Immilä-Metsäkylän KYLÄSUUNNITELMA 2015-2017 Immilä-Metsäkylän kyläyhdistys ry teki talven 2013 ja kevään 2014 aikana kylälle tulevaisuuden suunnitelman. Suunnitelmaa varten järjestettiin kyläiltoja ja kyläkysely.
KAHDEN KYLÄN YHTEINEN SEUTU Immilän kauniista kylämiljööstä myllyineen Metsäkylään Arrajärven rannoille ulottuva kyläalue kunnan koillisosassa. Kylien peltoaukeat, vesistöt sekä runsaat metsävyöhykkeet leimaavat aluetta. 2 Metsäkylällä ja Immilällä on pitkä historia. Yhdessä kylät ovat eläneet ja toimineet yhdessä jo vuosikymmenten ajan. Immilä- Metsäkylän kyläyhdistyksen kotipaikka on Metsäkylän kylätalo, vanha kylän koulu. Kylätalo sijaitsee kauniissa ja rauhallisessa maalaisympäristössä luonnon keskellä. Talossa oleva toimiva keittiö, kolme suurta luokkahuonetta ja avara piha. Kyläyhdistys vuokraa sitä kokous- ja tapahtumakäyttöön. Kylällä on yritystoimintaa ja palveluita, joista tunnetuimpia ovat mm. käsitöitä tekevä Vakkamari ja Kiviniemen lomamökit. Auto- ja maanrakennusyrityksiä kylällä on myös muutamia. AKTIIVINEN IMMILÄ Immilän puolella maamerkkinä toimii Immilän mylly. Immilän nuorisoseura toimii tahollaan, järjestäen mm. lentopalloiltoja talvella Immilän seuratalolla sekä lähes legendaarisiksi muodostuneita jalkapallopelejä Immilän nurmistadionilla. Immilän seurataloa isännöi maamiesseura. Talvikaudella Immilässä on kyläladut, on latukone sekä moottorikelkan perässä vedettävä latukelkka. Immilän kylälatu, jonka sijoitus on sovittu maanomistajien kesken, on harvinainen siitä, ettei siinä ole ollenkaan tasaista ja sijoittuu koko ajan kulttuurimaisemaan. Hiihtokilpailut on pidetty vuosittain ja talvella 2013 hiihdettiin perheviestin 50 v. juhlahiihto. Karjumäessä on hypitty mäkeä 1930- luvulta alkaen, ensimmäiset kilpailut järjestettiin 1969. Immilän seurataloa hallinnoi maamies- seura. Kylässä toimii aktiivisesti lisäksi
Miten Metsäkylä syntyi? Kalmbergin kartastosta vuiodelta 1855 maastokartta Nastolan alueelta. 3 Nastola on lähellä Suomen vanhimpia asuinpaikkoja, nykyisiä Porvoojoen latvavesiä ja luultavasti aluetta on asuttu yli 10 000 vuotta. Arkeologisesti eniten tutkittuja ovat Ruuhijärvi arkeologiapolkuineen sekä Kilpisaari Arrajärvessä, joissa molemmissa on ollut asutusta kivikaudelta alkaen. Keskiajalla ja uuden ajan alussa Nastolan talonpoikainen väestö asui suurkylissä. Aatelisväestöä saatiin 30- vuotisen sodan seurauksena ja syntyivät Koiskalan, Seestan, Villähteen sekä Arrajoen kartanot sekä Orrilan pappiskartano. Nastolan alueen vanhin keskus on Ruuhijärvi, neljänneskunnan nimikkokylä. Uudenajan alussa Uusikylä hyvien liikenneyhteyksien varressa ja nimismiehen asuinpaikkana sai hallinto- ja käräjäpaikan roolin. Nastolan perinteiset kylät ovat: Nastola, Uusikylä, Ahtiala, Immilä, Koiskala, Pyhäntaka, Ruuhijärvi, Vanaja ja Villähde. Lisäksi kartanokylät Arrajoki ja Seesta erotettiin usein emäkylistään samaten Järvisten ja Kalkkolan kulmakunnat. Taloryhmät olivat kooltaan melko suuria ja erittäin tiiviisti rakennettuja iso- ja uusjakoihin asti. Näiden jakojen seurauksena asutettiin metsäkulmat ja syntyi Metsäkylä Immilän ja Ruuhijärven maille sekä Arola itäiseen Uuteenkylään. Palveluiden osalta rakennettiin kansakoulut kaikkiin Nastolan kyliin ja kauppoja oli tyypillisesti useita jokaisessa. Uuteenkylään syntyi ensimmäinen Nastolan liikekeskus, mutta sen raitti oli ahdas ja tasoristeyksien poistamisen jälkeen vaikeasti saavutettavissa. Uusi liikekeskus rakennettiin 1980- luvulla Rakokiveen, joskin palveluita syntyi myös Nastonharjulle, Kirkonkylään sekä Villähteelle. Maalaiskylistä kaupat ja koulut on hiljalleen lopetettu, mutta matkailijoiden sekä kesäasukkaiden palvelusten järjestäminen koetaan tulevaisuuden toiminnaksi. Nastola-seura/Matti Oijala www.nastori.net
KYLÄSUUNNITELMAA POHTIMAAN 4 Tulevaisuusillassa kylätalolla myös kylän nuorimmat visioivat kotiseudun tulevaisuutta. Kyläsuunnitelma on mainio väline, kun kyläyhteisö suunnittelee tulevaisuuttaan määrätietoisesti. Se on myös oivallinen kylädokumentti, sillä parhaimmillaan se taltioi kylän nykyhetken myös tuleville polville nähtäväksi, kertoo kyläasiamies Timo Taulo Päijät-Hämen kylät ry:stä. Kyläasiamiehen johdolla ImmiläMetsäkylän kyläyhdistyskin tarttui työhön ja päätti kerätä kyläläisten mielipiteitä siitä, millaiseksi nastolalaista kylää tulisi kehittää lähivuosien aikana. YHDESSÄ POHTIMISTA Kyläsuunnittelu alkoi kyläyhdistyksen hallituksen suunnittelukokouksella, jossa pohdittiin kyläsuunnitelman tavoitteet ja aikataulu. Sovittiin, että Immilä-Metsäkylän tehdään mahdollisimman käytännöllinen kyläsuunnitelma. Kyläsuunnitelma on koko kylän yhteinen tahto. Siksi sananvalta annettiinkin jokaiselle kyläläiselle kyläkyselyn muodossa ja sitä jatkettiin internetissä. Nettikysely ei tuottanut toivottua tulista, mutta printtikyselyyn saatiin muutamia kymmeniä vastauksia. Tulevaisuusillassa 9.1.2014 päästiin vauhtiin. Keskusteltiin ja pohdittiin millainen on kyläseudun tulevaisuus. Kartoitettiin vahvuuksia ja heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Vahvuudet löytyivät helpostikin. Kyläilloissa keskustelemassa ja ideoimassa oli noin kaksikymmentä metsäkyläläistä ja immiläläistä. Kesän 2014 aikana kerättiin vielä viimeisiä näkemyksiä ja kun kesälomat oli pidetty, niin koottiin kyläsuunnitelma kansiin. Yhteisessä kokouksessa 14.9.2014 sitten lyötiin lukkoon suunnitelman sisältö. Kyläsuunnitelmaa päivitetään vuosittain, katsotaan onko tuloksia syntynyt, ja millaisia uusia tarpeita ja toiveita on ilmestynyt kylän kehittämisen tiellä.
Kyläkyselyssä haluttiin, toivottiin ja vähän pelättiinkin Immilän jalkapallokenttä pitäisi saada kunnalta nuorisoseuralle. Kylästä edustus kunnan päättäjiin. Yhdistystoiminta pitää kylän hengissä. Painottaisin omaperäistä ja suosittua Myllykahvilaa, joka on vuosittain pärjännyt maan paras kesäkahvila -kilpailuissa sekä muutama vuosi sitten aloitettua lähiruokatoria, joihin lähinnä tarvitaan lisää myyjiä. Tieto leviää hitaasti, väki tajuaa hitaasti. Pitää olla kärsivällinen! Ei lannistuta heti, jos ei saada kaikkea. Onko täällä mitään muita palveluja kuin kirjastoauto? Ehkä kylästä puuttuu se jokin yhdistävä ja omaleimainen perinne tai hanke? Uudenkylän osayleiskaavan valmistumista seurattava! Immilän myllylle lisää ohjelmaa ja yhteisiä tapaamisia. Sana on vapaa... Kylillä kuultua ja pohdittua Kunta voisi olla enemmän mukana ja tukena kylän kehittämisessä, Panostetaan olemassa oleviin vahvuuksiin, uutta on vaikeaa saada ja luoda. Yhteen hiileen puhaltamista enemmän! On totuttu olemaan omatoimisia. Keskustelufoorumi on olemassa.
KYLÄN YHTEISET TAVOITTEET Sisäiset vahvuudet, joiden varaan kylää rakennetaan Rauhallisuus, luonnonkauneus, sijainti antavat kyläalueelle voimaa. Aktiiviset kyläläiset ja kesäasukkaat yhdessä voivat tehdä paljon naapuriapu ja talkoohenki elävät. 6 Tulevaisuuden mahdollisuudet, joita hyödynnetään Kylä on luonnonkaunis ja sen monet järvet tarjoavat vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia: kalastus, retkeily, lomailu. Tonttimarkkinoinnin kehittäminen tuo lisää asukkaita. Matkailukohteita voidaan kehittää. Sisäiset heikkoudet, joita poistetaan Yhteishengen ja yhdessä tekemisen puute passivoittaa. Liikenneyhteydet ovat hankalat, asuminen perustuu autoiluun. Tietoliikenneyhteydet ovat heikot. Tulevaisuuden uhat, joita torjutaan Väestö vanhenee ja vähenee. Maataloudella on entistä vaikeammat elinmahdollisuudet kulttuurimaisema katoaa kun maanviljelys loppuu. KESKEISET TAVOITTEET Yhteistyöllä, ottaen mukaan koko kylä vauvasta vaariin, rakennetaan Immilä- Metsäkylää, jossa kyläläiset välittävät toisistaan. * Kylään toivotetaan tervetulleiksi uusia perheitä ja asukkaita, vakituisiksi asukkaiksi tai lomaa viettämään. * Tehdään asioita yhdessä ja pidetään huolta siitä, että Immilä-Metsäkylässä on hyvä asua, ja että se on viihtyisä ja turvallinen kylä.
LÄHIAJAN TOIMET 1. Kylätalon toiminnan kehittäminen Kylätalon hallinta pyritään saamaan kunnalta kyläyhdistykselle. Samalla talon toimintaa kehitetään ja sen kunnostamiseen haetaan Leader-tukea. * Kyläläisten toivelistalla kylätaloon: kerhoiltoja, toimintaa lapsille (sähly, biljardi), terveyspalveluita, eläkeläistoimintaa. Kylätalo on kyläläisten oma kokoontumispaikka. Kesätapahtumat luovat kylälle me-henkeä. 2. Yhteisten tapahtumien kehittäminen Immilä-Metsäkylän kesätapahtumien lisäksi kehitetään kyläläisten yhteisöllisyyttä pienillä tilaisuuksilla, tapahtumilla ja kokoontumisilla. Elomarkkinat, juhannustapahtuma, uuden vuoden ilotulitus, Naisten päivä vakiintuneet tapahtumat. Tehdään enemmän yhdistysten ja järjestöjen välistä yhteistyötä. * Kyläläisten toivelistalla: siivous- ja raivaustalkoita, tanssipaikka. 3. Kyläkohteiden esiin tuominen Pyöräilyreitistöä tehdään tunnetuksi. Tiedottamista ja viestintää lisätään ja ohjataan enemmän ulospäin. Kartoitetaan ja hyödynnetään kylän eri osaajia ja heidän taitojaan. Tonttimarkkinointia kehitetään. Tienvarsimainontaa ja suoramarkkinointia. * Kyläläisten toivelistalla: ilmoitustaulut kylällä, kylän nettisivut ja tiedonvälitystä niissä, yhteinen lehti. Immilän mylly on kyläseudun tunnetuin matkailukohde. 7
KYLÄSUUNNITELMAN TOIMENPITEET TAVOITE TEHTÄVÄT TOTEUTTAJA AIKATAULU 1. ASUKAS- RAKENNE Tiedotetaan tonttitarjonnasta ja rakennuspaikoista Myynnissä olevien tonttien ja kiinteistöjen kartoitus. Tonttipörssin kokoaminen. Tiedottaminen kesätapahtumissa, kylän verkkosivuilla ja kylän ilmoitustauluilla. kyläläiset Kesä 2015 Yleiskaavatyön seuranta ja vaikuttaminen Seurataan Uudenkylän osayleiskaavan valmistumista ja sen vaikutuksia Immilä- Metsäkylään. kunta 2014-2017 Loma- asuntojen ympärivuotiseksi asunnoiksi muuttamisen edistäminen Vaikuttaminen kunnan päätöksentekoon. 2015 2016 8 Uusien asukkaiden ja kesäasukkaiden huomioiminen Kesätapahtumien yhteydessä tervetulopaketti (tervehdys, vauvaraha, kahvipaketti...) Kesä 2015 2. PALVELUT JA YRITYKSET Lisätään yhteistyötä yritysten ja kylien välillä Järjestetään yhdistysten ja yrittäjien yhteistapaaminen myös naapurikylien (Uusikylä, Ruuhijärvi) kanssa. ja yrittäjät Talvi 2015 Aktivoidaan yritystapahtumia Kylätalolla järjestettäviä huutokauppoja, kirpputoreja ja markkinatapahtumia aktivoidaan. kyläläiset Kevät- kesä 2015 Kyläapurekisteri Kylän nettisivuille kootaan listaa kylän yrityksistä, osaajista ja avun tarjoajista. yritykset Talvi 2014 Kyläavustajan palkkaaminen Selvitetään mahdollisuudet kyläavustajan palkkaamiseen. yhdistykset Kevät 2015 Kylän opastaulujen pystyttäminen Valtateiden sisääntulot, kylänraitti Kyläyhdistys 2015-2017
TAVOITE TEHTÄVÄT TOTEUTTAJA AIKATAULU 3. VAPAA-AIKA Immilän jalkapallokenttä kyläläisille Vaikutetaan siihen, että jalkapallokentän hallinnointi siirtyy kunnalta kylälle. Kyläyhdistys, nuorisoseura, kunta Kesä 2015 2017 Kylätapahtumat koko kylälle Vakiinnutetaan kylätapahtumat ja kehitetään uusia muotoja. 2015 Lisää lasten ja nuorten toimintaa Yhteistyössä kansalaisopiston, kunnan ja seurakunnan kanssa. 2014 2016 Koulutustilaisuuksia kylälle Kyläyhdistys pyrkii järjestämään tietokonekoulutusta, kansalais- opisto mahdollisesti mukaan uusiin kursseihin. 2014 2016 Kylätalon toiminnan kehittäminen Tehdään toimintasuunnitelma yhdessä muiden yhdistysten ja toimijoiden kanssa. Kylän yhdistykset ja järjestöt 2015 2016 4. YMPÄRISTÖ Järvialueiden ja rantojen kunnossapito Tuetaan yhdistysten toimintaa ja tiedotetaan järvien kunnosta. muut yhdistykset 2015 2016 9 Elämysmatkailu kehittelyyn Laskupaikoista opasteet, lähiruokamahdollisuudet, elämysyrittäjyyttä, myllyn seutu. yhdistykset 2014-2016 Tuodaan luontoa esille Esitellään kylän luontokohteita tapahtumissa ja netissä. kyläläiset Kesä 2015 5.YHTEISÖLLISYYS Lisätään yhdistysten, kunnan ja kylien yhteistyötä Järjestetään naapurikylien, yhdistysten ja kunnan yhteistapaaminen. yhdistykset Kevät 2015 Aktiivinen kylätiedottaminen Kehitetään kylän nettisivuja. Ilmoitustauluja Arrajoki, Vehkosilta, Metsäkylä. 2014 Yhteiset retket Kohteina kulttuuri- ja kaupalliset palvelut. kyläläiset 2015 2017 Kylähistorian dokumentointi Kerätään kyläläisiltä valokuva- ja muuta materiaalia. Syksy 2014 Lisää vetäjiä kylätoimintaan Innostetaan uusia kylätoiminta- aktiiveja mukaan. 2014
Turvallisuussuunnitelma TAVOITE TEHTÄVÄT TOTEUTTAJA AIKATAULU Asumisturvallisuus Turvallinen koti Palovaroittimet ja alkusammutus- välineet ja - osaaminen, lukitukset sekä osoitemerkinnät kuntoon. Laajakaistan kattavuutta ja nopeuden parantamista edistetään ottamalla yhteyttä operaattoreihin. Asukkaat 2014 Avun saanti Naapuriavun tukeminen, tutustuminen muihin kyläläisiin. Kylävastetoiminta oman kylän näköisenä, autetaan kylässä avun tarvitsijoita nopeasti niillä mahdollisuuksilla kuin kylässä on. Kylätalkkari tms. kylän työntekijä, jolta voisi ostaa asumista tukevia palveluita esim. lasten- ja kodin- hoitoa. (esim. Litti- projekti PHLU:n kanssa) Asukkaat, kyläyhdistys, Oiva 2014 10 Kotiavun saamisesta tarvittaessa neuvotellaan kunnan ja Oivan kanssa. Kännykkäverkon kuuluvuutta edistetään ottamalla yhteyttä operaattoreihin. Kylällä pyritään säilyttämään lankapuhelimia sähkökatkojen varalta. Kokoontumispaikoille, laavuille yms. laitetaan laminoidut sijaintitietolomakkeet. Poikkeustilanteet Jokainen kotitalous huolehtii kotivaran kuntoon. Asukkaat, kyläyhdistys, 2014 Kylään nimetään turvallisuus- yhteyshenkilö pelastuslaitoksen ja kunnan suuntaan. Poikkeaviin kulkijoihin kiinnitetään huomiota, kirjataan tuntomerkit kulkijoista ja kulkuneuvoista ylös, ilmoitetaan tarvittaessa poliisille. Erehdykset ja unohdukset salliva koti kylissä ja taajamissa- hanke Kyläläisten osaamista poikkeus- tilanteissa toimimiseen parannetaan mm. alkusammutus- ja hätäensiapu- koulutuksella.
VANHAA JA UUTTA IMMILÄSTÄ JA METSÄKYLÄSTÄ Immilässä on ollut asutusta jo varhain: vuoden 1571 maakirjan mukaan Immilässä oli 13 taloa. Kylässä on ollut sahaustoimintaa 1700-luvulla. Keskiajalla Immilässä toimi kaksi ympärivuotista myllyä. Nykyinen vesimylly on 1900-luvun alusta. Immilä-Metsäkylästä on suora tieyhteys Nastolan kirkonkylälle, jonne on noin 15 km, lähimpään kaupunkiin Lahteen 30 km. Metsäkylässä asuu noin 130 asukasta ja Immilässä 160. Kylälle tunnusomaista ovat peltoaukeat, vesistöt sekä runsaat metsävyöhykkeet. Kylissä on pienyritystoimintaa: Vakkamari (käsitöitä), Kiviniemen lomamökit, Kuljetus Virta Oy, JR Myllykangas Ky (maanrakennusta), auto- ja pienkonekorjaamo J. Kosola ja Erkki Tammelin (maansiirtoa). Metsäkylän vanhan koulun tilat on kunnostettu kylätaloksi. Taloa vuokrataan juhla- ja kokouspaikaksi. Immilä Metsäkylä Kylässä toimivat Immilän maamiesseura, joka hallinnoi Immilän seurataloa, Immilän nuorisoseura, Immilän Martat ja metsästysseura AMI. Kylän ykkösnähtävyys Immilän mylly on kotina Maan paras kesäkahvila -kilpailussa pärjänneelle Immilän Myllykahvilalle. Kylällä harjoitetaan myös luomuviljelyä Oijalan luomutilalla, jossa on kesäisin myös lähiruokatori. Maakunnan palveluiden keskusverkkoselvityksessä Metsäkylä sijaitsee * 14-17 minuutin matkan päässä päivittäistavarakaupasta, päiväkodista ja peruskoulusta * 23-35 minuutin päässä keskiasteen koulusta ja terveyskeskuksesta. Päijät-Hämeen keskusverkossa Metsäkylä on luokiteltu hajaasutuskyläksi. Ruuhijärven kylä pohjoispuolella on paikalliskeskus, eteläinen Uusikylä on aluekeskus. Immilän länsipuolella sijaitsee Kumian kyläalue. Immilä-Metsäkylän kyläyhdistys ry pj. Ulla Riuttala puh. 0400 758 383 www.phkylat.fi/immila 11
Millainen on mukava kylä? Immilä-Metsäkylän tulevaisuusillan satoa.