vestian kohteita olivat International House ja F-building. Molemmat olivat täynnä RSM:n vaihto-opiskelijoita, ja niissä järjestettiin paljon epävirallista iltaohjelmaa. Kummankin paikan sijainti on erinomainen (F-building sijaitsee yliopiston kampuksella ja International House kilometrin päässä kohti keskustaa), joten suosittelen niitä lämpimästi mikäli päädyt ottamaan asunnon Vestialta. Toinen vaihtoehto asunnon löytämiseksi on vuokrata yksityisiltä markkinoilta. Rotterdamissa on käytössä Housing Anywhere sivusto (http://www.housinganywhere.com), jossa lähinnä vaihtoon lähtevät hollantilaisopiskelijat vuokraavat asuntoja määräajaksi. Housing Anywheren paras puoli on ehdottomasti hinta. Asuntojen hinnat ovat helposti 150e halvempia kuukaudessa kuin Vestian kautta vuokratut vastaavat. Huono puoli on se, että sopivaa asuntoa voi olla hankala löytää. Sivuilla on paljon ilmoituksia asunnoista, jotka eivät todellisuudessa enää ole vapaana. Lisäksi monet opiskelijat eivät halua vuokrata asuntoa vaihto-opiskelijoille, joten varaudu siihen että vain murtoosaan yhteydenotoistasi edes vastataan. Lisäksi monen asunnon tarjottu vuokra-aika ei vastaa vaihto-opiskelijan tarpeita. Asuntoja on tarjolla ympäri kaupunkia, mutta suosittelen Kralingenin aluetta, joka on siisti, sijaitsee lähellä yliopistoa ja suuri osa muista vaihto-opiskelijoista asuu kyseisellä alueella. Mikäli asunnon tarve on lyhytaikainen eikä Housing Anywheren kautta löydy sopivaa asuntoa, kannattaa olla yhteydessä Student Hotel Rotterdamiin (http://www.thestudenthotel.com/ourlocations/tsh-rotterdam). Vuokrat ovat melko korkeita, mutta ehdot joustavia. Mikäli tarvitset väliaikaismajoituksen muutamaksi päiväksi saapuessasi Rotterdamiin, on jompikumpi keskustan kahdesta hostellista hyvä vaihtoehto. ROOM Rotterdam (http://www.roomrotterdam.nl/) on selkeästi edullisempi, mutta Stayokay Rotterdam
(http://www.stayokay.com/en/hostel/rotterdam) on siistimpi ja paremmalla paikalla yliopiston ja keskustan välissä. 1.3 Saapuminen Rotterdamiin pääsee helposti Amsterdamin Schiphol-lentokentältä. Matka junalla kestää vain 20 minuuttia, ja paikallinen buddysi tulee sinua kentälle tarvittaessa vastaan. Mikäli tavaraa on yhtään enempää, suosittelen taksin ottamista majoituspaikkaasi, sillä hinnat ovat huomattavasti Suomea edullisempia ja julkisten kulkuneuvojen kanssa saattaa olla hankala kulkea matkatavaroiden kanssa tuntemattomassa kaupungissa. 2. Opiskelu Akateeminen vuosi Rotterdam School of Managementissa koostuu kolmesta jaksosta (trimesteristä), joista yksi on syksyllä ja kaksi keväällä. Trimestereiden alustavat aikataulut ovat lukuvuodelle 2013-2014 seuraavat: 2.9.-6.12. (T1), 6.1.-21.3. (T2), 31.3.-20.6. (T3). Paikalliset opiskelevat 20 opintopistettä trimesteriä kohden, mutta vaihto-opiskelijoilta edellytetään vähintään 15 opintopistettä. Minimivaatimus on trimesterkohtainen, mutta sain itse neuvoteltua että 18/13 opintopistettä on hyväksyttävä, koska saan tarvittavat 30 opintopistettä täyteen. Ylivoimainen enemmistö kursseista kestää vain yhden trimesterin, mutta poikkeustapauksessa keväällä pidetty kurssi saattaa kestää molempien trimesterien verran. Tenttiviikko pidetään jokaisen trimesterin jälkeen, mutta uusintatentit tarjotaan vain lukuvuoden jälkeen kesä-heinäkuun vaihteessa. Siksi suosittelen, että kursseista kannattaa koittaa päästä läpi ensi yrittämällä, jotta ei synny tarvetta pitkittää kotiinpaluuta kesäkuussa uusintatenttien takia (koskee keväällä vaihtoon lähteviä). Kandidaattitason opiskelijoille tarjottu kurssivalikoima oli kohtuullinen, mutta vaatimus siitä, että kursseja jotka vastaavat ASE:ssa jo suoritettuja kursseja ei saa ottaa rajoitti huomattavasti valinnanvaraa. Omatoimisen opiskelijan oli mahdollista hakeutua RSM:n kurssien lisäksi myös muiden tiedekuntien (esim. taloustieteen tai kielten ja viestinnän) kursseille. Minulle tarjottiin lähtökohtaisesti seuraavia kursseja: Trimester II: 2. vuoden kurssit: Management Accounting (6op), Applied Business Methods (6op), Strategic Management (6op), Cross Cultural Management (5op, kestää kaksi trimesteriä)
3. vuoden kurssit: Human Resource Management (5op), Business Information Management (5op), Foundations of Business Law (4op) Trimester III: 1. vuoden kurssit: Foundations of Finance & Accounting (6 op), International Business (4 op) 2. vuoden kurssit: International Marketing Research (3 op) Technology Management (4 op) Corporate Finance (5 op) Marketing Management (5op) Cross Cultural Management(5op, kestää kaksi trimesteriä) 3. vuoden kurssit: Innovation Management (4op), Financial Accounting (5op), Supply Chain Management (5op) Itse suoritin seuraavat kurssit: Applied Business Methods Kurssikoodi: BAB 08 Laajuus: 6 op Trimester: II Opettaja: Dr. O. Marom Sisältö: Kurssilla käytiin läpi erilaisia tilastotieteellisiä menetelmiä (esim. t-testit, ANOVA, OLS), joita voidaan hyödyntää liiketaloudellisessa päätöksenteossa. Kurssin painopiste oli ASE:n tilastotieteen kursseja huomattavasti käytännönläheisempi, ja tavoitteena oli metodien oppimisen lisäksi nimenomaan oppia hyödyntämään niitä käytännössä. Kurssi alkoi luento-osuudella, jonka sisällöstä oli tentti (50% arvostelusta) trimesterin puolessa välissä, jonka jälkeen tehtiin yksi iso ryhmätyö, jonka paino arvostelusta oli myös 50%. Keväällä 2013 ryhmätyössä piti määrittää annetun tietokannan perusteella, millaiset tekijät vaikuttavat yhdysvaltalaisten hotellien hinnoitteluun. Arvio hyödyllisyydestä: Kurssin ylivoimaisesti parasta antia on sen pyrkimys opettaa opiskelijoita
soveltamaan tilastollisia menetelmiä käytäntöön (tämä usein unohtuu ASE:n tilastotieteen kursseilla). Myös ryhmätyön aihe oli yllättävän mielenkiintoinen. Kurssi ei kvantitatiivisuutensa takia ollut vaihto-opiskelijoiden suosiossa, joten ryhmätyö pakottaa yhteistyöhön paikallisien opiskelijoiden kanssa, mikä poikkesi selvästi muista kursseista, jossa vaihto-opiskelijat tekivät ryhmätyöt yleensä omassa porukassa. Strategic Management Kurssikoodi: BAB 18 Laajuus: 6 op Trimester: II Opettaja: Dr. J. Sidhu Sisältö: Kurssilla käytiin läpi strategisen johtamisen teorioita ja malleja painottaen kansainvälistä toimintaympäristöä. 100% arvostelusta perustui monivalintatenttiin, jonka lisäksi luennoilla järjestettiin kaksi pistokoetta, joilla oli mahdollista saada 5% bonuspisteen pistokoetta kohti. Arvio hyödyllisyydestä: Kurssin luennot jäivät sisältönsä puolesta melko pintapuoliseksi ja luennoitsijan melko hiljaisen puhetavan takia ne olivat melko hälyisiä. Pistokokeiden mahdollisuus pakotti kuitenkin käymään niillä siitä huolimatta, vaikka materiaalin itseopiskelu olisi ainakin allekirjoittaneelle ollut huomattavasti tehokkaampaa opiskelua. Management Accounting Kurssikoodi: BAB 01 Laajuus: 6 op Trimester: II Opettaja: Dr. P. Perego Sisältö: Kurssi keskittyi vahvasti kustannuslaskentaan. Sillä käytiin läpi kustannusten identifiointia, kohdentamista, kannattavuuslaskentaa yms. Muiden kurssien tapaan sillä oli kansainvälinen painotus. 100% arvosanasta perustui monivalintatenttiin.
Arvio hyödyllisyydestä: Kurssi oli hyvä jatkokurssi ASE:n laskentatoimen perusteet -kurssille, ja se syvensi tietämystä johdon laskentatoimen osalta. Financial Accounting Kurssikoodi: BAB 06 Laajuus: 5 op Trimester: III Opettaja: Dr. M. Koning Sisältö: Kurssilla käytiin läpi ulkoisen laskentatoimen keskeisiä teemoja: tilinpäätöksen ja taseen luomista ja tulkinta, sekä siihen liittyviä standardeja ja kansainvälisiä sopimuksia. Muiden kurssien tapaan sillä oli kansainvälinen painotus. 100% arvosanasta perustui monivalintatenttiin, mutta harjoituksista oli mahdollista saada maksimissaan 5% bonuspisteitä. Arvio hyödyllisyydestä: Kurssi oli hyvä jatkokurssi ASE:n laskentatoimen perusteet- kurssille, ja se syvensi tietämystä ulkoisen laskentatoimen osalta. Järjestelyissä oli pientä rahastuksen makua, koska arvosteltavat kotitehtävät piti tehdä järjestelmästä, joka vaati rekisteröitymisen, joka puolestaan vaati kurssikirjan mukana tulevan koodin. Jokainen opiskelija tarvitsi siis oman kirjan, jota en muuten pitänyt suorittamisen kannalta välttämättömänä. Supply Chain Management Kurssikoodi: BAB 13 Laajuus: 5 op Trimester: III Opettaja: Dr. M. Bijvank Sisältö: Kurssilla käsiteltiin toimitusketjuun liittyviä teemoja (esim. varastointistrategiat, standardisointi, tietojärjestelmät, ulkoistaminen, kansainväliset toimitusketjut). Kurssin kvantitatiivinen puoli oli melko kevyttä, mutta sitäkin kuitenkin oli. Arvostelu perustui tenttiin
(80%) ja kahteen case-harjoitukseen (2x 10%). Arvio hyödyllisyydestä: RSM on erityisen tunnettu maisteritason SCM-ohjelmastaan. Tämä ei valitettavasti näkynyt kovinkaan selkeästi kandidaattitason kurssissa, vaan sisältö ja opetusmenetelmät olivat pitkälti muilta luennoilta tuttuja massaluentoja ja monivalintatenttejä. International Marketing Research Kurssikoodi: BAB 13 Laajuus: 3 op Trimester: III Opettaja: Dr. G. Paolacci Sisältö: Kurssilla opeteltiin, miten markkinatutkimusta tehdään. 45% arvostelusta perustui kolmeen ryhmätyöhön, jotka käsittelivät saman markkinatutkimuksen kolmea eri vaihetta. Loppu arvostelusta perustui monivalintatenttiin. Kurssilla käsiteltiin datan keräämisestä kyselytutkimuksilla ja focus group menetelmällä, sekä saadun tiedon analysointia. Arvio hyödyllisyydestä: Kurssi oli kokonaisuudessaan hyvin hoidettu, ja antoi selkeän kuvan siitä, miten markkinatutkimusprojektin voi käytännössä hoitaa. Ainoa haaste vaihto-opiskelijoille on se, että nimestään huolimatta kurssi keskittyy hollannin markkinoille, ja vaihto-opiskelijoille saattaa olla haastavaa saada riittävä määrä hollantilaisia vastaamaan kyselytutkimukseen. 3. Vapaa-aika RSM:ssä vaihto-opiskelijoille tapahtumia järjestävä taho oli ESN Rotterdam. Tapahtumia oli kuitenkin viikottaisia tiistain yökerhoiltoja lukuun ottamatta melko vähän (verrattuna siihen, mitä olen muissa kouluissa olleilta vaihto-opiskelijoilta kuullut), ja suuri osa vapaa-ajan aktiviteeteista järjestettiin itse vaihto-opiskelijaporukalla. Melko korkeita vuokria lukuun ottamatta Rotterdam ja Hollanti ovat selkeästi Suomea edullisempi. Erityisesti ruoka ja juoma ovat paljon edullisempia. Myös ravintoloissa käynti oli halvempaa. Julkisesta liikenteestä joutui kaupungin sisällä maksamaan noin euron / matka, mutta junaliput Hollannissa olivat edullisia.
Rotterdam on yleisilmeeltään todella moderni ja monimuotoinen kaupunki. Tämä johtuu osittain siitä, että kaupunki tuhoutui täysin toisen maailmansodan aikaan. Kaupunki on täynnä moderneja ja rohkeita arkkitehtuurisia kokeiluja, ja vesi on hallitseva elementti kaupungissa. Sää on talvella ja keväällä Suomea leudompi, mutta epävakaisempi. Erästä vaihto-opiskelijaystävääni vapaasti lainatakseni: Hollanti on ainoa maa, jossa kaikki neljä vuodenaikaa voi kokea yhden päivän aikana. Rotterdamissa tuulee ja sataa paljon, ja oman kokemukseni mukaan kesä ei ole Suomea lämpimämpi, jopa päinvastoin. Sään takia Rotterdamiin ei siis kannata lähteä vaihtoon. Hollantilaiset ihmiset ovat erittäin ystävällisiä, ja kaupungeissa käytännössä kaikki puhuvat todella hyvää englantia. Kadulla voi esimerkiksi pysäyttää kenet tahansa ja kysyä neuvoa, ja vastaantulija on lähes aina iloinen kun voi auttaa. Hollannin byrokratia on kuitenkin yllättävän raskasta verrattuna Suomeen, joten varaudu siihen, että asioiden hoidossa saattaa mennä pitkäkin aika. Yksi Rotterdamin parhaista puolista on kulkuyhteydet. Vaihto-opiskelun aikana on mahdollista matkustaa edullisesti ympäri Keski-Eurooppaa. Junalla pääsee esimerkiksi Belgiaan, Ranskaan ja Saksaan, laivalla Englantiin ja lentäen Etelä- ja Itä-Eurooppaan (Rotterdamissa on oma lentokenttä, josta halpalentoyhtiö Easyjet kulkee esimerkiksi Wieniin, Prahaan ja Budapestiin n. 50 eurolla). Amsterdamiin on junalla 30 minuutin matka. Vaihto-opiskelun aikana kannattaa siis hyödyntää hyviä kulkuyhteyksiä. 4. Kommentit Rotterdam School of Managementista ja vaihdosta Rotterdamissa Mikäli haluaa lähteä vaihtoon Eurooppaan, Rotterdam School of Management tarjoaa hyvän vaihtoehdon. Kouluun tulee vaihto-opiskelijoita laajasti ympäri maailmaa, joten vaihtokokemus on varmasti kansainvälinen. Lisäksi mahdollisuudet matkustaa Euroopassa ovat hyvät. Huonoja puolia ovat esimerkiksi kandidaattitason kurssit, jotka ovat keskimäärin melko tylsästi järjestettyjä massaluentoja. Lisäksi opiskelijatapahtumia saattaa olla vähemmän kuin jossain muissa kohteissa. Sää on kolmas huono puoli, eikä Hollantiin kannata lähteä mikäli haluaa auringonpaistetta ja rantaelämää. Erilaisista kulttuureista kiinnostuneille Hollanti on varmastikin liian samanlainen Suomeen nähden. Lisäksi uuden kielen oppiminen saattaa osoittautua hankalaksi, koska hollantilaiset puhuvat sujuvaa englantia ja käyttävät sitä mielellään ulkomaalaisten kanssa. Jos lähtisin samaan paikkaan uudestaan, ottaisin ehdottomasti asunnon International Housesta tai F- buildingista hieman korkeammasta hintatasosta huolimatta. Vietin kyseisissä rakennuksissa paljon aikaa muutenkin, joten siellä asuminen olisi ollut kätevää. Lisäksi, mikäli mahdollista, olisin lähtenyt vaihtoon vasta maisteriohjelmassa, koska RSM:n tarjoamat kurssit vaikuttivat olevan
huomattavasti korkeatasoisempia ja interaktiivisempia maisteritasolla. Yritysprojekteja, caseopetusta ja esitelmiä olisi ollut tarjolla todennäköisesti selkeästi enemmän. Vaihdon aikana opin todella hyvin sen, miten kansainvälisessä ympäristössä toimitaan. Brasilialaiset, yhdysvaltalaiset, taiwanilaiset ja suomalaiset kauppatieteiden opiskelijat eroavat loppujen lopuksi todella vähän toisistaan, mutta maiden ominaispiirteet tulivat oman kaveriporukan kautta hyvin esille. Lisäksi vaihto-opiskelu antoi vertailupohjaa sille, mitä tarkoittaisi työskentely ulkomailla tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kaiken kaikkiaan vaihto-opiskelu oli todella antoisaa ja opettavaista. Mikäli sinulla on kysyttävää Rotterdam School of Managementiin liittyen, vastaan mielelläni kysymyksiin. Tuomas Tomunen tuomas.tomunen@aalto.fi