Heitä viittasi Jeesuksen alle!

1 Pirjon Valtanen 21.11.2010 Heitä viittasi Jeesuksen alle! Me tarvitaan tässä vaiheessa nimenomaan Herran sanan tulemista seurakunnalle. Emme mitään teologista luentoa mistään asiasta, vaan sitä sanaa, joka liikauttaa jotakin meissä. Ja se tulee muuttamaan ja se tule murtamaan jotakin mitä täytyy murtua ja taas nostaa esiin jotain mikä täytyy tulla esille. Herra, minä rukoilen, että tulee se sana joka murtaa kallion, se sana joka muuttaa, se sana, joka tulee Isän sydämeltä. Isä, anna sanasi olla niin kuin vasara ja anna sanasi olla niin kuin tuli, Herra. Anna sanasi tulla lävitse kaikkien vastustusten ja kaikkien muurien mitä on näkymättömässä ja näkyvässä. Tulkoon sana lävitse Jeesuksen nimessä Isän valtaistuimelta. Aamen! Kun puhutaan läpimurrosta, niin oikeastaan haluaisin puhua tästä läpimurron tietystä dynamiikasta taikka miten se tapahtuu, mitä periaatteita siinä on. Yksi tärkeimmistä asioista, jonka uskon, että Jumalan Henki näytti minulle eilen. Koska läpimurto ei ole, niin kuin olen sanonut, se ei ole mikään hyppy jonnekin, se ei ole siis hyppy, vaan se on tietty nouseminen Jumalan tasolle. Jumala nostaa meitä koko ajan. Minä haluaisin lukea Luukkaan evankeliumista tällaisen sanan, jonka Jumala nosti tätä ajatellessani. Tämä on ensimmäinen sana ja minulla on toinenkin sana, mutta minä aloitan tästä ensimmäisestä. Luuk. 19 kerrotaan siitä, minä en lue sitä koko Raamatun paikkaa, mutta Jeesus oli tulossa Jerusalemiin ja jostain kumman syystä Jeesus halusi itsellensä aasin ratsastettavaksi. Minä olen kuullut kymmeniä saarnoja siitä, kuinka me olemme niitä aaseja joilla Jeesus ratsastaa. Jos sinä haluat olla se aasi, jolla Jeesus ratsastaa, ole ihan vapaasti se aasi, mutta se on kuitenkin vain yksi tietty versio tästä, mutta tässä kohdassa on vielä olemassa syvempi dynamiikka tässä, kuin pelkkä se. Minä luulen, että me kaikki joskus koetaan, että olemme aaseja, että emme tarvitse Raamattua siihen! Me ei tarvita siihen Raamatun todistusta, joskus olen aasi! Aaseilla on yksi ominaisuus, nimittäin kun niitä käsketään menemään eteenpäin, niin ne istuu maahan eikä varmasti liikahda, ehkä joskus on oltu tällaisia joissakin tilanteissa. Ja niillä on muitakin hauskoja ominaisuuksia. Mutta ei jäädä siihen vaan jäädään siihen, mitä tapahtui tämän aasin ympärillä tässä tarinassa. Jeesus käski joka tapauksessa hakea aasin ja se piti tapahtua hyvin erikoisella tavalla. Hän kävi hakemaan jonkun toisen omaisuutta, käski vaan että yhdestä talosta pitää antaa Hänelle aasi. Tämä kaikki kertoo sitä, että läpimurto on uskonvaellusta, siinä ei katsota inhimilliseen. Jos Jeesus olisi katsonut inhimilliseen, niin Hän olisi sanonut, että enhän minä voi mennä ottamaan toisen aasia, katso se on toisen omaisuutta, voi hyvänen aika sentään! Mutta Jeesus ei katsonut mihinkään, Hän tiesi, että Hän on yläpuolella kaiken, Hän oli yläpuolella Hän ei ollut alapuolella. Aina kun me ollaan alapuolella niin silloin me ollaan en minä voi tehdä sitä, se suuttuu, mitä se ajattelee, tai jotain muuta vastaavaa, meille tulee tällainen alapuolella oleva asenne ja se on erikoisesti ominaista. Vihollinen haluaa tehdä tätä, vihollinen iloitsee siitä, että jos uskovaiset sanovat ei, ei, ei tästä, eihän me voida, ei me voida tehdä sitä. Vihollinen olisi iloinnut valtavasti, jos me olisimme sanoneet Eskon kanssa, ei me voida lähteä mediaan näin pienen seurakunnan kanssa. Ja luuletteko ettei me kuultu sitä ääntä, mutta me sanottiin, voidaanpas, voidaanpas lähteä. Sitä suurempi kunnia tulee Jumalalle, kun me lähdemme silloin kun ei ole massoja takana! Ja sitä suurempi kunnia tuli Daavidin kautta Jumalalle, kun hän lähti vastaan Goljatia kun hänellä ei ollut mitään muuta, kuin usko Jumalaan. Kaikki muut veljet

2 olivat kaikenlaista sanomassa siellä takana ja iso kasa sotilaita, jotka eivät uskaltaneet lähteä, mutta yksi pieni poika lähti. Ja tämä usko on vallattava tässä maassa takaisin, tämä usko tätä ei nimittäin ole muuta kuin hyvin vähässä määrin. Tämä usko on vallattava. Minä kiitän jokaisesta joka on vallannut sen omassa elämässään pienessä määrin. Minä kiitän jokaisesta, joka on astunut tälle tasolle. Mutta se ei ole tarkoitettu, että me katselemme katsomossa sitä, että toiset astuu uskon alueelle. Tuolla jotkut astuu uskon alueelle, siellä joku astuu eteenpäin,. Ei, vaan Jumala haluaa, että on paikkoja, on seurakuntia, jotka astuvat eteenpäin, löytyy seurakuntia, jotka asuvat eteenpäin uskon alueella. Ja sen takia Jumala on pannut meidät vaeltamaan teidän kanssa. Edellä kulkeva sanoo, että koeta tulla sellaiseksi kun minä olen ja kanssavaeltaja sanoo, minulla on sama tie, kuin teilläkin, mutta me mennään eteenpäin. Samat taistelut, samat askeleet joutuu ottamaan. Se on kanssakulkemista. Ja nyt kun puhutaan, että miten sen aasin kanssa kävi, palataan tähän aasiin. Tämä aasi oli sitä varten, se piti antaa, se piti päästää sen tähden, että Herra tarvitsee sitä, sanotaan Lk 19:34 ja siitä eteenpäin mitä sille aasille tapahtui. Nyt on kysymys opetuslapsista jotka toivat sen aasin Jeesuksen luokse, ei kuka tahansa opetuslapset huomatkaa, opetuslapset toivat. He eivät saaneet siis valmista vaan heidän piti itse tuoda se aasi Jeesuksen luo, heidän piti olla mukana siinä jutussa. Niin he sanoivat, että Herra tarvitsee sitä (aasia). Ja he veivät sen Jeesuksen luo, he heittivät vaatteensa varsan selkään ja istuttivat Jeesuksen niiden päälle. Lk: 36-39 Ja Hänen kulkiessaan kansa levitti vaatteensa tielle. Ja kun Hän oli jo lähellä laskeutuen Öljymäen rinnettä, rupesi koko opetuslasten joukko iloiten kiittämään Jumalaa suurella äänellä kaikista voimallisista teoista, jotka he olivat nähneet, sanoen: Siunattu olkoon Hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä; rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa! Ja muutamat fariseukset kansanjoukosta sanoivat Hänelle: Opettaja, nuhtele opetuslapsiasi. Tässä on tämä tarina.nyt pilkotaan se sitten palasiksi. Ensinnäkin, mitä tapahtui sille aasille. Opetuslapset eivät voineet jäädä katselijoiksi, he eivät voineet katsella, me olemme tuoneet aasin Jeesuksen luokse, ratsastakoon Jeesus nyt sillä aasilla sitten Jerusalemiin me katselemme ja olemme turvassa. Meidän ei tarvitse ikään kuin riskeerata, eikä meidän tarvitse ottaa sitä mahdollista koko vastuuta tästä jutusta, meidän ei tarvitse olla mukana. On turvallista olla etäällä, mutta ei mukana, on turvallista katsella. Suomi on täynnä katselijoita. Oletteko samaa mieltä? Suomi on täynnä katselijoita myöskin kristillisissä piireissä. Tämä ei tarkoita, että kaikki olisivat katselijoita, ettei tule ymmärtää väärin, mutta on liian paljon katselijoita. Opetuslapset, he tekivät jotakin ja se osoitti, että he olivat opetuslapsia, he olivat siis kuulleet jotakin. Opetuslapset ovat niitä, jotka ovat kuulleet jotakin. Opetuslapset eivät ole niitä, jotka kuuntelevat saarnoja, vaan opetuslapset ovat niitä, jotka ovat kuulleet jotakin. Siinä on ero opetuslapset kuulevat, he ottavat siis vastaan ja se alkaa tehdä heissä työtä. He sanovat minä haluan että tämä toteutuu minun kohdallani kokouksissa. He sanovat: Herra, minä tahdon, että tässä asiassa minä tulen tämän sanan alle, sitä sanovat opetuslapset. Opetuslapset olivat siis kuunnelleet, he eivät olleet olleet katsojia, vaan he tekivät jotakin ja heittivät vaatteensa varsan selkään. Tässä on ymmärrettävä profetaallista kieltä. Mitä tarkoitti, että he heittivät vaatteensa. Tässä ole kyse siitä, että heitettiin vain viittoja tai joitakin loimia sen varsan ylle, he heittivät vaatteensa, siis monta vaatetta. Sen takia siinä on monta vaatetta, koska se on syvempi kuin vaan, että piti peittää se aasin karvainen selkä, siinä ei ollut vaan kysymys siitä, vaan siinä oli syvempi tarkoitus.

3 Mitä tarkoittaa, kun he heittivät vaatteensa sen aasin päälle? Se tarkoittaa sitä, että heidän hengessään he olivat tajunneet sen, että he eivät voi etsiä omaansa, he voivat etsiä ainoastaan sitä, että Messiaan tulo tapahtuu ja Messias tulee korotettua Israelin kansalle ja Messias kruunataan Israelin kansalle ja viedään läpi sen keskuudessa. Se oli se heidän sisällä oleva hengen ymmärrys. He tajusivat, että nyt on aika luovuttaa ote niistä omista palvelutehtävistä, kuten tänä päivänä käytettäisimme nimitystä tästä. Viitta nimittäin kuvaa palvelutehtävää profetaalisessa kielessä ja he heittivät omat palvelutehtävänsä Jeesuksen aasin päälle. 2000-luvun alkupuolella Pyhä Henki toi esille tätä palvelutehtävien löytymistä ja se oli silloin Hengen aika koska siinä Jumala halusi antaa tiettyä tällaista ymmärrystä siitä, että miten pitää suuntautua, että ymmärtää kuka minä olen ylipäätänsä Jumalassa. Oli niin paljon hukassa olemista tällä alueella, ja monet ovat löytäneet tiettyjä nimityksiä itsellensä. Mutta se ei vielä auta, jos me löydetään nimityksiä itsellemme, se ei auta yhtään. Vaikka meillä olisi kuinka monta titteliä otsassa kirjoitettuna niin se ei tuo sitä läpimurtoa minkä Herran Henki antaa. Vaikka minä tietäisin, että minä olen profeetta, minä olen opettaja, minä olen evankelista ja minä olen se, mutta se ei tuo läpimurtoa. Vaan sen tuo se, kun sinä lasket sen irti, ikään kuin kuolemaan Herran tähden ja sä lasket sen aasin päälle jotta se nousisi ylösnousemusvoimassa Herran käytössä eteen. Nimittäin he istuttivat niiden vaatteiden päälle Jeesuksen. Ei se ollut vaan vaatenäytös, ei se ollut vain temppu jossa viittoja heitellään toisten päälle tai näin. Ja se on symbolista. Joskus on pantu paljon viittoja profetaalisissa kokouksissa päälle, mutta ne kun eivät tuppaa jäämään jos siellä alla ei ole tapahtunut jotakin. Ne eivät vaan yksikertaisesti jää. Siis on ihan kaunis profetaalinen rukous, ele se että panee viitan jonkun päälle, mutta minä en edes uskaltaisi omaa viittaani panna kenenkään päälle, koska siihen täytyisi liittää tietty hintalappu. Siihen täytyisi liittää se, että oletko valmis kulkemaan saman tien. Niin kuin Elian voitelu siirtyi Elisan ylle, koska Elisa oli valmis kulkemaan saman tien kuin Elia. Israel oli täynnä profeettoja, mutta yksi oli valmis kulkemaan saman tien, yksi oli valmis unohtamaan maineensa, yksi oli valmis olemaan ei kukaan, jotta Jumala tulisi korotettua. Yksi oli valmis olemaan halveksittu, että Jumala tulisi korotettua, yksi oli valmis ottamaan hintalapun kanssa sen vaipan. Nimittäin näitä hintalaputtomia vaippoja kyllä on tarjolla, mutta kun ne eivät toimi. Todelliset asiat toimivat lopunaikana, epätodelliset asiat eivät tule toimimaan lopunaikana. Sen tähden he istuttivat Jeesuksen niiden viittojen päälle. Tässä on se ratkaiseva asia, mikä koskee opetuslapsia suhteessa kansaan eli ulkopuolisiin, niihin jotka eivät ole opetuslapsia tai jotka kantavat kristityn nimeä, mutta eivät ole opetuslapsia ja varmaan olette samaa mieltä, että on paljon kristittyjä jotka eivät ole opetuslapsia. On kaksi tasoa, on kristittyjä jotka uskovat Jeesuksen olemassa oloon ja uskovat, että Jeesus on heidän pelastajansa, mutta he eivät ole menneet siitä sen pidemmälle, he eivät ole menneet opetuslapseutukseen joka tarkoittaa Herra, minä seuraan Sinua ja minä kuuntelen, mitä Sinä sanot ja minä en ainoastaan kuuntele, mitä Sinä sanot, vaan minä myös teen, mitä Sinä sanot. Siinä on opetuslapsen merkki, minä teekin sen, mitä Sinä sanot. Jeesus sanoo, että se joka tekee minun tahtoni se on minun opetuslapseni. Se joka rakastaa minua se on minun opetuslapseni. On hyvin helppo sanoa, minä rakastan Sinua Jeesus, mutta sitten kun Hän sanoo: Minä pyytäisin, että Sinä tekisit näin, ja se on vastoin sitä, mitä me halutaan ja usein silloin kun me ei jotain haluta niin silloin meitä alkaa hirveästi väsyttää. Kun Esko ei halua jotakin, niitä häntä alkaa hirveästi väsyttää, tällainen perhesalaisuus. Se on muuten ihan totta, sinua alkaa hirveästi väsyttää silloin, joo. Mikä ihmeen väsymyksen henkivalta silloin tulee aina. (Naurua :-). Varsinkin silloin kun se on epämiellyttävää, eikös ole, kun sinä et halua sitä, niin silloin se tulee. Tämä on

4 yliluonnollisen inhimillistä tämä uskonelämä, se tässä on se salaisuus, että meidän ei tarvitse korottaa itseämme jollekin sellaiselle hengelliselle pallille ja huudella sieltä toisille, että koettakaa kiivetä tälle tasolle, koska me ollaan kaikki saman Jeesuksen perässä seuraajia. Niin tämä mikä tapahtui opetuslapsissa kun he heittivät sen viittansa aasin päälle, se oli ensimmäinen läpimurto siinä tapahtumassa, nimittäin heidän tekonsa vapautti henkivalloissa ja ilmavalloissa jotakin. Heidän tekonsa vapautti Jumalan toimimaan. Ajatelkaa, meidän teot voivat vapauttaa Jumalan toimimaan ja meidän teot voivat myös sulkea Jumalan toiminnan. Minä olen valitettavasti nähnyt sitäkin puolta, minä olen nähnyt, että teot voivat avata, mutta minä olen nähnyt, että teot voivat myös sulkea. Minä olen nähnyt, että on tullut Jumalan liikehdintä jonnekin ja kuinka teot ovat sulkeneet sen liikehdinnän, minä olen nähnyt sen omin silmin, teot voivat sulkea sen. Mutta tässä teot vapautuivat. Nimittäin seuraava jae kertoo, että kun tämä aasi ynnä Jeesus lähtivät liikkeelle sitä tietä, niin kansa, ulkopuoliset, katselijat alkoivat kanssa heittelemään vaatteitansa tielle niillä ei ollut oikeutta panna Jeesuksen aasin päälle, koska he eivät olleet kulkeneet sitä opetuslapsen tietä, mutta he heittivät tielle viittansa ja vapautui tämä, että alkoi seuraavalla tasolla heistä ulospäin toimia. Nimittäin, jos opetuslapset olisivat vieneet Jeesusta Jerusalemiin viittojen kanssa ja kaikkea, mutta ei olisi tapahtunut tätä läpimurtoa, niin kansa olisi vain toljottanut, se olisi vain katsonut. Mutta heidän osallistumisensa, heidän läpimurtonsa siinä sai kansan mukaan, se sai kansan mukaan. Se sai toisetkin tekemään samaa, me ei ymmärretä sitä vaikutusta, mikä meillä on, meidän valinnoilla, asenteilla jopa salaisilla ajatuksilla on vaikutusta, jopa niillä ajatuksilla kun minä esim. jurnutan jossakin, onneksi Jumala on sellainen jurnutuspaljastuskone minun kohdalla, että minä en kauan pysty missään jurnuttamaan, koska mä tunnistan heti, että Jumalan Henki rupeaa murehtimaan ja väistymään siitä, niin se ei kestä yleensä kauan, mutta joskus tulee sellainen tilanne, niin se sitoo heti asioita. Kukaan meistä ei voi estää sitä etteikö sielunvihollisen nuolet ajatusmaailmassa lentelisi meidän pään yli, sitä ei voi estää. Sinä et ole syypää siihen, mitä sielunvihollinen lennättelee, minä ja sinä ei voida sille mitään, jos se lennättelee ajatuksia, mutta siihen meidän valinnat ulottuu ja siitä me ollaan vastuussa, mitä me annetaan pesiytyä meidän päähän, siitä me ollaan vastuussa. Jos se rupee tekeen isoo haikaran pesää sinun päähän niin silloin sun on viimeistään huomattava, että siellä on jotakin mikä ei kuulu sinne. Ja sellaiset isot haikaran pesät alkaa painaa kyllä niin, että se alkaa tuntua myöskin, ne on raskaita asioita kantaa. Ei kanneta sellaisia! Joka tapauksessa tämä läpimurto tapahtui sitten ja kansa alkoi tulla mukaan siihen ja se vapautti myöskin ylistyksen ja kiitoksen opetuslasten joukossa. Nyt tapahtui yliluonnollinen juttu tässä tapahtumassa, nimittäin opetuslapset alkoivat tuota rinnettä alas matkatessaan, he alkoivat yhtäkkiä iloiten kiittämään Jumalaa. Mistä te voitte kuvitella, että he yhtäkkiä alkoivat iloiten kiittämään Jumalaa, kun he eivät siellä mäen päällä sitä vielä tehneet eivätkä aikaisemmin, vaan siinä tuli yliluonnollinen Jumalan Hengen vaikutus heidän yllensä, koska siinä oli tapahtumassa tällainen profetaallinen Jeesuksen palvelutyön, Hänen elämänsä läpimurto ja siihen, että Kuninkaan piti tulla Jerusalemiin, Kuninkaan piti tulla sinne Kuninkaana. Hänen ei pitänyt tulla takaportista, jostakin Lantaportista, vaan Hänen piti tulla Kuninkaana sinne Jerusalemiin ja Hänen piti tulla oman kansansa saattelemana sinne ja se on esimerkki siitä, mitä tulee kerran tapahtumaan. Kerran tulee tapahtumaan tämä, mutta silloin ei ole pieni opetuslasten joukko, vaan silloin on oleva suuri, väkevä kansakuntien, messiaanisten kristittyjen ja pakanakristittyjen yhteinen joukko ja taivaallisten joukko. Minä en ole ihan selvillä missä vaiheessa me ollaan ylös ja alas tulossa ja menossa ja

5 ollaanko me näin ja minä olen sitä mieltä niin, että ei ole niin hirveän tärkeää tietää sitä. Loppujenlopuksi me tiedetään se, että Jeesus on tuleva ja pyhät tulevat Hänen kanssaan ja sillä selvä. Me ei tiedetä missä vaiheessa se tapahtuu ja ollaanko me pyhien joukossa vai alhaalla täällä. Se on ihan saman tekevää. Tämä tapahtuma tulee toistumaan silloin ja tämä sama laulu tullaan laulamaan, mikä jakeessa Lk 19:38 oli: Siunattu olkoon Hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä! Tämä oli profetaallinen laulu etukäteen. Kun tämä laulu alkaa nousta uskovien keskuudessa, niin se ennakoi sitä, että Herra on tulossa, Herran teot ovat tulossa ja se, että Hengen läpimurto on tulossa ja Shekina-kirkkaus on tulossa. Tämä ennakoi sitä, koska tätä laulua ei voida laulaa ilman Henkeä. Kukaan ei laula ilman Henkeä sitä että Herra tulee. Ei, vaan silloin aletaan laulaa, että nosta minun palvelutehtäväni. Ja tätä minä en sano olleenkaan halveksien sitä, mutta minä sanon, että Jumalan huomio on nyt siirtymässä johonkin muuhun, kun meihin, koska paljon suurempi asia on kysymyksessä koska meidän palvelumme on kiinni Herrasta ja Herran läsnäolosta. Me emme voi mitään muuta kun räpiköidä ilman Pyhää Henkeä, me emme voi tehdä mitään. Siis me emme pysty murtamaan yhtään mitään ilman Herran Henkeä, me emme pysty samaan aikaiseksi mitään millä on ikuisuusarvoa jollei Jumalan Henki tule enemmässä ja suuremmassa määrin. Ja sitten on yksi koulukunta tässä vaiheessa tässä maassa joka sanoo: Ok, kyllä mä ymmärrän tämän, Herran Henki pitää tulla, ok, mä istun nyt tässä ja odotan, mä odotan nyt tässä kunnes Herran Henki tulee, sitten minä teen jotakin. Se on se koulukunta. Mutta opetuslapset eivät jääneet istumaan ja odottamaan, vaan he olivat aktiivisesti joka askeleella mukana siinä. Tämä on se salaisuus! Opetuslapsen henki vie meidät olemaan mukana silloinkin kun me ei edes aina jaksettaisi. Tämä ei tarkoita niin, että sinulle pannaan naru kaulaan ja sinua raastetaan niin kuin orjaa Babylonin maalle perästä hiekassa vedetään tyyliin. Tämä ei ole sellainen asia, mutta minä tiedän sen, että on olemassa tietty henkivalta, joka myöskin aiheuttaa tällaista ja minä tulen nyt tähän mikä se henkivalta on. Tähän minä olen tarvinnut paljon Jumalan antamaa rohkeutta ja voitelua, että minä tuon nyt tämän esiin tässä, mutta minä sain vahvistuksen eilen että minun tulee puhua tästä, koska me emme halua että mikään on esteenä sille Herran tulolle. Mutta kun he tulivat, niin he lauloivat tätä laulua: Kunnia olkoon Israelin Kuninkaalle, Jeesus tulee! Luuletteko te, että sielunvihollinen on muuttunut 2000:n vuoden aikana, että se olisi tehnyt parannuksen, että se antaa uskovien laulaa siitä, että kunnia olkoon, kun Kuningas tulee, ja se ei yhtään häiriinny siitä, että se ajattelee, että, no ihan mukavaa, kun ne uskovat siellä laulaa. Sielunvihollinen on edelleen samaa asiaa tekemässä kuin 2000 vuotta sitten! Se on 2000 vuotta tehnyt samaa asiaa ja lopunaikaa kohden se tekee vielä intensiivisemmin ja sen takia Herran voiman täytyy tulla väkevänä ja se tulee väkevämpänä Jumalan omien ylle koska Jumala ei jätä meitä tänne altavastaajien joukkoon. Niitä, jotka etsivät Herraa, jotka ovat Herran opetuslapsia ja muistakaa, että Herran opetuslapset tuovat voittoja toisillekin ei ainoastaan itselleen, he tuovat voittoja toisillekin. Kun he kuulivat tämän laulun tämä meidän tuntemamme joukko nimeltä fariseukset, josta lahkosta me olemme pikkuhiljaa irtautuneet, eikö niin, irtipääsemässä, eikö niin fariseusten lahkosta me uskomme näin, me olemme alkaneet vihaamaan fariseusten lahkoa ja tämä ei ole ihmisiä kohtaan, vaan fariseusten lahkoa, jossa me kaikki hyvin helposti pystymme olemaan mukana, fariseusten lahkossa. Ei tarvise kuin pieni vipsaus niin me ollaan takaisin siellä. Ja fariseukset kuulivat ja se alkoi häiritä heitä valtavan paljon siis tämä laulu. Tiedättekö, että se laulu joka kutsuu Herraa tässä uudessa sävelessä jonka Pyhä Henki on antanut, jokaisella liikehdinnällä ja Hengen läpimurrolla, on

6 se iso tai pieni, on oma sävelensä. Kun se sävel tulee se herättää avoimet, mutta se suututtaa fariseukset, se tulee sen tekemään. Koska fariseukset eivät uskoneet mitään, he eivät uskoneet ihmeitä, he eivät uskoneet pyhyyttä, he eivät uskoneet vanhurskasta elämää, he eivät uskoneet sitä, että ihmisten elämät muuttuu, he eivät muuttuneet yhtään miksikään. Eikö näin ole? Ja meidän tulee tietää tämä, että fariseusten lahko ei koskaan tule muuttumaan, siis se henkivalta, mikä siellä takana on, koska he sanoivat: Nuhtele opetuslapsiasia, Että ei saisi laulaa tätä laulua. Ei saa laulaa tätä, että Jeesus on yli kaiken ja Hän on antava meille uskon, joka murtaa kallion. Hän on antava meille uskon! Koska minä olen ollut uskossa niin kauan, niin minä pystyn kertomaan teille sen historian mistä meidän maa tulee, monet tietää. Meillä on ollut valtava taistelu 80-luvulla tässä maassa uskon opetusta vastaan, se heitettiin kuin bumerangi pois tästä maasta ja sen jälkeen, 80-luvun loppupuolella kuolema laskeutui, kuolema laskeutui uskon alueella tämän maan ylle ja sen takia se joudutaan taistelemaan takaisin. Se joudutaan taistelemaan tämä uskon alue takaisin. Se heitettiin ulos harhaoppisena, on väärin puhua uskosta, Jumala antaa kun antaa, sitten Hän antaa kun Häntä huvittaa! Minkälainen Jumala meillä on? Saat poistaa, raakata kädelläsi Raamatusta hirveän määrän jakeita, jos tämä pitäisi paikkansa. Sen sijaan, anokaa niin teille annetaan, etsikää niin te löydätte, kolkuttakaa niin teille avataan, sanotaan että älkää lopettako rukoilemista, rukoilkaa, hakekaa sitä. Raamattu on täynnä uskon alueen rohkaisuja. Usko on luja luottamus, sen totena pitäminen mitä ei näy, Hebr 11:1 vapaasti. Siitä kiinni pitäminen, mikä ei näy se on uskoa ja se on matka, jossa sä kohtaat myöskin vastustusta ja joudut koetukseen. Sen takia yleensä läpimurrot ja tällaiset uskon alueet eivät tule ihan noin, että minä uskon pam! sieltä se tulee. Siinä on tiettyjä tällaisia odotuksen aikoja ja Jumala testaa sen. Mutta nyt minä tulen siihen asiaa, mitä Jumala näytti minulle hengessä tästä alueesta eilen. Hän näytti minulle että, koska me ollaan lähdetty tälle tielle, joka on uskon tie, niin näin kuitenkin harmaan harson ihmisten päällä. Suomalainen sellainen syyllistäjä ajattelee, minä, minä se olen, en minä enää voi olla mukana kun minä aiheutan harmaita harsoja seurakunnan ylle! Saatte olla kiitollisia, että minä olen niin pitkään ollut pastorina niin minä tiedän mitä ihmiset ajattelee, koska silloin minä voin sanoa asiat, niin kuin ne pitää sanoa, ettei tule väriä tulkintoja, koska meidän päässä on kaikenlaisia tulkintoja asioista. Harsot eivät ole raskaita heittää pois, ne on hyvin helppoja heittää pois, eikö niin? Harsoja on hyvä heitellä pois, mutta betoneja on vaikeampi! Me voidaan heittää täällä harso pois ja me voidaan nousta ja vastustaa tätä epäuskon ja farisealaisuuden ja uskonnollisuuden henkivaltaa ja rukoilla, että Jumala asettaa muurin meidän eteemme suojaksi niin, että ei pääse luikertelemaan sieltä aitojen raoista sellaisia uskonnollisuuden jäänteitä, ne on niin kuin matoja, uskonnollisuuden jäänteet. Ne on just sellaisia jotka sanoo näin, yleensä ne on hirveen hurskaita, ne on kamalan hurskaita ne uskonnollisuuden madot, kun ne tulee ja ne tarttuu sitten moniin meistä niin ettei huomaakkaan. Joskus minä itsekin huomaan, että joku uskonnollisuuden mato on luikahtanut minun ajatusmaailmaani ja minä saatan sanoa jonkun uskonnollisen lauseen. Yleensä se on sitä, se uskonnollinen lause, että se sormi on johonkin muuhun päin eikä itseen päin osoitettuna. Se on kuin tuo tai tuo ei ole sitä ja tätä ja tota. Se on hyvin helppo katkasta se uskonnollisuuden mato, kun sinä käännät vaan sen sormen itseesi päin, oikeaan suuntaan, käännät sen itseesi päin ja murrat oikein sen ja poljet sen. Uskonnollisuus on kaikkea sellaista jossa sä yrität saada aikaan lihassa pyhitystä itsessäsi ja toisissa. Mutta tämä tällainen ymmärrys, että Jumala haluaa meidän sydämen olevan taipuvainen Hänen edessään ja nopea parannuksen tekoon, nopea parannuksen tekoon, taipuvainen Hänen edessään, taipuvainen muuttumaan. Eikä Jumala muuta muuten sillä tavalla, joku on täällä varmaan paniikissa täällä muutoksen kanssa, että täällä koko aika viedään, aina minua remmotaan johonkin suuntaan,

7 joka sunnuntai minua on käsketään muuttumaan. Tämä tulee taas tästä pastorikokemuksesta. Tulee sellainen tuntu, että enkö minä nyt kelpaa sellaisena kun minä olen? Sitten tulee sellainen valtava tarve päästä jonnekin missä vaan sanotaan, että Isi rakastaa sua! Joku sellainen paikka missä kukaan ei sano minulle, että mun tarttee muuttua. Jumala on antanut meille lapseuden Hengen ja se ei ole lapsellinen henki, siinä on ihan suuri ero. Lapseuden Henki on, joka sanoo: Abba, Isä! Jeesuksella oli lapseuden Henki, mutta Hän ei ollut lapsellinen. Jumala haluaa nostaa meitä niin, että me noustaan tähän henkeen jossa meillä on lapsenomainen luottamus siihen, että Jumala on pitävä meistä huolen. Niin, Jumala on pitävä meistä huolen. Koska uskonnollisen henkivallan yks pääominaisuus on uhkailu, uhkailu, se kuuluu sen teoriaan. Uhkailu, teille käy huonosti, jos te yritätte voittaa Jumalalle jotakin ja mennä eteenpäin Jumalan teillä, teille käy huonosti! Aina kun opetuslapset tekivät suuria tekoja Jumalalle ja he lähtivät ulos, uhkailu alkoi. Jumala haluaa antaa meille selvän ymmärryksen siitä, että mikä on meidän turvamme ja meidän sellainen voittomme tässä tilanteessa. Se voitto on siinä, että se, joka laskee turvansa Jumalaan se ei koskaan joudu häpeään. Oletko joskus lukenut tämän Raamatun paikan. Jotka Herraan katsovat he eivät joudu häpeään. Jotka Herraan katsovat he eivät joudu häpeään! Sinä voit olla yksityiselämässäkin maalitauluna ja ikään kuin areenalla. Uskovat oikeastaan kaikki ollaan areenalla, meitä katsoo enkelit ja henkivallat ja ihmiset Jumalan Sanan mukaan. Enkelit, henkivallat ja ihmiset katsoo meitä ja me luullaan, että me touhutaan täällä vaan omaa pientä elämäämme. Ei ole totta! Siksi selittyy minkä takia monien elämässä on valtavat tuiverrukset, koska ei ole kysymys vaan siitä, mitä näkyy, vaan on olemassa näkymätön maailma ja siellä tapahtuvista voitoista on kysymys meidänkin elämässä. Kun näkymättömässä tulee voitto, tulee näkyvässä voitto. Jos näkymättömässä maailmassa, sanotaan nyt ihan konkreettisesti, mitä se yhden ihmisen elämässä voi merkitä seurakunnassa, mitä voi tapahtua, kun näkymättömässä maailmassa tapahtuu voitto, esim. jos sinulla on ollut, sanotaan nyt näin, tällainen että sinä pidät kiinni näkymättömässä maailmassa, jotakin sinä pidät kiinni, sä sanot: Mä annan Jeesukselle ton verran, ton verran mä annan Jeesukselle, ok, Sinä saat Jeesus ton, Sinä saat sen verran, että se näyttää hyvältä seurakunnassa, että se näyttää siltä niin kun mä olisin antanut kaiken seurakunnassa, se näyttää siltä, että mä olen antanut. Mutta sitten mä pidän sellaisen tietyn asian itselläni, että mä en kuitenkaan anna kokonaan itseäni, koska mä pelkään sitä, kun mä annan itseni kokonaan Jumalalle, niin se mokoma vie kaiken. T ämä on todellisuutta! Pelko, piilevä pelko. Jos mä annan itseni kokonaan Jumalalle, jos mä annan, astun sen viimeisen askeleen vielä ja mä sanon, Jumala, Sinä saat minut kokonaan, niin silloin Hän vie kaiken ja Hän tekee mulla mitä tahtoo ja Hän riepottaa mua kuin räsynukkea ja Hän tekee musta sellaisen, mitä mä en tahdo enkä mä voi olla ja Hän pistää mut pää alaspäin roikkumaan ja mä en kestä sitä! Nyt minä puhun sitä, mitä tiedän, että ne tunnemaailman ajatukset ja pelot silloin ajattelevat tai sitten, että on takaovi auki. Ikään kuin tällainen, että joo, tää on ihan hyvä tää läpimurto, ihan hyvä tää shekina-kirkkaus, ihan hyvä, mä haluan shekina-kirkkauden, mä haluan että Jumalan virrat vuotaa mun kautta, Jumalan virta tulvii ja mulla on ihanaa ja mä saan ooooo - mä saan onnentunteita ja mä saan mitä musta vielä tuleekaan kun shekina-kirkkaus tulee mun ylleni?! Sitten on takaovi auki. Takaovi auki sitä varten, että sielunvihollinen ja liha yhdessä kuiskaa siellä takana: Ok, mä katon onnistuuks tää juttu, mutta sitten jos tää ei onnistu, niin mä luikahdan pois. Antakaa anteeksi että minä sanon tämän, mutta tämä on hengellistä todellisuutta. Sitten mä luikahdan pois, mä pidän pikkusen auki siellä, että mä en joudu häpeään. Mutta opetuslapset

8 halusivat joutua Jeesuksen tähden samaan häpeään kuin Jeesus joutui. Tosin se kyllä koeteltiin sitten, mutta ei se mitään, he selvisivät siitä, he selvisivät siitä yläsaliin asti. Jumala tietää mitä rotua me ollaan, Hän tietää miten heikkoja me ollaan, Jumala tietää miten me tarvitsemme Häntä, Hän tietää miten meillä jokaisella on taipumus takaovea pitää auki. Mutta, tiedätkö mikä voitto se on kun sinä hengenmaailmassa suljet sen takaoven ja sanot, että Jeesus, Sun tähtesi Jeesus ja sun kirkkautes takia, mä annan viittani ja sitoudun täysillä suhun ja sun suunnitelmaasi. Tapahtukoon sun tahtos ei mun.