Havaintoja ja tuloksia kuusikokeiden korovaurioista



Samankaltaiset tiedostot
Virolaiset kuusialkuperät sopivat Etelä-Suomeen

Onko koivu- ja haapasäästöpuiden vaikutus männyn taimikon kehitykseen erilainen kuin mänty säästöpuiden?

2/2008. Taimi uutiset. Metsäntutkimuslaitos

Energiapuun määrä ja laatu sekä niiden arviointi

Tyvilahoa sisältävän kuusen määrä, laatu ja käyttömahdollisuudet sellun raaka-aineena

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Lentolaserkeilausta on hyödynnetty kaupunkimittauksessa

Näsijärven muikkututkimus

MANSSI. J ä s e n l e h t i 0 3 b / Rotumääritelmän tulkintaa

Venäläismatkailun kehitys Taustatietoa venäläisten ulkomaanmatkailun kehityksestä

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA

Osa-aikaeläkeläiset rekisteritietojen valossa

Mika Autio. Hiuksilla hirvituhoja vastaan. Opinnäytetyö Syksy 2013 Metsätalouden AMK

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

B. 2 E. en tiedä C ovat luonnollisia lukuja?

Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Nykyisin suometsistämme hakataan vuosittain

AVOIN MATEMATIIKKA Tilastoja ja todennäköisyyksiä

10 faktaa lukemisesta

Etelä-Suomen raakapuuvarat laskennalliseen pölkytykseen perustuen

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:20

HAVUMETSIEN VIIMEAIKAISESTA KEHITYKSESTA METSANRAJA= SEUDULLA

HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2013

Rakennuspaloja aiempaa vähemmän, palokuolemia ennätyksellisen vähän vuonna 2013

OPTL. Verkkokatsauksia 38/2014. Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa vuosina Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tiivistelmä.

Miten Suomi selviää ikääntymisestä nykyisellä työvoimalla?

Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka. Tietoa nuorelle ja vanhemmille. 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt?

Höyryn käyttö sahatavaran kuivauksessa

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2012

Transkriptio:

Havaintoja ja tuloksia kuusikokeiden korovaurioista Marja-Leena Napola Luonnonvarakeskus (Luke) Haapastensyrjä Esitys Taimitarhapäivillä 21.1.2015

Ensimmäiset korohavainnot vuodelta 2001 Jälkeläiskoe 976/01 Saarijärvi, istutettu 1985: Vuoden 1996 tarkastuksessa koe oli terve Vuonna 2001 havaittiin puiden rungoilla mustia koroja sekä mustia pihkaläiskiä. Puiden pituus oli 6 m, latvakuolemia noin 20 %:lla Koe harvennettiin 2003. Koropuita oli 24-vuotiaassa kokeessa vuonna 2008 keskimäärin 16 % (vaihteluväli 3-46 %). Jokaisessa erässä oli mustakoroa. Koroa löytyi kaikenkokoisista koepuista

Mustakorohavainnot vuonna 2005 Pernajan 36-vuotiaan harvennetun alkuperäkokeen (provenienssikokeen) 270/04 mittauksessa havaittiin runsaasti korovaurioita. Keskimäärin 21 % puista oli koroisia. Koroa ja pihkavuotoa oli kaikenkokoisten puiden rungolla. Seuraavina vuosina koroja löytyi muista kokeista sekä ulkomaisten kuusien kokoelmasta.

Koropuiden osuudet koesarjan 270 (ikä 36 40 v.) alkuperäryhmissä. Koe-erien pituus- ja läpimittakeskiarvot eivät korreloineet koro-osuuksien kanssa. 40 35 Koe 270/01 Loppi Koe 270/03 Parainen Koe 270/04 Pernaja Koropuiden osuus, % 30 25 20 15 10 5 0 Suomi (4-6 erää) Viro (5-9 erää) Puola (5-8 erää)

Koroluokitus ja mittaus vuonna 2006 harventamattomassa 25-vuotiaassa Vihdin alkuperäkokeessa 655/01 Suomalaisilla alkuperillä koropuiden osuus 5 % ja valkovenäläisillä 18 %. Terveiden puiden keskiläpimitta oli 12 cm. Koroisten puiden keskiläpimitta oli 13 cm. Pahoin koroutuneiden ryhmässä oli sekä ohuita että paksuja puita.

Koropuiden osuudet koe-erissä 25-vuotiaassa Vihdin alkuperäkokeessa 655/01 Valko-Venäjä Viro Suomi Puola 35 Koropuiden osuus koe-erissä, % 30 25 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32

Tammisaaren harventamaton alkuperäkoe 995/02. Mittaus 21 vuoden iässä vuonna 2007 Koropuiden osuus 22 % Pystyyn kuolleita 3 % Eniten koropuita pohjoisvenäläisellä Komin alkuperällä, 54 % Tervein erä Viro, Rapla (koroa 7 %:lla) Koroutuneet puut olivat keskimäärin 7 % ohuempia kuin terveet puut

Mustakorovauriot Karkkilan harventamattomissa alkuperäristeymiä testaavissa kloonikokeissa Kokeet (4 kpl) olivat terveitä 6 vuoden iässä tehdyssä mittauksessa vuonna 1999. - 2008 kokeista (15 v) löydettiin mustakoroa ja pystyyn kuolleita puita - Kuolleiden puiden latvat olivat vuonna 1999 terveitä ja puiden pituuskasvu oli normaalia - Korovauriot luokiteltiin lieviin ja pahoihin vaurioluokkiin

Pahoja mustakorovaurioita Karkkilan Haaviston testaustarhassa keväällä 2008. Koroissa näkyy Neonectria fuckeliana sienen pieniä punertavia kotelopulloja.

Karkkilan kloonikokeiden koropuita elokuussa 2013 Pahaa koroa Lievää koroa

Tuore paha koro Lievä kylestyvä koro

Katkenneella puulla useita pahoja koroja Lievä läiskävaurio

Karkkilan 15-vuotiaissa kloonikokeissa koroa oli keskimäärin 59 %:lla puista. Pahoin korovaurioisia puita oli keskimäärin 11 % ja ne olivat 45 % lyhyempiä kuin terveet puut. Koe 1480/01 Koe 1863/02 Pahoin koroiset Lievästi koroiset Koe 1862/01 0 10 20 30 40 50 60 Pituuden alenema (-%) suhteessa terveisiin

Pahoin korovaurioisten puiden keskimääräiset osuudet (%) Karkkilan 15-vuotiaassa harventamattomassa kloonikokeessa 1480/01 vuonna 2008 M50-84-007,Eesti Misso, joukkomonistuserä 1 Standardimetsiköt, 6 erää 17 Siemenviljelykset 109 ja 110, Kangasniemi, siementaimia 5 Eteläsuomalaiset pluspuut, 14 erää 10 Provenienssiristeymät, 30 erää 17 0 5 10 15 20

Koroluokittaiset keskipituudet Karkkilan kokeessa 1862/02 15 vuoden iässä Pahoja koroja alkuperäristeymillä keskimäärin 9 % ja eteläsuomalaisilla erillä 5 %. Saksalaisperäisillä puilla oli runsaasti koroa, keskimäärin 22 %:lla oli pahaa koroa. (Puita kokeen kolmessa lohkossa yht. 75 kpl/koe-erä) Keskipituus, dm 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 dm 100 90 80 70 60 50 40 30 Keskipituus,lievä koroisuus Keskipituus, paha koroisuus 0 Terveet koepuut (n = 1153) Lievästi koroiset puut (n = 1019) Pahoin korovaurioiset puut (n = 164) 20 10 0 Lohko 1 Lohko 2 Lohko 3

Yhteenveto Kuusen jälkeläis- ja kloonikokeissa on havaittu mustia koroja sekä pihkavuotoa vasta 2000-luvun alusta. Eräät ulkomaiset alkuperät ovat erityisen koroherkkiä. Koropuita on alkuperäkokeiden kaikissa läpimittaluokissa Pahasti korovaurioisten puiden pituus oli kloonikokeissa lähes 50 % pienempi kuin terveiden puiden pituus. Pahoin korovaurioiset puut olivat alle 10 v. iässä terveitä ja normaalipituisia. LISÄTIETOJA: Napola, Marja-Leena & Napola, Jaakko Havaintoja ja tuloksia kuusen koeviljelysten korovaurioista http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2014/mwp296.htm