Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 3/ 13.3.2012/ 26 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS 3/ 2012 Aika Tiistai 13.3.2012 klo 18.36 20.45 Paikka Mikaelintalo, kahvio Saapuvilla pj. Mika Ahtola, vs. kirkkoherra x vpj. Leena Erälinna x var. Varpu Lindberg jäs. Eeva Heurlin - var. Tuula Kurki x jäs. Anne Kuparinen x var. Anna-Liisa Järvinen jäs. Arimo Lähdeniitty x var. Pasi Pöri jäs. Liisa Pajala x var. Hilkka Hutanen jäs. Seppo Santala x var. Janne Tranberg jäs. Janne Suominen - var. Kimmo Valkonen - jäs. Tommi Yöntilä - var. Timo Sjöblom x poistui klo 19.55 :n 36 aikana Muut kv:n pj. Jorma Kakkonen x kv:n vpj. Asko Mäentaka - osallistujat esittelijä Tapio Yliluoma x kn:n siht. Terhi Saari x vastaava lastenohjaaja Sirkku Nyman oli läsnä pykälien 28-31 ajan klo 18.36-19.16. Asiat Pykälät 28-41 28 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 29 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin yksimielisesti Liisa Pajala ja Seppo Santala. 30 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Kirkkoneuvosto hyväksyi yksimielisesti esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. Allekirjoitus ja varmennus Mika Ahtola puheenjohtaja, vs. kirkkoherra Terhi Saari sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika 13.3.2012. Liisa Pajala Seppo Santala Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä taloustoimistossa 15.3. - 2.4.2012.
Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 3/ 13.3.2012/ 27 31 Katsaus päiväkerho,- perhekerho- ja perhetyöhön Kn 31/ Vastaava lastenohjaaja Sirkku Nyman kertoo päiväkerho-, perhekerho- ja perhetyön 13.3.2012 ajankohtaisista asioista kirkkoneuvoston jäsenille. Vastaavan lastenohjaajan työnkuva määritetään. Perhetyön ja päiväkerhotyön suhteellista osuutta työssä tarkistetaan. Viran kokonaiskuva ja mahdolliset muut tehtävät tarkentuvat kirkkoherran ja vastaavan lastenohjaajan tekemän työnkuvan perusteella. Viran työnkuva saatetaan kirkkoneuvoston vahvistettavaksi. liite 7 esitys Paimion srk:n lapsi- ja perhetyöstä Vs. kirkkoherra esittää, että kirkkoneuvosto merkitsee asian tiedoksi. Kirkkoneuvosto merkitsi annetut asiat tiedoksi. 32 Tilinpäätös 2011 Kn 32/ Vs. kirkkoherra ja talouspäällikkö esittävät kirkkoneuvostolle, että 13.3.2012 liite 1 1) kirkkoneuvosto hyväksyy Paimion seurakunnan ja hautainhoitorahaston vuoden 2011 tilinpäätöksen ja antaa tilinpäätösasiakirjat tilintarkastajille taloussäännön 24 :n mukaisesti. Tilinpäätösasiakirja liitteenä. 2) kirkkoneuvosto lähettää kehitysvammaistyön tilinpäätöksen vuodelta 2011 sopimusseurakunnille yhdessä kehitysvammaistyön pastorin toimintakertomuksen kanssa. Kehitysvammaistyön tilinpäätös ja -pastorin toimintakertomus sisältyy liitteeseen numero 1. liite 2 Kehitysvammaistyön vuosikertomus on liite nro 2. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti.
Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 3/ 13.3.2012/ 28 33 Sijoitussuunnitelma Kn 33/ Kirkkoneuvosto käsitteli sijoituksia edellisen kerran syksyllä 2011 (25.10 ja 29.11.) 13.3.2012 Tällöin päätettiin, että sijoituksissa painotetaan vakaita kohteita ja lähinnä pankkitalletuksia. Talouspäällikkö on siirtänyt tämän jälkeen kassavaroja määräaikaistalletustileille, jolloin kassavarojen tuotto on nousut. Alkuvuonna 2012 ovat myös pörssikurssit nousseet, jonka myötä seurakunnan rahastosijoitusten arvot ovat nousseet. Vuositasolla liite 3 seurakunnan, Merivuoren ym. rahastojen sijoitusten tuotto on noussut n. 107 000 eurosta 130 000 euroon. Sijoitusten kokonaistuotto on kuitenkin edelleen alle inflaation. Maaliskuun 2012 alkupuolella erääntyy Merivuoren rahaston n. 611 000 euron vakuutussijoitus. Merivuoren rahaston varoille tulisi saada inflaatiota suurempi tuotto, koska rahaston sääntöjen mukaan peruspääomaa (n. 603 000 e) on kartutettava vähintään inflaation verran. Ylimenevä osuus voidaan jakaa avustuksina vähävaraisille paimiolaisille. Merivuoren rahastolla on muitakin sijoituksia kuin nyt erääntyvä vakuutussijoitus. Muiden sijoitusten yhteismäärä on n. 700 000 e. Korkean inflaation aikana peruspääoman kartuttamiseen on mennyt niin varoja, että sijoitusten tuotosta vajaa puolet menee pääomien kartuttamiseen. Mikäli Merivuoren rahaston maaliskuussa 2012 erääntyvä vakuutussijoitus sijoitetaan kohteeseen, jossa tuotto jää alle inflaation (tuotto alle 3,5 %) pitää muiden sijoitusten tuottoja siirtää peruspääoman vahvistamiseen ja näin ollen Merivuoren rahasto ei pystyisi jakamaan tulevaisuudessa niin paljon avustuksia kuin mitä nyt on viimeisten 10 v. Peruspääoman varojen pitää olla toisaalta vakaassa kohteessa tai sellaisessa kohteessa, jossa pääomien arvo ei häviä pitkällä ajanjaksolla (10-50 v). Vakaa ja turvallinen kohde syö toisaalta sijoitustuottoja ja riskien ottaminen mahdollistaa korkeampien tuottojen saamisen. Merivuoren rahastossa on ollut riskipitoisempia osake-joukkovelkakirja rahastosijoituksia sekä vakaampia pankkien määräaikaistalletuksia ja vakuutussijoituksia. Merivuoren rahaston peruspääomasijoitusten yhtenä vaihtoehtona on sijoitus kiinteistöihin / asunto-osakkeisiin. Rahaston alkuperäistä tarkoitusta voisi palvella asunto-osakkeiden ostaminen suunnitellusta senioritalosta. Näin seurakunta voisi vuokrata asunto-osakkeita, jolloin srk saisi vuokrista tuottoja. Samalla myös sellaiset henkilöt, joilla ei ole mahdollista ostaa senioritalosta osaketta voisivat päästä asumaan vuokrasuhteen kautta senioritaloon. Näin nämä ihmiset voisivat saada myös niitä palveluja, joita senioritalon asukkaille järjestetään; joko senioritalon palveluja tarjoavalta erilliseltä säätiöltä tai Paimion Palvelukeskussäätiöltä. Merivuoren rahaston peruspääomasijoituksen tulee olla silti vähintään inflaation verran. Jotta päätös siitä, ostaisiko seurakunta asunto-osakkeita, voidaan tehdä, tulisi selvittää mikä on myytävän asunnon hinta ja mahdollinen vuokra. Senioritalo-hanke on niin varhaisessa vaiheessa, että näitä lukutietoja ei ole vielä esittää. Tämän vuoksi päätöstä Merivuoren rahaston isommasta sijoituksesta tulisi lykätä myöhäisempään ajankohtaan ja laittaa erääntyvät varat pankkiin määräaikaistalletukseen siksi aikaa kunnes selviää ostettavien asuntojen hinta ja vuokrataso.
Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 3/ 13.3.2012/ 29 Talouspäällikkö esittää, että Merivuoren rahaston maaliskuussa erääntyvästä sijoituksesta tehdään määräaikaistalletus siksi aikaa kunnes senioritalo-hankkeen suunnitelmat tarkentuvat. Paimion seurakunnan varat pidetään myös nykyisissä sijoituskohteissa ja näiden varojen sijoituksesta päätetään samalla kun tehdään päätös Merivuoren rahaston varojen sijoituksesta. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti. 34 Verkkopankkisopimuksen tekeminen Kn 34/ Paimion srk:lla ei ole verkkopankkitunnuksia, joilla voisi maksaa esim. junalipun 13.3.2012 silloin kun junalippu tilataan ja maksetaan internetissä. Verkkopankkisopimuksen tekeminen helpottaa käytännön maksutyötä. Talouspäällikkö esittää, että Paimion seurakunta tekee verkkopankkisopimuksen Lounais-Suomen Osuuspankin kanssa, jotta mm. ostot internetin kautta mahdollistuvat. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti.
Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 3/ 13.3.2012/ 30 35 Diakoniarahaston avustussuunnitelma vuosille 2012-2016 Kn 35/ Diakoniarahaston sääntöjen mukaan avustuksina voidaan jakaa enintään se osa korko- 13.3.2012 ym. tuotoista, jota ei ole käytetty peruspääoman lisäämiseen. Peruspääomaa kasvatetaan vuosittain vähintään inflaation verran. Vuosilta 2007 2011 on jaettavia korkotuloja tullut yhteensä 9 572,63 e. Rahaston pääomat ovat yht. 70 434,09 e, josta peruspääoman osuus on 56 814,00 e. Liite 4 Diakoniarahaston tuloslaskelmat vuosilta 2007-2011 ja avustussuunnitelma vuosille 2012-2016. Talouspäällikkö on antanut erityisdiakoni Antti Arolle tiedoksi Diakoniarahaston tuloslaskelmat sekä esityksen Diakoniarahaston avustusmääriksi vuosille 2012-2016. Antti Aron lausunnon mukaan avustussuunnitelma on hyvä, mutta avustustoimintaa voi olla enemmän paineita vuosille 2014-2016. Talouspäällikkö esittää, että avustuksiin varataan vuosina 2012-2016 9 500 euroa. Vuotta kohden avustusta tulee 1900 e. Koska avustuksia on käytetty aikaisempina vuosina yleisemmin n. 500-600 euroa vuodessa jääneen 2012-2013 avustuksia käyttämättä, jolloin näitä käyttämättä jääneitä avustuksia voidaan käyttää mahdollisesti vuosina 2014-2016. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti. 36 Merivuoren avustussuunnitelma vuosille 2012-2016 Kn 36/ Merivuorenrahaston sääntöjen mukaan avustuksina voidaan jakaa enintään se osa 13.3.2012 korko- ym. tuotoista, jota ei ole käytetty peruspääoman lisäämiseen. Peruspääomaa kasvatetaan vuosittain vähintään inflaation verran. Vuosilta 2007 2011 on jaettavia korkotuloja tullut yhtään koska em. vuosien tuloslaskelmat ovat alijäämäisiä yhteensä 14 114,10 e. Rahaston pääomat ovat yht. 1 096 802,20 e, josta peruspääoman osuus on 603 241,00 e. Liite 5 Merivuorenrahaston tuloslaskelmat vuosilta 2007-2011 ja avustussuunnitelma vuosille 2012-2016. Talouspäällikkö on antanut erityisdiakoni Antti Arolle tiedoksi Merivuorenrahaston tuloslaskelmat sekä esityksen Merivuorenrahaston avustusmääriksi vuosille 2012-2016. Antti Aron lausunnon mukaan avustussuunnitelma on hyvä, mutta avustustoimintaa voi olla enemmän paineita vuosille 2014-2016. Talouspäällikkö esittää, että avustuksiin varataan vuosina 2012-2016 125 000 euroa. Vuotta kohden avustusta tulee 25 000 e. Koska avustuksia on käytetty aikaisempina vuosina keskimäärin 21 800 euroa vuodessa jääneen 2012-2013 avustuksia käyttämättä, jolloin näitä käyttämättä jääneitä avustuksia voidaan käyttää mahdollisesti vuosina 2014-2016. Rahaston sääntöjen mukaan avustuksia ei voida jakaa ylijäämän tililtä, koska ylijäämää ei ole tullut. Avustusvarat otetaan erillisestä Merivuoren avustus rahastosta. Näin avustustoiminta voi jatkua suunnitellusti myös vuosina 2012-2016. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti.
Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 3/ 13.3.2012/ 31 37 Tilapäisen virkasuhteen perustaminen/kesäteologi Kn 37/ Risto Kantonen toimii työntekijänä kesän 2012 rippileirillä nro 4. 13.3.2012 (11.-18.7., konfirmaatio 22.7.). Tilapäinen viranhaltija otetaan hallinnollisella päätöksellä palvelussuhteeseen, jossa sovelletaan virkasuhteen normistoa, vaikka kirkkovaltuusto ei ole organisoinut tehtäviä viraksi. Jos viran perustaminen ei esim. tehtävien lyhytaikaisuuden vuoksi ole tarkoituksenmukaista, mutta silti halutaan käyttää virkasuhdetta, kirkkovaltuuston tulee talousarvion perusteluissa tai määrärahaa myönnettäessä ilmaista, että sillä palkattava henkilö tulee tilapäiseen virkasuhteeseen. (Virkasääntö 1 soveltamisohje) Tilapäinen viranhaltija, jonka virkasuhde on tarkoitettu kestämään enintään 6 kk, saadaan ottaa ilman hakumenettelyä (Virkasääntö 5 ) Paimion srk:n vuoden 2012 talousarviossa on 11 000 euron määräraha rippikoulun kesäteologeja ja nuorisotyönohjaajaharjoittelijoita varten. Vs. kirkkoherra ja talouspäällikkö esittävät, että Risto Kantosen tehtävien hoitamista varten perustetaan tilapäinen virkasuhde ajalle 11.7. 30.7.2012. Virkasuhteen pituudessa on huomioitu leirin etukäteisvalmistelut ym. työt ja leirivapaat. Risto Kantosen palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 601 mukaan. Peruspalkkana on 2 817 / kk. Palkan lisäksi maksetaan leiripäiväraha ja palkan vuosisidonnainen osa 15 % peruspalkasta. Kustannuksia tilapäisestä virkasuhteesta tulee yhteensä n. 3 600 euroa. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti sillä lisäyksellä, että jatkossa tilapäisistä virkasuhteista päätetään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Paimion seurakunnan taloussuunnitelmien vuoksi vuoden 2013 rippikoulut on suunniteltava siten, että rippikoulut pidetään omien työntekijöiden voimin.
Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 3/ 13.3.2012/ 32 38 Talouspäällikön virkavapaus kirkolliskokous ja hiippakuntavaltuuston päiviltä 2012 2015 Kn 38/ Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin vaalilautakunta ilmoittaa seurakunnille 13.3.2012 kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalien tuloksen (liitteenä). liite 6 Paimion seurakunnan talouspäällikkö Tapio Yliluoma on valittu sekä Turun arkkihiippakunnan hiippakuntavaltuuston että kirkolliskokouksen maallikkoedustajaksi vuosille 2012 2015. Toimien hoitamista varten talouspäällikkö Tapio Yliluoma pyytää virkavapautta niiden päivien osalta, jolloin hiippakuntavaltuusto tai kirkolliskokous kokoontuu tai muutoin työskentelee. Samoin talouspäällikkö anoo, että virkavapaus on palkallista muiden kuin kirkolliskokouksen kevään ja syksyn istuntopäivien ajalta yht. 10 pv. Talouspäällikön palkasta pidätetyn 10 pv palkan/vuosi kustannusvaikutus on yhteensä n. 1 500 euroa/vuosi. KirVesTes 96 Jos viranhaltijalle on myönnetty virkavapautta kirkon yhteisiä tarpeita varten perustetun toimielimen kokoukseen tai työskentelyyn osallistumiseksi, seurakunnan asianomainen viranomainen voi päättää, että virkavapausajalta maksetaan viranhaltijan varsinainen palkka yhteensä enintään 30 kalenteripäivältä vuodessa. Asian käsittely: Vs. kirkkoherra esittää, että talouspäällikkö Tapio Yliluomalle myönnetään anomuksen mukaisesti virkavapautta hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokouksen kokouspäiville ja muuhun työskentelyyn vuosina 2012-2015. Virkavapaus on palkallista muutoin paitsi edellä mainitun 10 päivän / vuosi osalta. Talouspäällikkö Tapio Yliluoma poistui kokouksesta pykälän 38 käsittelyn ajaksi. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti.
Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 3/ 13.3.2012/ 33 39 Tiedoksi Kirkkoneuvostolle annetaan tiedoksi seuraava asia: Kn 39/ 13.3.2012 Tuloveroprosentin muutoksen vaikutus kirkosta eroamiseen Talouspäällikön johdolla on tehty selvitystä siitä miten tuloveroprosentin muutos on vaikuttanut kirkosta / seurakunnasta eroamiseen. Vertailuaineistona oli 33 erikokoista seurakuntaa eri puolelta Suomea, jotka olivat korottaneet tuloveroprosenttia vuosien 2005-2009 aikana. Selvityksessä verrattiin miten seurakunnassa oli erottu kirkosta keskimäärin vuosina 2004-2009 ja miten eroaminen oli lisääntynyt tuloveroprosentin korotuksen jälkeen. Selvityksestä tuli esille, että veroprosentin korotuksella ei ollut merkittävää vaikutusta kirkosta eroamiseen. Kun tarkastellaan yksittäisiä seurakuntia muutaman vuoden ajalta eikä ole paikallistietämystä niin ei voida tehdä yleisiä päätelmiä siitä miten ihmiset käyttäytyvät veroprosentin muutoksissa. Sekin tiedetään, että moni ilmoittaa eroamisen syyksi kirkollisveron. Ajan ilmiö on, että kirkosta erotaan joka tapauksessa jonkin verran joka ikinen vuosi veroprosentin suuruudesta huolimatta. Kun tarkastellaan koko vertailuaineiston joukkoa, voidaan päätellä, että ihmiset kuuluvat kirkkoon ja seurakuntaan jostain muusta syystä kuin veroprosentin suuruudesta. 0,1 0,25 prosenttiyksikön verokorotuksen vaikutus kirkosta eroamiseen oli häviävän pieni siihen nähden mikä merkitys sillä oli seurakunnan talouden kannalta. Vertailua vaikeutti sen määrittely mikä oli kunkin seurakunnan ns. normaali kirkosta eroamismäärä. Tällaisen luvun määrittely on äärimmäisen vaikeaa yksittäisen seurakunnan kohdalle. Vertailussa laskettiin keskiarvoja miten seurakunnasta oli erottu keskimäärin vuosin 2004-2009 ja ennen veroprosentin korotusta. Vertailusta jätettiin pois vuosi 2010, jolloin ns. homo-iltakeskustelu ajankohtaisohjelmassa aiheutti eroamisessa poikkeuksellisen kansanliikkeen. Näissä eroamisissa oli kyse muusta kuin tuloveroprosentin suuruudesta. Vertailussa seurakunnat jaettiin kolmeen eri ryhmään. pieniin 1000-6000 jäsentä (seurakuntia mukana 15 kpl), keskisuuriin 6000 20000 jäsentä (seurakuntia mukana 14 kpl) ja suuriin yli 20000 jäsentä (seurakuntia mukana 4 kpl). Vertailussa tuli ilmi, että veroprosentin nosto 0,1 0,25 %-yksiköllä näyttäisi lisäävän kirkosta eroamista 0,1 0,2 prosenttiyksikköä väkiluvusta siten, että pienissä erotaan vähemmän ja suurissa seurakunnissa kynnys erota veroprosentin korotuksen yhteydessä on suurempi. Vertailuseurakuntien keskimääräinen veronkorotus prosentti oli 0,15 %-yksikköä. Kun prosentit muutetaan euroiksi näyttää siltä, että esim. n. 9000 asukkaan seurakunnassa 0,15 prosenttiyksikön veronkorotus lisää verotuloja n. 171 000 euroa. kirkosta eroaminen lisääntyisi n. 14 hengellä ja saamatta jäisi näiden ihmisten veroja n. 4 000 euroa. Seurakunnan tulorahoitus lisääntyisi siis nettona n. 167 000 euroa.
Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 3/ 13.3.2012/ 34 Seurakunnat vero % vero % verotuloja verotuloja erotus keskimäärin keskimäärin 2010 2010 ennen korotuksen uudella entisellä korotusta jälkeen vero %:lla vero %:lla jäsentä kohti Pienet 1,57 1,71 184 168 16 Keskisuuret 1,48 1,63 200 181 19 Suuret 1,35 1,48 221 201 19 Verotulojen lisäys veronprosentin 0,15 % yksikön korotuksella kun jäseniä on srk:ssa 3 500 x 16 = 56 000 9 000 x 19 = 171 000 50 000 x 19 = 953 000 Kirkosta erosi 2004-2009 eronneiden ennen eronneiden erotus keskimäärin suhde 2010 veron- suhde 2010 jäsentä ja jäsentä/vuosi väkilukuun korotusta väkilukuun suhde erosi väkilukuun Pienet 16 jäsentä = 0,57 % 12 jäsentä 0,44 % 4 ja 0,13 % Keskisuuret 81 jäsentä =0,73 % 64 jäsentä 0,58 % 17 ja 0,15 % Suuret 321 jäsentä =0,83 % 233 jäsentä 0,61 % 88 ja 0,23 % Verotulojen vähennys veroprosentin 0,15 % yksikön korotuksella, kun jäseniä eroaa hieman enemmän kuin mitä muutoin eroaisi. 3 500 x 0,13 % = 5 x 300 = 1 500 9 000 x 0,15 % = 14 x 300 = 4 200 50 000 x 0,23 % = 115 x 300 = 34 500 Veronkorotuksen hyöty vuositasolla tulojen lisäys eroamiset netto pienet + 56 000-1 500 + 54 500 keskisuuret + 171 000-4 200 + 166 800 suuret + 953 000-34 500 + 918 500
Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 3/ 13.3.2012/ 35 Vertailuseurakunnat jäsenmäärä 1 000-6 000 Artjärvi Päijät-Häme 0,05 Askola Uusimaa 0,25 Humppila Kanta-Häme 0,10 Jämijärvi Satakunta 0,10 Kannus Keski-Pohjanmaa 0,05 Kesälahti Pohjois-Karjala 0,15 Kinnula Keski-Suomi 0,10 Konnevesi Keski-Suomi 0,25 Koski TL Varsinais-Suomi 0,10 Nakkila Satakunta 0,20 Pello Lappi 0,10 Pomarkku Satakunta 0,15 Posio Lappi 0,15 Ristijärvi Kainuu 0,25 Tohmajärvi Pohjois-Karjala 0,10 korotus keskimäärin 0,15 % jäsenmäärä 6 001 20 000 Akaa Pirkanmaa 0,20 Haapavesi Pohjois-Pohjanmaa 0,10 Heinolan srk-yht. Päijät-Häme 0,10 Hollola Päijät-Häme 0,25 Huittinen Satakunta 0,15 Kemijärvi Lappi 0,15 Kempele Pohjois-Pohjanmaa 0,10 Kurikka Etelä-Pohjanmaa 0,15 Liminka Pohjois-Pohjanmaa 0,25 Nastola Päijät-Häme 0,15 Oulainen Pohjois-Pohjanmaa 0,10 Siikasalo Pohjois-Pohjanmaa 0,10 Viitasaari Keski-Suomi 0,25 Ylivieska Pohjois-Pohjanmaa 0,10 Korotus keskimäärin 0,15 % jäsenmäärä 20 001 51 000 Mikkeli Etelä-Savo 0,15 Nokia Pirkanmaa 0,10 Porvoo Uusimaa 0,10 Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa 0,15 Korotus keskimäärin 0,10 % veroprosentin korotus %-ykskköä Kirkkoneuvosto merkitsee asian tiedoksi. Kirkkoneuvosto merkitsi annetun asian tiedoksi.
Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 3/ 13.3.2012/ 36 40 Muut esille tulevat asiat Muita esille tulevia asioita ei ollut. 41 Valitusosoitus ja kokouksen päättäminen Kn 41/ 13.3.2012 Puheenjohtaja antoi pykälän 41 mukaisen oikaisuvaatimusohjeen ja valitusosoituksen ja päätti kokouksen klo 20.45.
Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 3/ 13.3.2012/ 37 Paimion seurakunta OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Kirkkoneuvosto kokouspäivämäärä pykälät 13.3. 2012 28-41 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 28, 29, 30, 31, 32, 39, 40 ja 41 Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät: 33, 34, 35, 36 ja 37 Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, Pöytäkirjan pykälät: 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, Pöytäkirjan pykälät: 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n Pöytäkirjan pykälät: 38 4. Oikeudenkäymiskaari 1:1 (työsuhteeseen valitseminen) Pöytäkirjan pykälät: 5. hallintolainkäyttölain 5 :n 1 mom:n, Pöytäkirjan pykälät: 6. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Paimion seurakunnan kirkkoneuvosto Käyntiosoite: Pyölintie 3 Postiosoite: PL 14, 21531 PAIMIO Telekopio: 02-477 0722 Sähköposti: Pöytäkirjan pykälät: 33, 34, 35, 36 ja 37 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen sisältö HANKINTAOIKAISU Hankintaoikaisun Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: - oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi - tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä - millaista oikaisua päätökseen vaaditaan - millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Seuraaviin hankintayksikön päätöksiin tai muihin hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuihin tyytymätön asianosainen voi tehdä 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on 30.000 (tavarat ja palvelut), 100.000 (terveydenhoito ja sosiaalipalvelut) ja 150.000 (rakennus ja käyttöoikeusurakat)
Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 3/ 13.3.2012/ 38 tekeminen hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun (Hankintalaki 80-83 ). Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Paimion seurakunta, kirkkoneuvosto Käyntiosoite: Pyölintie 3 Postiosoite: PL 14, 21531 PAIMIO Telekopio: 02-477 0722 Sähköposti: Pöytäkirjan pykälät: Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisun on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi: oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Turun hallinto-oikeus Käyntiosoite: Sairashuoneenkatu 2-4 Postiosoite: PL 32 20101 TURKU Telekopio: 010-3642414 Sähköposti: turku.hao@oikeus.fi Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Valitusaika 30 päivää 30 päivää Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Hämeenkatu 30 Postiosoite: PL 60, 20501 TURKU Telekopio: 02 279 7001 Sähköposti: Valitusaika 30 päivää Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: 30 päivää PL 185 (Satamakatu 11), 00161 Helsinki Telekopio: 09-1802 350 Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö, pöytäkirjan pykälät: PL 29 (Meritullinkatu 10), 00023 Valtioneuvosto Telekopio: 09-135 9335 (kirjaamo) Sähköposti: kirjaamo@minedu.fi 30 päivää Valitus markkinaoikeuteen
Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 3/ 13.3.2012/ 39 Hankintavalitus, pöytäkirjan pykälät: Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa. Markkinaoikeuden yhteystiedot Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Valitusaika 14 päivää Postiosoite: PL 118, 00131 HELSINKI Käyntiosoite: Erottajankatu 1 3, Helsinki Telekopio: 010 364 3314 Sähköpostiosoite: markkinaoikeus@oikeus.fi Muutoksenhakuajan laskeminen Valituskirjelmä Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Päätöksen voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiakirjojen toimittaminen Oikeudenkäyntimaksu Lisätietoja Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 90 euroa ja markkinaoikeudessa 226 euroa, jollei lain 6 tai 7 :stä muuta johdu. Lisätietoja pykälistä 28 41 ja oikaisu- ja valitusasioista antaa kirkkoherra Vesa Tuominen puh. 02 4770 711 talouspäällikkö Tapio Yliluoma puh. 02-4770 721 Käyntiosoite Paimion seurakunnan kirkkoherranvirastoon ja taloustoimistoon on Pyölintie 3. Paimion seurakunnan kirkkoherranviraston ja taloustoimiston postiosoite on PL 14, 21531 PAIMIO. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.