Pauli Huotarisen kirje Kainuun ympäristökeskukselle

Päiväys Datum Dnro Dnr 20.2.2009 1295y0016 Fortum Power and Heat Oy PL 100 00048 FORTUM Viite / Hänvisning Pauli Huotarisen kirje Kainuun ympäristökeskukselle 14.10.2008 Asia / Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TARPEELLISUUDESTA; Kiantajärven säännöstelypäätöksen vedenjuoksutusta ja vedenkorkeutta koskevan lupamääräyksen 13 E kumoaminen Fortum Power and Heat Oy on hakenut Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta Kiantajärven säännöstelyä koskevan päätöksen pykälän 13 E kumoamista, joka nykyisellään estää Kiantajärven vedenkorkeuden nostamisen pysyvän jääpeitteen muodostumisen jälkeen. Pauli Huotarinen on pyytänyt Kainuun ympäristökeskusta tutkimaan YVA-lain (468/1994) ja laki sen muuttamisesta (458/2006) mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuuden Kiantajärven säännöstelypäätöksen vedenjuoksutusta ja vedenkorkeutta koskevan lupamääräyksen 13 E kumoamiseen. Kainuun ympäristökeskus on pyytänyt Fortum Power and Heat Oy:ltä asiasta lausuntoa. Lisäksi asiasta on käyty viranomaisneuvottelu 20.1.2009. ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISEN RATKAISEMINEN Lain mukaista YVA-menettelyä sovelletaan asetuksella tarkemmin säädettäviin hankkeisiin sekä yksittäistapauksissa hankkeisiin, jotka todennäköisesti aiheuttavat laadultaan ja laajuudeltaan asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia (YVAL 4.2 ). YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohdan 3 c) mukaan YVA-menettelyä on suoraan sovellettava vesistön säännöstelyhankkeeseen, jos vesistön keskivirtaama on yli 20 m 3 /s ja virtaama- tai vedenkorkeusolosuhteet muuttuvat olennaisesti lähtötilanteeseen nähden. YVA-laissa (4.3 ) ja asetuksessa (7 ) on säädetty, mitä YVA-menettelyn soveltamista harkittaessa on otettava huomioon. YVA-menettelyn soveltamisesta päättää alueellinen ympäristökeskus (YVAL 6 ). Ennen päätöksentekoa on arviointimenettelyn tarpeesta käytävä riittävät neuvottelut asianomaisten viranomaisten kesken ja hankkeesta vastaavalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksentekoa. Päätös soveltamisesta annetaan tiedoksi hankkeesta vastaavalle. Kalliokatu 4 PL 115, 87101 Kajaani 020 490 112 Asiakaspalvelu 020 690 172 Faksi 020 490 6577 kirjaamo.kai@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/kai Kalliokatu 4 PB 115, FI-87101 Kajana, Finland +358 20 490 112 Kundservice +358 20 690 172 kirjaamo.kai@ymparisto.fi www.miljo.fi/kai

HANKE 2/7 HANKKEESTA VASTAAVA Fortum Power and Heat Oy (myöhemmin Fortum) HANKKEEN KUVAUS Kiantajärven säännöstely on ratkaistu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 14.1.1964. Kaikkiaan noin neljän metrin säännöstelyä Kiantajärvessä, on rajoitettu jääpeitteisenä aikana lupaehdolla 13 E, joka estää vedenpinnan ja sen mukana jääpeitteen nousun. Jääpeitteen aikana vedenpinnan laskua ei ole rajoitettu. Fortum Power and Heat Oy on hakenut Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta 27.6.2008 Kiantajärven säännöstelyä koskevan päätöksen pykälän 13 E kumoamista, joka nykyisellään estää Kiantajärven vedenkorkeuden nostamisen pysyvän jääpeitteen muodostumisen jälkeen. Lupamääräys kuuluu seuraavasti: "Kiantajärven jäädyttyä pysyvästi älköön vuorokauden keskimääräistä juoksutusta muutettako ennen lumen kevätsulamisen alkamista pienemmäksi kuin samanaikainen vuorokautinen keskitulovirtaama, ottaen huomioon mitä kohdassa C toinen kohta määrätään." Lupaehto tulisi hakijan mukaan poistaa, sillä se aiheuttaa haittoja voimataloudelle ja vaikeuttaa Oulujoen vesistön säännöstelyä kokonaisuutena. Jos lupamääräyksen poistamista kokonaan ei katsota mahdolliseksi, hakija hakee toissijaisesti Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 3.10.2002 antamalla ja Vaasan hallinto-oikeuden 25.6.2003 vahvistamalla päätöksellä siinä määräaikaiseksi määrätyn lupamääräyksen 13 E muuttamista osittain ja kuulumaan seuraavasti: " Kiantajärven jäädyttyä pysyvästi tulee Kiantajärven juoksutus lumen kevätsulamisen alkamiseen asti hoitaa siten, että Kiantajärven vedenkorkeuden nousu on enintään 0,15 metriä kuukaudessa, kuitenkin enintään 0,07 metriä viikossa. Tämä rajoitus ei kuitenkaan ole voimassa Hyrynsalmen reitin voimalaitosten yli kaksi kuukautta kestävien keväthuoltoseisokkien aikana eikä silloin kun Oulujärven pinnankorkeuden yläraja uhkaa ylittyä. Tällaisesta huoltoseisokista luvan haltijan on ilmoitettava ainakin yhdessä toiminnan vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä sekä kirjallisesti Kainuun ympäristökeskukselle ja Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle." Tällöin vedenkorkeuden talviaikaisen nousun vaikutuksia Kiantajärven jääoloihin ei enää tarkkailtaisi. Fortumin hakemusasiakirjojen mukaan em. lupaehto 13 E on aikoinaan turvannut uittopuiden ajamisen jään päälle. Uitto on vesistössä lakannut ja uittosääntö on kumottu. Fortum haki säännöstelypäätökseen muutosta, koska se johti tietyissä olosuhteissa (esim. viikonloppuisin tai voimalaitoksen häiriötilanteissa) epätarkoituksenmukaisiin juoksutuksiin tai ohijuoksutuksiin, jolloin siitä aiheutuu haittoja voimataloudelle. Hakijan mukaan lupaehdosta aiheutuu voimataloudellisia menetyksiä Emäjoen voimalaitoksilla toteutettavien peruskorjauksien aikana. Peruskorjauksia toteutetaan noin 30 vuoden välein kullakin Emäjoella sijaitsevalla neljällä voimalaitoksella. Voimalaitoksista enää yksi on nykyisellään vailla peruskorjausta. Lisäksi Fortum esittää uudessa hakemuksessaan, että määräaikainen lupaehto ei olisi voimassa silloin, kun Oulujärven vedenpinta uhkaa ylittyä. HANKKEEN SIJAINTI Oulujoen vesistöalue käsittää Oulujoen ja Oulujärven lisäksi Hyrynsalmen reitin sekä Sotkamon reitin järvet ja joet. Vesistöalueen kokonaispinta-ala on 22 900km² ja järvisyys 11,47 %. Hyrynsalmen reitin suurin järvi on Kiantajärvi. Sen pinta-ala on keskivedenkorkeudella 185 km 2 ja säännöstelyväli 4 metriä. Kiantajärveä säännöstelevällä Ämmän voimalaitoksella keskivirtaama on noin 40 m³/s. Järven rannalla sijaitsevat Suomussalmen kunnan merkittävimmät taajama-alueet eli Suomussalmi ja Suomussalmen kirkonkylä.

HANKKEEN AIKAISEMMISTA VAIHEISTA 3/7 Jo aikaisemmassa lupaehdon kumoamisen käsittelyn yhteydessä, on tarkasteltu hankkeen ympäristövaikutusten arviointitarvetta. Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisussa on asiasta todettu seuraavaa:" Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 27 :n mukaan arviointimenettelyä ei sovelleta hankkeeseen, jonka toteuttamiseen on myönnetty lupa ennen lain voimaantuloa (1.9.1994). Lupaehdon muuttaminen ei tässä tapauksessa ole sellainen vesistön säännöstelyhanke, että siinä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettu lain 4 :n 1 momentin ja sen nojalla annetun asetuksen 6 :n 3 kohdan mukaan tulisi toimittaa ympäristövaikutusten arviointimenettely. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 2 momentin mukaan harkinnanvaraisen arviointimenettelyn soveltamisesta päättää saman lain 6 1 momentin mukaan ympäristöministeriö (sittemmin laki muuttunut niin, että alueellinen ympäristökeskus tekee päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta lain 4 2 momentin mukaisiin hankkeisiin, laki ympäristövaikutusten arviointimenettelyn lain muuttamisesta (458/2006)). Kun ympäristöministeriö on 19.12.2002 antamassaan lausunnossaan todennut, ettei se näe aihetta enempiin toimenpiteisiin, se on katsottava kielteiseksi ja lopulliseksi ratkaisuksi harkinnanvaraisesta arviointimenettelystä, johon päätökseen ei voi hakea mainitun lain 19 :n mukaan muutosta. Näin ollen asia voidaan ratkaista ilman enempiä toimenpiteitä YVA-menettelyn suhteen." HANKKEEN VAIKUTUKSET Määräaikaisen lupaehdon ollessa voimassa on toteutettu Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymää tarkkailuohjelmaa, jolla pyrittiin selvittämään vedenkorkeuden nousun vaikutusta järven jääoloihin, erityisesti kulkuhaittaan jäällä ja rantaeroosioon. Jäätarkkailu toteutettiin perustarkkailuna kolmessa kohteessa ja intensiivitarkkailuna silloin, kun vedenpinta nousee enemmän kuin 0,07 m viikossa tai 0,15 m kuukaudessa yli kaksi kuukautta kestävän huoltoseisokin seurauksena. Tarkkailun johtopäätöksenä on todettu, että vuosina 2003 2008 ei voida sanoa esiintyneen veden pinnankorkeuden noususta aiheutuneita kulkuhaittoja. Näyttää siltä, että kulkuhaitat liittyvät muihin luonnonilmiöihin: sulamiseen, lumikuormaan jään päällä sekä räntä- tai vesisateisiin. Jo aikaisemman hakemuksen yhteydessä Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa on todettu, että varsinaisesti vedenpinnan nousu ei aiheuta veden nousemista jään päälle, sillä jään päälle tulevan veden määrä riippuu lumikuormasta ja jään vahvuudesta. Kiantajärven aikaisempi tilanne (vedenpinta ainoastaan laskee jääpeitekauden ajan) onkin ollut jäällä liikkumisen kannalta parempi kuin säännöstelemättömillä järvillä. Ennen tarkkailua arvioitiin, että vaikutuksia voi olla rannoille (eroosio) ja erityisesti rantajäällä liikkumiseen. Kiantajärvellä on huomattava merkitys Suomussalmen kunnan suurimpien taajamien lähivirkistysalueena myös talvisin. Lisäksi myös haja-asutusalueella käytetään järveä virkistäytymiseen ja kalastamiseen. Virkistyskäytön lisäksi jäällä liikkuu myös ammattikalastajia. Jakson 2003 2008 jääpeitteisenä aikana vedenpinta nousi 136 päivänä ennen kevätsulamisen alkua. Tavallisesti nousunopeus oli 1-2 cm/vrk. Selvästi suurin vedenkorkeuden nousujakso oli 11/2006-1/2007. Tämä oli ainoa sellainen jakso ennen kevätsulamisen alkua, jolloin esiintyi kulkuhaittaa vedenpinnan nousun yhteydessä. Vuoden vaihteessa 2006 2007 lauha sääjakso sulatti lumen ja satoi paljon, joten tulovirtaamat olivat poikkeuksellisen suuria. Havaitut kulkuhaitat johtuivat siten toisaalta jään päällä ja rannalta olleen lumen sulamisvesistä ja sateesta, toisaalta ohuen jään painumisesta veden alle loskan painosta. Lupahakemuksessa on myös selvitykset siitä, kuinka paljon lupaehdon muutoksen jälkeen on voitu lisätä voimalaitoksen tuottavuutta. Suurin hyöty voimatalouteen saavutettiin Oulujärven talvitulvan aikana vuonna 2006. KUULEMINEN JA HANKKEEN YVA-ASIAN KÄSITTELY Kainuun ympäristökeskus on pyytänyt asiasta lausuntoa hankkeesta vastaavalta, Suomussalmen kuntalta, Kainuun TE-keskukselta sekä Kiantajärven kalastusalueiden osakaskunnilta. Samalla pyydettiin lausuntoa siitä, katsovatko asianomaiset viranomaiset tarpeelliseksi käydä neuvottelut hankkeen ympäristövaikutusten arviointitarpeesta.

4/7 Suomusalmen kunta sekä Kiantajärven kalastusalueiden osakaskunnat vaativat neuvottelun järjestämisen. Neuvottelu pidettiin 20.1.2009. ja neuvottelusta on laadittu muistio. Neuvottelussa nousi lähinnä ilmi, että kalastuskunnan edustajien ja Suomussalmen kunnan edustajien näkemyksen mukaan määräaikaisen lupaehdon ollessa voimassa, ovat kulkuhaitat rannoilla lisääntyneet. Kainuun Te-keskuksen kalatalousyksikön näkemyksen mukaan kalatalousedun näkökulmasta YVAmenettelyn soveltaminen Kiantajärven säännöstelyhankkeeseen ei antaisi oleellista lisätietoa hakemusasiakirjoissa jo esitettyjen laskelmien ja arvioiden rinnalle. Lisätietoa voidaan saada lähinnä seuraamalla pinnannostojen todellisia vaikutuksia vesistössä. Kainuun Te-keskus ei ole pitänyt tarpeellisena järjestää neuvottelua YVA-menettelyn soveltamistarpeesta Kiantajärven säännöstelyn muutoshankkeessa. RATKAISU Kainuun ympäristökeskus päättää, ettei Kiantajärven säännöstelypäätöksen vedenjuoksutusta ja vedenkorkeutta koskevan lupamääräyksen 13 E kumoamiseen sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PERUSTELUT HANKELISTAN MUKAINEN YVA -MENETTELY YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohdan 3 c) mukaan YVA-menettelyä on suoraan sovellettava vesistön säännöstelyhankkeeseen, jos vesistön keskivirtaama on yli 20 m 3 /s ja virtaama- tai vedenkorkeusolosuhteet muuttuvat olennaisesti lähtötilanteeseen nähden. Hakemusasiakirjoissa on oletettu, että vedenkorkeus tavallisesti laskee tasaisesti läpi talven. Lupaehtomuutoksessa sallitaan korkeintaan 0,15 m vedenpinnan nousu kuukaudessa järven ollessa jäätynyt. Mikäli koko lupaehto kumotaan, niin ajoittain vedenkorkeus hieman nousee, enimmillään kuitenkin 3 cm vuorokaudessa ja erityisissä tulvatilanteissa mahdollisesti enemmän. Laskelmissa on käytetty vuosien 1970 1999 tietoja. Enimmillään vedenpinta voisi nousta 31 cm kymmenessä vuorokaudessa. Ympäristövaikutukset ovat kokonaisuutta tarkastellen vähäisiä molemmissa tapauksissa, kun huomioidaan Kiantajärven neljän metrin säännöstelyväli eikä säännöstelyrajat lupaehdon muuttuessa muutu. Kiantajärven säännöstelyn muutoshankkeessa oletettuja vaikutuksia ei voida rinnastaa sellaiseen vesistösäännöstelyyn, jollaista lain hankelistauksessa tarkoitetaan. Koska kyseessä on olemassa olevan toiminnan muutos, arvioidaan Kiantajärven lupaehdon kumoamista YVA-menettelyn soveltamistarvetta yksittäisenä, harkinnanvaraisena tapauksena. HARKINNANVARAINEN YVA -MENETTELY Kainuun ympäristökeskus on harkinnut YVA-menettelyn soveltamisen tarvetta YVA-lain 4.2 ja YVA-asetuksen 7 :n edellyttämien seikkojen pohjalta. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin YVA-lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (469/1994) 4 :n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen on valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 7 mukaan tarkasteltava erityisesti hankkeen ominaisuuksia, sijaintia ja vaikutusten luonnetta. Tarkasteltaessa hankkeen ominaisuuksia on muun muassa tarkasteltava hankkeen kokoa.

5/7 Kainuun ympäristökeskus katsoo, ettei Kiantajärven säännöstelypäätöksen vedenjuoksutusta ja vedenkorkeutta koskevan lupamääräyksen 13 E kumoamisessa ole kyse YVA-lain 4 2 momentin mukaisesta hankkeesta, koska se ei todennäköisesti aiheuta laadultaan ja laajuudeltaan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkintaan ovat vaikuttaneet erityisesti seuraavat seikat. Vaikutuksia ei arvioida laajuudeltaan ja suuruudeltaan merkittäväksi, sillä lupaehdon poistosta aiheutuva vedenpinnan nousu on normaalisti vähäistä. Vaikutukset jakaantuvat laajalle alueelle, sillä kysymyksessä on pinta-alaltaan suuri järvi. Luonteeltaan vaikutukset ovat kuitenkin paikallisia ja vaikutusten suuruus riippuu hydrologisista olosuhteista. Vedenpinnan nostolla ei ole löydetty suoraa yhteyttä esimerkiksi kulkuhaittaan rannoilla. Pääsääntöisesti voidaan todeta, että säännösteltyjen järvien vedenkorkeus laskee talviaikaisen suuren energiatarpeen seurauksena eli lupaehtomuutoksen seurauksena ei ole odotettavissa merkittävää muutosta verrattuna nykysäännöstelyyn. Mikäli lupaehtomuutoksesta olisi aiheutunut palautumattomia vaikutuksia, olisi se ilmennyt seurannassa. Hanke ei lisää luonnonvarojen käyttöä, pilaantumista, jätteitä tai onnettomuusriskiä. Kainuun ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan hankkeen sijaintiin ei liity sellaisia tekijöitä, joiden perusteella ympäristövaikutusten arviointimenettely olisi tarpeen. Kiantajärvi on ns. ylöspäin säännöstelty järvi eli keskivedenkorkeutta on nostettu säännöstelyn alkaessa. Em. seikka sekä vuosittain toistuvat ranta-alueen jäätyminen ja jään painaman vyöhykkeen muodostuminen ovat aiheuttaneet merkittäviä muutoksia ympäristöön ja luontoon. Lupaehdon muutoksen seurauksena ei kuitenkaan ole odotettavissa sellaisia uusia muutoksia, joiden seurauksena tilanne heikkenisi siten, että luonnon sietokyky ylittyisi sen seurauksena. Ympäristökeskus korostaa, että myös muun kuin YVA-menettelyn soveltamisalaan kuuluvan hankkeen ympäristövaikutuksista on YVA-lain 25 :n mukaan oltava riittävästi selvillä, mikä tulee ottaa huomioon muun muassa hankkeen edellyttämän vesilain mukaisen lupamenettelyn edellyttämien ympäristöselvitysten laadinnassa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja laki sen muuttamisesta (458/2006): 4, 6, 19 ja 25. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006): 4, 6 ja 7. MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Oulun hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 19 :n 3 momentti). KUULUTTAMINEN Päätös on nähtävillä Suomussalmen kunnan virallisella ilmoitustaululla ja sähköisenä osoitteessa www.ymparisto.fi/kai valtakunnallisilla internet-sivuilla www.ymparisto.fi.

6/7 Johtaja Kari Pääkkönen Diplomi-insinööri Heli Kortelainen MAKSU LIITE Päätöksestä ei peritä maksua Valitusosoitus PÄÄTÖS Fortum Power and Heat Oy (saantitodistuksella) TIEDOKSI Suomussalmen kunta Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus /Kalatalousyksikkö Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto (sähköisenä) Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Ylä-Kiannan osakaskunta Alajärvi-Oilolan osakaskunta Kanervan osakaskunta

VALITUSOSOITUS Ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Oulun hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa ympäristökeskuksen päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuunottamatta. Jos määrä-ajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksi saaduksi, ellei muuta näytetä, kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään. Milloin päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vaatimatta, päätös katsotaan tiedoksisaaduksi, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös on annettu postin välitettäväksi. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Oulun hallinto-oikeudelle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus-kirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oulun hallinto-oikeuden osoite Postiosoite Käyntiosoite Fax Sähköposti PL 189 Isokatu 4 (3. kerros) 0103 642 841 oulu.hao@om.fi 90101 OULU 90100 OULU Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään Oulun hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa, ellei valittaja tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 7 :n nojalla vapaudu maksuvelvollisuudesta. Kalliokatu 4 PL 115, 87101 Kajaani 020 490 112 Asiakaspalvelu 020 690 172 Faksi 020 490 6577 kirjaamo.kai@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/kai Kalliokatu 4 PB 115, FI-87101 Kajana, Finland +358 20 490 112 Kundservice +358 20 690 172 kirjaamo.kai@ymparisto.fi www.miljo.fi/kai