SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2000 N:o Laki. N:o 566. Valtion taidemuseosta

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2000 N:o 566 579 SISÄLLYS N:o Sivu 566 Laki Valtion taidemuseosta... 1363 567 Laki Ilmailulaitoksesta annetun lain 6 :n muuttamisesta... 1365 568 Laki Tiehallinnosta... 1366 569 Laki Tieliikelaitoksesta... 1368 570 Laki kansanterveyslaitoksesta annetun lain 2 :n muuttamisesta... 1370 571 Laki lääkelaitoksesta annetun lain 3 ja 6 :n muuttamisesta... 1371 572 Laki sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain 3 :n muuttamisesta 1372 573 Laki vuodelta 2000 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan kansaneläkemaksusta annetun lain 4 :n muuttamisesta... 1373 574 Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 16 :n muuttamisesta... 1374 575 Laki urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta... 1375 576 Laki tapaturmavakuutuslain 2 :n muuttamisesta... 1378 577 Laki työntekijäin eläkelain 1 :n muuttamisesta... 1379 578 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus eräiden tavallisimpien kontaminanttien enimmäismääristä elintarvikkeissa annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta... 1380 579 Liikenneministeriön asetus kuljetettavista painelaitteista ja vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävistä paineella tyhjennettävistä tai täytettävistä säiliöistä... 1381 N:o 566 Laki Valtion taidemuseosta Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Kuvataiteen museotoimintaa ja maan taidemuseoalan kehittämistä varten on opetusministeriön alainen Valtion taidemuseo, johon kuuluu Ateneumin taidemuseo, Sinebrychoffin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Kuvataiteen keskusarkisto. Valtion taidemuseon muista toimintayksiköistä säädetään valtioneuvoston asetuksella ja sen nojalla määrätään työjärjestyksellä. 2 Valtion taidemuseolla on johtokunta, jonka tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 3 Valtion taidemuseo voi valtion talousarvion rajoissa tehdä sopimuksia toimialaansa kuuluvien asiantuntijatehtävien suorittamisesta sekä yhteistoimintasopimuksia toimialaansa koskevissa tehtävissä yhteisöjen ja henkilöiden kanssa. 4 Valtion taidemuseo voi ottaa vastaan lahjoitus- ja testamenttivaroja. 5 Valtion taidemuseon suoritteista peritään HE 23/2000 SiVM 3/2000 EV 66/2000 76 2000 400301

1364 maksuja sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Pääsy Valtion taidemuseon järjestämiin maksullisiin näyttelyihin ja muihin tilaisuuksiin voi olla maksuton erikoisryhmiin kuuluville, jos maksuttomuus on taidekasvatuksen, tutkimuksen, ammatillisen toiminnan, museotoiminnan edistämisen tai muun vastaavan syyn kannalta perusteltua. 6 Valtion taidemuseon hoidossa voi olla sen kokoelmiin kuulumattomia ja muualle sijoitettuja valtion omistamia taidehistoriallisesti arvokkaita teoksia. Valtion taidemuseon hoidossa voi olla myös muita kuin valtion omistamia, sen museoihin sijoitettuja taideteoksia. 7 Valtion taidemuseo voi luovuttaa hoidossaan ja hallussaan olevia taideteoksia muille valtion viranomaisille ja muille taidemuseoille säilytettäviksi ja esillä pidettäviksi. 8 Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella ja sen nojalla määrätään työjärjestyksellä. 9 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2000. Tällä lailla kumotaan seuraavat lait: 1) valtion taidemuseosta 16 päivänä helmikuuta 1990 annettu laki (185/1990) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen; sekä 2) valtion taidemuseosta annetun lain voimaanpanosta samana päivänä annettu laki (186/1990). Edellä 2 momentin 2 kohdassa kumotun lain 3 ja 4 :n säännöksiä sovelletaan kuitenkin edelleen. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Kulttuuriministeri Suvi Lindén

1365 N:o 567 Laki Ilmailulaitoksesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään Ilmailulaitoksesta 14 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1123/1990) 6 :ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti: 6 Hinnoittelu Liikenneministeriön asetuksella säädetään Ilmailulaitoksen viranomaistehtävistä perimien maksujen suuruudesta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000. Tällä lailla kumotaan Ilmailulaitoksesta 14 päivänä joulukuuta 1990 annetun asetuksen (1124/1990) 5 sellaisena kuin se on 27 päivänä toukokuuta 1994 annetussa asetuksessa (407/1994). Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen HE 46/2000 LiVM 4/2000 EV 67/2000

1366 N:o 568 Laki Tiehallinnosta Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Hallinnollinen asema Tiehallinto on liikenneministeriön hallinnonalalla toimiva virasto. 2 Tiehallinnon tehtävät Tiehallinto vastaa yleisten teiden tienpidosta. Sen tehtävänä on hallinnoida, ylläpitää ja kehittää koko maassa yleisiä teitä ja niiden liikenneoloja sekä tieliikenteen palveluja osana liikennejärjestelmää. Tiehallinnon tehtävänä on osana tienpidon kokonaisuutta edistää tienpidon toimenpitein tasapainoista aluekehitystä. Päätieverkon ohella on pidettävä huolta alemmanasteisen tieverkon riittävästä laajuudesta ja kunnosta. Tiehallinnon on osaltaan huolehdittava tieliikennejärjestelmän tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävistä. Tiehallinto hankkii tienpitoon liittyvät tuotannolliset palvelut ja tuotteet ulkopuolisilta. 3 Johtokunta Tiehallinnon toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta, jonka asettamisesta, toimikaudesta, kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. 4 Keskus- ja aluehallinto Tiehallinnolla on keskushallinto ja tienpidon kannalta tarpeellinen määrä alueellisia yksiköitä. 5 Asetuksenantovaltuus Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella. 6 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Tällä lailla kumotaan tielaitoksesta 19 päivänä tammikuuta 1990 annettu laki (47/1990). Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tiehallinnolle voidaan ennen lain voimaantuloa asettaa johtokunta sekä nimittää pääjohtaja ja muuta henkilöstöä. 7 Siirtymäsäännökset Ennen tämän lain voimaantuloa tie- ja ve- HE 25/2000 LiVM 2/2000 EV 84/2000

N:o 568 1367 sirakennuslaitokselle tai tielaitokselle syntyneet oikeudet ja velvoitteet siirtyvät Tiehallinnolle, jollei kysymys ole pelkästään tienpidon tuotannollista toimintaa koskevista sopimuksista tai jollei sopimuksesta toisin ilmene. Tiehallinnon palvelukseen siirtyvien tielaitoksen virkamiesten virat siirretään Tiehallinnon viroiksi. Virat voidaan siirtää ilman virkamiehen suostumusta. Tiehallinnon palvelukseen siirtyvä työsopimussuhteinen henkilöstö siirtyy soveltuvaan virkaan tai aikaisempaa palvelussuhdetta vastaavaan määräaikaiseen virkasuhteeseen. Tiehallinto avaa yleisten teiden tienpidon tuotannollisen toiminnan avoimeen kilpailuun asteittain neljän vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Tiehallinto voi ennen kuin kilpailu on kokonaan avointa tehdä suoria neuvottelu-urakkasopimuksia Tieliikelaitoksen kanssa niistä tuotanto- ja palvelutehtävistä, joita ei ole vielä avattu avoimeen kilpailuun. Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen

1368 N:o 569 Laki Tieliikelaitoksesta Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Hallinnollinen asema Tieliikelaitos on liikenneministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos. Tieliikelaitokseen sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia (627/1987), jollei tässä laissa toisin säädetä. 2 Tieliikelaitoksen toimiala Tieliikelaitoksen toimialana on maa- ja vesirakennusalalla ensisijaisesti liikenneväylien ja liikenneympäristön suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja hoito sekä näihin liittyvät tuotteet ja palvelut. 3 Palvelu- ja toimintatavoitteet Tieliikelaitos huolehtii toimialaansa kuuluvien palvelujen tarjonnasta ja kehittämisestä liiketoiminnan edellytysten mukaisesti. Tieliikelaitoksella on velvollisuus tarjoutua yleisten teiden hoitourakoihin ja lauttaliikenteen hoitoon koko maassa. Tieliikelaitos varautuu hoitamaan tehtäviä myös poikkeusoloissa sen mukaan kuin liikenneministeriö erikseen päättää. 4 Lainanotto Tieliikelaitos saa ottaa toimintaansa varten valtion liikelaitoksista annetun lain 8 :n 2 momentissa tarkoitettua lainaa eduskunnan suostumuksen rajoissa. 5 Liikenneministeriön ratkaistavat asiat Valtion liikelaitoksista annetun lain 11 :n 1 momentin 7kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetut asiat ratkaisee liikenneministeriö. 6 Toimitusjohtaja ja muu henkilöstö Tieliikelaitoksen toimitusjohtaja ja muu henkilöstö ovat työsopimussuhteessa Tieliikelaitokseen. 7 Tarkemmat säännökset Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella. HE 25/2000 LiVM 2/2000 EV 84/2000

N:o 569 1369 8 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tieliikelaitokselle voidaan ennen lain voimaantuloa asettaa hallitus sekä ottaa toimitusjohtaja ja muuta henkilöstöä. 9 Siirtymäsäännökset Tie- ja vesirakennuslaitokselle tai tielaitokselle kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät Tieliikelaitokselle siltä osin kuin siitä erikseen säädetään tai sovitaan. Se osa henkilöstöstä, joka ei siirry Tiehallintoon, siirtyy Tieliikelaitokseen. Tielaitoksen palveluksesta Tieliikelaitokseen siirtyvien virkamiesten virat lakkaavat tämän lain tullessa voimaan. Virkasuhteinen henkilöstö otetaan Tieliikelaitokseen työsopimussuhteisiin tehtäviin. Henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä aiempaan palvelussuhteeseen liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa. Tieliikelaitos hoitaa Tiehallinnon kanssa tehtävien sopimusten nojalla ne tienpidon tehtävät, joita ei ole avattu avoimeen kilpailuun ennen vuotta 2005. Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen

1370 N:o 570 Laki kansanterveyslaitoksesta annetun lain 2 :n muuttamisesta Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanterveyslaitoksesta 4 päivänä joulukuuta 1981 annetun lain (828/1981) 2 seuraavasti: 2 Kansanterveyslaitoksessa voi olla kansanterveyslaitoksen tieteellinen neuvosto, jonka tehtävänä on edistää laitoksen ja sen sidosryhmien välistä yhteistyötä. Tieteellisen neuvoston asettaa kansanterveyslaitos. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000. Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho HE 50/2000 StVM 10/2000 EV 62/2000

1371 N:o 571 Laki lääkelaitoksesta annetun lain 3 ja 6 :n muuttamisesta Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan lääkelaitoksesta 25 päivänä tammikuuta 1993 annetun lain (35/1993) 3 :n 1 momentti sekä muutetaan 6 seuraavasti: 6 Lääkelaitoksen palveluksessa olevaan sekä sen asiantuntijana toimivaan sovelletaan, mitä rikoslain (39/1889) 40 luvussa säädetään virkamiehestä ja julkisyhteisön työntekijästä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000. Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho HE 50/2000 StVM 10/2000 EV 62/2000 2 400301/76

1372 N:o 572 Laki sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain 3 :n muuttamisesta Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta 27päivänä marraskuuta 1992 annetun lain (1073/1992) 3 seuraavasti: 3 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa voi olla sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on edistää ja kehittää sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen sekä sen sidosryhmien välistä yhteistyötä. Neuvottelukunnan asettaa sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000. Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho HE 50/2000 StVM 10/2000 EV 62/2000

1373 N:o 573 Laki vuodelta 2000 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan kansaneläkemaksusta annetun lain 4 :n muuttamisesta Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuodelta 2000 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan kansaneläkemaksusta 23 päivänä joulukuuta 1999 annetun lain (1277/1999) 4 :n 1 momentin 1 kohdan a alakohta seuraavasti: 4 Työnantajan kansaneläkemaksu Sen estämättä, mitä kansaneläkelaissa (347/1956) säädetään työnantajan kansaneläkemaksun määrästä ja perusteesta, työntekijälle vuoden 2000 aikana suoritetun ennakonpidätyksen alaisen palkan ja tuloverolain 77 :ssä tarkoitetusta ulkomaantyötulosta rahana maksetun osan yhteismäärästä peritään työnantajan kansaneläkemaksua. Ulkomaantyötulon rahana maksettavaan osaan ei kuitenkaan lueta työnantajan maksamia työstä johtuvien kustannusten korvauksia siltä osin kuin ne ovat tuloverolain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaan verovapaita. Maksun suuruus on: 1) yksityiseltä työnantajalta ja valtion liikelaitoksista annetussa laissa tarkoitetulta valtion liikelaitokselta: a) 2,00 prosenttia; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN HE 62/2000 StVM 14/2000 EV 78/2000 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

1374 N:o 574 Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 16 :n muuttamisesta Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun lain (366/1963) 16, sellaisena kuin se on laeissa 613/1978 ja 1278/1999, seuraavasti: 16 Valtioneuvoston asetuksella säädetään työnantajan sosiaaliturvamaksusta sen jälkeen, kun työnantajan kansaneläkemaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudet on lailla vahvistettu. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös siitä, paljonko maksetuista työnantajan sosiaaliturvamaksuista on katsottava olevan työnantajan kansaneläkemaksua ja työnantajan sairausvakuutusmaksua. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho HE 62/2000 StVM 14/2000 EV 78/2000

1375 N:o 575 Laki urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Vakuuttamisvelvollisuus Jos urheilijan ja urheiluseuran tai muun urheilutoimintaa harjoittavan yhteisön välillä on sovittu, että urheilija saa urheilemisesta veronalaista palkkaa vuodessa tai pelikaudessa vähintään 9 526,16 euroa, urheiluseuran tai muun yhteisön on järjestettävä urheilijalle siihen saakka, kun hän täyttää 38 vuotta, vakuutuksella sellainen turva tapaturman ja vanhuuden varalta kuin tässä laissa säädetään. Jos urheilija, jolla ei ole 1 momentissa tarkoitettua sopimusta, saa urheilemisesta vuodessa veronalaista tuloa vähintään 9 526,16 euroa, hänen on järjestettävä vakuutuksella itselleen 1 momentissa tarkoitettu turva. 2 Tapaturmaturva Tapaturmaturva sisältää korvauksen urheilijan vammasta, sairaudesta ja kuolemasta, joka on aiheutunut urheillessa tai siihen välittömästi liittyvissä olosuhteissa sattuneesta tapaturmasta. Oikeus korvaukseen jatkuu siihen saakka, kun urheilija täyttää 38 vuotta, kuitenkin aina vähintään 10 vuoden ajan tapaturmasta. Työkyvyttömyydestä maksettavan tapaturmaeläkkeen ja urheilijan kuoleman johdosta maksettavan perhe-eläkkeen perusteena käytetään 4 :n mukaista, vakuutuksen perusteena olevaa palkkaa tai tuloa. Korvaus ja sen saamisen edellytykset määräytyvät muutoin tapaturman sattumisvuoden perusteella soveltuvin osin siten kuin tapaturmavakuutuslain (608/1948) 2 luvussa ja 8 luvun 60 :n 1 momentissa säädetään. Mainitun 2 luvun 16 :n 1 momentin 1 kohtaa sekä 16 a, 17 ja 17a :ää ei kuitenkaan sovelleta. 3 Vanhuudenturva Vanhuudenturva käsittää vanhuuseläkkeen, jota maksetaan siitä päivästä alkaen, jolloin urheilija täyttää 65 vuotta. Vanhuudenturva järjestetään suomalaisten vakuutusyhtiöiden ja vakuutusyhdistysten sekä Suomessa toimivien ulkomaisten vakuutusyhtiöiden vakuutusluokista annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (858/1995) 6 :n 1 momen- HE 51/2000 StVM 12/2000 EV 74/2000

1376 N:o 575 tin 1 kohdan b alakohdan mukaisella vakuutuksella. Vakuutusta varten vakuuttamisvelvollisen on suoritettava vakuutusmaksuna 4,5 prosenttia 4 :n mukaisesta vakuutuksen perusteena olevasta palkasta tai tulosta. Jos 1 :n 1 momentissa tarkoitettu vakuutuksenottaja ilmoittaa, ettei urheilija enää kuulu sen ottaman vakuutuksen piiriin, siirtyy vanhuuseläkettä koskeva vakuutus ja sille kertynyt rahasto urheilijalle ja muuttuu vapaakirjana voimassa olevaksi yksilölliseksi eläkevakuutukseksi ilman oikeutta takaisinostoarvoon. 4 Vakuutuksen perusteena oleva palkka ja tulo Tämän lain mukaisen vakuutuksen perusteena käytetään 1 :n 1 momentissa tarkoitetun urheilijan kohdalla mainitussa momentissa tarkoitetun sopimuksen perusteella vuodessa tai pelikaudessa saatua veronalaista palkkaa ja 1 :n 2 momentissa tarkoitetun urheilijan kohdalla mainitun momentin mukaista veronalaista tuloa. 5 Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ja vakuutuslaitoksen tehtävät Tapaturmavakuutuslaitosten liitto huolehtii vakuuttamisen seurannasta ja yleisestä valvonnasta sekä pitää rekisteriä tämän lain mukaan vakuutetuista urheilijoista ja vakuutuksenottajista. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto antaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä sosiaali- ja terveysministeriölle kertomuksen tämän lain mukaisen vakuutusturvan toteutumisesta. Vakuutuslaitoksen on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle 1 momentin mukaisten tehtävien hoitamista varten välttämättömät tiedot tämän lain mukaisista vakuutuksista ja vahingoista. Vakuutuslaitoksen on myös annettava kerran vuodessa ja muulloinkin tarvittaessa urheilijalle selvitys tämän vakuutusturvasta. Vakuutuslaitoksen on myös viipymättä ilmoitettava urheilijalle sellaisesta vakuutusmaksun laiminlyönnistä, joka estää tämän lain mukaisen turvan jatkumisen. 6 Urheilun lajiliiton ja urheiluseuran vastuu Urheilun lajiliiton tai muun kilpailutoiminnasta vastaavan yhteisön on huolehdittava, että sen piirissä harjoitettavaan kilpailutoimintaan osallistuvat urheiluseurat ja muut urheilutoimintaa harjoittavat yhteisöt sekä urheilijat järjestävät tämän lain mukaisen vakuutusturvan. Tätä varten lajiliitolla tai muulla kilpailutoiminnasta vastaavalla yhteisöllä on oikeus saada Tapaturmavakuutuslaitosten liiton pitämästä rekisteristä tieto niistä sen toiminnan piiriin kuuluvista urheilijoista, jotka on vakuutettu tämän lain mukaan. Urheiluseuran ja muun urheilutoimintaa harjoittavan yhteisön on ilmoitettava sitä edustaneiden tämän lain piiriin kuuluvien urheilijoiden lukumäärä vuosittain asianomaiselle lajiliitolle. Lajiliiton on toimitettava nämä tiedot Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle 1 momentin mukaista tarkoitusta varten vuosittain helmikuun loppuun mennessä. 7 Vastuu vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnistä Lain 1 :n 1 momentissa tarkoitetun vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönyt urheiluseura tai muu urheilutoimintaa harjoittava yhteisö on velvollinen kustantamaan urheilijalle laiminlyönnin vuoksi saamatta jääneen turvan. 8 Vakuuttamismaksun laiminlyönti ja perintä Vakuutuslaitoksen irtisanoessa vakuutuksen vakuutusmaksun laiminlyönnin vuoksi urheilijan vakuutusturva jatkuu kuitenkin vähintään kuukauden ajan siitä lukien, kun vakuutuslaitos on lähettänyt urheilijalle kirjallisen ilmoituksen vakuutuksen päättymisestä. Tämän lain mukaisen vakuutuksen maksu viivästyskorkoineen saadaan periä ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään.

N:o 575 1377 9 Vakuutussopimuslain soveltaminen Siltä osin kuin tässä laissa ei toisin säädetä, tämän lain mukaiseen vakuutukseen sovelletaan vakuutussopimuslakia (543/1994). 10 Lausuntomenettely Jos syntyy epäselvyyttä siitä, täyttääkö vakuutus tämän lain mukaiset edellytykset, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto antaa asiasta asianosaisen hakemuksesta lausunnon. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000. Jos kuitenkin 1 :n 1 momentissa tarkoitettu sopimus on alkanut ennen lokakuun 1 päivää 2000, lakia sovelletaan sopimukseen vain siltä osin kuin se koskee uutta pelikautta, joka alkaa lokakuun 1 päivänä 2000 tai sen jälkeen. Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

1378 N:o 576 Laki tapaturmavakuutuslain 2 :n muuttamisesta Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (608/1948) 2 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 374/1995, seuraavasti: 2 Tämä laki ei koske myöskään urheilemista. Sitä koskevasta tapaturmaturvasta säädetään urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa (575/2000). Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000. Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho HE 51/2000 StVM 12/2000 EV 74/2000

1379 N:o 577 Laki työntekijäin eläkelain 1 :n muuttamisesta Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 1 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 372/1995, seuraavasti: 1 Tämä laki ei koske myöskään urheilemista. Sitä koskevasta eläketurvasta säädetään urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa (575/2000). Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000. Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho HE 51/2000 StVM 12/2000 EV 74/2000 3 400301/76

1R.DXSSDMDWHROOLVXXVPLQLVWHUL QDVHWXV HUlLGHQWDYDOOLVLPSLHQNRQWDPLQDQWWLHQHQLPPlLVPllULVWlHOLQWDUYLNNHLVVDDQQHWXQNDXSSD MDWHROOLVXXVPLQLVWHUL QSllW NVHQPXXWWDPLVHVWD $QQHWWX+HOVLQJLVVlSlLYlQlNHVlNXXWD.DXSSDMDWHROOLVXXVPLQLVWHUL QSllW NVHQPXNDLVHVWL PXXWHWDDQSlLYlQlPDDOLVNXXWDHUlLGHQWDYDOOLVLPSLHQNRQWDPLQDQWWLHQHQLPPlLV PllULVWlHOLQWDUYLNNHLVVDDQQHWXQNDXSSDMDWHROOLVXXVPLQLVWHUL QSllW NVHQOLL WHWWlVHXUDDYDVWL /LLWH 7$9$//,6,03,(15$6.$60(7$//,(1-$(5b,'(108,'(19,(5$,'(1 $,1(,'(1(1,00b,60bb5,b(/,17$59,..(,66$ $LQH HOLQWDUYLNH (QLPPlLVPllUl PJNJ 7LQD SHOWLVHHQSllOO\NVHHQSDNDWXWYDOPLVWHHWSDLWVLODVWHQUXRDWMD MXRPDW ODVWHQUXRDW MXRPDW 7lPlSllW VWXOHHYRLPDDQSlLYlQlKHLQlNXXWD +HOVLQJLVVlSlLYlQlNHVlNXXWD 0LQLVWHUL Kimmo Sasi <OLWDUNDVWDMD/LLVD5DMDNDQJDV

1381 N:o 579 Liikenneministeriön asetus kuljetettavista painelaitteista ja vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävistä paineella tyhjennettävistä tai täytettävistä säiliöistä Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000 Liikenneministeriön päätöksen mukaisesti säädetään vaarallisten aineiden kuljetuksesta 2 päivänä elokuuta 1994 annetun lain (719/1994) 24 :n 2 ja 3 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 1250/1996: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan kuljetettavien painelaitteiden ja vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävien paineella tyhjennettävien tai täytettävien säiliöiden suunnitteluun, valmistukseen, tarkastukseen ja hyväksyntään, kun kuljetettavaa painelaitetta tai säiliötä käytetään: a) kansalliseen tie- tai rautatieliikenteeseen; b) vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (SopS 23/1979), jäljempänä ADRsopimus, mukaiseen kansainväliseen tieliikenteeseen; tai c) kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 5/1985; COTIF) liitteenä olevien RID-määräysten mukaiseen kansainväliseen rautatieliikenteeseen siltä osin kuin asiasta ei säädetä muissa vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (719/1994), jäljempänä VAK-laki, nojalla annetuissa säännöksissä taikka määrätä ADR-sopimuksessa tai RID-määräyksissä. Ilma-aluksessa tai kappaletavarana aluksessa kuljetettaviin painelaitteisiin ja paineella tyhjennettäviin tai täytettäviin säiliöihin tätä asetusta sovelletaan siltä osin kuin siitä erikseen säädetään tai määrätään. 2 Poikkeukset soveltamisalasta Tämä asetus ei koske: 1) kuljetettavaa painelaitetta tai paineella tyhjennettävää ja täytettävää säiliötä, jotka on tarkoitettu maasta vietäviksi; Ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muut. 98/48/EY mukaisesti

1382 N:o 579 2) ulkomailta täytettynä tuotua tai ulkomailta täytettäväksi lähetettyä kuljetettavaa painelaitetta ja paineella tyhjennettävää tai täytettävää säiliötä, jos se täyttää kansainväliset Suomea sitovat vaarallisten aineiden kuljetusta koskevat määräykset tai kuljetukseen osallistuvien maiden välillä erikseen sovitut ehdot; päätöstä on kuitenkin sovellettava maahantuotuun kuljetettavaan painelaitteeseen tai paineella tyhjennettävään tai täytettävään säiliöön ennen sen myyntiä tai ennen sen ensimmäistä täyttämistä Suomessa kansallista kuljetusta varten; eikä 3) aerosolia. Edellä 3 kohdassa mainitusta aerosolista on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. 3 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) kuljetettavalla painelaitteella seuraavia paineellisina luokan 2 kaasujen kuljetukseen tarkoitettuja kuljetettavia astioita ja säiliöitä varusteineen: a) kaasupullot (tilavuudeltaan enintään 150 litraa olevat kuljetettavat paineastiat); b) putkiastiat (tilavuudeltaan yli 150 litraa mutta enintään 5 000 litraa olevat saumattomat kuljetettavat paineastiat); c) kaasuastiat (tilavuudeltaan yli 150 litraa mutta enintään 1 000 litraa olevat hitsatut kuljetettavat paineastiat kuten lieriömäiset astiat, jotka on varustettu vieritysvanteilla ja astiat, jotka on asennettu jalaksille tai sijoitettu kehikkoon); d) kryoastiat (tilavuudeltaan enintään 1 000 litraa olevat jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille tarkoitetut kuljetettavat lämpöeristetyt paineastiat); e) pullopaketit ja pullokontit (kaasupulloista muodostuvat yksiköt, joissa kuljetettavat yksittäiset pullot ovat yhdistettyinä keskenään kokoojaputkistolla ja kiinnitettyinä lujasti toisiinsa); f) ajoneuvon kiinteät ja irrotettavat säiliöt; g) monisäiliöajoneuvojen säiliöt; h) rautatiekuljetuksissa käytettävien säiliövaunujen säiliöt ja irrotettavat säiliöt; i) monisäiliövaunujen säiliöt; j) säiliökontit; k) monisäiliökontit; l) muut astiat, joihin VAK-lain nojalla annetuissa säännöksissä edellytetään noudatettaviksi luokan 2 säännöksiä; 2)astialla ilmaisua yksin käytettynä kohdan 1 alakohdissa a e ja l määriteltyjä laitteita; 3) säiliöllä ilmaisua yksin käytettynä säiliökonttia tai monisäiliökontin säiliötä, kiinteää tai irrotettavaa säiliötä taikka monisäiliöajoneuvon, säiliövaunun tai monisäiliövaunun säiliötä, joka on paineellinen kuljetuksen sekä täytön ja tyhjennyksen aikana; 4) paineella tyhjennettävällä tai täytettävällä säiliöllä, jäljempää paineella tyhjennettävä säiliö, muihin vaarallisten aineiden kuljetusluokkiin kuin luokkaan 2 kuuluvien aineiden kuljetukseen käytettäviä säiliöitä ja astioita, jotka ovat kuljetuksen aikana paineettomia, mutta jotka voidaan tyhjentää tai täyttää paineen avulla ja joiden tyhjennys- tai täyttöpaine on yli 0,5 bar; 5) tarkastuslaitoksella laitosta, jolle liikenneministeriö tai turvatekniikan keskus on myöntänyt oikeuden kyseessä oleviin tarkastuslaitostehtäviin. 2 luku Valmistus 4 Valmistajan pätevyys Säiliöitä tai paineella tyhjennettäviä säiliöitä saa valmistaa vain sellainen toiminnanharjoittaja, jonka toimintaedellytykset turvatekniikan keskuksen hyväksymä tarkastuslaitos on arvioinut riittäviksi. Valmistajalla tulee olla: 1) palveluksessaan asiantunteva henkilöstö; 2) käytettävissään asianmukaiset tilat ja valmistuksessa tarvittavat koneet, välineet ja laitteet; sekä 3) käytössään riittävät hallinnolliset ja tekniset menettelyt säiliöitä koskevien säännösten ja määräysten täyttämiseksi. Vaarallisten aineiden kuljetuksessa käytettävien astioiden valmistajan pätevyydestä ja toimintaedellytyksistä säädetään erikseen vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetussa liikenneministeriön päätöksessä (660/1997) ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetussa liikenneministeriön päätöksessä (901/1997). Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun valmistajan on pyydettävä tarkastuslaitosta arvioimaan kolmen vuoden välein, ovatko toimintaedellytykset edelleen riittävät.

N:o 579 1383 Jos tarkastuslaitos on arvioinut, että toiminnanharjoittajan toimintaedellytykset vastaavanlaisten paineastioiden valmistukseen ovat riittävät, tämä arviointi korvaa 1 ja 2 momentissa tarkoitetut arvioinnit. 3 luku Kuljettaviin painelaitteisiin ja paineella tyhjennettäviin säiliöihin liittyvät tarkastukset ja merkinnät 5 Tarkastuspaikka Astioiden ja säiliöiden tarkastukset on suoritettava paikassa, jossa tarkastukset voidaan suorittaa asianmukaisesti. Muun kuin tarkastuslaitoksen omistaman tarkastuspaikan omistajan tai haltijan on pyydettävä tarkastuslaitosta arvioimaan, että astioiden tarkastuspaikalla ja sen henkilöstöllä on edellytykset tehdä tarkastuksia tämän asetuksen mukaisesti. Tarkastuspaikassa on oltava korvauksetta tarkastuslaitoksen käytettävissä kunnossa olevat astioiden ja säiliöiden tarkastuksessa tarvittavat laitteet, kojeet ja välineet sekä tarvittava henkilöstö tarkastukseen liittyviin tehtäviin. Astioiden ja säiliöiden tarkastuksessa käytettävät mittauslaitteet on kalibroitava tai tarkastettava säännöllisesti. Kalibroinnin tulee olla osoitettavissa asiakirjalla. Edellä 2 momentissa tarkoitettu arviointitodistus on voimassa kolme vuotta. 6 Hyväksymiset ja tarkastukset Kuljetettavan painelaitteen ja paineella tyhjennettävän säiliön hyväksymisiä ja tarkastuksia ovat: 1) rakennesuunnitelman tarkastus, joka käsittää painelaitteen ja paineella tyhjennettävän säiliön piirustusten ja lujuuslaskujen tai lujuuden osoitukseen käytettävien koemenetelmien tarkistamisen. Tarkastuksessa on tarkastettava, että kuljetettava painelaite tai paineella tyhjennettävä säiliö on siten suunniteltu ja valmistusmenetelmät siten valittu, että painelaite tai paineella tyhjennettävä säiliö on turvallinen suunnitellussa käytössä; 2) rakennetyypin hyväksyminen, jossa tarkastetaan säiliön rakennetta, kuljetusvälineeseen kiinnitystä, varustelua ja käyttötapaa koskevien ainekohtaisten erityismääräysten toteutuminen; 3) käyttöönottotarkastus, jolla tarkoitetaan ennen käyttöönottoa tehtävää tarkastusta; 4) määräaikaistarkastus, joka käsittää painekokeen, ulkopuolisen ja sisäpuolisen tarkastuksen, tyhjäpainon toteamisen sekä varusteiden ja merkintöjen tarkastamisen. Tarkastus käsittää lisäksi tarvittaessa tilavuuden tarkastamisen. Sellaisen tyhjöeristeisen kuljetettavan painelaitteen, joka on valmistettu sisällön mekaanista ja kemiallista vaikutusta kestävästä rakenneaineesta, määräaikaistarkastus käsittää painekokeen sekä varusteiden ja merkintöjen tarkastuksen. Tyhjöeristeisen kuljetettavan painelaitteen vesipainekoe ja sisäpuolinen tarkastus voidaan korvata tiiviyskokeella ja tyhjön mittaamisella turvatekniikan keskuksen hyväksymän tarkastuslaitoksen luvalla; 5) ylimääräiset tarkastukset, joita ovat säiliöiden muutos- ja korjaustöiden johdosta suoritettavat tarkastukset sekä muut edellä mainitsemattomat tarkastukset kuten säiliöiden käyttöönotto- tai määräaikaistarkastusta täydentävät erilliset varusteiden, putkistojen ja merkintöjen tarkastukset. 7 Rakennetyypin hyväksyminen Ennen kuin kuljetettava painelaite tai paineella tyhjennettävä säiliö valmistetaan tai tuodaan maahan, sen rakennetyyppi on hyväksyttävä vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä ja rautatiellä annettujen säännösten mukaisesti. Hyväksymishakemuksen liitteenä on esitettävä rakennesuunnitelma, jonka tarkastuslaitos on tarkastanut. Rakennetyyppiä hyväksyttäessä on määritettävä kuljetettavaksi sallitut aineet ja varusteluun liittyvät ehdot. 8 Käyttöönottotarkastus Ennen kuin kuljetettava painelaite tai paineella tyhjennettävä säiliö otetaan käyttöön, sen valmistajan, omistajan, haltijan tai maahantuojan on pyydettävä tarkastuslaitokselta tarkastus. Käyttöönottotarkastus tehdään vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä ja rau-

1384 N:o 579 tatiellä annettujen säännösten mukaisesti. Säiliöiden ja paineella tyhjennettävien säiliöiden käyttöönottotarkastuksessa todetaan, että säiliö on hyväksytyn rakennetyypin mukainen. Tarkastus käsittää lisäksi työn laadun valvonnan ja lujuuden osoitukseen käytettyjen kokeiden tulosten tarkastamisen, tyhjäpainon toteamisen ja merkintöjen tarkastuksen sekä tarvittaessa tilavuuden määrityksen ja kovuuskokeita. Tarkastus on pyydettävä siten, että tarkastuslaitos voi tehdä osatoimenpiteitä valmistuksen aikana. Tarkastuksessa on lisäksi todettava, että kuljetettava painelaite tai paineella tyhjennettävä säiliö on rakenteeltaan turvallinen suunnitellussa käytössä, että se voidaan ottaa turvallisesti käyttöön, että se on valmis toistuvaan täyttöön ja että se on muutoinkin säännösten ja määräysten mukainen. 9 Maahan tuodun kuljettavan painelaitteen ja paineella tyhjennettävän säiliön käyttöönottotarkastus Tarkastuslaitos voi sisällyttää maahan tuodun kuljetettavan painelaitteen ja paineella tyhjennettävän säiliön käyttöönottotarkastuksen osaksi asianmukaisesti ulkomailla suoritettu aineenkoestus, valmistuksen ja hitsaajan pätevyyden valvonta, painekoe sekä säännösten ja määräysten mukaiset mittaukset, jos näistä esitetään hyväksyttävä todistus. 10 Rekisteröinti Kuljetettavan painelaitteen käyttöönottotarkastuksessa rekisteröidään kuljetettava painelaite, jonka tilavuus on suurempi kuin 450 litraa. Kuljetettavan painelaitteen omistajan tai haltijan on ilmoitettava uusi, maahan tuotu tai oleellisesti muutettu 1 momentissa tarkoitettu kuljetettava painelaite tai paineella tyhjennettävä säiliö rekisteröitäväksi käyttöönottotarkastuksessa. Ilmoituksessa esitetään valmistajaa, maahantuojaa, omistajaa ja haltijaa koskevat tiedot, turvatekniikan keskukselta pyydetty rekisterinumero sekä kuljetettavaa painelaitetta tai paineella tyhjennettävää säiliötä koskevat tekniset tiedot. Tarkastuslaitos täydentää ilmoituksen kyseistä ja seuraavaa tarkastusta koskevilla tiedoilla ja toimittaa ilmoituksen tarkastuksen jälkeen turvatekniikan keskukselle. Tarkastuslaitoksen on toimitettava turvatekniikan keskukselle vastaavat tiedot myös määräaikaistarkastuksista. Omistajan tai haltijan on ilmoitettava turvatekniikan keskukselle 1 momentissa tarkoitettujen laitteiden omistajaa ja haltijaa koskevien tietojen muutokset. Rekisteröitävän kuljetettavan painelaitteen ja paineella tyhjennettävän säiliön valmistajan tai maahantuojan on huolehdittava siitä, että käyttöönottotarkastuksen perusteena olleet tarkastetut rakenneasiakirjat, piirustukset, lujuuslaskut sekä tarkastuksista kertyneet muut asiakirjat on asianmukaisesti liitetty tarkastuskirjaan. Tarkastuskirja luovutetaan kuljetettavan painelaitteen tai paineella tyhjennettävän tai täytettävän säiliön omistajalle tai haltijalle. 11 Rekisteristä poisto Jos kuljetettava painelaite tai paineella tyhjennettävä säiliö ei ole enää rekisteröitävä tai jos se poistetaan pysyvästi käytöstä, omistaja tai haltija voi pyytää turvatekniikan keskukselta, että kuljetettava painelaite tai paineella tyhjennettävä säiliö poistetaan rekisteristä. Jos kuljetettavasta painelaitteesta tai paineella tyhjennettävästä säiliöstä tulee rekisteröitävä, omistajan tai haltijan on pyydettävä sille ylimääräinen tarkastus. Tällöin tarkastuksessa on noudatettava, mitä 10 :ssä säädetään. 12 Määräaikaistarkastukset Kuljetettavan painelaitteen ja paineella tyhjennettävän säiliön määräaikaistarkastukset tehdään vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä ja rautatiellä astioiden ja säiliöiden tarkastamisesta annettujen säännösten mukaisesti. 13 Kaasupullojen määräaikaistarkastus sarjatarkastuksena Samankaltaisten kaasupullojen määräai-

N:o 579 1385 kaistarkastus saadaan suorittaa tarkastuserittäin siten, että tarkastuslaitos tarkastaa vähintään viisi prosenttia tarkastuserän kaasupulloista, kuitenkin vähintään kaksi kaasupulloa. Tarkastuserän muille kaasupulloille 5 :ssä tarkoitetun tarkastuspaikan henkilöstön on tehtävä sisäpuolinen tarkastus, painekoe sekä säännösten mukaiset testaukset ja mittaukset. Nämä tarkastuserän muut kaasupullot tarkastuslaitos hyväksyy todettuaan, että kaasupulloihin on tehty säännösten mukaiset merkinnät osoitukseksi suoritetusta sisäpuolisesta tarkastuksesta, painekokeesta, mittauksista ja testauksesta sekä todettuaan silmämääräisen tarkastuksen perusteella, ettei hyväksymiselle ole estettä eikä aihetta täydentää tarkastusta. Edellä 1 momentissa tarkoitettu määräaikaistarkastus edellyttää, että tarkastettavaksi otetaan kerralla vähintään 25 kaasupulloa ja että tarkastuksen suorittaminen tarkastuspaikalla on järjestetty siten, että tarkastustoimenpiteet voidaan suorittaa vaikeudetta. 14 Pöytäkirja tarkastuksesta Tarkastuslaitos laatii tarkastuksesta pöytäkirjan, joka luovutetaan tarkastuksen pyytäjälle. 15 Merkinnät tarkastuksesta Tarkastuslaitoksen on huolehdittava siitä, että hyväksyttyihin kuljetettaviin painelaitteisiin ja paineella tyhjennettäviin säiliöihin tehdään säädetyt merkinnät tarkastuksesta. 16 Hylkäysmerkintä Jos kaasupulloa ei hyväksytä tarkastuksessa, pulloon on tehtävä hylkäysmerkintä, jollei pulloa ole tehty vaarallisten aineiden kuljetukseen sopimattomaksi. 17 Tunnusväri Tilavuudeltaan enintään 450 litraa olevan kuljetettavan painelaitteen sisältö on ilmaistava standardin SFS-EN 1 089 3 mukaisilla tunnusväreillä. 4 luku Erinäiset säännökset 18 Valvonta ja ohjeet Tarkastuslaitoksen ja tarkastuksen suorittamisen valvonnasta säädetään erikseen. Turvatekniikan keskus voi antaa ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta. 19 Poikkeukset Turvatekniikan keskus voi erityisistä syistä yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksia tämän asetuksen säännöksistä. 20 Muutoksenhaku Muutoksenhausta turvatekniikan keskuksen päätökseen on voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Oikaisun hakemista tarkastuslaitoksen tarkastusta koskevaan päätökseen on voimassa, mitä VAK-lain 20 :n 2 ja 3 momentissa säädetään. Tässä asetuksessa tarkoitettu arviointi katsotaan myös tarkastukseksi. 5 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 21 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2000. 22 Siirtymäsäännökset Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan suoritetut

1386 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 579 tarkastukset ja hyväksynnät ovat voimassa sellaisinaan. Seuraavat määräaikaistarkastukset suoritetaan VAK-lain nojalla annettujen säännösten mukaisesti. Kuljetettaviin painelaitteisiin ja paineella tyhjennettäviin säiliöihin voidaan soveltaa 29 päivään toukokuuta 2002 tämän asetuksen sijasta kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä kuljetettavista kaasusäiliöistä Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000 (641/1978) suunnittelun, valmistuksen ja niihin liittyvien tarkastusten osalta sekä kauppa-ja teollisuusministeriön päätöstä paineastian suunnittelusta ja valmistuksesta (391/1984). Ennen tämän asetuksen voimaantuloa valmistetuissa kaasupulloissa saa käyttää edelleen standardin SFS 3205 mukaisia tunnusvärejä. Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen Liikenneneuvos Seija Miettinen N:o 566 579, 3 arkkia OY EDITA AB, HELSINKI 2000 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904