Päätös Nro 82/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/73/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.10.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Rannan täytön pysyttäminen, Laukaa Läärä Sari ym. Läärä Sari on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 1.8.2011 toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa vesialueen täytön pysyttämiseen Laukaan kunnassa Leppävedellä tilan Sariniemi RN:o 1:77 edustalle. Rannan täyttö on tehty vuonna 2004. Täytetty vesialue on pinta-alaltaan noin 1000 m 2 ja massoja täyttöön on käytetty 60-70 m 3. Vesisyvyys täytön alueella on ollut 20-70 cm. Täyttöön on käytetty järven pohjasta otettua massaa, joka on ollut pääasiassa savimoreenia ja kiviä. Täyttö on tehty alueella, jossa aikaisemmin oli suuria kiviä matalassa rantavedessä. Täytön päällä on 10 cm paksu multakerros, johon on kylvetty ruohoa. Leppäveden vedenkorkeudet ovat NN -tasossa seuraavat: alivesi NW +80,18 m, keskialivesi MNW +80,32 m, keskivesi MW +80,58 m, keskiylivesi MHW +80,93 m ja ylivesi HW +81,31 m. Hankealue sijaitsee Leppäveden rantayleiskaava-alueella, jonka mukaan rantamaisema tulee pyrkiä säilyttämään luonnonmukaisena. Vedenpinnan lasku Päijänne Keitele -kanavan valmistuttua vaikeutti veneellä rantautumista kiinteistölle 1990-luvulla. Lisäksi Leppäveden pinta vaihtelee eri vuodenaikoina paljon. Täyttö on tarpeen veneellä rantautumisen helpottamiseksi, virkistyskäytön parantamiseksi sekä tulvavesien aiheuttaman eroosion ja veden samentumisen estämiseksi. Rannan täyttöalue toimii samalla aallonmurtajana, joka mahdollistaa veneen rantautumisen kiinteistölle. Täyttöalueen reunalle uudelle rantaviivalle on aseteltu kiviä estämään aallokon ja jäiden aiheuttamaa eroosiota. Täytöstä ei hakijan mukaan aiheudu tiedossa olevaa haittaa tai vahinkoa. Vesilinnut käyttävät rannan täyttöaluetta oleskeluun ja linnut myös pesivät alueella. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Vesialuetäyttö sijaitsee Vihtiälän jakokunnan (410-406-876-15) omistamalla vesialueella. Vesialueen omistaja ei ole antanut suostumusta rannan täytölle. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kannonkosken kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 10.5.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville asianosaisille ja viranomaisille. 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue lausuu, että tiedossa ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka olisivat esteenä kyseisen täytön pysyttämiselle. Vesialuetäytöstä ei aiheudu yleisen edun haittaa. Hakemuksen mukaan vesialuetäyttö on tarpeellinen Sariniemi 1:77 -kiinteistön veneily- ja virkistyskäyttötarpeita varten. Hakemuksessa esitetystä vesialuetäytöstä on siten kokonaisuutena tarkastellen enemmän hyötyä kuin haittaa ja sitä ei sen vuoksi tulisi purkaa pois. Edellä esitetyn perusteella luvan myöntämistä ei vastusteta hakemuksessa esitetyn vesialuetäytön pysyttämiselle. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen katsoo, että hankealueen saattaminen alkuperäiseen tilaansa aiheuttaisi enemmän haittaa kuin hyötyä alueen kalastolle ja kalastukselle veden samentumisen, kalojen karkoittumisen ja kutualueiden liettymisen muodossa. Kalatalousviranomainen ei vastusta luvan myöntämistä esitetylle rannan täytön pysyttämiselle. 3) Vihtiälän kalastuskunta vaatii, että vesialueen täytölle ei pidä myöntää lupaa. Siltä pieneltä osalta, jossa maantäyttö on tehty vesijättömaalle, voidaan suorittaa vesijättömaan lunastus. Muilta osin maatäyttö on poistettava ja rantaviiva palautettava paikalleen. Maatäyttö on kyseessä olevassa paikassa erityisen vahingollinen. Lahden pohjukkaan laskevat Nojosniemen tilalta suurta valtaojaa pitkin lähes 30 ha alueen valumavedet, jotka tulevat pääosin pelloilta. Maatäyttö vähentää ja muuttaa maiseman ominaislaatua. Täytöllä tehty keinotekoinen lisäniemeke on lisäksi altis aallokon eroosiovaikutukselle, mikä lisää vedensamentumista ympäristössä laajalla alueella. Kalastuskunnan sääntöjen 1 pykälässä määrätään, että Osakaskunnan kokouksen päätöksellä ei saa antaa osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella kenellekään osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutet- 2
tua etua. Tätä rikottaisiin räikeästi, mikäli luvaton täyttö saisi jäädä, sillä se sijaitsee sellaisessa paikassa, jossa sitä on osakaskunnan jäsentten mahdotonta mitenkään käyttää. Lisäksi katsotaan, että hakemuksessa tarkoitettu rannan täyttö ei ole mitenkään tarpeen kiinteistön käytölle, sillä sinne on kulkukelpoinen tieyhteys ja rantautuminenkin käyvät päinsä kiinteistön ruopatulle rannan osalle. Hakemuksen tarkoittama luvaton täyttö vahingoittaa ympäristöä ja loukkaa syvästi sekä yksityistä että yleistä etua. 4) AA:tvaativat, että vesialueen täytön pysyttämiselle ei myönnetä lupaa. Suoritettu maatäyttö on poistettava ja rantaviiva on palautetta ennalleen. Maatäyttö on kyseessä olevassa paikassa hyvin haitallinen, sillä niemeke estää veden vaihtumista lahdessa ja rehevöittää sitä. Täytöllä tehty keinotekoinen lisäniemeke on lisäksi altis aallokon kuluttavalle vaikutukselle, mikä lisää veden samentumista ympäristössä laajalla alueella. Ei ole oikein, että tällainen järviluontoa vahingoittava muutos on tehty oman käden oikeudella ja vesilakia rikkomalla. 5) BB vastustaa luvan myöntämistä. Lupahakemuksen mukaisilla perusteluilla rantautumisen helpottaminen, virkistyskäytön parantaminen sekä tulvavesien aiheuttama eroosio ja veden samentuminen eivät voi olla tosiasiallisia syitä, jolla luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Nyt tehty täyttö on vain lisännyt veden samentumista ja jatkuu edelleen. Koko alue on ollut veden vallassa (9.5.2012) eikä alueelta näkynyt muuta kuin lipputanko. Eroosion myötä lahden pohjukka täyttyy ja alkanut rehevöityminen jatkuu. Lahden rehevöitymistä lisää myös suuri valtaoja, joka tuo ravinnerikasta vettä laaja-alaisen peltoviljelmien kautta. Rehevöityminen on alkanut näkyä Rouvan ranta RN:o 1:126 kohdalla vaikka matkaa lahden pohjukkaan on n. 150m. Täyttö estää luonnollisen vedenkierron lahden pohjukassa. Erityisen haitallista kierron estyminen on keväällä, jolloin myös viljelmien ravinnekuormat ovat suurimmillaan. Rannan täyttö ei ole tarpeen kiinteistön täytölle. Ruoppausten myötä myös veneellä rantautuminen onnistuu. Naapurusto ei ymmärrä omavaltaista täyttöä ja lisää tällaista käyttäytymistä alueella, jos tälle lupa jälkikäteen myönnetään. Yhdenvertaisuus lain edessä, olipa täyttö tehty luvatta tai luvalla. 3 HAKIJAN SELITYS Hakijan on selityksessään vastannut eri muistutuksiin ja vaatimuksiin yhteisesti:
MUISTUTTAJAN VASTASELITYS Alueella on tehty aiemminkin lunastuksia ja suuria täyttöjä luvattomasti. Varmasti jokaisen tehdyn täytön kohdalla on ollut tarkoitus estää järven rehevöitymistä ja eroosiota. Leppäveden pinta on ollut ennätyskorkealla keväällä 2012 ja vedenpinta on ollut alkukesän poikkeuksellisen korkea. Suurin syy Talvilahden rehevöitymiseen on lähipellot, jotka olivat välillä viljelykiellossa suurten lannoiteravinnepäästöjen takia. Aivan vieressä oleva lähipelto laskee valumat suoraan järveen. Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on ilmoittanut, että rehevöityminen johtuu pellon lannoitteista. AA:iden muistutukseen hakija vastaa: Talvilahti on kesällä lähes umpeen kasvanut ryteikkö, missä kukaan ei ole uinut tai virkistäytynyt yli 25 vuoteen. Toimintamme on vähentänyt rehevöitymistä Talvilahdessa sekä kaunistanut ryteikkömaisemaa. Hakija katsoo, että muistutus on aiheeton. BB:n muistutukseen hakija vastaa: Olemme olleet yhteydessä uudestaan naapuristoon kuten aikaisemmin ilmoitimme eikä raja- ja lähinaapurimme vastusta rannan täyttöä. Hakija katsoo, että muistutus on asiaton. Hakija yhtyy Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja kalatalousviranomaisen lausuntoihin. BB on antanut vastaselityksen. Alueella on voimassa rantayleiskaava, jonka mukaan rantamaisema tulee pyrkiä säilyttämään luonnonmukaisena. Hakemuksen hyväksyminen eli rannan täytön pysyttämisen hyväksyminen haittaa rantayleiskaavan toteutumista ja alueiden käytön muutakin järjestämistä sekä vaarantaa perustuslaissa ja hallintolaissa turvattua yhdenvertaisuusperiaatetta. Ilmakuvien perusteella voi havaita, että järven täyttöä on tehty pikkuhiljaa useammassa vaiheessa. Viimeisin täyttö on tehty kesällä 2010, mikä näkyy vertaamalla vuosien 2009 ja 2011 ilmakuvia. Ilmakuvasta 2011 voidaan havaita, että vesialueelle ilman lupaa tehtyjä täyttöjä on myös niemen länsirannalla. Talvilahden pohjukkaan asuinrakennuksen rakentanut naapuri ei ole pystynyt havaitsemaan aikaisemmin tehtyä vesialueen valtausta, koska he ovat asuneet vasta vähän aikaa uudessa talossaan. Tehty täyttö on vesialueella ja rakennettu eroosioherkälle alueelle. Vallitsevat etelätuulet saavat laineisiin voiman 4-5 km pitkän järvenselän takaa. Kesällä 2012, kun järven veden pinta on ollut ylhäällä, vesi on lainehtinut täytön yli huuhtoen merkittävän osan rakennetusta täytöstä lahden pohjuk- 4
ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU kaan. Myös lipputanko on kallistunut niin, että sen pelättiin kaatuvan. Lahden vesi on ollut samean ruskeaa, kun aallokko on irrottanut täytön maamassoja mukaansa. Kyseisessä lahdessa ei ole pesinyt joutsenia yli 20 vuoteen. Lokkien pesiä alueella oli välillä, kun täytön kohdalla oleville kiville ei ollut maayhteyttä. Kesä 2012 on osoittanut, että vesialueen täyttö ei ole ollut riittävä, koska täyttöalue on ollut veden varassa koko kesän. Jotta eroosio saataisiin hallintaan, täyttöä pitäisi korottaa 50-100 cm ajamalla täyttöalueelle tuhansia kuutioita karkeaa kiviainesta. Tämä maksaa huomattavasti enemmän kuin se, että suojataan tontti eroosiota vastaan kaivinkonetyönä käyttäen sitä kiviainesta, joka on saatavissa luvatta tehdystä täytöstä. Pohjakarttaan merkityt kivet, jotka ovat olleet lokkien pesintäkiviä, tulee säilyttää. Vastaselityksessä vedotaan myös rannanomistajien yhdenvertaiseen käsittelyyn ja moititaan hakijan toimintaa. 5 Luparatkaisu Perustelut Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. Luvan hakija ei ole saanut suostumusta tai hyväksyntää vesialueen omistajalta rannan täyttöä varten. Vesialueen omistaja vastustaa luvan myöntämistä rannan täytön pysyttämiseen. Luvan hakijalla ei ole osuutta yhteiseen vesialueeseen. Rannan täyttöalueen ei katsota myöskään oleva vähäinen rakennelma. Hankkeen ei voida katsoa myöskään olevan yleisen tarpeen vaatima. Lupa voidaan myöntää ainoastaan silloin, jos vesilain (264/1961) 2 luvun 7 :n 1 tai 2 momentti mukaiset ehdot toteutuvat. Lupa voidaan myöntää 1 momentin mukaan, jos tarvittava vesialue suurimmalta osaltaan kuuluu hakijalle joko omistusoikeiden tai pysyvän käyttöoikeuden perusteella. Jos kysymys on hakijalle ja muille yhteisesti kuuluvasta alueesta, oikeuden myöntäminen edellyttää, että toimenpiteiden kohteeksi joutuva alue ei ole sanottavasti suurempi hakija osuutta vastaavaa osaa yhteisestä alueesta. Vaihtoehtoisesti lupa voitaisiin myöntää vesilain (264/1961) 2 luvun 7 :n 2 momentin mukaan vaikka 1 momentin säädetyt edellytykset eivät olisi kunnossa. Hakemuksesta voidaan myöntää oikeus tehdä vesiuomaan toiselle kuuluvalle tai yhteiselle alueelle uomaa huomattavasti muuttamatta pato kiinnikkeineen, silta siihen liittyvine laitteineen, laituri tai pumppulaitos taikka muu näihin verrattava vähäinen rakennelma. Muita luvan myöntämisen edellytyksiä ei ole tarpeen tutkia, koska hakijalla ei ole tarvittavaa käyttöoikeutta alueeseen. Lainkohdat Vesilain (264/1961) 2 luvun 7
6 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen KÄSITTELYMAKSU Aluehallintovirasto on ottanut päätöksessään huomioon annetut lausunnot, muistutukset ja vaatimukset. Lupaa on haettu rannan täytön pysyttämiseen, joten aluehallintovirasto ei ota käsiteltäväksi vaatimusta täytön poistamisesta. Rannan täytön poistamista voi hakea erillisellä lupahakemuksella hallintopakkoasiana. Tämän päätöksen käsittelymaksu on 1 220 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu on määräytynyt valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain mukaisen vesialueen täytön käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1220 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Läärä Sari ym. Jäljennös päätöksestä Laukaan kunta Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja Laukaan kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
7 Liite Valitusosoitus Lasse Känsälä Piia Nieminen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Lasse Känsälä ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Piia Nieminen. PN/TKa VALITUSOSOITUS LIITE
8 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 16.11.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valitus-kirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.