66 I. Kaupunginvaltuusto. V:n 1934 toisen, 1935 toisen ja 1935 neljännen lainan käyttämättä jääneistä varoista: Lapinlahdenkadun talon ja tontin n:o 10 ostoon... Munkkisaaren laiturin töihin Katajanokan rakennustöiden jatkamiseen Kaasulaitoksen pääputkiverkon laajentamiseen ja uusimiseen Sähkölaitoksen koneistoa varten Smk 1,150,000 2,000,000 650,000 140,000: 300,000: Yhteensä Smk 4,240,000: Otettavasta uudesta lainasta: Katariinankadun talon ja tontin n:o 3 ostoon 1 )... Smk 3,600,000 Länsisataman rakennustöiden jatkamiseen» 2,070,000 Rahapajanrannan tavaramakasiinia varten» 5,260,000» nostureita varten» 2,300,000 Herttoniemen rakennustöiden jatkamiseen varatöinä..» 3,800,000 Satama- ja saaristojäänsärkijän hankintaan» 4,000,000 Vesij ohtotöihin» 7,800,000 Sähkölaitoksen johtoverkostoa ja jakelulaitteita varten» 2,930,000 Yhteensä Smk 31,760,000 Kaikkiaan Smk 36,000,000 Tulosääntöön merkittiin kertomusvuoden säästönä kuten v:n talousarvioonkin 57,000,000 markkaa. 1935 C. Muut asiat. Toimenpiteitä Kauppatorin varrella olevain rakennusten korkeuden rajoittamiseksi. Sen jälkeen kun Kauppatorin pohjoissivulla olevain talojen rakennuskorkeuden rajoittamista ja siis nykyisen kaupunkikuvan säilyttämistä tällä paikalla koskeva kysymys viimeksi oli ollut esillä 2 ), oli tässä yhteydessä kysymyksessä olleista yksityisten omistamista tonteista korttelin n:o 5 tontti n:o 5 Helenankadun varrella joutunut valtiolle, joka suhtautui suopeasti kaupungin edellä mainittuihin pyrkimyksiin, ja korttelin n:o 4 tontti n:o 3 Katariinankadun varrella ostettu kaupungille, joten kyseisellä kadunosalla ei enää ollut yksityisten hallussa muita kuin Fastighetsaktiebolaget Stigin omistama, korttelissa n:o 31 oleva Unioninkadun tontti n:o 9 ja Osakeyhtiö Pohjoismaiden yhdyspankin hallinnassa oleva Aktiebolaget Norra Esplanadgatan 5 nimisen yhtiön korttelissa n:o 4 omistama Helenankadun tontti n:o 4. Käytyään näiden tonttien omistajain kanssa rakennuskorkeuksien rajoittamismahdollisuuksia koskevia neuvotteluja asian järjestämiseksi sopimusteitse kaupunginvaltuusto, tehden myöskin jälkimmäistä tonttia koskevan ostotarjouksen 3 ), päätti 4 ) hyväksyä Fastighetsaktiebolaget Stigin tarjouksen rakennuskorkeuden rajoittamisesta yhtiön edellä mainitulla tontilla -f 24.73 m:iin yli nollatason 5 ) ja tämän johdosta Ks. tämän kert. s. 10. 2 ) Yrt. v:n 1931 kert. s. 108 ja 243 sekä v:n 193.2 kert. s. 10 ja 158. 3 ) Vrt. tämän kert. s. 15. 4 ) Kvsto 27 p. helmik. 11 ja 27 p. maalisk. 21. 5 ) Vrt. tämän kert. s. 3.
67 I. Kaupunginvaltuusto. suorittaa yhtiölle käteisellä 340,000 markkaa sekä korvata 23,400 markalla yhtiön jo tonttinsa rakentamista varten tilaamat uudisrakennuspiirustukset, ollen mainitut varat, yhteensä 363,400 markkaa, merkittävä v:n 1936 talousarvioon, kuitenkin oikeuksin käyttää ne ennakolta kertomusvuonna. Lauttasaaren taajaväkisen yhdyskunnan rajain määrääminen. Uudenmaan läänin maaherran pyydettyä m.m. Helsingin kaupungin lausuntoa Lauttasaaren taajaväkisen yhdyskunnan valtuuston maaherralle osoittamasta anomuksesta yhdyskunnan rajain määräämiseksi anomukseen liittyvän karttapiirroksen mukaisesti, kaupunginvaltuusto päättiannettavassa lausunnossaan pysyä pääasiallisesti kyseisen yhdyskunnan hallintoohjesääntöehdotusta 2 ) käsiteltäessä esitetyllä kannalla, että yhdyskuntaan olisi luettava Lauttasaaren kylä, kuitenkin siten, että rajain ulkopuolelle jätettäisiin entiset linnoitusalueet RN l 1 ja l 2, Mustasaaren saariryhmä RN l 3 sekä kaupungille Lauttasaaren tien rakentamisen yhteydessä luovutettu alue. Kun tästä kuitenkin saattoi syntyä epäselvyyttä esim. yhteisen rauhoituspiirin, Aspholmen nimisellä saarella olevien tilain sekä kaupungin Lauttasaarella omistaman tiemaan suhteen, olisi tämä lausunnossa otettava huomioon ja esitettävä yhdyskunnan alueen ulkopuolelle jätettäviksi seuraavat Lauttasaaren kylään kuuluvat maa- ja vesialueet: Helsingin kaupungin omistamat linnoitusalueet eli Plats för försvarsverk för ryskä militären ja Plats för fästningsverk för ryskä militären nimiset tilat RN l 1 ja l 2, kaupungin omistama Svartholmen-Hästholmen niminen tila RN l 144, sen vesialueen piirissä olevat yksityisten omistamat tilat Strandbo RN l 172 ja Aspholmen R N l 173 sekä J. Tallbergin perillisten Helsingin kaupungille kesäkuun 18 p:nä 1934 päivätyllä luovutuskirjalla Drumsön tilasta R N l 267 luovuttama n. 14 ha:n suuruinen maa- ja n. 31.4 ha:n suuruinen vesialue, joiden erottamistoimitus paraillaan oli vireillä. Yhdyskuntaan kuuluvien alueiden suhteen oli lisäksi huomautettava, että niihin luettaisiin myös Helsingin kaupungin edellä mainitun luovutuskirjan nojalla omistama 18 m:n levyinen tiemaa Klaarantieltä saaren etelärannalla olevaan kansanpuistoon sekä vesialueen jaossa yhteiseksi jätetty n. 6 ha:n suuruinen rauhoituspiiri. Kuusisaaren liittäminen Munkkiniemeen. Kiinteistölautakunnan valmisteltua kaupunginhallituksen kehoituksesta 3 ) uudelleen kysymystä lausunnon antamisesta Helsingin kaupungin puolesta maaherralle Kuusisaaren liittämistä Munkkiniemen taajaväkiseen yhdyskuntaan koskevan mainitun yhdyskunnan valtioneuvostolle osoittaman anomuksen johdosta, kaupunginvaltuusto, koska liittymisestä riippumaton Kuusisaaren rakennussuunnitelma nyttemmin oli valmistunut ja jätetty maaherralle vahvistettavaksi ja kaupungin kehitystä haittaavaa asutusta ei näin ollen enää tarvinnut pelätä sinne syntyvän, lautakunnan esityksen mukaisesti päätti 4 ) esittämättä rakennuskiellon antamista sekä maanjakotoimitusten kieltämistä, ainoastaan ilmoittaa maaherralle, ettei kaupungilla ollut mitään puheena olevaa liittämistä vastaan, sekä vaihtoehtoisesti puoltavansa saaren muodostamista erilliseksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Reijolan alueen osan rakennuskielto. Kaupunginvaltuuston tehtyä valtioneuvostolle tätä koskevan anomuksen 5 ) sisäasiainministeriö tammikuun 29 p:nä kielsi G ) uudisrakennusten rakentamisen eräälle osalle Reijolan aluetta ilman maistraatin kussakin tapauksessa antamaa lupaa, huomioon- Kvsto 20 p. marrask. 15. 2 ) Ks. v:n 1934 kert. s. 83. 3 ) S:n s. 80. 4 ) Kvsto 19 p. kesäk. 5. 5 ) Ks. v:n 1934 kert. s. 7. 6 ) Kvsto 27 p. maalisk. 2.
68 I. Kaupunginvaltuusto. ottaen kuitenkin asemakaavalain 67 :n säännökset. Tämä kielto olisi voimassa helmikuun 1 p:stä lukien kunnes valtuusto oli hyväksynyt kyseisen alueen asemakaavan, ei kuitenkaan enemmän kuin kaksi vuotta, eli siis helmikuun 1 p:ään 1937 saakka, ellei määräaikaa erityisistä syistä pidennetty. Haagan ja Kulosaaren raitiotieliikenteen korvaaminen linja-autoliikenteellä. Raitiotie- ja omnibusosakeyhtiö oli anonut kaupunginvaltuustolle osoittamassaan kirjelmässä saada lopettaa säännöllisen raitiotieliikenteen Haagan ja Kulosaaren raitiotielinjoilla ja sen sijasta ylläpitää näillä linjoilla säännöllistä linja-autoliikennettä, jolloin nykyiset ajomaksut ja oikeus siirtoon autolinjalta raitiotielinjoille ja päinvastoin pysytettäisiin muuttumattomina, sekä lisäksi, että Haagan linjan nykyinen raide saataisiin poistaa Tilkan sairaalan kohdalta linjan päätepisteeseen asti, minkä useita kertoja esillä olleen kysymyksen yhtiö jälleen otti käsiteltäväksi, koska Turuntien uudelleenjärjestely Tilkan kohdalla joka tapauksessa vaatisi raiteen siirron runsaasti 1 km:n matkalla suurin kustannuksin, ja sillä perusteella, että kaupungin ja Kulosaaren välinen liikenneyhteys kaipasi parannuksia, sekä myöskin ottaen huomioon, että kummatkin linjat entisellään ollen vuosittain tuottivat tappiota. Kiinteistölautakunnan suoritettua perusteellisia tutkimuksia asiassa, päästen niissä perin myönteiseen tulokseen esityksen suhteen, kaupunginvaltuusto päättioikeuttaa Raitiotie- ja omnibusosakeyhtiön harkitsemanaan ajankohtana lopettamaan kyseisten linjain raitiotieliikenteen sekä suorittamaan anomansa raidepoiston edellytyksin, että yhtiö samanaikaisesti sai oikeuden näiden linjain liikennöimiseen linja-autoilla. Sittemmin Raitiotie- ja omnibusosakeyhtiö ryhtyi toimenpiteisiin linjaautojen hankkimiseksi Haagan linjalle sekä harkitsemaan miten tätä liikenneyhteyttä oli ylläpidettävä, asettuen tällöin sellaiselle kannalle, että linja olisi jaettava Haagan kauppalan Helsingin kaupungin asutun osan rajaan yhdistävään esikaupunkilinjaan ja tästä kaupunkiin johtavaan kaupunkilinjaan, joista edellinen johdettaisiin pääasiallisesti entisen raitiotielinjan suunnassa, kulkien kuitenkin Tilkan kohdalla pitkin Turuntien uudestirakennettua osaa, jolloin päätekohta olisi Turuntiellä Töölön tullin kohdalla. Tästä alkava kaupunkilinja kulkisi Huopalahden-, Topeliuksen-, Runeberginja Arkadiankatua pitkin uuden linja-autoaseman länsipuolelle, sieltä Annankatua, Bulevardia, Erottajaa ja Etel. Esplanaadikatua pitkin Kauppatorille ja sitten joko Päävartiontorille tai Meritullintorille sijoitettavaan päätekohtaan. Siirto linja-autoista raitiovaunuihin ja päinvastoin olisi sallittu kaikissa kohdin, missä molemmat kulkuneuvot tapasivat toisensa tai kulkivat ristiin. Esikaupunkilinjalle tulisi 4 vaunuvuoroa tunnissa, mutta kaupunkilinjalle sijoitettaisiin vaunu joka 7 1 / 2 min. kohden. Aj omaksut olisivat esikaupunkilinjalla 2 markkaa kertalipulta ja 1: 50 markkaa alennuslipulta ja kaupunkilinjalla 1: 25 markkaa kertalipulta ja 1 markka alennuslipulta, jotka molemmat liput oikeuttaisivat matkustajan ilman lisämaksuja jatkamaan matkaansa raitioteillä voimassa olevain sääntöjen mukaisesti; siirtolippu linja-autoon oli tällöin lunastettava jo raitiovaunussa. Kaupunginvaltuusto päätti 2 ) oikeuttaa yhtiön järjestämään Haagan linja-autolinjan sen johtokunnan ehdottamalla tavalla hyväksyen tässä liikenteessä kannettavaksi ajomaksuina johtokunnan ehdottamat rahamäärät. Kvsto 19 p. kesäk. 19. 2 ) S:n 4 p. jouluk. 24.
69 I. Kaupunginvaltuusto. Samalla valtuusto päätti kehoittaa yhtiötä tekemään erillisen ehdotuksen v. 1913 annetun toimiluvan mukaan Töölön kaupunginosiin pohjois-eteläsuunnassa järjestettävää liikenneyhteyttä koskevassa asiassa. Koirien irrallaan juoksentelemista rajoittavien säännösten lisäämistä poliisijärjestykseen koskevan valituksen Uudenmaan läänin maaherra helmikuun 15 p:nä antamallaan päätöksellä hylkäsi 2 ), katsoen, etteivät valittajat olleet osoittaneet, että kaupunginvaltuuston kyseinen päätös olisi syntynyt laista poikkeavassa järjestyksessä tai olisi lain tai asetuksen vastainen tai menisi valtuuston toimivaltaa ulommaksi, ja kun valittajat eivät olleet edes väittäneet sen loukkaavan heidän yksityistä oikeuttaan. Kauppa- y. m. liikkeiden sekä liiketoimistojen aukioloaikaa koskevan v:n 1935 alusta voimaan tulleen uuden lain mukaisesti kaupunginvaltuusto määräsi parturin- ja kähertäjänliikkeiden sekä sanomalehtien pääkonttorien 3 ) aukioloajat juhla- ja pyhäpäivinä sekä maito-, leipä- ja kukkakauppain 4 ) aukioloajat arki- ynnä juhla- ja pyhäpäivinä. Kioski- y. m. sekä ulkosalla tapahtuva kauppa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 5 ) eräin muutoksin kaupunginhallituksen ehdotuksen kioskeissa ja niihin verrattavissa myyntipaikoissa sekä ulkosalla kaupungin alueella harjoitettavaa kauppaa ja muuta sen tapaista ansiotoimintaa koskeviksi määräyksiksi 6 ). Käyttörahaston ja verotasausrahaston säännöt. Sisäasiainministeriö vahvisti 7 ) tammikuun 29 p:nä noudatettaviksi kaupungin käyttörahaston ja verotasausrahaston säännöt 8 ). Helsingin kaupungin virkasäännön muuttaminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9 ) eräin pienin korjauksin kaupunginhallituksen ehdotuksen eräiden viranhaltijain irtisanomisen ja erottamisen rajoittamista y. m. koskevain muutosten 10 ) tekemisestä kaupungin virkasäännön 6 ja 12 :ään. Tilintarkastajain johtosäännön uusiminen. Kaupunginvaltuuston tätä varten asettaman komitean 11 ) laadittua ehdotuksen vuositilintarkastajain johtosäännön uusimisesta ja tämän johdosta revisionikonttorin johtosääntöön tehtävistä muutoksista kaupunginhallitus antoi pääasiallisesti edellisen mukaisen oman ehdotuksensa Helsingin kaupungin tilintarkastajain johtosäännön uusimiseksi, minkä valtuusto hyväksyi 12 ). Kaupunginhallituksen johtosääntö. Apulaiskaupunginjohtajien tehtävien jaon tasoittamiseksi kaupunginvaltuusto päätti 13 ) tehdä kaupunginhallituksen johtosäännön 4 :ään tarpeelliset muutokset, joiden mukaan m.m. köyhäinhoitoa ja lastensuojelua koskevien kysymysten valmistelu ja esittely siirtyivät sosiali- ja opetusasiain johtajalta rahatoimenjohtajalle 14 ). Kaupunginhallituksen asiamiesosaston ja kiinteistötoimiston johtosääntöjen muuttaminen. Jotta kaikki kaupungin kiinteistöjä koskevat, ennen osin kaupunginhallituksen allekirjoittamat ja sen asiamiesosaston säilyttämät, osin kiinteistölautakunnan allekirjoittamat ja kiinteistötoimiston sihteerin säilyttämät sopimukset saataisiin saman toimiston säilytettäviksi, Ks. v:n 1933 kert. s. 81. 2 ) Kvsto 27 p. maalisk. 5. 3 ) S:n 23 p. tammik. 10 ja 29 p. toukok. 21 ; vrt. myös Kunnall. asetuskok. s. 8. 4 ) Kvsto 27 p. maalisk. 14 ; vrt. myös Kunnall. asetuskok. s. 9. 5 ) Kvsto 27 p. maalisk. 15. 6 ) Ks. Kunnall. asetuskok. s. 6. 7 ) Kvsto 27 p. helmik. 3 ; ks. myös Kunnall. asetuskok. s. 4. 8 ) Ks. v:n 1934 kert. s. 40. 9 ) Kvsto 28 p. elok. 14. 10 ) Ks. Kunnall. asetuskok. s. 31. - 11 ) Vrt. v:n 1933 kert. s. 92. 12 ) Kvsto 18 p. jouluk. 10 ja kvston pain. asiakirj. n:o 20. 13 ) Kvsto 23 p. tammik. 7. 14 ) Ks. Kunnall. asetuskok. s. 2.
70 I. Kaupunginvaltuusto. kaupunginvaltuusto päättihyväksyä tehtäväksi kaupunginhallituksen asiamiesosaston ja kiinteistötoimiston johtosääntöihin sellaiset muutokset 2 ), että kiinteistötoimiston sihteeri määrättiin pitämään hoidossaan myöskin kaupunginhallituksen ennen laatimat kaupungin kiinteää omaisuutta koskevat sopimukset, samalla lisäten 3 ) asiamiesosaston johtosääntöön määräyksen, jonka mukaan asiamiehen tuli kaupunginlakimiehen estyneenä ollessa hoitaa tämän tehtävät. Kassa- ja tililaitoksen johtosäännön muuttaminen. Koska kertomusvuoden talousarviossa käytetyn uuden talousarvioasetelman mukaan teknilliset laitokset oli liitetty muodollisella nettokytkennällä kaupungin yleiseen talousarvioon, katsottiin enää tarpeettomaksi rinnakkaisten kameraalisen kirjanpidon ja liikekirjanpidon pitäminen, sillä jälkimmäinen yksinään oli riittävä näyttämään laitosten sekä liiketaloudellisen tuloksen että budjettioikeudellisen kehityksen, jos vain liikekirjanpidon tilijako järjestettiin siten, että alitilien yhdistämisellä saatiin vaivattomasti talousarviossa sarekkeen sisäpuolella määritellyt momentit, mitä yhdistelyä jo pidettiin silmällä tätä momenttijakoa suunniteltaessa. Kaupunginvaltuusto päätti 4 ) muuttaa kassa- ja tililaitoksen johtosääntöä kameraalisen kirjanpidon lakkauttamisen edellyttämällä tavalla 5 ). Rafael Ahlströmin rahastojen korkovarain käyttöä koskevien säännösten muuttamisesityksen suhteen, jota oli kaupunginhallitukseen palautettuna 6 ) edelleen tutkittu, päätettiin 7 ) jatkokäsittelyssä, ettei se antaisi kaupunginvaltuustolle toimenpiteen aihetta. Verotusvalmisteluviraston uudelleenjärjestely. Uudenmaan läänin maaherra teki keväällä 1934 kaupunginhallitukselle ehdotuksen Helsingin verotusvalmisteluviraston uudelleenjärjestämisestä, siten, että valtio huolehtisi viraston toiminnasta ja valvonnasta kokonaisuudessaan kunnan suorittaessa puolet sen kustannuksista, antaen tästä yksityiskohtaisen ehdotuksen. Kaupunginhallituksen asiaa tutkimaan asettama komitea päätyi työssään sellaiseen lopputulokseen, että olisi asianmukaisinta pysyttää verotusvalmisteluvirasto pääasiallisesti entisellään. Mietinnössään komitea samalla esitti keinoj a viraston toiminnassa esiintyvien, maaherran esityksen aiheena olleiden epäkohtien korjaamiseksi, joista oli tärkeintä se, ettei viraston varain käytöstä voitu saada yhtenäistä kuvaa, koska osa sen tileistä tarkastettiin valtion, toinen osa taas kunnan puolesta, sekä toiseksi viraston viranhaltijain palkkauksessa vallitsevat epäjohdonmukaisuudet. Hyväksyen komitean ehdotukset asiassa, joita kannattamaan verotusvalmistelukuntakin pääpiirteittäin oli asettunut, kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen ehdotuksesta päätti 8 ): että verotuksen valmistelu pysytetään toistaiseksi pääasiallisesti entisellään; että verotusvalmisteluviraston esimies velvoitetaan antamaan sekä valtiolle että kunnalle kuukausittain tilitys viraston kaikista menoista ja tuloista; että valtio ja kaupunki asettavat kumpikin yhden henkilön tarkkailemaan verotusvalmisteluviraston toimintaa ja erittäinkin sen varain hoitoa; sekä Kvsto 27 p. helmik. 10. 2 ) Ks. Kunnall. asetuskok. s. 5 ja 6. 3 ) S:n s. 5. 4 ) Kvsto 23 p. tammik. 12. 5 ) Ks. Kunnall. asetuskok. s. 3. 6 ) Vrt. v:n 1934 kert. s. 62. 7 ) Kvsto 13 p. helmik. 6. 8 ) S:n 18 p. syysk. 4 ja kvston pain. asiakirj. n:o 9.
71 I. Kaupunginvaltuusto. että verotusvalmisteluviraston kustannusten jakamisessa valtion ja kaupungin kesken noudatetaan toistaiseksi siihenastista tasajakoa. Edelleen valtuusto päätti maaherralle annettavassa lausunnossa esittää, että valtion viranomaiset puolestaan hyväksyisivät edellä esitetyn järjestelyn sekä ryhtyisivät sellaisiin toimenpiteisiin, jotka järjestelyn toteuttamiseksi valtion puolelta olivat tarpeen. Lopuksi päätettiin, edellyttäen, että valtion viranomaiset hyväksyivät edellä esitetyn järjestelyn, lakkauttaa verotusvalmistelukunta ja antaa kaupunginhallitukselle toimeksi laatia ehdotus sen tilalle perustettavan verotusvalmistelutoimiston johtosäännöksi ja palkkausjärjestelyksi. Uusi palojärjestys. Uudenmaan läänin maaherra oli kiertokirjeellä kehoittanut m.m. Helsingin kaupunkia v:n 1933 kesäkuun 22 p:nä annetun palolain ja seuraavan joulukuun 30 p:nä annetun palosäännön mukaisesti valitsemaan itselleen palolautakunnan tai uskomaan sille kuuluvat tehtävät muulle palosäännön edellyttämälle viranomaiselle ja antamaan tälle elimelle toimeksi voimassa olevien paloturvallisuutta koskevien määräysten tarkastamisen ja mahdollisesti tarvittavien uusien palojärjestyksen ja määräysten laatimisen sekä palotoimen saattamisen muutenkin palolain ja palosäännön määräysten mukaiseksi. Palotoimikunnan tämän johdosta sekä palojärjestyksen että muiden palotointa koskevien määräysten uudelleenlaatimista varten asettaman komitean laatimaan ehdotukseen uudeksi Helsingin kaupungin palojäijestykseksi kaupunginhallitus puolestaan teki eräitä muutoksia, jonka jälkeen kaupunginvaltuusto muutamin muutoksin hyväksyi 1 ) sen ehdotuksen lukuunottamatta 20 ja 34 :iä, jotka palautettiin kaupunginhallitukseen edelleen valmisteltaviksi. Sittemmin valtuusto hyväksyi 2 ) nekin kaupunginhallituksen asian lisäkäsittelyn jälkeen ehdottamassa muodossa alistaen ehdotuksen kokonaisuudessaan Uudenmaan läänin maaherran vahvistettavaksi. Palojärjestysehdotusta laadittaessa oli havaittu tarpeettomaksi laatia palolautakunnalle omaa ohjesääntöä, koska sen tehtävät oli riittävän tyhjentävästi selostettu osittain palosäännössä, osittain eräissä kunnan yleistä hallintoa koskevissa määräyksissä ja säännöissä. Kaupungin nuohous]ärjestelmän uudelleenjärjestäminen. Sen jälkeen kun kaupungin nuohoustoimen kunnallistamista koskeva aloite 3 ) oli lähetetty kaupunginhallituksen valmisteltavaksi valmisteluviranomaiset olivat suorittaneet asiassa tutkimuksia. Tällöin todettiin täysin voimassa olevan piirinuohousj ärj estelmän varjopuolet mutta havaittiin myöskin kunnallisen nuohousj ärj estelmän käytännössä tulevan siinä määrin epätyydyttäväksi, ettei sen käytäntöönottamista voitu puoltaa, mutta sen sijaan kylläkin sellaista puolikunnallista järjestelmää, jonka johdossa sekä kunta että talonomistajat olisivat edustettuina, jolloin ensinmainitulla olisi määräämisvalta. Tämä järjestelymuoto olisi perin tarkoituksenmukainen, ollen se joustava ja verraten pienikustannuksinen sekä koska sen kautta yleiset paloturvallisuusnäkökohdat tulisivat parhaiten valvotuiksi ja kiinteistönomistajatkin, joiden omaisuuden hoitoa nuohoustoimi lähinnä koski, voisivat tällöin itse osallistua sitä hoitavan laitoksen johtoon. Asiasta tehdyn tätä koskevan ehdotuksen mukaisesti kaupunginvaltuusto päätti 4 ): Kvsto 20 p. marrask. 12 ja kvston pain. asiakirj. n:o 16. 2 ) Kvsto 4 p. jouluk. 15. 3 ) Yrt. v:n 1934 kert. s. 84. 4 ) Kvsto 20 p. marrask. 11 ja kvston pain. asiakirj. n:o 14.
72 I. Kaupunginvaltuusto. jättää nuohoustoimen hoidon perustettavalle kaupungin ja täkäläisten asuntokiinteistöyhdistysten muodostamalle nuohouslaitososakeyhtiölle, jossa kaupunki olisi pääosakkaana; merkitä v:n 1936 talousarvioon 400,000 markan määrärahan kaupungin merkitsemien osakkeiden hinnan suorittamiseksi; sekä antaa kaupunginhallituksen tehtäväksi ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin. Tuberkuloosihuoltotoimiston uudelleenjärjestäminen. Tuberkuloosin vastustamistyön käytännöllistä järjestelyä harkitsemaan asetetun komitean laadittua kaupungin parantolahoitopaikkain lisäämistä tarkoittavan mietintönsä ohella myösldn tuberkuloosihuoltotoimiston uudelleenjärjestämistä 2 ), siirtäen sen yhteyteen tuberkuloosisairaalan röntgenosaston ja lisäten toimiston riittämätöntä työvoimaa, sekä tämän edellyttämää tuberkuloosisairaalan laajentamista 3 ) koskevat mietinnöt, kaupunginvaltuusto päätti 4 ) periaatteellisesti hyväksyä komitean ehdotukset tuberkuloosihuoltotoimiston toiminnan uudelleenjärjestämisestä. Kaupungin sairaalain palkkasääntöön merkitsemättömäin viranhaltijain työaika oli ollut eri sairaaloissa eri pituinen, eräissä kohdin liiankin pitkä, joten kaupunginvaltuusto sen yhdenmukaistamiseksi päätti 5 ), että se v:n 1936 alusta lukien oli oleva 216 tuntia neliviikkoisen ajanjakson kuluessa eli keskimäärin 9 tuntia päivässä, ollen kyseiselle viranhaltijaryhmälle mikäli mahdollista järjestettävä yksi vapaapäivä viikossa. Samalla valtuusto antoi sairaalahallitukselle tehtäväksi ryhtyä tämän periaatteellisen päätöksen täytäntöönpanosta aiheutuviin toimenpiteisiin. Lääketieteellisen opetuksen antaminen Kivelän sairaalassa. Helsingin yliopiston rehtorin lähetettyä kaupunginhallitukselle lääketieteellisen tiedekunnan laatiman ehdotuksen Kivelän sairaalan yleisellä osastolla parina edellisenä vuonna erinäisin ehdoin lääketieteenkandidaateille annetun sisätautiopin opetuksen järjestämisestä kokonaan uudelleen entistä laajempana, kaupunginvaltuusto oikeutti 6 ) kaupunginhallituksen tekemään yliopiston kanssa tätä koskevan sopimuksen 7 ). Suomen punaisen ristin sairaalan ylimääräisten sairassijain käytäntöönotto. Ottaen huomioon kaupungin sairassijain riittämättömyyden kaupunginvaltuusto suostui 8 ) siihen, että Suomen punaisen ristin sairaalassa tarpeen vaatiessa käytettiin kaupungin tarpeisiin kaikkiaan 15 9 ) sopimuksenmukaista ylimääräistä sairassijaa. Tavarain punnitseminen ja mittaaminen tulli pakkahuoneen ulkopuolella. Helsingissä vallitsevan tavarain punnitsemista ja mittaamista tullipakkahuoneen ulkopuolella koskevan järjestelmän yksine vaakamestareineen käytyä perin vanhentuneeksi kaupunginvaltuusto päätti 10 ) tarpeellisen uudistuksen aikaansaamiseksi asiassa oikeuttaa satamalautakunnan asettamaan enintään kolme vaakamestaria ja hyväksymään näille järjestyssäännön sekä taksan tavarain punnitsemisesta ja mittauksista tullipakkahuoneen ulkopuolella. Kaupunkien kansakoulutarkastajan nimittämistapa. Kouluhallitus ilmoitti kiertokirjeessä, että korkein hallinto-oikeus oli eräässä valitusasiassa äskettäin antamassaan päätöksessä katsonut, että kysymyksen ollessa kaupunkien Vrt. tämän kert. s. 33. 2 ) S:n s. 74. 3 ) S:n s. 23. 4 ) Kvsto 4 p. jouluk. 26 ja kvston pain.asiakirj. n:ol8. 5 ) Kvsto 30 p. lokak. 21 6 ) S:n 29 p. toukok. 14. 7 ) Yrt. tämän kert. s. 201. 8 ) Kvsto 27 p. helmik. 15. 9 ) Vrt. v:n 1934 kert. s. 84. 10 ) Kvsto 4 p. jouluk. 28.
73 I. Kaupunginvaltuusto. kansakoulutarkastajan oikeudesta pysyä virassaan, oli sovellettava valtion viran tai pysyväisen toimen haltijan nimittämiskirjoista sekä hänen oikeudestaan pysyä virassaan tai toimessaan kesäkuun 29 p:nä 1926 annetun lain säännöksiä. Samalla saamansa kehoituksen mukaisesti kaupunginvaltuusto päättiantaa suomen- ja ruotsinkielisten kansakoulujen johtokunnille tehtäväksi laatia ehdotuksen niiksi muutoksiksi kansakoulujen ohjesääntöihin, joihin edellä oleva ehkä antoi aihetta. Kansakoulujen siivoojain palvelusehtojen muuttaminen. Kaupunginvaltuusto päätti 2 ), että kansakoulujen siivoojille saatiin suorittaa heidän nykyinen kuukausipalkkansa myöskin kesäkuukausilta ehdoin, että he eri korvauksetta huolehtivat kouluissa kesä- ja joululomain aikana suoritettavista suursiivouksista, sekä että tähän tarkoitukseen kertomusvuonna saatiin käyttää suursiivouksia varten varattua määrärahaa. Kallion uuden kansakoulun nimi. Kaupunginvaltuusto päätti 3 ), että Kallion uuden suomenkielisen kansakoulun nimeksi oli tuleva Aleksis Kiven koulu. Uuden suomenkielisen lastentarhan perustaminen. Koska kaupungin lastentarhoissa vallitsi suuri tilanahtaus niin että vuosittain oli pakko hylätä suuri määrä niihin pyrkivistä, jolloin oli pakko evätä pääsy suhteellisesti paljon useammilta suomen- kuin ruotsinkielisiltä lapsilta ja heidän vanhempainsakin joukossa lisäksi oli suomenkielisten puolella vähävaraisten osuus paljon suurempi kuin ruotsinkielisten puolella, kaupunginvaltuusto päätti 4 ) perustaa Ruoholahden seuduille v:n 1936 syyskuun alusta uuden suomenkielisen lastentarhan sekä merkitä mainitun vuoden talousarvioon sitä varten 101,675 markkaa menopuolelle ja 37,291 markkaa tulopuolelle. Samalla valtuusto päätti perustaa sitä varten neljä 6 palkkaluokkaan kuuluvaa lastentarhanopettajattarenvirkaa sekä yhden talousapulaisentoimen ja kaksi aputytöntointa. Helsingissä toimivain panttilainayhtiöiden kunnallistamista koskeva esitys. Valtioneuvoston tätä koskevan toimeksiannon johdosta valtiovarainministeriö teki Helsingin kaupungille esityksen sen ammattimaisen panttilainausliikkeen kunnallistamisesta siten, että kaupunki lunastaisi siellä panttilainausliikettä harjoittavain yhtiöiden, Helsingfors pant-aktiebolagin ja Osakeyhtiö Helsingin panttilainakonttorin, osakkeet kunnalle, ilmoittaen ministeriö suunnitelman toteuttamisen helpottamiseksi myöntävänsä kaupungille tarvittavan lainan. Tämän johdosta yhtiöiden kanssa käydyissä neuvotteluissa tarjottiin kaupungille määrätyin ehdoin lunastettavaksi 9,020 kpl. edellisen yhtiön 800 markan nimellisarvoista osaketta ä 700 markkaa ja 20,231 kpl. jälkimmäisen yhtiön osaketta niiden 100 markan suuruisesta nimellisarvosta, mutta kun päätöksen tekoon vaadittavaa määräenemmistöä ei saatu kysymyksen ollessa kaupunginvaltuustossa esillä, asia raukesi, mistä oli ilmoitettava 5 ) valtiovarainministeriölle. Väkijuomaliikkeen perustamista taka-töölöön koskeva asia. Osakeyhtiö Alkoholiliike aktiebolagin hallintoneuvoston tiedusteltua väkijuomalain 8 :n 6 kohdan mukaisesti kaupunginvaltuuston mielipidettä uuden väkijuomaliikkeen avaamisesta taka-töölössä valtuusto päätti 6 ) antaa asiasta epäävän lausunnon. Apulaissyyttäjien asettaminen. Kun rangaistusmääräyksestä toukokuun 25 p:nä 1934 annetun lain soveltaminen Helsingin kaupungin raastuvan- Kvsto 8 p. toukok. 10. 2 ) S:n 8 p. toukok. 27. 3 ) S:n 27 p. helmik. 16. 4 ) S:n 20 p. marrask. 24. 5 ) S:n 18 p. syysk. 3. 6 ) S:n 4 p. jouluk. 42.
74 I. Kaupunginvaltuusto. oikeuden tuomiopiirissä Uudenmaan läänin maaherran asiasta hankkiman selvityksen mukaan oli tuottanut vaikeuksia ja ilmeisesti vaati sellaisten apulaissyyttäjien asettamista, joista säädetään lain 12 :ssä, maaherra on oikeuskanslerille osoittamassaan kirjelmässä esittänyt ryhdyttäväksi sellaisiin toimenpiteisiin, että Helsingin poliisilaitoksen eri piirien komisariot määrättäisiin lain edellyttämissä tapauksissa toimimaan apulaissyyttäjinä. Oikeuskansleri oli ilmoittanut maaherralle olevansa puolestaan valmis antamaan tämän esittämät määräykset sekä ryhtymään toimiin tarpeellisiksi ehkä havaittavien ohjesääntöjen y. m. muutosten aikaansaamiseksi, mutta, ottaen huomioon, että komisarioiden määrääminen apulaissyyttäjiksi kuitenkin edellytti tarpeellisten varain myöntämistä heidän palkkaamisekseen, lähetti asiakirjat maistraatille saatettaviksi asianomaisten kaupungin viranomaisten tietoon sellaisia toimenpiteitä varten, joihin kaupungin puolelta katsottiin asiassa olevan aihetta. Annettavassa lausunnossaan kaupunginvaltuusto päättiilmoittaa, että vaikka se, kuten oikeuskanslerikin sekä yhteinen raastuvanoikeus sen annettavassa lausunnossa olivat ilmoittaneet olevansa, oli sitä mieltä, ettei rangaistusmääräyksien tuomitseminen Helsingin kaupungin raastuvanoikeuden tuomiopiirissä nykyiseen järjestelmään verraten olisi omiaan helpottamaan eikä yksinkertaistamaan vähäisten rikosjuttujen käsittelyä, kaupunki kuitenkin, jos oikeuskansleri piti välttämättömänä rangaistusmääräysjärjestelmän toimeenpanemista siellä, oli suostuvainen suorittamaan apulaissyyttäjien palkkaamiseksi 36,000 markkaa vuodessa. Samalla päätettiin, että kertomusvuoden syyttäjistön tilapäisen työvoiman määrärahaa tämän johdosta saisi ylittää 24,000 markkaa. Uuden konttoriapulaisenviran perustamista toisen kaupunginvoudin konttoriin koskevan esityksen kaupunginvaltuusto epäsi 2 ). Rikostuomioiden toimeenpanokonttorin yksi palkkasääntöön merkitsemättömiin pysyväisiin virkoihin kuuluva ulosottoapulaisenvirka päätettiin 3 ) lakkauttaa helmikuun 1 p:stä 1936 lukien. Poliisilaitoksen rikospoliisiosaston sairaanhoitajattaren viran vakinaistamista koskeva esitys evättiin 4 ). Rakennustarkastuskonttorin työvoiman lisääminen. Koska rakennustoiminta kaupungissa kertomusvuonna osoitti niin suurta vilkastumista, että rakennustarkastuskonttori ei voinut tyydyttävällä tavalla työskennellä ilman lisätyövoimaa, kaupunginvaltuusto myönsi 5 ) sekalaisten yleisten menojen pääluokkaan sisältyvistä yleisistä käyttövaroistaan 49,000 markkaa maistraatin käytettäväksi arkkitehti-valvojan ja insinööri-valvojan palkkaamiseksi konttoriin viideksi kuukaudeksi sekä insinööriylioppilaan palkkaamiseksi helpompain rakennustöiden valvontaa varten kiireimpänä työaikana kolmeksi kuukaudeksi ja arkkitehtiylioppilaan kahdeksi kuukaudeksi. Uuden kanslistinviran perustaminen terveydenhoitolautakunnan toimistoon. Kaupunginvaltuusto päätti 6 ) perustaa v:n 1936 alusta terveydenhoitolautakunnan toimistoon, jossa vallitsi liiallinen työnpaljous, uuden 4 palkkaluokkaan kuuluvan kanslistinviran. Uusien virkain perustaminen tuberkuloosihuoltotoimistoon. Tuberkuloosinvastustamistyön käytännöllistä järjestelyä harkitsemaan asetetun komitean 7 ) tuberkuloosihuoltotoimiston toiminnan uudelleenjärjestelyä ja laa- Kvsto 17 p. huhtik. 2. 2 ) Kvsto 30 p. lokak. 15. 3 ) S:n 20 p. marrask. 16. 4 ) S:n 9 p. lokak. 24. 5 ) S:n 8 p. toukok. 9. 6 ) S:n 18 p. syvsk. 13. 7 ) Ks. v:n 1934 kert. s. 220.
75 I. Kaupunginvaltuusto. j entämistä koskevan mietinnön mukaisesti kaupunginvaltuusto päätti*) perustaa mainittuun toimistoon v:n 1936 alusta lukien 5 palkkaluokkaan kuuluvan laboratoriohoitajattarenviran ja 3 palkkaluokkaan kuuluvan laboratorioalihoitajattarenviran sekä toimiston polikliinillistä työtä varten samasta ajankohdasta lukien 5 palkkaluokan mukaisen osastonhoitajattarenviran ja kaksi 3 palkkaluokan mukaista alihoitajattarenvirkaa. Kouluhammasklinikan virkain järjestely. Kaupunginvaltuusto päätti 2 ) muuttaa kouluhammasklinikan kaksi palkkasääntöön merkitsemättömäin pysyväisten virkain ryhmään kuuluvaa avustavan assistentin virkaa v:n 1936 alusta 7 palkkaluokkaan kuuluviksi kouluhammaslääkärinviroiksi, ottaen huomioon, että niiden työ ja työaika olivat aivan samat kuin viimeksi mainittujen. Eräiden kaupungin sairaaloin virkain uudelleenjärjestely. Kaupunginvaltuusto suostui 3 ) sellaisen siivoojan palkkaamiseen Marian sairaalaan, jonka lähimpänä tehtävänä olisi avustaa juuri sairaalasta päästettyjä köyhiä perheenäitejä heidän kotitoimissaan kirurgisen osaston kiertävän sairaanhoitajattaren osoitusten mukaisesti, oikeuttaen sairaalahallituksen tämän henkilön palkan suorittamiseksi maaliskuun 1 pistä vuoden loppuun 8,050 markalla ylittämään mainitun sairaalan tilapäisen työvoiman määrärahaa. Valtuusto päätti 4 ) perustaa Marian sairaalan laboratorioon huhtikuun 1 p:stä lukien uuden 3 palkkaluokkaan luettavan alihoitajattarenviran. Viran palkkaamiseen kertomusvuonna tarvittava määräraha, 13,500 markkaa, osoitettiin uusien virkain palkkoihin sekä palkankorotuksiin valtuuston käytettäviksi varatuista varoista. Kaupungin sairaalain hallituksen sitä välttämättömänä esitettyä valtuusto päätti 5 ) v:n 1936 alusta lukien perustaa kaupungin sairaaloihin seuraavat uudet virat: Marian sairaalan lastenosastolle 9 palkkaluokkaan kuuluvan apulaislääkärinviran, 5 palkkaluokkaan kuuluvan kiertävän sairaanhoitajattaren viran ja kolme 3 palkkaluokkaan kuuluvaa alihoitajattarenvirkaa; kulkutautisairaalaan 4 palkkaluokan mukaisen autonkuljettajanviran sekä kaksi palvelijan-, yhden pesuapulaisen- ja kaksi siivoojanvirkaa, jotka luettaisiin palkkasääntöön merkitsemättömäin pysyväisten virkain ryhmään; Kivelän sairaalan mielisairaiden osastolle 12 palkkaluokkaan luettavan alilääkärinviran, röntgenosastolle 9 palkkaluokkaan luettavan apulaislääkärinviran, joka kuitenkin myöhemmin päätettiin 6 ) v:n 1936 alusta lukien muuttaa 12 palkkaluokkaan kuuluvaksi alilääkärinviraksi, poliklinikkaan 9 palkkaluokkaan kuuluvan apulaislääkärinviran, sisätautien osastolle 12 palkkaluokkaan kuuluvan alilääkärinviran sekä samaan sairaalaan vielä kuusi osastonhoitajattaren, yhden kiertävän sairaanhoitajattaren ja yhden oppilaskodin hoitajattaren viran, jotka luettaisiin 5 palkkaluokkaan, kaksitoista alihoitajattaren- ja kolme ovenvartijanvirkaa, jotka luettaisiin 3 palkkaluokkaan, 2 palkkaluokkaan kuuluvan puhelimenhoitajanviran ja 6 palkkaluokan mukaisen konemestarinviran sekä seitsemäntoista siivoojan-, kaksi kylvettäjän-, yhden keittäjän-, kaksi palvelijan-, kaksi pesuapulaisenja kaksi renginvirkaa, jotka kuuluisivat palkkasääntöön merkitsemättömäin pysyväisten virkain ryhmään; Nikkilän sairaalaan 5 palkkaluokan mukaiset yhden perhehoidon hoitajattaren ja yhden perhehoidon hoitajan virat ja 2 palkkaluokan mukaisen varastonhoitajattaan apulaisen viran sekä yhden - 1 ) Kvsto 30 p. lokak. 20. 2 ) S:n 18 p. syysk. 12. 3 ) S:n 13 p. helmik. 15. 4 ) S:n 27 p. raaalisk. 23. 5 ) S:n 8 p. toukok. 16. 6 ) S:n 4 p. jouluk. 27.
76 I. Kaupunginvaltuusto. siivoojan-, yhden puhelimenhoitajan- ja yhden lämmittäjänviran, jotka luettaisiin palkkasääntöön merkitsemättömäin pysyväisten virkain ryhmään; sekä tuberkuloosisairaalaan 4 palkkaluokan mukaisen työmestarinviran. Lisäksi valtuusto päättisamasta ajankohdasta lukien lakkauttaa Marian sairaalan yhden oppilaskodin kodinhoitajattarenviran, kulkutautisairaalan yhden renginviran, Kivelän sairaalan yhden apulaislääkärin-, yhden desinfioitsijan- ja kaksi portinvartijan virkaa sekä Nikkilän sairaalan yhden 4 palkkaluokkaan kuuluvan perhehoidon hoitajan viran. Vielä valtuusto päätti 1 ), että Kivelän sairaalassa työskentelevän työnjohtajan virka oli luettava mielisairaiden osaston hoitohenkilökunnan virkoihin kuuluvaksi. Koska Marian sairaalasta aiottiin siirtää kymmenen toisen vuoden oppilasta Kivelän sairaalaan, valtuusto päätti 2 ) v:n 1936 alusta lukien perustaa Marian sairaalaan kahdeksan uutta 3 palkkaluokan mukaista alihoitajattarenvirkaa ja samanaikaisesti lakkauttaa kymmenen Kivelän sairaalan sisätautien osaston samanlaista virkaa. Kaupungin sairaanhoitajatarkoulun uudelleenjärjestely. Sairaalain hallituksen otettua uudelleen käsittelyn alaiseksi kysymyksen kaupungin sairaanhoitajatarkoulun tarpeellisuudesta ja hyödystä 3 ), tultiin jälleen sellaiseen tulokseen, että kaupungin olisi edelleen ylläpidettävä sairaanhoitajatarkoulua, koska siitä oli sille sekä taloudellista etua että muutakin hyötyä, sen oppilaita voitiin näet käyttää apuna kaupungin sairaaloissa, mutta että tämän toiminnan laajennuttua nykyiselleen oli tähän saakka Marian sairaalaan sidottu ja tämän sairaalan ylihoitajattaren omien tehtäviensä ohella valvoma koulu välttämättä järjestettävä uudelleen itsenäiseksi laitokseksi. Sittemmin kaupunginvaltuusto päätti 4 ): hyväksyä sairaalain hallituksen tätä varten asettaman komitean edellä mainitun epäkohdan korjaamista silmälläpitäen laatiman ehdotuksen Helsingin kaupungin sairaanhoitajatarkoulun johtosäännöksi 5 ) kaupunginhallituksen siihen ehdottamin muutoksin; muuttaa nykyisen, tuberkuloosisairaalassa toimivan valmistavan sairaanhoitajatarkoulun johtajattarenviran v:n 1936 alusta lukien Helsingin kaupungin sairaanhoitajatarkoulun johtajattarenviraksi, pysyttäen sen 8 palkkaluokassa; sekä perustaa sairaanhoitajatarkouluun samoin v:n 1936 alusta lukien 7 palkkaluokkaan ja II kielitaitoluokkaan luettavan apulaisjohtajattarenviran. Eräiden lastentarhain toimien järjestely. Kaupunginvaltuusto päätti 6 ) v:n 1936 alusta perustaa Kallion suomalaiseen lastentarhaan sekä Päiväkoti, Valkama, Solhälla ja Bertha-Maria hemmet nimisiin lastentarhoihin, jotka kaikki olivat erikoisen suuria, kuhunkin yhden uuden eli siis kolmannen aputytöntoimen. Kaupunginvaltuusto päätti 7 ) lakkauttaa v:n 1936 alusta lukien Rauhalan lastentarhan koululasten päiväkodin lakkauttamisen vuoksi tarpeettomaksi käyneen lastenhoitajantoimen ja perustaa sen tilalle koulun kokopäivänosastolle aputytöntoimen sekä oikeuttaa lastentarhain johtokunnan käyttämään lastenhoitajaa varten mainitun vuoden talousarvioon otettua palkkamäärärahaa aputytön palkkaamiseen. Kvsto 8 p. toukok. 16. 2 ) S:n 29 p. toukok. 18. 3 ) Ks. v:n 1932 kert. s. 282. 4 ) Kvsto 30 p. lokak. 8 ja kvston pain. asiakirj. n:o 12. 5 ) Ks. Kunnall. asetuskok. s. 36. 6 ) Kvsto 18 p. syysk. 15. 7 ) S:n 18 p. jouluk. 22.
77 I. Kaupunginvaltuusto. Korttelin n:o 178 yövartijantoimen lakkauttaminen. Kaupunginvaltuusto päätti 1 ) tammikuun 1 pistä 1936 lakkauttaa 14,400 markan vuosipalkkaisista, palkkasääntöön merkitsemättömiin pysyväisiin virkoihin kuuluvista kiinteistötoimiston talo-osaston kahdesta Munkkisaaren korttelin nio 178 yövartijantoimista toisen, jonka tehtävät sen haltijan saatua virkaeron oli annettu Suomen vartioimis- ja sulkemisosakeyhtiölle. Eräiden kansanpuistojen kaitsijan virkain saattamiseksi vakinaiselle kannalle kaupunginvaltuusto päätti 2 ) perustaa v:n 1936 alusta lukien kolme uutta 5 palkkaluokkaan ja V kielitaitoluokkaan kuuluvaa kansanpuistojen kaitsijan virkaa, joiden haltijain toimipaikkoina toistaiseksi olisivat Lauttasaari, Pihlajasaari ja Kivinokka, sekä oikeuttaa kiinteistölautakunnan nimittämään virkoihin niitä avoimiksi julistamatta entiset kaitsijat A. R. Häggin, R. W. Rergenströmin ja E. Öhmanin. Eräiden rakennustoimiston katurakennusosaston virkain vakinaistaminen. Rakennustoimiston katurakennusosastolle jo useampia vuosia sitten tilapäisesti palkattujen piiri-insinööri H. A. Relanderin ja apulaisinsinööri P. Hymanderin sekä toimistoapulaisten C. Lindgrenin ja G. Engblomin hoitamien luonteeltaan pysyväisten toimien vakinaistamiseksi kaupunginvaltuusto päätti 3 ) perustaa mainitulle osastolle tammikuun 1 pistä 1936 lukien vakinaisen 14 palkkaluokkaan ja III kielitaitoluokkaan kuuluvan piiriinsinöörinviran, 13 palkkaluokkaan ja III kielitaitoluokkaan kuuluvan apulaisinsinöörinviran sekä kaksi 3 palkkaluokkaan ja V kielitaitoluokkaan kuuluvaa toimistoapulaisenvirkaa, mitkä yleisten töiden lautakunta oikeutettiin täyttämään niitä haettaviksi julistamatta. Eroamisvelvollisen viranhaltijan oikeus pysyä virassaan. Lastentarhain tarkastaja S. Warheenmaa, joka heinäkuun 18 pinä täytti 67 vuotta,oikeutettiin 4 ) edelleen hoitamaan virkaansa kertomusvuoden loppuun. Kahden Kivelän sairaalan toimenhaltijan irtisanomisen peruuttamista koskevaa Helsingin kaupungin toimen- ja viranhaltijain yhdistyksen esitystä ei otettu 5 ) asiallisesti käsiteltäväksi. Revisionikonttorin reviisorinvirka. Kaupunginvaltuusto määräsi 6 ) filosofianmaisteri O. Wiherheimon, joka sairaslomasijaisena oli hoitanut kyseistä virkaa, viransijaisena hoitamaan haltijansa kuoltua avoimeksi tullutta revisionikonttorin reviisorinvirkaa syyskuun 10 pistä lähtien siksi kuin virka vakinaisesti täytettiin, oikeuttaen hänet viransijaisuusajalta saamaan viran pohjapalkan. Myöhemmin kaupunginvaltuusto valitsi 7 ) revisionikonttorin reviisoriksi konttorin avustavan reviisorin Y. Vehmersalon. Maistraatin kunnallisneuvosmieheksi valittiin 8 ) arkkitehti E. Forsman. Raastuvanoikeuden nuoremmiksi oikeusneuvosmiehiksi valittiin toinen kaupunginviskaali K. Fröjdman 9 ), siviilinotaari K. H. Herrmann 10 ), pormestari N. M. Luukanen n ) ja rikosasiainnotaari H. O. Hedman 12 ). Asuntotarkastajanviran väliaikainen hoitaminen. Kaupunginvaltuusto määräsi 13 ) avustavan asuntotarkastajan K. Rytkösen, jonka kaupunginhallitus oli määrännyt hoitamaan haltijansa kuoleman johdosta avoimeksi joutunutta asuntotarkastajanvirkaa kesäkuun 12 piään saakka, edelleen toistaiseksi hoitamaan kyseistä virkaa. Kvsto 9 p. lokak. 16. a ) S:n 18 p. syysk. 10. 3 ) S:n 29 p. toukok. 15. 4 ) Sin 17 p. huhtik. 20. 5 ) S:n 27 p. maalisk. 25. 6 ) S:n9 p. lokak. 15. 7 ) S:n 4 p. jouluk. 14. 8 ) S:nl8 p. syysk. 7. 9 ) S:nl3 p. helmik. 4. 10 ) S:n 27 p. maalisk. 8. n ) S:n 17 p. huhtik. 5. 12 ) S:n20 p. marrask. 9. 13 ) S:n 29 p. toukok. 17.
78 I. Kaupunginvaltuusto. Kahteen kaupungin ammattientarkastajan virkaan valittiin x ) virkain siihenastiset haltijat ammattientarkastajat S. H. Lehmuskallio ja E. Sundbäck helmikuun 1 p:stä lukien. Toisen kaupunginlääkärin viran täyttäminen. Merkittiin tiedoksi 2 ), että Uudenmaan läänin maaherra oli lähettänyt kaupunginhallitukselle valtioneuvoston marraskuun 29 p:nä 1934 lääketieteenlisensiaatti O. Elolle antaman valtakirjan toisen kaupunginlääkärin virkaan 3 ). Lastenvalvojanvirka. Lastenvalvoja R. G. Kallia vapautettiin 4 ) pyynnöstä virastaan maaliskuun 5 pistä lukien. Sittemmin valittiin 5 ) virkaan hovioikeudenauskultantti J. Kunnas, minkä vaalin raastuvanoikeus huhtikuun 24 p:nä hyväksyi. Kunnes hän saattoi ryhtyä virkaa hoitamaan määrättiin v. t. lastenvalvojaksi huhtikuun 1 pistä lukien virkaa jo jonkun aikaa hoitanut varatuomari L. Orispää, jolle määräykselle pyydettiin raastuvanoikeuden hyväksyminen. Suomenkielisten kansakoulujen tarkastajat. Suomenkielisten kansakoulujen ensimmäiselle tarkastajalle M. Pesoselle myönnettiin 6 ) hänen sitä anottuaan ero virastaan elokuun 1 pistä lukien, jolloin hän täytti 67 vuotta, päättäen samalla antaa hänelle mainittuna päivänä erokirja. Virkaan valittiin 7 ) sittemmin filosofiantohtori A. I. Huuskonen. Kouluhallituksen ilmoitettua syyskuun 27 pinä hyväksyneensä vaalin tohtori Huuskoselle päätettiin 8 ) antaa valtakirja mainittuun virkaan. Lokakuun 1 pistä lukien siksi kuin hän saattoi ottaa viran vastaan valtuusto määräsi 9 ) sitä hoitamaan sen entisen haltijan kouluneuvos M. Pesosen, joka oli valittu sitä hoitamaan syyskuun loppuun, minkä määräyksen kouluhallitus marraskuun 29 pinä hyväksyi 10 ). Suomenkielisten kansakoulujen toisen tarkastajan virkaan valittiin n ) kansakoulutarkastaja, filosofianmaisteri A. V. Saarensivu. Kouluhallituksen hyväksyttyä vaalin maaliskuun 29 pinä, kaupunginvaltuusto päätti 12 ) antaa hänelle valtakirjan virkaan, ottaen huomioon, että korkein hallinto-oikeus eräässä valitusasiassa äskettäin antamassaan päätöksessä oli asettunut sellaiselle kannalle, että valtion viranomainen oli kaupunkien kansakoulutarkasta jäin nimittämisessä osallisena 13 ). Tarkastaja Saarensivun ilmoitettua voivansa ottaa viran vastaan vasta toukokuun 1 pinä valtuusto määräsi 14 ) viran siihenastisen v.t. hoitajan filosofiantohtori R. Engelbergin, jonka virkamääräys päättyi maaliskuun 15 pinä, hoitamaan virkaa siitä lähtien toistaiseksi ja kunnes viran vakinainen haltija voi ottaa sen vastaan. Viimeksi mainitulle päätökselle päätettiin hakea kouluhallituksen hyväksyminen 15 ). Myönnetyt virkavapaudet. Myöskin kansanedustajana olevalle rahatoimenjohtaja J. Helolle myönnettiin 16 ) osittaista virkavapautta eduskunnan vi n 1935 kevätistuntokauden loppuun velvollisuuksin ja oikeuksin ottaa osaa rahatoimenjohtajan hoidettavien asiain käsittelyyn kaupunginjohtajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Reviisori B. A. Hellmerille myönnettiin 17 ) yhden kuukauden jatkettu sairasloma huhtikuun 9 pistä lukien sekä myöhemmin vielä toukokuun 9 pistä 31 piään viransijaisenaan filosofianmaisteri O. Wiherheimo. Kvsto 27 p. maalisk. 9. 2 ) S:n 23 p. tammik. 2. 3 ) Vrt. v:n 1934 kert. s. 88. 4 ) Kvsto 23 p. tammik. 31. 5 ) S:n 17 p. huhtik. 6 ja 19 sekä 8 p. toukok. 6. 6 ) S:n 8 p. toukok. 23. 7 ) S:n 28 p. elok. 21. 8 ) S:n 30 p. lokak. 1. 9 ) S:n 9 p. lokak. 27. 10 ) S:nl8 p. jouluk. 13. n ) S:n 13 p. helmik. 5. 12 ) S:n 17 p. huhtik. 7. 13 ) Vrt. tämän kert. s.72. 14 ) Kvsto 27 p. maalisk. 22. 15 ) Ks. tämän kert. s. 211. 16 ) Kvsto 13 p. helmik. 9. 17 ) S:n 17 p. huhtik. 23 ja 29 p. toukok. 22.
79 I. Kaupunginvaltuusto. Aluelääkäri R. Forsiukselle myönnettiin x ) jatkettua sairaslomaa lokakuun 9 p:stä saman kuukauden loppuun viransijaisena lääketieteenlisensiaatti S. Stenius. Kaupunginvaltuusto myönsi 2 ) aluelääkäri H. Roosille jatkettua sairaslomaa v:n 1934 joulukuun ajaksi viransijaisenaan edelleen lääketieteenlisensiaatti W. Grönholm. Sairaalatarkastaja G. Palanderille myönnettiin 3 ) jatkettua sairaslomaa tammikuun ajaksi, määräten sairaalain tiliviraston kamreeri V. Kerkkänen oman virkansa ohella mainittuna aikana hoitamaan sairaalatarkastajan virkaa. Sotaväen ravinto- sekä rehu- ja kuivikeannokset. Uudenmaan läänin maaherran pyydettyä kaupunginvaltuuston lausuntoa sotalaitoksen tarpeisiin rauhan aikana annettavia luontoissuorituksia koskevan lain määräämien ravinto- sekä rehu- ja kuivikeannoksien hinnoituksesta valtuusto majoituslautakunnan ehdotuksesta ja sen laatimien laskelmain mukaisesti päätti 4 ) ehdottaa, että miehen päivittäisen perusravintoannoksen hinnaksi v. 1936 määrättäisiin 6:29 markkaa eli, kun lisätään käteisvarat, 31 penniä, yhteensä 6: 60 markkaa, mistä aamuteen kprvaukseksi 1: 65 markkaa, lounaan 2: 64 markkaa ja päivällisen 2: 31 markkaa, sekä hevosen päivittäisen perusrehu- ja kuivikeannoksen hinnaksi 10 markkaa, jota paitsi, sen varalta että muita kuin perusrehuannoksia käytettäisiin, oli laskettu annosten hinnat erikseen ratsu- ja kuormahevosia varten. Kansalaisoikeudet. 115 tapauksessa kaupunginvaltuusto puolsi ja 7 tapauksessa ehdotti evättäviksi anomuksia 5 ), jotka koskivat Suomen kansalaisoikeuksien myöntämistä; 1 tällaisesta anomuksesta valtuusto ei katsonut asiakseen antaa lausuntoa. Ensinmainituista tapauksista 42 koski ent. Venäjän, 22 Saksan, 16 Ruotsin, 7 Viron, 5 Pohjois-Amerikan yhdysvaltain, 5 Puolan, 5 Tanskan, 4 Latvian, 4 Tsekkoslovakian, 2 Alankomaiden, 2 Sveitsin ja 1 Norjan kansalaisia. Väkijuomain anniskeluoikeudet. Kertomusvuoden varrella sille lausunnon antamista varten esitetyistä 21 väkijuomain anniskeluoikeuksia koskevasta anomuksesta kaupunginvaltuusto päätti 6 ) 6 tapauksessa puoltaa jo myönnettyjen oikeuksien pysyttämistä ennallaan, 4 tapauksessa lisättyjen ja 5 tapauksessa uusien oikeuksien myöntämistä mutta 6 tapauksessa ehdottaa mainittujen oikeuksien myöntämistä koskevat anomukset evättäviksi. Elinkeino-oikeudet. 8 tapauksessa kaupunginvaltuusto antoi 7 ) puoltavan ja 4 tapauksessa epäävän lausunnon ulkomaalaisten anomuksista, jotka koskivat oikeutta elinkeinon harjoittamiseen kaupungissa. Valtuusto päätti 8 ) ilmoittaa maistraatille, ettei sillä ollut mitään muistuttamista 2 liikkeen räjähdysaineiden myynnin johtoa koskevaan anomukseen myöntymistä vastaan. Kvsto 9 p. lokak. 23 ; vrt. myös tämän kert. s. 40, 47 ja 209. 2 ) Kvsto 23 p. tammik. 32 ; vrt. myös v:n 1934 kert. s. 88 ja 212 ja tämän kert. s. 147. 3 ) Kvsto 23 p. tammik. 30 ; vrt. v:n 1934 kert. s. 212. 4 ) Kvsto 20 p. marrask. 5. 5 ) S:n 23 p. tammik. 3, 13 p. helmik. 3, 27 p. helmik. 5, 27 p. maalisk. 6, 17 p. huhtik. 3, 8 p. toukok. 7, 29 p. toukok. 6, 19 p. kesäk. 6, 28 p. elok. 3, 18 p. syysk. 5, 9 p. lokak. 2, 30 p. lokak. 2, 20 p. marrask. 7, 4 p. jouluk. 3 ja 18 p. jouluk. 14. 6 ) S:n 23 p. tammik. 36, 27 p. maalisk. 16, 17 p. huhtik. 27, 8 p. toukok. 32, 29 p. toukok. 24, 19 p. kesäk. 29 ja 33, 18 p. syysk. 23, 30 p. lokak. 29 ja 18 p. jouluk. 27. 7 ) S;n 23 p. tammik. 4, 8 p. toukok. 8, 19 p. kesäk. 7, 9 p. lokak. 3 ja 20 p. marrask. 8. 8 ) S:n 27 p. maalisk. 7 ja 19 p. kesäk. 9.
80 I. Kaupunginvaltuusto. Poliisimestaria sekä kaupunginhallitusta kuultuaan valtuusto päätti myöntyä 106 liikkeen talousspriin myyntilupa-anomuksiin, jolloin 3 luvista myönnettiin olemaan voimassa kesäkuun 1 p:ään 1936 ja 103 kesäkuun 1 p:ään 1937. 1 myrkyllisten preparaattien valmistusoikeutta koskevasta anomuksesta valtuusto antoi 2 ) puoltavan lausunnon. Valtuustolla ei ollut mitään muistuttamista toiseen myöntymistä vastaan 2 huutokauppaliikkeen harjoittamisoikeutta koskevasta anomuksesta 3 ) mutta toista niistä se sitä vastoin ei katsonut voivansa puoltaa. Työnvälityksen harjoittamisinpa. Kaupunginvaltuusto päätti antaa puoltavan lausunnon Helsingin taloustyöntekijäin yhdistyksen 4 ) anomuksesta saada harjoittaa työnvälitystä yhdistyksen ylläpitämän Taloustyöntekijäin kodin yhteydessä mutta sitä vastoin epäävän Vapaan työväen liiton Helsingin osaston 5 ) anomuksesta maksuttoman työnvälityksen harjoittamisesta yhdistyksen omain jäsenten keskuudessa. Oikeus kiinteistön omistamiseen. Kaupunginvaltuusto puolsi 6 ) 1 ulkomaalaisten oikeutta kiinteistön omistamiseen ja hallitsemiseen kaupungissa koskevaa anomusta. Holhouslautakunnan puheenjohtajan vaalia koskeva ehdotus. Raastuvanoikeus ilmoitti marraskuun 29 p:nä määräoneensä holhouslautakunnan puheenjohtajaksi v:ksi 1936 39 kaupunginvaltuuston ehdottaman hallintoneuvos K. A. Kairan 7 ). Tilintarkastajain vaali. Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen ja Marian turvakodin v:n 1935 tilien tarkastajiksi valitiin 8 ) kamreeri S. Ehrstedt ja kirjaltaja K. F. Hellgren sekä heidän varamiehikseen metallityöntekijä G. Andersson ja pankinvirkailija B. Armfelt. Vuositilintarkastajain vaali. Kaupungin v:n 1935 hallinnon ja tilien tarkastajiksi valittiin 9 ) toimittaja A. Aalto, dosentti V. Annala, toimistonjohtaja A. Edberg, pankinjohtaja W. Evers, pankinkamreeri V. Hougberg, taloudenhoitaja A. Lassila, toimittaja E. Lähde, osastonhoitaja A. Ruokosalmi, toimittaja E. Sarkia, konttoripäällikkö F. Smedberg, toimistonjohtaja R. Tuhti ja pankinkamreeri T. H. Wilppula sekä tilintarkastajain varamiehiksi konttoristi V. Aronen, pankinprokuristi B. Halleen, pankinjohtaja Hj. Hultin, professori K. Kauppi, toimittaja K. Kukkonen, varastomies N. Lehto, lehtori E. Malmberg, asiamies R. Paasio, asianajaja R. Rönnholm, professori H. Schybergson, pankinjohtaja S. Selin ja konttoristi M. Sinisalo. Kaupungin kiinteän omaisuuden katselmusmieheksi valittiin 10 ) insinööri J. I. Packalen-vainajan tilalle insinööri T. R. Vähäkallio. Hallitusten ja lautakuntain y. m. täydentäminen. Kaupungin irtaimen omaisuuden inventtaajaksi valittiin 11 ) kamreeri V. Apajalahti-vainajan tilalle johtaja S. Salomaa. Holhouslautakunnan uudeksi jäseneksi valittiin 12 ), hallintoneuvos P. A. Rikbergin pyydettyä viitaten korkeaan ikäänsä vapautusta sen jäsenyydestä, v:ksi 1936 ja 1937 oikeusneuvos O. Möller. Suomenkielisten kansakoulujen johtokunnan jäseneksi filosofiantohtori E. Railon tilalle, jolle pyynnöstään myönnettiin 13 ) vapautus johtokunnan Kvsto 13 p. helmik. 27, 27 p. maalisk. 33, 8 p. toukok. 31, 29 p. toukok. 25, 19 p. kesäk. 30, 28 p. elok. 28, 18 p. syysk. 24, 9 p. lokak. 33,.30 p. lokak. 30 ja 20 p. marrask. 28. 2 ) S:n 19 p. kesäk. 8. 3 ) S:n 23 p. tammik. 5 ja 19 p. kesäk. 10. 4 ) S:n 4 p. jouluk. 5. 5 ) S:n 17 p. huhtik. 4. 6 ) S:n 4 p. jouluk. 2. 7 ) S:n 20 p. marrask. 10. ja 18 p. jouluk. 8. 8 ) S:n 28 p. elok. 26. 9 ) S:n 9 p. tammik. 3. 10 ) S:n 19 p. kesäk. 11. n ) S:n 20 p. marrask. 14. 12 ) S:n 18 p. jouluk. 9. 13 ) S:n 18 p. syysk. 19.