Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Hyväksytty Joroisten kunnan ympäristölautakunnassa 10.11.2016 29
2 Yleistä Ympäristönsuojelulain (527/2014) 168 :ssä ja ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 30 :ssä säädetään valvontaohjelman tekemisvelvollisuudesta, ohjelman sisällöstä ja velvollisuudesta pitää ohjelma ajan tasalla. Valvontaohjelmaan kootaan tiedot ympäristöluvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräaikaistarkastuksista ja niiden muusta säännöllisestä valvonnasta. Valvontaohjelma sisältää siis kohdeluettelon kaikista luvanvaraisista tai rekisteröintivelvollisista toiminnoista ja suunnitelman niissä vuoden aikana tehtävistä tarkastuksista. Valvontaohjelman kohdeluettelo ei ole julkinen. Valvontaohjelma laaditaan vuosittain ja sen hyväksyy Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva lautakunta tai viranhaltija, jolle asia on delegoitu. Ohjelmasta laaditaan yhteenveto lautakunnalle. Yhteenvedossa kerrotaan valvonnan yleiset periaatteet, valvontakohteet ja valvontatoimenpiteet toimialoittain. Valvontaohjelman toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan tulevien vuosien suunnittelua varten. Valvontaohjelman toteutumisesta laaditaan vuosittain yhteenveto lautakunnalle. Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaan ympäristönsuojeluviranomainen voi periä maksun valvontaohjelmassa esitetyistä säännöllisen valvonnan toimenpiteistä. Tämän vuoksi ohjelmaan kirjataan määräaikaistarkastusten lisäksi myös muut maksulliset valvontatoimenpiteet mm. vuosiraporttien ja tarkkailutulosten tarkistaminen. Valvontamaksu peritään vahvistetun taksan mukaisesti.
3 Valvontakohteiden tarkastustiheyden määrittäminen Valvontakohteiden tarkastustiheys määritellään kohteiden riskinarvioinnin perusteella. Riskinarvioinnissa huomioidaan toimialakohtaiset riskit sekä laitoksen sijainnista ja toiminnasta aiheutuvat riskit. Lisäksi arvioidaan laitoksen päästön todennäköisyys ja sen seurauksen vakavuus, jolloin saadaan laitoksen lopullinen riski- eli valvontaluokka. 1. Toimialakohtainen riskinarviointi Riskit arvioidaan toimialakohtaisesti ja tunnistetaan toiminnoista aiheutuvat ympäristöriskit. Arvioinnissa käytettävät riskitekijät ovat: - päästöt ilmaan, sisältäen pölyn ja haju, määrä ja laatu, - melupäästöt ja tärinä, - viemäriin johdettavat jätevedet, määrä ja laatu, - vesistöön johdettavat jätevedet, määrä ja laatu, - muodostuvat jätteet, määrä ja laatu, - päästöt maaperään ja pohjaveteen, - roskaantuminen ja epäsiisteys, - vaarallisten aineiden määrä, - onnettomuuksien ja häiriöpäästöjen riski. Riskien pisteytyksessä käytetään seuraavaa asteikkoa: 0 = ei riskiä toiminnalla ei ole ympäristövaikutuksia 1 = vähäinen lyhytaikainen viihtyvyyshaitta, ei ympäristön pilaantumisen vaaraa 2 = kohtalainen aiheuttaa viihtyvyyshaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa 3 = merkittävä aiheuttaa vaaraa terveydelle, merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa Saadun riskipisteytyksen perusteella toimialat sijoittuvat neljään eri valvontaluokkaan seuraavasti: Valvontaluokka Pisteet Tarkastustiheys I 16 vuosittain II 11-15 kerran kolmessa vuodessa III 6-10 kerran viidessä vuodessa IV 0-5 kerran kahdeksassa vuodessa Toimialakohtainen luokitus on esitetty liitteessä 1.
4 2. Laitoskohtainen riskinarviointi Riskinarvioinnissa arvioidaan laitoksen sijaintiin (A) ja toimintaan (B) liittyvien riskien merkittävyys sekä laitoksen aiheuttaman päästön todennäköisyys (C) ja sen seurauksen vakavuus (D). A Laitoksen sijaintiriski - vakituisen/ vapaa-ajan asutuksen läheisyys (määrä vaikutuspiirissä) - vaikutuspiirissä olevat muut herkät kohteet (esim. koulut, sairaalat, luonnonsuojelu- ja virkistysalueet, hautausmaat/ kirkot) - sijainti luokitellulla pohjavesialueella tai vaikutuspiirissä sijaitsee vedenottamo - sijainti vesistön äärellä (ranta-alue) B Toimintaan liittyvät riskit - toiminnan laajuus (toiminnan suuruus/vilkkaus, vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle yli 1 km:n päähän) - tilat ja laitteet (ikä, huoltaminen) - kemikaalien käyttö ja varastointi (vaarallisten kemikaalien määrä) - valvontahistoria (tarkkailujen määrä ja vaativuus, raportoinnin määrä ja vaativuus, lupamääräysten ja säädösten noudattaminen, tapahtuneet onnettomuudet ja poikkeustilanteet, vapaaehtoiset ympäristöjärjestelmät) A- ja B-kohdassa mainitut riskit pisteytetään niiden merkittävyyden perusteella asteikolla 0 pistettä (tavanomainen) tai 1 pistettä (merkittävä). Tähän pistemäärän lisätään toimialakohtaiset riskipisteet. Yhteenlaskettujen pisteiden perusteella saadaan toimiala- + laitoskohtainen valvontaluokka seuraavasti: Valvontaluokka Pisteet (toimiala+laitos) Tarkastustiheys I yli 23 vuosittain II 16 22 kerran kolmessa vuodessa III 9-15 kerran viidessä vuodessa IV 0-8 kerran kahdeksassa vuodessa C Laitoksen päästön todennäköisyys Terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan päästön todennäköisyys arvioidaan asteikolla pieni/ kohtuullinen/ suuri. - pieni = päästö on mahdollinen harvemmin kuin kerran vuodessa - kohtuullinen = päästö on mahdollinen maksimissaan kerran vuodessa - suuri = päästö on mahdollinen useita kertoja vuodessa
5 D Laitoksen päästön seurauksen vakavuus Edellä mainitun päästön seurauksen vakavuus arvioidaan asteikolla lievä/ kohtalainen/ vakava. - lievä = päästö aiheuttaa lyhytaikaista viihtyvyyshaittaa, ei ympäristön pilaantumisvaaraa - kohtalainen = päästö aiheuttaa viihtyvyyshaittaa ja/tai ympäristön pilaantumisen vaaraa - vakava = päästö aiheuttaa vaaraa terveydelle ja/tai merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa (huom. jos toiminta sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella, valitaan aina tämä) Valvontaluokka määräytyy laitoksen päästön todennäköisyyden (C) ja päästön seurauksen vakavuuden (D) perusteella, määrittämiseen käytetään alla olevaa riskimatriisia. Todennäköisyys Valvontaluokka suuri III II I kohtuullinen IV II I pieni IV III II lievä kohtalainen vakava Seuraus Valvontaluokka I: Ympäristöpäästöllä voi olla terveyteen ja ympäristön tilaan liittyviä merkittäviä seurauksia. Vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Valvontakäynnit tehdään kerran vuodessa. Valvontaluokka II: Ympäristöpäästöllä voi olla viihtyvyyteen ja ympäristöntilaan liittyviä, kestoltaan vaihtelevia seurauksia. Valvontakäynnit tehdään kerran kolmessa vuodessa. Valvontaluokka III: Ympäristöpäästöllä voi olla vähäisiä ja lyhytaikaisia vaikutuksia. Ei aiheuta ympäristön pilaantumista. Valvontakäynnit tehdään kerran viidessä vuodessa. Valvontaluokka IV: Ympäristöpäästöllä ei juurikaan vaikutusta ympäristöön. Valvontakäynnit tehdään kerran kahdeksassa vuodessa.
6 3. Lopullinen valvontaluokka Laitoksen lopullinen valvontaluokka määräytyy toimiala- + laitoskohtaisen valvontaluokan ja riskimatriisilla saadun valvontaluokan perusteella. Toimiala- + laitoskohtainen (kohta 1 + kohta 2. A ja B) valvontaluokka on laitoksen perusluokka, jota riskimatriisilla (kohta 2. C ja D) saatu valvontaluokka voi joko laskea tai nostaa yhden luokan verran. Jos laitoksen lopullinen valvontaluokka poikkeaa toimialakohtaisesta luokituksesta, poikkeaminen on perusteltava. Yhteenveto suunnitelmallisista tarkastuksista Yhteenveto suunnitelmallisista ympäristöluvanvaraisten ja rekisteröitävien kohteiden tarkastuksista toimialoittain vuonna 2017 on esitetty alla. Valvontakohteita on yhteensä 25 kpl, joista vuonna 2017 tarkastetaan 5 kpl. Toimiala Tarkastukset 2017 Metalliteollisuus/ pintakäsittelylaitokset Energian tuotanto 1 Polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely 3 Orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta Maaperän ainesten otto/ kivenlouhinta ja murskaus Asfalttiasemat Mineraalituotteiden valmistus Nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely/ pesulat Elintarvikkeiden tai rehujen valmistus Eläinsuojat Liikenne/ varikot, moottoriurheiluradat ja lentopaikat 1 Jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely Muu toiminta/ ampumaradat, krematoriot ja lemmikkieläinten polttolaitokset Naapuruussuhdelain 17 :n mukainen toiminta Yhteensä 5 LIITTEET Liite 1. Toimialakohtainen luokitus Liite 2 Valvontakohdeluettelo toimialoittain (EI JULKINEN)