Väestö 013 Suomen kansalaisuuden saamiset 01 Suomen kansalaisuuden saaneita ennätysmäärä vuonna 01 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 01 aikana 9 090 Suomessa vakinaisesti asunutta ulkomaan kansalaista. Määrä on suurin luku itsenäisyyden aikana ja peräti 4 0 enemmän kuin vuonna 011. Entisen kansalaisuutensa säilytti 94 %:a kansalaisuuden saaneista. Suomen kansalaisuuden saaneista naisia oli 4 90 ja miehiä 4 10. Kansalaisuuden saaneista oli 14vuotiaita tai nuorempia 510 ja 65 vuotta täyttäneitä 0. Suomen kansalaisuuden saaneet 66 01 Viime vuonna 990 Euroopan unioniin kuulumattomien maiden kansalaista sai Suomen kansalaisuuden, mikä on 4 160 enemmän kuin vuonna 011. Euroopan unioniin kuuluvien maiden kansalaisia oli kansalaisuuden saaneissa 30 enemmän kuin vuotta aiemmin ja määrä oli 1 100 kansalaista. Vuonna 01 Suomen kansalaisuuksia myönnettiin selvästi eniten Venäjän kansalaisille, joita oli kansalaisuuden saaneissa 40. Määrä oli 30 suurempi kuin vuotta aiemmin. Myös vuonna 011 Suomen kansalaisuuksia myönnettiin eniten Venäjän kansalaisille. Toiseksi suurin ryhmä Suomen kansalaisuuden saaneissa olivat Somalian kansalaiset, joiden määrä oli 610. Vuotta aiemmin Suomen kansalaisuuden sai Helsinki 14.5.013 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
100 somalialaista. Suomessa asuvista Viron kansalaisista 50 sai Suomen kansalaisuuden vuonna 01, kun vastaava luku oli edellisvuonna 300. Neljänneksi useimmin Suomen kansalaisuus myönnettiin Afganistanin kansalaisille. Toisin kuin aikaisemmin Ruotsin kansalaiset eivät nyt kuuluneet viiteen suurimpaan kansalaisuusryhmään, joissa saatiin Suomen kansalaisuus.
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomen kansalaisuuden saaneiden ja ulkomaan kansalaisten ikärakenne 01...4 Liitetaulukko. Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan 001 01...5 Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Suomen kansalaisuuden saaneet entisen kansalaisuuden mukaan 01...6 Laatuseloste, kansalaisuuden saamiset 01... 3
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomen kansalaisuuden saaneiden ja ulkomaan kansalaisten ikärakenne 01 Ikäryhmä Ikäluokat yhteensä 0 9 10 0 9 30 39 40 49 50 59 60 69 0 9 0 Suomen kansalaisuuden saaneet 9 0 1 5 1 409 1 31 4 1 590 9 1 Suomen kansalaisuuden saaneet % 100,0 0,6 15,5 15, 4, 14, 6,5, 0, 0, Ulkomaiden kansalaiset Ulkomaiden kansalaiset % 5 511 0 55 01 4 03 50 393 3 351 1 9 0 3 699 5 100,0 10,5, 1,5 5, 16,5 9, 4, 1,9 1, 4
Liitetaulukko. Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan 001 01 01 011 010 009 00 00 006 005 004 003 00 001 Edellinen kansalaisuus 9 0 4 55 4 334 3 413 6 6 4 4 4 433 5 63 6 0 4 56 3 049 0 Yhteensä 4 1 65 1 95 1 06 11 1 665 1 399 094 313 1 6 41 3 Venäjä 609 96 131 90 595 464 445 414 165 09 04 Somalia 51 30 43 166 6 1 6 91 690 46 3 95 Viro 510 100 10 16 9 10 101 4 14 3 3 Afganistan 45 106 0 39 443 405 346 44 165 4 Irak 451 145 13 10 39 1 13 33 5 14 6 5 Iran 9 106 109 154 34 3 4 346 33 3 41 14 Entinen Serbia ja Montenegro 166 13 94 5 10 110 1 1 141 11 Turkki 4 49 11 4 4 9 Entinen Sudan 0 6 104 16 4 163 149 94 61 5 Ruotsi 150 54 4 9 64 09 133 05 164 Vietnam 14 95 9 6 45 46 65 130 66 Ukraina 14 5 4 6 5 60 95 16 136 106 Kiina 1 6 3 6 3 3 3 33 Intia 114 3 40 4 6 34 43 3 6 1 Bangladesh 11 6 41 56 4 1 5 34 Bosnia ja Hertsegovina 100 0 5 1 35 4 43 14 1 1 11 Kongo Kinshasa 94 54 65 49 46 35 3 0 31 41 3 Marokko 91 50 6 1 43 1 1 9 43 16 10 Pakistan 5 1 13 6 5 4 10 14 Nigeria 5 50 41 4 34 30 15 31 90 1 65 Thaimaa 1 6 13 46 Serbia 65 4 5 5 34 11 3 3 16 35 Romania 65 15 1 0 14 5 11 Angola 56 9 3 1 5 10 3 Myanmar 35 1 15 50 3 9 51 13 16 Saksa 1 1 13 9 1 11 Egypti 50 1 5 1 15 15 Unkari 1 456 4 61 491 1 063 66 6 1 011 1 33 94 90 60 Muu 5
Liitekuviot Liitekuvio 1. Suomen kansalaisuuden saaneet entisen kansalaisuuden mukaan 01 6
Laatuseloste, kansalaisuuden saamiset 01 1. Tilastotietojen relevanssi Suomen väestötilasto perustuu Väestörekisterikeskuksen johdolla ylläpidettävästä väestötietojärjestelmästä saataviin tietoihin. Paikalliset väestörekisteriviranomaiset vievät väestötietojärjestelmään jatkuvasti tietoja maassa asuvan väestön keskuudessa tapahtuvista väestönmuutoksista. Maistraatit saavat tietoja seurakunnilta, postilta ja yksityisiltä henkilöiltä. Vuodesta 1 lähtien Tilastokeskus on saanut väestötiedot Väestörekisterikeskuksesta. Suomen viimeinen henkikirjoitus tehtiin 1.1.9. Sen jälkeen väestötietojärjestelmää on päivitetty muutosilmoituksin ja ulkomaalaisten osoitteiden päivityspyynnöin. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (1..009/661). Päättyneen vuoden väestönmuutosilmoituksia on odotettu seuraavan tammikuun viimeiseen päivään asti. Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta 4.1.9/4). Näihin kuuluvat myös väestötilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Henkilötilastot väestötilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK001491). Kotikuntalain mukaan henkilön kotikunta ja asuinpaikka merkitään väestötietojärjestelmään. Kotikunta on kunta, jossa henkilö asuu tai se, jota hän pitää kotikuntanaan asumisensa, perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta tai johon hänellä on em. seikkojen perusteella kiinteä yhteys (Kotikuntalaki 01/94.) Väestötietojärjestelmässä väestö jaetaan läsnä ja poissaoleviin. Läsnäolevia ovat kaikki maassa vakinaisesti asuvat henkilöt. He ovat joko Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia. Poissaolevaan väestöön siirretään Suomen kansalainen, joka muuttaessaan on ilmoittanut olevansa vähintään vuoden poissa Suomesta. Poikkeuksen muodostavat ne Suomen kansalaiset, jotka ovat diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia yms. (Kotikuntalaki 01/94). Väestönmuutostilastoa laadittaessa on otettu huomioon vain tapahtumahetkellä läsnäolevien väestönmuutokset. Henkilön siirtyminen muualta Suomeen luetaan mukaan väestötilastoon, jos hänen muuttoilmoituksella kotipaikakseen ilmoittama asuinpaikka myöhemmin hyväksytään hänen vakinaiseksi asuinpaikakseen. Vähintään Kahden vuoden mittaiseksi tarkoitettu oleskelu on yleensä edellytys Suomen väestöön kirjautumiseen. Yhden vuoden mittaiseksi tarkoitettu oleskelu riittää edellytykseksi Suomen väestöön kirjautumiseen, jos on kyseessä EUmaiden kansalainen ja hän on asunut maassa vuoden ennen em. oleskelua. Perustellusta pyynnöstä ulkomaan kansalaisen tiedot voidaan tallentaa myös lyhyen oleskelun jälkeen, jos hänellä esim. on kotikuntalaissa tarkoitettu tilapäinen asuinpaikka Suomessa ja tallentaminen on tarpeen työskentelyyn tai vastaavaan olosuhteeseen liittyvien oikeuksien toteutumisen vuoksi (laki 661/009). Kansalaisuus Kansalaisuudella tarkoitetaan yksilön ja valtion välistä lainsäädännöllistä sidettä, joka määrittää yksilön ja valtion suhdetta sekä niiden keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan. Henkilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus (ks. Kansalaisuuslaki, 359/003). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on tullut maahan. Sekä hakemus että ilmoitusmenettelyllä Suomen kansalaisuuden saaneet sisältyvät kansalaisuuden saaneiden tilastoon. Ilmoitusmenettelyllä Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä on ollut poikkeuksellisen suuri vuosina 00400. Kansalaisuusluokituksessa käytetään ISO 3166 standardia.. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Suomen väestötilasto perustuu maistraattien ylläpitämään Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään. Maistraatit saavat tietoja väestönmuutoksista seurakunnilta, postilta ja yksityisiltä henkilöiltä.
Ulkomaalaisvirasto tekee päätökset Suomen kansalaisuuden myöntämisestä (Kansalaisuuslaki 359/003) ja vie tiedot päätöksistä väestötietojärjestelmään. Maistraatit vievät myös joskus kansalaisuudeksi Suomen pyynnöstä vanhempien tietojen perusteella, jos nämä muuttuvat siten, että lapsen kansalaisuuden saamisen kriteerit täyttyvät. Tilastokeskus saa väestötietojärjestelmästä konekielisessä muodossa väestönmuutostiedot viikoittain. Tilastokeskus odottaa tietoja tilastovuoden väestönmuutoksista seuraavan vuoden tammikuun loppuun asti. Tämän jälkeen ilmoitetut tiedot tilastovuoden ja edellisten vuosien väestönmuutoksista sisältyvät seuraavan tilastovuoden aineistoon. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Yleisesti ottaen Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen on hänet kirjattava väestötietojärjestelmään. Henkilötunnus on annettu Suomessa vakituisesti asuville henkilöille. Yli kolme kuukautta tilapäisesti Suomessa asuvat saavat myös halutessaan henkilötunnuksen. Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttää henkilötunnusta. Väestötietojärjestelmää on pidetty yllä henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 9 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Näiden oikeellisuudesta kertoo väestötietojärjestelmästä tehty osoitteiden luotettavuustutkimus. Väestörekisterikeskus teettää vuosittain Tilastokeskuksella otantatutkimuksen osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 11 000 hengeltä tiedustellaan, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Vuoden 01 tutkimuksessa vastanneista 9,9 prosentilla tieto oli oikein. Kunnallisvaalien yhteydessä ulkomaalaisten äänioikeusilmoitusten palautukset paljastavat yleensä noin 1000 henkeä, jotka ovat muuttaneet maasta ilmoitusta tekemättä ja ovat siten olleet edelleen tilastoituna väestöön. Maistraatit poistavat heidät väestötietojärjestelmän maassa asuvasta väestöstä ennen seuraavaa vuodenvaihdetta. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikeaaikaisuus Lopulliset väestönmuutostilastot julkistetaan vuosittain huhtitoukokuussa lukuun ottamatta kuolleena syntyneitä, jotka julkistetaan syyskuussa. Aluejakona on vuodesta 99 lähtien käytetty tilastovuotta seuraavan vuoden ensimmäisen päivän aluejakoa. Näin ollen kunnat, jotka yhdistyvät vuoden ensimmäisenä päivänä on tilastoitu yhteen jo edellisen vuoden tilastoihin. Tieto yhdistyneiden kuntien väestönmuutoksista ennen yhdistymistä on saatavilla vuodesta 003. Väestön ennakkotilasto julkaistaan neljännesvuosittain aina päättynyttä neljännestä seuraavan kuukauden lopulla. Kuukauden yhteenvetotiedot väestönmuutoksista ja väkiluvusta ovat saatavilla ilmaiseksi aina kolme viikkoa kuukauden päättymisen jälkeen. Kunnittaisia ennakollisia väestönmuutostietoja on saatavilla maksullisena palveluna kuukausittain ja ilmaiseksi neljännesvuosittain. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Väestön perustiedot on saatavilla sähköisessä muodossa kunnittain tai kuntaa suuremmilla aluejaoilla Tilastokeskuksen veloituksettomassa tietopalvelussa internetissä osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tup/tilastotietokannat/index.html Maksullisessa sähköisessä tietopalvelussa on saatavilla eritellympää tietoa väestöstä mm. kunnan osaalueittain. Palvelusta saa lähempiä tietoja osoitteesta: http://tilastokeskus.fi/tup/vaestotilastopalvelu/index.html
6. Tilastojen vertailukelpoisuus Vertailtavissa olevia alueellisia väestönmuutosaikasarjoja on saatavissa maksuttomasti vuodesta ja Suomen kansalaisuuden saaneista vuodesta 9 lähtien. Taulukoissa ilmoitetaan aina mitä aluejaotusta on käytetty. Veloituksettoman StatFin tietopalvelun väestötietojen aikasarjoista osa alkaa vuodesta 0 ja osa vuodesta. Koko maan väestönmuutosten aikasarja alkaa vuodesta 49. Maahanmuuttoviraston luvut Suomen kansalaisuuden saaneista on laadittu maailman eri valtioissa vakituisesti asuvista henkilöistä, kun taas Tilastokeskus laatii ko. tilaston Suomessa vakituisesti asuvista henkilöistä.. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastokeskuksen muissa tilastoissa pohjatietona väestön osalta käytetään väestötilaston aineistoa. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot täsmäävät väestötietojen suhteen. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät osoitteesta: http://tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/index.html Väestötieteen käsitteisiin voi perehtyä Tilastokeskuksen verkkokoulussa osoitteessa http://tilastokeskus.fi/tk/tp/verkkokoulu/ktk/vt/index.html 9
Väestö 013 Lisätietoja Matti Saari 09 34 3401 Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Väestö ja kuolemansyytilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu, Tilastokeskus puh. 09 34 0 www.tilastokeskus.fi ISSN 96049 = Suomen virallinen tilasto ISSN 914 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 00 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi