JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 1. Sivu 29 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 30 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4.

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Aika 21.04.2015 klo 17:00-20:15 Paikka Joensuun paloasema, Noljakantie 4 Käsitellyt asiat Sivu 29 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 30 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 31 Merkintöjä 5 32 Johanna Suvannon eronpyyntö sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta 6 33 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osavuosikatsaus 1/2015 7 34 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöavustukset v. 2015 9 35 Muutoksia sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluissa kesällä 2015 11 36 Nuorten kehitysvammaisten päivätoiminnan laajentaminen 12 37 Vastaus valtuutettu Katja Asikaisen valtuustoaloitteeseen ilmaisesta ehkäisystä 20-vuotiaille ja sitä nuoremmille joensuulaisille naisille 14 38 Viranhaltijapäätökset 17 39 Tiedoksiantoja 18

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 2 Sosiaali- ja terveyslautakunta Läsnä Parikka Tuula puheenjohtaja Väänänen Eira varapuheenjohtaja Tahvanainen Kari jäsen Holopainen Hannu jäsen Väkeväinen Kari jäsen Karttunen Jorma jäsen Uusi-Illikainen Heleena jäsen Jääskeläinen Sampsa jäsen Järvinen Päivi jäsen Lukkarinen Ilkka jäsen Turpeinen Jari jäsen Kauppinen Marja jäsen Ihanus Emilia nuorisovaltuuston jäsen Rieppo Eija va. sosiaali- ja terveysjohtaja Kosonen Anne talousjohtaja Karukannas Seija vs. hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Aspelund Taina va. hallintopäällikkö Timonen Leena vs. johtava ylilääkäri Ollila Tuuli vs. sosiaalipalvelujen johtaja Kiviniemi Tuula kehittämisasiantuntija Kauppinen Olli palvelupäällikkö läsnä klo 17.00-17.30 Kuosmanen Pekka tuotantojohtaja poistui klo. 18 Tiittanen Marja projektisuunnittelija läsnä klo 17.00-18.00 Poutanen Karri kehittämispäällikkö Poissa Korhonen Leena sosiaalipalvelujen johtaja Laakkonen Ari johtava ylilääkäri Allekirjoitukset Tuula Parikka puheenjohtaja Taina Aspelund pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu 27.4.2015 Jorma Karttunen pöytäkirjan tarkastaja Sampsa Jääskeläinen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sosiaali- ja terveyskeskuksessa 27.4.2015 Pöytäkirjanpitäjä Taina Aspelund

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 3 Sosiaali- ja terveyslautakunta 29 21.04.2015 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus STLTK 29 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 4 Sosiaali- ja terveyslautakunta 30 21.04.2015 Pöytäkirjantarkastajien valinta STLTK 30 Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Jorma Karttunen ja Sampsa Jääskeläinen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 5 Sosiaali- ja terveyslautakunta 31 21.04.2015 Merkintöjä STLTK 31 Hyvinvointiaseman esittely: kehittämisasiantuntija Tuula Kiviniemi ja palvelupäällikkö Olli Kauppinen ja Yhteiskunnallinen yrittäjyys esittely: tuotantojohtaja Pekka Kuosmanen ja projektisuunnittelija Marja Tiittanen

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 6 Sosiaali- ja terveyslautakunta 32 21.04.2015 Johanna Suvannon eronpyyntö sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta 5276/00.00.01/2015 STLTK 32 Kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan 23.3.2015 123 kohdalla Johanna Suvannolle eron sosiaali- ja teryeyslautakunnan jäsenyydestä ja uudeksi jäseneksi valittiin jäljellä olevaksi toimikaudeksi Marja Kauppinen. Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 7 Sosiaali- ja terveyslautakunta 33 21.04.2015 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osavuosikatsaus 1/2015 277/02.02.02/2013 STLTK 33 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ensimmäinen osavuosikatsaus vuodelta 2015 laa ditaan ajalta 1.1.-31.3.2015. Osavuosikatsauksessa raportoidaan toimintaa tarkem min palveluarviotaulukoittain ja ennustetaan sekä suoritteiden määrää että toi min nan kuluja koko vuoden osalta. Osavuosikatsauksessa ennusteet eivät ole las ken nal li sia vaan tulosalueiden omia arvioita toiminnan ja talouden to teu tu misek si. Osavuosikatsauksessa raportoidaan myös kehittämishankkeiden to teu tumis ta jokaisesta yhteistoiminta-alueen kunnasta. Maaliskuun tilanteessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tulos on n. 6,25 milj. euroa yli jää mäi nen ja Joensuu-Kontiolahti-Outokumpu nettoyksikön tulos 6,4 milj. euroa ylijäämäinen. Vuosi sitten vastaavaan aikaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yli jää mä oli n. 8 milj. euroa ja nettoyksikön 8,2 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakate ilman kuntien maksuosuuksia on 63,7 milj. euroa. Talousarvioon nähden toteumaprosentti on maltillinen 22,7%, mutta net to me no jen kasvu on ripeää 4,6% edellisen vuoden vastaavaan ajan kohtaan näh den. Henkilötyökuukaudet ovat kasvaneet 41 henkilötyökuukautta eli 2,4% vii me vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden vakinaisen henkilöstön vähe tes sä 1%:lla ja määräaikaisen henkilöstön kasvaessa 15 %:lla. Maaliskuun 2015 lo pus sa hen ki lö työ kuu kau sia sotessa oli 1742, joista 25% oli määräaikaisia ja 75% va ki nai sia. Henkilötyövuosien määrän kasvu näkyy myös reippaana 7,3%:n hen ki lös tö ku lu jen kasvuna. Erityisesti sijaisten palkkakulut ovat kasvaneet 37,5% vii me vuo den vastaavaan ajankohtaan nähden. Joensuun sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot ovat maaliskuun lopussa 50,1 milj. euroa toteumaprosentin ollessa 22,7. Kontiolahden nettomenot ovat n. 7,9 milj. euroa (tot% 23,4) ja Outokummun nettomenot 5,7 milj. euroa (tot% 21,3). Joensuun nettomenot ovat kasvaneet 4,7%, Kontiolahden 5,9% ja Ou tokum mun 1,9% vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Osavuosikatsauksessa tehdyssä määrärahaennusteessa on arvioitu sosiaali- ja ter veys pal ve lu jen pysyvän v. 2015 budjetissaan ja jopa hieman alittavan sen. Joen suun budjetti on arvion mukaan alittumassa n. 0,3 milj. euroa alkuperäisestä bud je tis ta. Tulosalueittaisessa tarkastelussa on arvioitu pieniä ylityksiä ja ali tuksia per tulosalue ja erikoissairaanhoitokin olisi PKSSK:n antaman ennusteen mukaan pysymässä lähes budjetoidussa. Erikoissairaanhoidon ennusteeseen vaikut taa pitkälle myös jonopäivien kehittyminen ja jonopäivät ovat olleet al ku vuodes ta erittäin maltilliset. Joensuu on käyttänyt laitoshoidossa yh teis toi minta-aluei den palveluja ja Siilaisen uudisrakentamisen sekä Senioripihan avaa misen aiheuttamien muutosten vuoksi talousarvion ostopalvelupaikkojen vä hen tämi nen on vasta alkanut ja paikkojen vähentäminen voi johtaa kasvaviin jo no päiviin. Outokummun budjetin on arvioitu alittuvan 1 milj. euroa alkuperäiseen ta lous arvi oon nähden. Määrärahat ovat ennusteiden mukaan alittumassa jokaisella tulos alu eel la. Helmikuun raportin yhteydessä esitettiin Outokummun net to me nojen vähentämistä 0,6 milj. eurolla ilman muutoksia erikoissairaanhoitoon. Maa-

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 8 Sosiaali- ja terveyslautakunta 33 21.04.2015 lis kuun tilanteen perusteella myös erikoissairaanhoito on jäämässä alle bud je toidun, jolloin budjetti alittuu enemmän. Kontiolahti on yhteistoiminta-alueen kunnista määrärahaennusteiden poikkeus. Kon tio lah den budjetin ennustetaan ylittyvän 0,8 milj. euroa, josta suurin ylitys 0,76 milj. euroa on tulossa erikoissairaanhoidosta. Vammaispalveluissa on tehty toi min nal li sia muutoksia, jotka vähentävät budjetin ylitystä, mutta budjetin on sil ti arvioitu ylittyvän vielä jonkin verran. Erikoissairaanhoidossa ja vam mais palve luis sa vuoden 2015 alkuperäinen budjetti on pienempi kuin vuoden 2014 ti linpää tös. Terveysasemien puhelujen vastausprosentit ovat yhteistoiminta-alueella nousseet tammikuun 43%:sta maaliskuun 56%:iin. Joensuussa vastausprosentti oli maa lis kuus sa 53%, Kontiolahdessa 64% ja Outokummussa n. 66%. Liitteissä on esitetty toiminta ja talous palveluarviotaulukoittain sekä ta lous arvion mukaisten kehittämishankkeiden to teu tu mi nen raportointiajankohdalta kun nit tain. Liitteenä on myös vastaanottojen käyntimäärät sekä puhelutiedot ter veys ase mit tain. Valmistelijat: talousjohtaja Anne Kosonen, vs. hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Sei ja Karukannas, sosiaalipalvelujen johtaja Leena Korhonen, vs. johtava yli lääkä ri Leena Timonen Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa tilaajajaostolle liitteen mukaisen talou den ja toiminnan osa vuo si kat sauk sen ajalta 1.1.-31.3.2015. Päätös: Jorma Karttunen ehdottaa Sampsa Jääskeläisen ja Heleena Uusi-Illikaisen kannattamana, että Niinivaaran lääkäriresurssia lisätään 1-2 ostolääkärin verran kunnes omat lääkäriresurssit ovat riittävät. Suoritettiin äänestys. Esittelijän ehdotusta (JAA) kannattivat Kari Tahvanainen, Hannu Holopainen, Päivi Järvinen, Ilkka Lukkarinen, Marja Kauppinen, Eira Väänänen, Tuula Parikka. Ääniä yhteensä 7. Jorma Karttusen ehdotusta (EI) kannattivat Kari Väkeväinen, Heleena Uusi-Illikainen, Sampa Jääskeläinen ja Jari Turpeinen. Ääniä yhteensä 5. Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen lautakunnan päätökseksi. Liitteet Liite 1 Osavuosikatsaus 1-3/2015 palveluarviotaulukoittain Liite 2 Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Liite 3 Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Kontiolahti Liite 4 Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Outokumpu Liite 5 Vastaanottojen käyntimäärät sekä puhelutiedot terveysasemittain

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 9 Sosiaali- ja terveyslautakunta 34 21.04.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöavustukset v. 2015 588/02.05.01/2013 STLTK 34 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti vuoden 2015 järjestöavustusten myön tä misen periaatteet kokouksessaan 16.12.2014 ( 111). Vuodelle 2015 järjestöavustuksiin on varattu määrärahaa yhteensä 96.000. Tästä määrärahasta käytetään Pohjois- Karjalan mielenterveysseuran ylläpitämään krii si kes kus toi min taan yhteensä 30.000, Itä-Suomen Sosiaalialan osaa mis keskuk sel le 4.800 ja Suomen sosiaali- ja terveys ry:lle 1.500. Muihin järjestöille tarkoitettuihin avustuksiin on käytettävissä 59.700 (vuonna 2014 39 000 ). Sosaali- ja terveyslautakunnan päätöksen mukaisesti avustuksia myön ne tään palveluavustuksina, terveyttä ja hyvinvointia edistävinä jär jes töavus tuk si na sekä kerta-avustuksina. Palveluavustukset kohdennetaan vuoden 2015 sosiaali- ja terveyslautakunnan kär ki hank kei den ja palveluohjelmien mukaisesti: 1. lasten ja nuorten varhaisten tukipalveluiden kehittämiseen 2. vammaisten henkilöiden palveluiden kehittämiseen 3. ikääntyvien henkilöiden palveluiden kehittämiseen 4. mielenterveyspalveluiden kehittämiseen Määräaikaan mennessä 28.2.2015 avustushakemuksia saapui yhteensä 49. Haet ta vien avustusten yhteissumma oli 103.544. Avustushakemuksista esi tetään hylättäviksi kolmea hakemusta, koska hakijana toimivat yhdistykset eivät ole joensuulaisia. Hylätyksi esitetään seuraavia hakemuksia: 1. HOPE - yhdessä ja yhteisesti (kotipaikka Helsinki) 2. Itä- Suomen SYLI ry (kotipaikka Kuopio) 3. Mannerheimin lastensuojeluliitto ry/ lasten ja nuorten puhelin (kotipaikka Helsin ki) Muille hakijoille järjestöavustukset esitetään myönnettäväksi liitteen mukaisesti. Liite: sosiaali-ja terveydenhuollon järjestöavustukset vuonna 2015 Valmistelija: kehittämispäällikkö Karri Poutanen, kehittämispäällikkö Annamari Savela

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 10 Sosiaali- ja terveyslautakunta 34 21.04.2015 Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: sosiaali- ja terveyslautakunta päättää myöntää vuoden 2015 järjestöavustukset liit teen mukaisesti. Päätös: Merkittiin, että Eira Väänänen esteellisenä poistui pykälän käsittelyn ajaksi. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 6 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöavustukset v. 2015

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 11 Sosiaali- ja terveyslautakunta 35 21.04.2015 Muutoksia sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluissa kesällä 2015 3346/00.01.02/2014 STLTK 35 Aiempien vuosien tapaan eräitä sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintoja kes ki tetään kesän aikana. Järjestelyillä henkilökunnan kesälomia voidaan keskittää ja vä hen tää siten sijaisten käyttöä. Kesälomien aikana käytössä oleva henkilökunta ei riitä pitämään yllä kaikkia muina aikoina järjestettäviä toimintoja. Toiminta on esi te tyil lä järjestelyillä myös vähemmän haavoittuvaa esim. sairauslomien suhteen. Suunnitelma muutoksista sosiaali- ja terveystoimen palveluissa kesällä 2015 on liit tee nä. Valmistelijat: vs. johtava ylilääkäri Leena Timonen, va. hallintopäällikkö Taina Aspelund, vs. hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Karukannas, sosiaalipalvelujen joh ta ja Leena Korhonen Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä tiedoksi suunnitelman muutoksista sosiaali- ja terveystoimen palveluista ke säl lä 2015. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 7 Muutoksia sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluissa kesällä 2015

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 12 Sosiaali- ja terveyslautakunta 36 21.04.2015 Nuorten kehitysvammaisten päivätoiminnan laajentaminen 3524/05.04.00/2014 STLTK 36 Nuorten elämään valmentava päivätoiminta (NUPA) on tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille yli 16-vuotiaille vaikeasti kehitysvammaisille nuorille, jotka tarvitsevat erittäin paljon apua päivittäisissä toiminnoissaan. Palvelu hyödyntää erityisesti niitä nuoria, joille toisen asteen opiskelupaikan löytäminen on erityisen vaikeaa tai mahdotonta. Ennen vuoden 2014 elokuuta vastaava palvelu toteutettiin kokonaan PKSSK:n Honkalampikeskuksessa sijaitsevissa päivätoimintaryhmissä (EVA-ryhmät). Keväällä 2014 sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2014 49 päätti perustaa yhden päivätoimintaryhmän (NUPA 1) osaksi kaupungin omaa palvelutuotantoa. Toiminta käynnistettiin yhden lukuvuoden mittaisena kokeiluna Lehmon peruskoulun tiloissa elokuussa 2014. Toiminnan laatua ja taloudellisuutta arvioitiin sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa helmikuussa 2015: 1. Oman toiminnan vuorokausihinta on 258 (tilinpäätös 2014). Vastaava toiminta kuntayhtymän päivätoimintapalvelussa on 321 /vrk. Todellinen kustannus kuntayhtymän palvelussa on kuitenkin n. 500 hoitopäivää kohden, koska päivätoiminnan lisäksi kustannuksia kertyy iltapäivähoidon (klo 14-16) sekä kuljetuspalveluiden järjestämisestä. 2. Palvelunkäyttäjien arvio (nuorten vanhemmat) toiminnan laadusta on ollut kauttaaltaan positiivista - nuorten toimintakyvyssä on tapahtunut edistystä. NUPA1-ryhmän toiminta vakinaistuu kesällä 2015. Henkilöstö- ja työllisyysjaosto on päättänyt perustaa kolmen ohjaajan ja yhden sosiaaliohjaajan toimet 1.7. 2015 lukien (17.03.2015 22). Ainakin lukuvuoden 2015-2016 NUPA 1 ryhmän toiminta jatkuu Lehmon peruskoulun tiloissa. PKSSK on sopeuttanut omaa toimintaansa Honkalampikeskuksessa yhdistelemällä sinne jääviä päivätoimintapalveluja keskenään. NUPA 1-ryhmän perustaminen vähentää kuntayhtymältä hankittuja päivätoimintapalveluja. Vuonna 2015 NUPA 1 tuottaa 1596 toimintapäivää. Kehitysvammaisten avopalveluiden kehittämisen (työikäisten palveluohjelma) yhtenä tavoitteena vuonna 2015 on selvittää NUPA-toiminnan laajentamisen tarve ja mahdollisuudet. Tehdyn selvityksen mukaan elokuussa 2015 NUPA -toimintaa tarvitsee 13 nuorta. Enimmillään kuusi heistä saa paikan NUPA1- ryhmästä. Akuutein tarve NUPA 2-ryhmän perustamiselle on Uimaharjun alueella. Selvityksen mukaan elokuussa 2015 Uimaharjun alueella neljä (vuosina 96-99 syntynyttä) nuorta tarvitsee päivätoimintaryhmän palvelua. Mikäli omaa toimintaa ei saada järjestymään nuoret sijoittuvat hyvin todennäköisesti Honkalampikeskuksen vaativaan elämään valmentavaan toimintaan, jossa vuorokausihinta on 321. Oman päivätoiminnan laajentamista ja edelleen kehittämistä tukevat sekä Joensuun että Kontiolahden koulutoimien linjaukset

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 13 Sosiaali- ja terveyslautakunta 36 21.04.2015 olla myöntämättä lisäopetusvuotta peruskoulunsa päättäville kehitysvammaisille nuorille. Näin ollen ne nuoret, jotka eivät pääse LUOVI:iin tai muualle toisen asteen koulutukseen, tarvitsevat päivätoimintapalveluja. Toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevintä olisi jatkaa palvelurakenteen kehittämistä omana toimintana, koska kuntayhtymäkin on jo sopeuttanut näiltä osin omaa palvelurakennettaan. Tarve Uimaharjun alueella NUPA 2 -ryhmälle on kaksi vuotta (alkaen elokuusta 2015). Päivätoimintaryhmät tarjoavat nuorelle virikkeellistä ja aktiivista toimintaa peruskoulun jälkeen kahden vuoden ajan. Päivätoiminnan tavoitteena on kehittää ja parantaa nuoren toimintakykyä niin, että sijoittuminen tavanomaiseen päivä- ja työtoimintaan on jatkossa mahdollista. Tarkoituksena on, että NUPA 2-ryhmä pystyy hyödyntämään NUPA 1-ryhmän kokemuksia toimintamallin rakentamisessa. Selvityksen mukaan tarve omalle päivätoimintaryhmälle lakkaa vuoden 2018 keväällä kokonaan. Lukuvuodelle 2017-2018 tarve on kolmelle nuorelle. Ratkaisu lukuvuoden 2017-2018 osalta tehdään viimeistään alkuvuonna 2017. NUPA 2-ryhmän toiminnalle tilojen löytäminen on ollut haasteellista. Luonnollisin paikka olisi ollut Uimaharjun peruskoulu, mutta sinne NUPA -ryhmä ei mahdu. Toisaalta isompien muutostöiden tekeminen väliaikaisratkaisujen vuoksi ei olisi ollut muutoinkaan perusteltua. NUPA 2-ryhmälle tilat saadaan pienillä muutostöillä Joensuun kodeilta vuokrattaviin kahteen rivitaloasuntoon, jotka sijaitsevat lähellä Viherkodon asumisyksikköä Uimaharjussa. Jatkossa remontoituja tiloja voitaisiin hyödyntää tuleviin asumisen tarpeisiin. NUPA 1-ryhmän talousarvio vuodelle 2015 on 277.000. NUPA 2-ryhmän vuosittainen talousarvio on pienempi, koska tila- ja kuljetuskustannukset ovat NUPA 1 toimintaa pienemmät. NUPA 2:n alustava talousarvio (12 kk) on 240 000. Yhden toimintapäivän hinta on 235. Suurimmat kustannuserät ovat henkilöstökustannukset 133 000 (yksi sosiaaliohjaaja ja kolme ohjaajaa) sekä kuljetuskustannukset 50 000. NUPA2 toiminnalle ei ole erikseen varattu määrärahaa vuodelle 2015. Tarvittava talousarviomuutos huomioidaan elokuun osavuosikatsauksen yhteydessä. Vuoden 2015 kustannukset ovat 95 000. Valmistelijat: sosiaalipalveluiden johtaja Leena Korhonen, vammaispalveluiden päällikkö Tarja Hallikainen, kehittämispäällikkö Karri Poutanen, johtava sosiaalityöntekijä Leena Suhonen ja palveluvastaava Tuula Malinen Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1. esittää sosiaali- ja terveystoimen tilaajaostolle NUPA 2-ryhmän perustamista Uimaharjuun. Toiminnan on tarkoitus käynnistyä elokuussa 2015. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 14 Sosiaali- ja terveyslautakunta 37 21.04.2015 Vastaus valtuutettu Katja Asikaisen valtuustoaloitteeseen ilmaisesta ehkäisystä 20-vuotiaille ja sitä nuoremmille joensuulaisille naisille 5280/06.01.00/2015 STLTK 37 Valtuutettu Katja Asikainen jätti 23.2.2015 kaupunginvaltuuston pu heen joh ta jalle valtuustoaloitteen ilmaisesta ehkäisystä alle 20-vuotiaille joensuulaisille nai sille. Valtuustoaloitteen olivat allekirjoittaneet myös valtuutetut Roope Tah va nainen, Laura Jormanainen, Kari Väkeväinen, Paula Puhakka, Juha Mustonen, Krista Mikkonen, Jaana Tolkki, Hannele Autti, Alain Minguet, Juha Hämäläinen, Eira Vää nä nen, Mari Ojalammi, Hannu Holopainen, Sari Tikka, Leo Leino ja Ville Tahva nai nen. Katja Asikainen ja Roope Tahvanainen ja valtuutetut ovat valtuustoaloitteessa 23.2.2015 esittäneet, että Joensuussa tarjotaan 20 vuotiaille ja sitä nuoremmille joen suu lai sil le naisille ilmainen ehkäisy, käytännössä ehkäisypilleri. Valtuutetut esit tä vät, että Joensuun kaupunki varaa vuodesta 2016 alkaen talousarviostaan va rat ilmaiseen ehkäisyyn 20 vuotiaille ja sitä nuoremmille naisille. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa ja johtaa valtakunnallisesti sek su aa li ter veyden edistämistä. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa ja hallitusohjelmassa pai no te taan, että nuorten seksuaaliterveyttä edistetään, lisääntymis- ja sek suaa li ter vey den edistämispalveluja kehitetään ja seksuaaliterveyden edistäminen (su ku puo li tau tien ehkäisy, seksuaalineuvonta, väkivallan ehkäisy) kuuluu ras kauden ehkäisyneuvontaan. Seksuaaliterveyden edistämisestä säädetään muun muassa ter vey den huol tolais sa (1326/2010) ja tartuntatautilaissa (583/1986). Se perustuu myös seksuaalija lisääntymisterveyteen liittyviin oikeuksiin. Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (Fin lex) Tartuntatautilaki 583/1986 (Finlex). Seksuaaliterveyden edis tä mises tä sää de tään myös valtioneuvoston asetuksessa neuvolatoiminnasta, kouluja opis ke lu ter vey den huol los ta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun ter veyden huol los ta (338/2011). Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 (Finlex).Opiskeluterveydenhuollon oppaan (STM:n julkaisuja 2006:12) mukaan seksuaaliterveyden edistämisen tärkeim mät tavoitteet ovat he del mäl li syy den ylläpitäminen, ei-toivottujen raskauk sien ehkäisy, su ku puo li teit se tarttuvien tautien torjunta, seksuaalineuvonta se kä esteetön pääsy ras kau den eh käi sy pal ve lui hin. Seksuaaliterveyden edis tä miseen sisältyvät muun muas sa seksuaalisuutta ja parisuhdetta koskeva neuvonta ja hedelmättömyyden eh käi sy, seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden hy väk sy mi nen, ei-toi vot tu jen raskauksien ehkäisy ja sukupuolitautien torjunta ja sek su aa li sen vä ki val lan ehkäisy. Eli seksuaali- ja lisääntymisterveyden edis tä minen sisältää laa jas ti eri-ikäisten ja molempien sukupuolten terveyden edis tä mistä. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmassa 2014-2020 on seksuaaliterveyden edistämisen kansalliset linjaukset ja suositukset kunnille. Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toi min ta oh-

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 15 Sosiaali- ja terveyslautakunta 37 21.04.2015 jel ma 2014-2020 (THL) Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman tar koi tuk se na on edistää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja vähentää siihen liit ty vää eri ar voi suut ta. Tähän pyritään lisäämällä tietoa, kehittämällä palveluja ja vah vis ta mal la seksuaalikasvatusta vuosina 2014 2020. Edistämällä seksuaalija li sään ty mis ter veyt tä ja kaventamalla siinä olevia terveyseroja edistetään koko väes tön ter veyt tä ja hyvinvointia. Peruskoulun seksuaalikasvatus on avain asemas sa, kos ka se tavoittaa koko oppivelvollisuusikäisen väestön. Sek su aa li kas vatuk sel la voi daan vahvistaa lapsen ja nuoren omanarvontuntoa ja itsetuntemusta se kä kas vat taa turvalliseen ja positiiviseen seksuaalisuuteen. Toimintaohjelman mu kaan kun tien tulee huolehtia siitä, että nuorten palvelut järjestetään niin, että ne ovat es teet tö mät, helposti saavutettavat, maksuttomat, asiakaslähtöiset eli nuor ten it sen sä hyväksymät ja tavoittavat myös koulu- ja opis ke lu ter vey denhuol lon ul ko puo lel la olevat nuoret. Yli kolmannes alle 20-vuotiaista ras kau denkes key tys asiak kais ta ei ollut käyttänyt ehkäisyä. Vuoden 2012 valtakunnallisessa terveyden edistämisaktiivisuuskyselyssä on saatu seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevia tuloksia. Kyselyyn vastasivat kaikki Suo men terveyskeskukset (N=152). Tiedot on julkaistu terveyskeskuskohtaisesti TEA viisari-tietokannassa (Terveyden edistämisen aktiivisuus- kysely) osoit teessa www.thl.fi/teaviisari. TEA- kyselyn perusteella kaikki ehkäisymenetelmät ovat maksuttomia 20. ikävuoteen saakka 11 terveyskeskuksessa kaikessa toimin nas sa ja 7 terveyskeskuksessa joissakin toimipisteessä. Koko Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella tehtiin vuonna 2014 raskauden kes key tyk siä 257 kpl ja vuonna 2013 297 kpl. Vuodesta 2014 vuoteen 2013 Pohjois-Kar ja lan alueella raskauden keskeytysten määrä on alentunut 13,47 %:lla. PKSSK:n raportin mukaan vuonna 2014 tehtiin joensuulaisille raskauden kes keytyk siä yhteensä 120 kpl, joista 20 vuotiaille ja sitä nuoremmille 43 kpl. PKSSK:ssa raskauden keskeytys maksaa 614 euroa. Vuoden 2013 väestötilaston mukaan (tilanne 31.12.2013) Joensuussa on 17 vuo tiai ta nuoria naisia 403, 18 vuotiaita 471, 19 vuotiaita 723, 20 vuotiaita 739. Ikä ryhmäs sä 17 20 vuotiaita nuoria naisia on yhteensä 2336. Kolmen kuukauden eh käisy pil le ri pak kaus maksaa n. 35 euroa. Yhden nuoren naisen ilmainen ehkäisy mak saa vuoden ajalta noin 105 euroa, kun aloituspakkaus tulee ter veys kes kukses ta ilmaiseksi. Neljälle ikäryhmälle ilmainen ehkäisy laskennallisesti eh käi sypil le reil lä tulee maksamaan 245 280 euroa vuodessa ja neljän vuoden aikana 981 120 euroa. Aloitteessa puhutaan ilmaisesta ehkäisystä ja ilmaisten ehkäisypillereiden tarjoa mi ses ta 20 vuotiaille ja sitä nuoremmille naisille. Ehkäisypillerit eivät kui tenkaan sovi kaikille, eivätkä kaikki halua niitä käyttää. Myös nuorille soveltuvin ehkäi sy me ne tel mä voi olla hormonaalinen; pilleri, rengas, laastari, injektio, imp lantaat ti, kierukka, tai ei- hormonaalinen; kondomi, kierukka. Myös ta sa-ar vo ky symys huomioiden ei ole oikein, jos ehkäisy annetaan ilmaiseksi vain pillereillä. Käy tän nös sä tulee esille monia kysymyksiä ja vastuita, joten asian valmistelu vaa tii paljon enemmän kuin vain rahavarauksen talousarvioon. Joensuun terveys kes kuk ses sa kaikki halukkaat saavat ilmaisen kolmen kuukauden pil le ri ehkäi syn aloituspakkauksen terveydenhoitajalta. Ehkäisyn aloituksessa tulee tervey den hoi ta jan selvittää esim. hormonaalisen ehkäisyn soveltuvuus henkilölle. Tar jol la on useita, erilaisia pillerimerkkejä. Kolmen kuukauden hormonaalisen eh käi syn käytön jäl keen on varattu aika terveydenhoitajan tarkastukseen ja jos

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 16 Sosiaali- ja terveyslautakunta 37 21.04.2015 va lit tu ehkäisy so pii, asiakas on saanut vuoden reseptin valittua hormonaalista eh käi syä. Jatkossa hor mo naa li sen ehkäisyn valinnut asiakas käy noin 3 vuoden vä lein lääkärin tar kas tuk ses sa ja välivuosina terveydenhoitajan tarkastuksessa, jois sa var mis te taan ehkäisyn sopivuus ja turvallisuus (esim. arvioidaan ve ri tulppa ris kiä). Jos il mais ta ehkäisyä halutaan nuorille tarjota, pitää se suunnitella siten, että se kattaa ta sa puo li ses ti kaikki nuoret. Tarjolla tulisi olla useam man laisia eh käi sy me ne tel miä siten, että kaikille löytyisi oikea ehkäisymenetelmä. Tärkeä tä on huomioida, ett ei toiminnan muutoksella lisätä nuorten terveysriskejä ja ah dis tus ta siitä, että täy tyi si siirtyä hormonaaliseen ehkäisyyn, koska muusta jou tuu itse maksamaan. Valmistelijat: osastonhoitajat Marjatta Partanen ja Merja Parkkinen, ylihoitaja Lii sa Karikko, vs johtava ylilääkäri Leena Timonen Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan vastauksen val tuus toaloit tee seen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 8 Valtuutettu Katja Asikaisen ym. valtuustoaloite ilmaisesta ehkäisystä alle 20-vuotiaille joensuulaisille naisille

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 17 Sosiaali- ja terveyslautakunta 38 21.04.2015 Viranhaltijapäätökset STLTK 38 Seuraavat päätökset on ilmoitettu sosiaali- ja terveyslautakunnalle: Liitteenä päätösluettelo viranhaltijapäätöksistä. Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Merkitään tiedoksi, eikä oteta kuntalain 51 :n noljalla sosiaali- ja terveyslautakunnan käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 9 Viranhaltijapäätökset

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 18 Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.04.2015 Tiedoksiantoja STLTK 39 1. Itä-Suomen aluehallintoviraston kirje 11.3.2015; Toimeentulotuen määräaikojen valtakunnallinen valvonta, Joensuu 2. Itä-Suomen aluehallintoviraton kirje 11.3.2015; Toimeentulotuen määräaikojen valtakunnallinen valvonta, Kontiolahti 3. Vanhusneuvoston pöytäkirja 2/2015 4. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajaosto päätti 25.3.2015 11 kohdalla, että selvitys yhteispäivystyksen tilanteesta toimenpide-ehdotuksineen edellytetään tehtäväksi huhtikuun loppuun mennessä. 5. Itä-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntö: Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville suunnattavan terveysneuvonnan ja terveystarkastuksien toteutuminen. Vastaus selvityspyyntöön. 6. Kuntainfo 4/2015; Uuteen sosiaalihuoltolakiin liittyvät muutokset sosiaalija terveydenhuollossa. 7. Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös 13.3.2015; Talous- ja velkaneuvonnan korvaukset vuonna 2015 Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 10 Toimeentulotuen määräaikojen valtakunnallinen valvonta, Joensuu Liite 11 Toimeentulotuen määräaikojen valtakunnallinen valvonta, Kontiolahti Liite 12 Vanhusneuvoston pöytäkirja 2/2015 Liite 13 Tilaajajaoston päätös 25.3.2015; yhteispäivystyksen selvitys Liite 14 Itä-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntö; Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville suunnattavan terveysneuvonnan ja terveystarkastuksen toteutumisesta Liite 15 Vastaus Itä-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntöön Liite 16 Kuntainfo 4 Liite 17 Talous- ja velkaneuvonnan korvaukset vuonna 2015

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 19 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA KOKOUSPÄIVÄMÄÄRÄ PYKÄLÄT 21.4.2015 29-39 MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 29-33, 35-39 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköposti: Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta Käyntiosoite: Torikatu 18 A Postiosoite: PL 261, 80101 JOENSUU Telefaksi: (013) 267 4222 Sähköposti: sosiaalijaterveysvirasto@jns.fi Pykälät 34 Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalle, on ilmoitettava - oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan oikaisua - miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuskirjelmän laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 20 Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Jos oikaisuvaatimus on toimitettu telefaksina tai sähköpostilla, alkuperäinen oikaisuvaatimus on toimitettava viipymättä oikaisuvaatimusviranomaiselle. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2.krs, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1744, 70101 KUOPIO Puh. 029 56 42500 (vaihde) Telefaksi: 029 56 42501 Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene Kunnallisvalitus Hallintovalitus Pykälät Pykälät Muu valitusviranomainen, Pykälät osoite ja postiosoite: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 21 päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi valitusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviran-omaiselle): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan