Energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskenta SUOMI

Energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskenta SUOMI 20.5.2012 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2010/31/EU) 5 artiklan mukainen ilmoitus Euroopan komissiolle

1 ESIPUHE Tämä raportti on Suomen ilmoitus komissiolle energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskennasta, joka edellytetään tehtäväksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2010/31/EU) 5 artiklan mukaan. Selvitys on tehty vertailumenetelmäkehyksestä annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 244/2012 ja siitä Euroopan komission antamien ohjeiden (2012/C 115/01) mukaisesti. Selvityksessä esitetään rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen (2/11) ja rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä annetun ympäristöministeriön asetuksen (4/13) vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisuus. Selvitys on tehty ympäristöministeriön ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä. Tutkimusta johtivat professori Arto Saari Aalto Yliopistosta ja tutkimusprofessori Miimu Airaksinen Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä. Tutkimusryhmän jäseniä olivat: professori Kai Siren, tekniikan tohtori Juha Jokisalo ja tekniikan tohtori Ala Hasan Aalto Yliopistosta; tekniikan lisensiaatti Kari Nissinen, tekniikan lisensiaatti Terttu Vainio, diplomi-insinööri Veli Möttönen ja diplomi-insinööri Sakari Pulakka Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä; diplomi-insinööri Juhani Heljo ja diplomi-insinööri Jaakko Vihola Tampereen teknillisestä yliopistosta; tekniikan lisensiaatti Mika Vuolle ja diplomi-insinööri Jouko Niemelä Equa Simulation Oy:stä; sekä yli-insinööri Pekka Kalliomäki, yli-insinööri Jyrki Kauppinen ja yli-insinööri Maarit Haakana ympäristöministeriöstä.

2 YHTEENVETO Uudisrakentamisessa rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuuden kustannusoptimaalinen taso on 7 prosenttia energiatehokkaampi kuin uudisrakentamisen energiamääräysten (ympäristöministeriön asetus 2/11) vaatimustaso. Korjausrakentamisessa rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuuden kustannusoptimaalinen taso on 8 prosenttia energiatehokkaampi kuin korjaus- ja muutostöiden energiamääräysten (ympäristöministeriön asetus 4/13) taso. Suomi on valinnut raportoitavaksi rahoituslaskennan tulokset, joissa kaikkien energiamuotojen hinnan nousu on kaksi prosenttia ja diskonttokorko 6 prosenttia. Alla olevassa taulukossa on esitetty sekä kustannusoptimaalisen tason että energiamääräysten vaatimustason vaihteluväli. Näiden ero on laskettu painottaen vertailurakennusten uudisrakentamisen ja luvanvaraisen korjausrakentamisen määriä. Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 244/2012 mukaiset taulukot 1 7 tai 2-7 on esitetty vertailurakennuskohtaisesti luvuissa 1-11. Komission delegoitu asetus (EU) N:o 244/2012 liitteen III taulukko 7, vertailurakennusten yhteenveto. Erot mahtuvat asetuksen 15 prosentin vaihtelurajoihin. Vertailurakennus Kustannusoptimaalinen vaihteluväli (E-luku) kwh E /m 2 Vertailurakennusten voimassa olevat vaatimukset (E-luku) kwh E /m 2 Ero (määrillä painotettu) Uudisrakennukset 114 211 119 247-7 % Korjaus- ja muutostyöt 122 289 136 335-8 % Kustannusoptimaalinen taso on hieman energiatehokkaampi kuin määräysten vaatimustaso sekä uudisrakentamisessa että korjausrakentamisessa.

3 YHTEENVETO... 2 Johdanto... 7 Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikka... 7 Suomen uudisrakentamisen energiamääräykset 2012... 7 Korjausten ja muutostöiden energiamääräykset 2013... 7 Energiamääräysten kustannusoptimaalisuuden arviointi... 8 Vertailurakennukset (N:o 244/2012 taulukko 1 ja taulukko 2)... 8 Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät (N:o 244/2012 taulukko 3)... 9 Muunnokset (N:o 244/2012 taulukko 4)... 9 Energiatarve (N:o 244/2012 taulukko 5)... 9 Kokonais (N:o 244/2012 taulukko 6)... 9 Kustannusoptimaalinen taso (N:o 244/2012 taulukko 7)... 11 U U D I S R A K E N T A M I N E N - A S U I N R A K E N N U K S E T... 12 1. Erillinen pientalo uudisrakennus... 12 Taulukko 2: Uusi erillinen pientalo - vertailurakennus... 12 Taulukko 3: Uusi erillinen pientalo - energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät... 13 Taulukko 4: Uusi erillinen pientalo - muunnokset... 15 Taulukko 5: Uusi erillinen pientalo - energiantarve... 17 Taulukko 6.1: Uusi erillinen pientalo kokonais, rahoituslaskelmat... 18 Taulukko 6.2 Uusi erillinen pientalo kokonais, makrotalouslaskelmat... 21 Taulukko 7: Uusi erillinen pientalo - kustannusoptimaalinen taso suhteessa vaatimuksiin... 25 Uusi erillinen pientalo - yhteenveto... 25 2. Kerrostalo uudisrakennus... 26 Taulukko 2. Uusi kerrostalo - vertailurakennus... 26 Taulukko 3. Uusi kerrostalo energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät... 27 Taulukko 4. Uusi kerrostalo - muunnokset... 29 Taulukko 5. Uusi kerrostalo - energiatarve... 31 Taulukko 6.1 Uusi kerrostalo kokonais, rahoituslaskelmat... 32 Taulukko 6.2 Uusi kerrostalo kokonais, makrotalouslaskelmat... 33 Taulukko 7. Uusi kerrostalo kustannusoptimaalinen taso... 35 Uusi asuinkerrostalo - yhteenveto... 35 3. Toimisto - uudisrakennus... 36 Taulukko 2. Uusi toimisto - vertailurakennus... 36 Taulukko 3. Uusi toimisto energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät... 37 Taulukko 4. Uusi toimisto - muunnokset... 39 Taulukko 5. Uusi toimisto energiatarve... 41 Taulukko 6.1 Uusi toimisto kokonais, rahoituslaskelmat... 42 Taulukko 6.2 Uusi toimisto kokonais, makrotalous laskelmat... 43 Taulukko 7. Uusi toimisto - kustannusoptimaalisuus... 44 Uusi toimisto - yhteenveto... 45

4 4. Liikerakennus - uudisrakennus... 46 Taulukko 2. Uusi liikerakennus - vertailurakennus... 46 Taulukko 3. Liikerakennus energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät... 47 Taulukko 4. Uusi liikerakennus muunnokset... 50 Taulukko 5. Uusi liikerakennus energiatarve... 51 Taulukko 6.1 Uusi liikerakennus kokonais, rahoituslaskelmat... 52 Taulukko 6.2 Uusi liikerakennus kokonais, makrotalouslaskelmat... 53 Taulukko 7. Uusi liikerakennus - kustannusoptimaalisuus... 54 Uusi liikerakennus - yhteenveto... 54 5. Uudisrakentamisen määräysten kustannusoptimaalisuus... 55 Taulukko 7. Uudisrakentaminen... 55 K O R J A U S J A M U U T O S T Y Ö T... 56 6. Erillisen pientalon korjaus... 56 Taulukko 1. Erillisen pientalon korjaus - vertailurakennus... 56 Taulukko 3. Erillisen pientalon korjaus - energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät, tilanne ennen korjauksia... 57 Taulukko 4.1 Erillisen pientalon korjaus muunnokset, toimenpiteet... 60 Taulukko 4.2 Erillisen pientalon korjaus muunnokset, ominaisuudet... 60 Taulukko 4.3 Erillisen pientalon korjaus muunnokset,... 61 Taulukko 5. Erillisen pientalon korjaus energiatarve... 62 Taulukko 6.1 Erillisen pientalon korjaus kokonais, rahoituslaskelmat... 63 Taulukko 6.2 Erillisen pientalon korjaus kokonais, makrotalouslaskelmat... 65 Taulukko 6.3 Erillisen pientalon korjaus - herkkyystarkastelu... 67 Taulukko 7. Erillisen pientalon korjaus - kustannusoptimaalisuus... 67 Yhteenveto erillisen pientalon korjaus... 68 7. Rivitalon korjaus... 69 Taulukko 1. Rivitalon korjaus - vertailurakennus... 69 Taulukko 3. Rivitalon korjaus energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät, tilanne ennen korjauksia... 70 Taulukko 4.1 Rivitalon korjaus muunnokset, toimenpiteet... 73 Taulukko 4.2 Rivitalon korjaus muunnokset, ominaisuudet... 73 Taulukko 4.3 Rivitalon korjaus muunnokset,... 74 Taulukko 5. Rivitalon korjaus - energiatarve... 75 Taulukko 6.1 Rivitalon korjaus kokonais rahoituslaskelmat... 76 Taulukko 6.2 Rivitalon korjaus kokonais, makrotalouslaskelmat... 78 Taulukko 6.3 Rivitalon korjaus - herkkyystarkastelu... 80 Taulukko 7. Rivitalon korjaus - kustannusoptimaalisuus... 80 Rivitalon korjaus - yhteenveto... 81

5 8. Tiilimuuri kerrostalon korjaus... 82 Taulukko 1. Tiilimuuri kerrostalon korjaus - vertailurakennus... 82 Taulukko 3. Tiilimuuri kerrostalon korjaus energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät, tilanne ennen korjauksia... 83 Taulukko 4.1 Tiilimuuri kerrostalon korjaus muunnokset, toimenpiteet... 85 Taulukko 4.2 Tiilimuuri kerrostalon korjaus muunnokset, ominaisuudet... 86 Taulukko 4.3 Tiilimuuri kerrostalon korjaus muunnokset,... 87 Taulukko 5. Tiilimuuri kerrostalon korjaus - energiatarve... 88 Taulukko 6.1 Tiilimuuri kerrostalon korjaus kokonais, rahoituslaskelmat... 89 Taulukko 6.2 Tiilimuuri kerrostalon korjaus kokonais, makrotalouslaskelmat... 91 Taulukko 6.3 Tiilimuuri kerrostalon korjaus - herkkyystarkastelu... 93 Taulukko 7. Tiilimuuri kerrostalon korjaus - kustannusoptimaalisuus... 93 Tiilimuuri kerrostalon korjaus - yhteenveto... 94 9. Lamelli kerrostalon korjaus... 95 Taulukko 1. Lamelli kerrostalon korjaus - vertailurakennus... 95 Taulukko 3. Lamelli kerrostalon korjaus - energiatarpeeseen vaikuttavat tekijät, tilanne ennen korjauksia... 96 Taulukko 4.1 Lamelli kerrostalon korjaus muunnokset, toimenpiteet... 98 Taulukko 4.2 Lamelli kerrostalon korjaus muunnokset, ominaisuudet... 99 Taulukko 4.3 Lamelli kerrostalon korjaus muunnokset,... 100 Taulukko 5. Lamelli kerrostalon korjaus - energiatarve... 101 Taulukko 6.1 Lamelli kerrostalon korjaus kokonais, rahoituslaskelmat... 102 Taulukko 6.1 Lamelli kerrostalon korjaus kokonais, makrotalouslaskelmat... 104 Taulukko 6.3 Lamelli kerrostalon korjaus - herkkyystarkastelu... 106 Taulukko 5. Lamelli kerrostalon korjaus - kustannusoptimaalisuus... 106 Lamelli kerrostalon korjaus - yhteenveto... 107 10. Toimiston korjaus... 108 Taulukko 1. Toimiston korjaus - vertailurakennus... 108 Taulukko 3. Toimiston korjaus energiatarpeeseen vaikuttavat tekijät, tilanne ennen korjauksia... 109 Taulukko 4.1 Toimiston korjaus muunnokset, toimenpiteet... 111 Taulukko 4.2 Toimiston korjaus muunnokset, ominaisuudet... 112 Taulukko 4.3 Toimiston korjaus muunnokset,... 113 Taulukko 5. Toimiston korjaus - energiatarve... 114 Taulukko 6.1 Toimiston korjaus kokonais, rahoituslaskelmat... 115 Taulukko 6.2 Toimiston korjaus kokonais, makrotalouslaskelmat... 117 Taulukko 6.3 Toimiston korjaus - herkkyystarkastelu... 119 Taulukko 7. Toimiston korjaus - kustannusoptimaalisuus... 119 Toimiston korjaus - yhteenveto... 119

6 11. Koulun korjaus... 121 Taulukko 1. Koulun korjaus - vertailurakennus... 121 Taulukko 3. Koulun korjaus energiatarpeeseen vaikuttavat tekijät, tilanne ennen korjauksia... 122 Taulukko 4.1 Koulun korjaus muunnokset, toimenpiteet... 125 Taulukko 4.2 Koulun korjaus muunnokset, ominaisuudet... 125 Taulukko 4.3 Koulun korjaus muunnokset,... 126 Taulukko 5. Koulun korjaus - energiatarve... 127 Taulukko 6.1 Koulun korjaus kokonais, rahoituslaskelmat... 128 Taulukko 6.2 Koulun korjaus kokonais, makrotalouslaskelmat... 130 Taulukko 6.3 Koulun korjaus herkkyystarkastelu... 132 Taulukko 7. Koulun korjaus - kustannusoptimaalisuus... 132 Koulun korjaus - yhteenveto... 133 12. Korjaus ja muutostöiden määräysten kustannusoptimaalisuus... 134 Taulukko 7. Korjaus ja muutostyöt... 134 Lähdeluettelo... 135 LIITE A... 137 Uudisrakentaminen 2011-2015 ja vertailurakennusten valinta... 137 Erillinen pientalo - uudisrakennus... 139 Asuinkerrostalo - uudisrakennus... 140 Toimisto uudisrakennus... 141 Liikerakennus - uudisrakennus... 142 LIITE B... 143 Korjausrakentaminen 2011 2015 ja vertailurakennusten valinta... 143

7 Johdanto Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikka Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisiä sitoumuksia ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosentilla, uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta sekä ohjeellisena energiatehokkuuden parantaminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Euroopan Unionin uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2010/31/EU) on nostanut rakennusten energiatehokkuuden tavoitetasoa. Direktiiviin sisältyy vaatimus selvittää ja raportoida Euroopan komissiolle kansallisten määräysten kustannusoptimaalisuus. Suomen uudisrakentamisen energiamääräykset 2012 Uudisrakentamisen energiatehokuutta koskevat ympäristöministeriön asetus 2/11 1 ja valtioneuvoston asetus 9/2013 2. Tavoitteena on parantaa uudisrakentamisen energiatehokkuutta noin 20 % aikaisempaan määräystasoon verrattuna. Määräykset tulivat voimaan 1.7.2012. Energiamääräyksissä annetaan rakennuksen vuotuiselle kokonaisenergiankulutukselle (E-luku) yläraja, jota ei saa ylittää. Rakennuksen kokonaisenergiankulutus lasketaan rakennustyypin mukaisella standardikäytöllä ja erilaiset energiamuodot lasketaan yhteen käyttämällä valtioneuvoston asetuksessa määriteltyjä energiamuotojen kertoimia. Lisäksi määräyksissä annetaan rakennuksen vaipan, vuotoilman ja ilmanvaihdon lämpöhäviöitä koskevat vaatimukset. Tämän raportin liitteessä A on esitetty kokonaisenergiankulutuksen (E-luku) vaatimustasoja vertailurakennuksille uudisrakentamisessa. Korjausten ja muutostöiden energiamääräykset 2013 Ympäristönministeriön asetus 4/13 3 koskee rakennusten luvanvaraista korjaamista, käyttötarkoituksen muuttamista tai teknisten järjestelmien uusimista. Kiinteistön omistajan päätösvallassa on, missä laajuudessa hän korjaa ja mitkä ovat tapauskohtaisesti parhaat keinot parantaa energiatehokkuutta säädösten puitteissa. Kansallisista vaatimuksista energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöiden yhteydessä voidaan poiketa, mikäli vaatimustaso ei ole teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa eri tavoin. Ensimmäisenä vaihtoehtona on parantaa korjattavien tai uusittavien rakennusosien lämmönpitävyyttä vaatimusten mukaisiin arvoihin. 1 http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/700001/37188 2 http://finlex.fi/fi/laki/smur/2013/20130009 3 http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/700001/40799

8 Toisena vaihtoehtona on parantaa energiatehokkuutta kyseiselle rakennustyypille määritellylle tasolle. Tällöin tarkastellaan koko rakennuksen vuosittaista, normaalikäytössä syntyvää laskennallista energiankulutusta suhteessa rakennuksen pinta-alaan. Kolmantena vaihtoehtona on laskea rakennukselle ominainen, rakentamisajankohdan mukaisilla tai viimeisimmän käyttötarkoituksen muutoksen mukaisilla ratkaisuilla laskettu kokonaisenergian kulutus eli E-luku ja pienentää sitä kyseiselle rakennustyypille asetetun tason mukaisesti. Teknisille järjestelmille on määritelty omat vaatimukset. Tämän raportin liitteessä B on esitetty kokonaisenergiankulutuksen (E-luku) vaatimustasoja vertailurakennuksille korjausrakentamisessa. Energiamääräysten kustannusoptimaalisuuden arviointi Tässä raportissa kustannusoptimaalisuus on arvioitu komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 244/2012 mukaisesti. Vertailurakennukset (N:o 244/2012 taulukko 1 ja taulukko 2) Määritettäessä vertailurakennuksia uudisrakentamiselle otettiin huomioon vuosina 2006 2010 rakentamisen toteutunut ja vuosille 2011 2015 ennustettu määrä ja rakenne, energiankulutuksen rakenne sekä Suomen energiamääräykset (tarkemmin liite A). Olemassa olevien rakennusten vertailurakennukset määritettiin rakennuskantatietojen ja lähitulevaisuuden korjausrakentamisen rakenteen perusteella (tarkemmin liite B). Vertailurakennukset edustavat tyypillistä ja keskimääräistä uudisrakentamista sekä korjauskohteiden osalta rakennuskantaa. Jokainen vertailurakennus on kuvattu taulukossa 1 (olemassa oleva rakennus) tai taulukossa 2 (uudisrakennus) asianomaisessa raportin luvussa. Uudisrakentamisen vertailurakennukset: Asuinrakennukset: erillinen pientalo (luku 1) asuinkerrostalo (luku 2) Muut kuin asuinrakennukset: toimisto (luku 3) liikerakennus (luku 4). Korjaus- ja muutostöiden vertailurakennukset: Asuinrakennukset: pientalo (luku 6) rivitalo (luku 7) tiilimuuri kerrostalo (luku 8) lamellikerrostalo (luku 9) Muut kuin asuinrakennukset: toimisto (luku 10) koulu (luku 11).

9 Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät (N:o 244/2012 taulukko 3) Laskentaparametrit on esitetty jokaiselle vertailurakennukselle erikseen taulukossa 3 vertailurakennusta koskevassa raportin luvussa. Korjauskohteista on esitetty energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät tilanteessa ennen korjaustoimenpiteitä. Muunnokset (N:o 244/2012 taulukko 4) Uudisrakentamisen toimenpidepaketit on muodostettu pienentämällä asteittain vertailurakennusten lämpöhäviöitä ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Toimenpidepakettien vaikutukset laskettiin tyypillisillä lämmitysmuodoilla. Korjauskohteissa muunnokset parantavat ulkovaippaa ja/tai tehostavat ilmastoinnin lämmöntalteenottoa ja tehokkuutta ja/tai vähentävät ostoenergian tarvetta. Muunnosten määrittämässä hyödynnettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen avustuspäätöksiä, Tampereen teknillisen yliopiston ja VTT:n tutkimuksia sekä Suomen rakennusinsinööriliiton oppaita /1 9/. Asuinrakennusten toimenpiteiden valinnassa on hyödynnetty Tampereen teknillisessä yliopistossa kehitettyä valinta-systematiikkaa /1/. Toimistorakennuksen osalta määrittelyssä hyödynnettiin myös asiantuntija-arvioita. Muunnokset ja toimenpidepaketit on esitetty jokaiselle vertailurakennukselle taulukkona 4 kyseistä vertailurakennusta koskevassa luvussa. Energiatarve (N:o 244/2012 taulukko 5) Energiatarpeen määrittämiseen on käytetty dynaamista laskentaohjelmaa Euroopan komission kustannusoptimaalisten tasojen laskennasta annetun ohjeen (2012/C 115/01) mukaisesti. Laskenta on tehty IDA-ICE 4.2 simulointiohjelmalla. Säätietoina on käytetty ympäristöministeriön asetuksen 2/11 mukaisesti Helsinki-Vantaan testivuotta ja energialaskennan lähtötietoja. Energiantarvetta koskevat laskelmat on esitetty jokaiselle vertailurakennukselle taulukossa 5 kyseistä vertailurakennusta koskevassa luvussa. Kokonais (N:o 244/2012 taulukko 6) Kokonais on komission laskentamenetelmän mukaisesti laskettu rahoitus- ja kansantalouden näkökulmista. Kustannuslaskennassa on hyödynnetty kaupallisia kustannustietokantoja, rakennuttajien tietoja toteutuneista kohteista, tuotetoimittajien laskemia tarjouksia sekä hinnastoja, valtion tulo- ja menoarvioita (verotus) ja energianhintatilastoja /10 28/. Rahoituslaskelmissa on käytetty diskonttokorkoina 1 %, 6 % ja 10 %. Makrotalouslaskelmissa on käytetty korkotasoina 3 % ja 4 %.

10 Energian hinnan nousua tarkasteltiin kahdella eri variaatioilla. Matala energian hinnan nousu oli kaikilla energiamuodoilla 2 % vuodessa. Korkea hinnannousu vaihteli polttoaineittain: pelletti 3 % vuodessa, sähkö ja kaukolämpö 4 % vuodessa ja öljy 6 % vuodessa. Energiahinnan nousun variaatiot perustuivat kansallisiin ja EU tilastoihin. Kokonaiskustannusten laskennassa Suomessa on päätetty käyttää seuraavia arvoja: Asuinrakennusten käyttöikä on 60 vuotta ja kustannusten tarkastelujakso 30 vuotta. Toimisto- ja liikerakennusten käyttöikä 40 vuotta ja kustannusten tarkastelujakso 20 vuotta. Perusrahoituslaskelmassa diskonttokorko 6 % ja makrotalouslaskelmassa 3 % Matala energian hinnan nousu kaikilla energiamuodoilla 2 % vuodessa Vuonna 2012 Suomen arvonlisävero on 23 %. Pelletin verollinen hinta 5,47 snt /kwh. Arvonlisäveron osuus on 19 %. Sähkön hinta vaihtelee kuluttajatyypeittäin. Sähkön hinta sisältää 23 % arvonlisäveron lisäksi valmisteveron ja huoltovarmuusmaksun, yhteensä 1.7 snt per kwh. snt / kwh Siirto Energia Yhteensä Pientalo sähkökiuas 5 000 kwh/vuosi Pientalo varaava sähkölämmitys 20 000 kwh/vuosi Asuinkerrostalo Toimistorakennus Liikerakennus 150 000 kwh/vuosi Verojen osuus 7.56 7.90 15.46 30 % 5.16 6.82 11.98 30 % 4.37 7.74 12.11 30 % Kaukolämmönhinta vaihtelee liittymän tilausvesivirran mukaan. Kaukolämmön hinnassa on 23 % arvonlisäveron lisäksi valmisteveroa ja huoltovarmuusmaksua, joiden osuus vaihtelee riippuen lämmöntuotantomenetelmästä. Keskimäärin valmisteveron ja huoltovarmuusmaksun osuus on 4 %, ~ 0.3 snt / kwh. Liittymismaksu, Energiamaksu / MWh Tehomaksu / MWh Kokonaishinta / MWh Verojen osuus, % Pientalo 3466 56.92 9.18 79.60 22 % Pieni kerrostalo 8187 22.73 9.18 69.65 22 % Suuri kerrostalo 20387 12.73 9.18 66.09 22 % Kevyen polttoaineen hinta 114.2 snt per litra (11,42 snt per kwh). Se sisältää 23 % arvonlisäveron, energiasisältöveron (7.7 snt), hiilidioksidiveron (8 snt) ja huoltovarmuusmaksun (0.35 snt). Verojen osuus on 37.85 snt per litra (3.78 snt per kwh), 33 %. Makrotalouslaskelmassa CO 2 päästöt hinnoitellaan EU määrittämän viiteskenaarion mukaisesti ( per tonni):

11 Rakennusten käyttö olivat /m 2 /vuosi Pientalo 8 Rivitalo 8 Kerrostalo 23 Toimisto 30 Liikerakennus 44 Koulu 43 Kustannusoptimaalinen taso (N:o 244/2012 taulukko 7) Kustannusoptimaalinen taso jokaiselle vertailurakennukselle on esitetty asianomaisessa luvussa taulukossa 7. Suomi on valinnut kustannusoptimaalisen tason ilmoittamisen tavaksi rahoituslaskelmiin perustuvat tulokset. Uudisrakentamisen kustannusoptimaalisuutta on käsitelty raportin luvuissa 1-4 vertailurakennusten osalta. Luvussa 5 on esitetty koko uudisrakentamisen kustannusoptimaalisuutta kuvaava taulukko 7, joka on laskettu painottamalla rakentamisen määriä. Painotuksessa erillisten pientalojen osuus on 55 %, asuinkerrostalojen osuus 21 %, toimistotyyppisten rakennusten osuus 9 % ja liikerakennustyyppisten rakennusten osuus 15 %. Painotusta määritettäessä otettiin huomioon vuosina 2006 2010 rakentamisen toteutunut ja vuosille 2011 2015 ennustettu määrä ja rakenne (tarkemmin liite A). Korjausrakentamisen kustannusoptimaalisuutta on käsitelty raportin luvuissa 6-11 vertailurakennusten osalta. Luvussa 12 on esitetty luvanvaraisen korjausrakentamisen kustannusoptimaalinen taso, joka on laskettu painottaen korjausrakentamisen määriä. Korjaustoimintaa koskevassa painotuksessa erillisten pientalojen osuus on 21 %, rivitalojen osuus 4 %, asuinkerrostalojen osuus 33 %, toimistotyyppisten rakennusten osuus 21 % ja koulutyyppisten rakennusten osuus 21 % (tarkemmin liite B).

12 U U D I S R A K E N T A M I N E N - A S U I N R A K E N N U K S E T 1. Erillinen pientalo uudisrakennus Taulukko 2: Uusi erillinen pientalo - vertailurakennus Erillinen pientalo Rakennuksen geometria Ikkunapinta-alan osuus rakennuksen vaipasta sekä niiden ikkunoiden osuus, joihin aurinko ei paista Lattia-pintaala m 2 Tyypillinen energiatehokkuus kwh/m 2,v Rakenneosa-kohtaiset vaatimukset kaksikerroksinen omakotitalo Tilavuus: 468,1 m 3 Vaipanala 383,2 m 2 Ikkunoiden suuntaus ja pinta-alat: 0 11,9 m 2 Ikkunoiden osuus koko vaipasta (ml alapohja) 7,9 % ja 14,9 % ulkoseinien pinta-alasta. Kaikki ikkunat altistuvat auringon säteilylle. 180,0 m 2 130 kwh/m 2, a Sähkö : 30 kwh/m 2 Lämmitys : 100 kwh/m 2 Alapohja (maavarainen) 0,16 W/Km 2 Ulkoseinä 0,17 W/Km 2 Yläpohja 0,09 W/Km 2 90 9,2 m 2 Ikkuna 1,0 W/ m 2 K 180 8,9 m 2 Ovi 1,0 W/m 2 K 270 0,2 m 2 Ilmanpitävyys q 50 = 2 m 3 /h m 2 Ilmavaihdon lämmöntalteenoton lämpötilasuhde 45 % Ilmavaihdon ominaissähköteho. 2,0 kw/m 3 /s Kuva 2.1. Pientalon julkisivu itään.

13 Taulukko 3: Uusi erillinen pientalo - energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät Laskelmat Ilmasto olosuhteet Rakennuksen geometria Sisäiset saannot Rakennusosat Rakennuksen järjestelmät Määrä Yksikkö Menetelmä ja väline(et) dynaaminen energiasimulointi IDA ICE 4.2 simulointiohjelmalla käyttäen ilmatieteenlaitoksen Helsinki Vantaan testivuotta 2012 Muuntokertoimet sähkö 1,7; kaukolämpö 0,7; kaukojäähdytys 0,4; fossiiliset polttoaineet 1,0; uusiutuvat polttoaineet 0,5 Sijainti Helsinki; 60.1 N, 24.56 E Lämmityspäivät (vuosi, T b = 17 C) 4268 HDD Jäähdytyspäivät (vuosi, T b = 18 C) 83 CDD Ilmastotietojen lähde ilmatieteenlaitoksen Helsinki Vantaan testivuosi 2012 Maaston kuvaus kaupunkialue, avoin maasto, ei varjostuksia Pituus x leveys x korkeus 8,8 x 10,6 x 5,2 m x m x m Kerrosluku 2 Pinta alan ja tilavuuden suhde 0,82 m 2 /m 3 Valaistusjärjestelmän ominaissähköteho 0,8 W/m 2 Sähkölaitteiden ominaissähköteho 1,8 W/m 2 Seinien keskimääräinen U arvo 0,17 W/m 2 K Katon keskimääräinen U arvo 0,09 W/m 2 K Kellarin keskimääräinen U arvo W/m 2 K Ikkunoiden keskimääräinen U arvo 1,0 W/m 2 K Etelä 3,1 % Ikkunapinta alan suhde koko Itä 2,4 % rakennuksen vaipan pintaalaan Pohjoinen 2,3 % Länsi 0,05 % Suuntaus 0 Rakennuksen käyttö omakotitalo Keskimääräinen lämpösaanto asukkaista 1,2 (kuivateho) W/m 2 Kokonaispituus 191 m Keskimääräinen Kylmäsillat lineaarinen 0,051 W/mK lämmönläpäisy Ulkoseinät 13745 J/m 2 K Lämpökapasiteetti pintaalayksikköä kohti Sisäseinät 13745 J/m 2 K Lattialaatta 79642 J/m 2 K Varjostusjärjestelmän tyyppi sälekaihtimet Keskimääräinen g arvo Lasitus 0,24 Lasitus ja varjostus 0,08 Vuotonopeus (ilman vaihtuvuus tunnissa) 3,28 (50 Pa) 1/h Ilmanvaihtojärjestelmä Ilman vaihtuvuus tunnissa 0,55 1/h Lämmöntalteenottoteho 65 % Tuotanto 310 % Lämmitysjärjestelmän tehokkuus Jakelu, luovutus ja säätö yhteensä 82 %

14 Rakennuksen asetusarvot ja käyttöajat Rakennuksen energiatarve/ kulutus Omaenergia Energiankulutus Jäähdytysjärjestelmän tehokkuus Käyttöveden lämmitysjärjestelmän tehokkuus Tuotanto % Jakelu % Luovutus % Säätö % Tuotanto 230 % Jakelu 92 % Lämmön asetusarvo Talvi 21 C Kesä 27 C Kosteuden asetusarvo Talvi % Kesä % Oleskelu aina Valaistus aina Käyttöajat ja säädöt Laitteet aina Ilmanvaihto aina Lämmitysjärjestelmä aina Jäähdytysjärjestelmä 1) Ilmanvaihdon Toteutettujen tärkeimpien 6616 kwh/v lämmöntalteenotto passiivisten strategioiden 2) kwh/v (lämpö ) energiavaikutus 3) kwh/v Lämmityksen energiatarve 11750 kwh/v Jäähdytyksen energiatarve 0 kwh/v Lämpimän käyttöveden energiatarve 6282 kwh/v Muu energiatarve (kosteutus, kosteudenpoisto) 0 kwh/v Ilmanvaihdon energiankulutus 1244 kwh/v Sisävalaistuksen energiankulutus 1261 kwh/v Muu energiankulutus (laitteet, ulkovalaistus, apujärjestelmät jne.) 3289 kwh/v Uusiutuvista lähteistä peräisin oleva lämpöenergia (esim. aurinkolämpökerääjät) 0 kwh/v Rakennuksessa tuotettu ja siinä käytetty sähköenergia 0 kwh/v Rakennuksessa tuotettu ja markkinoille viety sähköenergia 0 kwh/v Sähkö 13417 kwh/v Fossiiliset polttoaineet 0 kwh/v Ostoenergia Muu (biomassa, kaukolämmitys/ jäähd 0 kwh/v ytys jne.) Primäärienergia 22809 kwh/v Pientalon vaihtoehtoisina lämmitystapoina on käytetty suoraa sähkölämmitystä, öljylämmitystä, kaukolämmitystä, puupellettilämmitystä tai maalämpöpumppua. Suoralla sähkölämmityksellä varustetussa talossa käytetään tapauksesta riippuen joko sähköistä lattialämmitystä tai sähköradiaattoreita. Suoralla sähkölämmityksellä varustettu pientalo on laskettu lisäksi myös ilmailma lämpöpumpulla ja suoraan tiloja lämmittävällä varaavalla tulisijalla varustettuna. Muilla lämmitystavoilla varustetussa pientalossa on käytössä vesikiertoinen lattialämmitys 40/30 C mitoituksella. Maalämpöpumppu on mitoitettu täydelle teholle ja sillä katetaan tilojen, ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmitystarve kokonaan ilman lisälämmitystä. Pientalossa ei käytetä

15 koneellista jäähdytystä, koska kesäaikainen lämpöolojen hallinta pystytään toteuttamaan sälekaihtimilla ja tehostetulla ilmanvaihdolla. Laskennassa pientalon lämmitysjärjestelmien lämpötilasuhteina, sähkönkulutuksen arvoina, maalämpöpumpun vuosilämpökertoimen (spf-luku) arvoina, tilojen lämmönjakojärjestelmien lämmönjaon ja luovutuksen lämpötilasuhteena sekä apulaitteiden sähkönkulutuksena on käytetty D5 (2012) 4 arvoja. Lämminvesivaraajan vuotuinen lämpöhäviö on 500 kwh/v suoralla sähkölämmityksellä ja maalämpöpumpulla varustetuissa rakennuksissa. Muilla lämmitystavoilla varustetuissa rakennuksissa lämminvesivaraajan häviöt sisältyvät lämmitysjärjestelmien hyötysuhteeseen. Kaukolämmitetyssä pientalossa ei ole lämminvesivaraajaa. Taulukko 4: Uusi erillinen pientalo - muunnokset PT1 PT2 PT3 PT4 Toimenpide Yksikkö Ulkoseinä U arvo W/m²K 0,17 0,17 0,13 0,08 eristys 175+50mm eristys 175+50mm eristys 70+175+50mm eristys 50+300+100mm Kustannus (alv 0%) /m 2 146,8 146,8 151,4 205,4 Yläpohja U arvo W/us m²k 0,09 0,09 0,07 0,05 100+300mm 100+300mm 100+400mm 100+500mm (levyvilla+puhallus) (levyvilla+puhallus) (levyvilla+puhallus) (levyvilla+puhallus) Eriste + julkisivulaudoitus Eriste + julkisivulaudoitus Kustannus (alv 0%) /m 2 77,2 77,2 82,6 88,0 Alapohja U arvo W/m²K 0,16 0,16 0,13 0,1 EPS100 200mm EPS100 200mm EPS100 250/300mm EPS100 350/400mm Kustannus (alv 0%) /m 2 42,0 42,0 47,2 56,5 Ikkunat U arvo W/ikk m²k 1,0 3 lasinen 0,8 4 lasinen 0,8 4 lasinen 0,8 4 lasinen Kustannus (alv 0%) /m 2 157,0 178,0 178,0 178,0 Ulko ovet U arvo W/m²K 1,0 1,0 0,8 0,8 Parvekeovet kaksilehtisiä Parvekeovet kaksilehtisiä Kustannus (alv 0%) /m 2 282,0 282,0 319,0 319,0 Vaipan tiiviys Ilmavuotoluku q 50 4,0 2,0 2,0 0,6 Läpivientikappaleet, teipattu höyrynsulkumuovi Läpivientikappaleet, teipattu höyrynsulkumuovi, mittaus, korjaukset Läpivientikappaleet, teipattu höyrynsulkumuovi, mittaus, korjaukset Läpivientikappaleet, teipattu höyrynsulkumuovi, mittaus 2 kertaa, korjaukset Kustannus (alv 0%) /m 2 0 900 900 2100 Ilmanvaihto Hyötysuhde % 65 80 80 80 Ristivirtakenno, vaihtovirta (kulutus 130 W) Ristivastavirtakenno, tasavirta (kulutus 63 W) Ristivastavirtakenno, tasavirta (kulutus 63 W) Ristivastavirtakenno, tasavirta (kulutus 63 W) Kustannus (alv 0%) /m 2 2100 2500 2500 2500 4 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta ohje D5/2012. Helsinki, ympäristöministeriö (luonnos 14.3.2012).

16 Pientalon toimenpidepaketti (PT1) Ulkoseinä on puurunkoinen ja eritetty 175+50 millimetrin kivivillakerroksella. Seinän U-arvo tällä eristepaksuudella on noin 0,17 W/m 2 K. Yläpohjassa on 100 mm levyvilla, jonka päällä on 300 mm puhallusvillaa. Yläpohjan U-arvoksi muodostuu 0,09 W/m 2 K. Alapohjassa on EPS-eriste. Reunaalueilla eristettä on 200 mm ja keskellä 150mm. Alapohjan U-arvo on 0,16 W/m 2 K. Ikkunat ovat 3- lasisia (sisäpuitteessa selektiivilasi) avattavia puu-alumiini-ikkunoita, joiden U-arvo on 1,0 W/m 2 K. Perustapauksen (PT1) ilmavuotoluku on 4 m 3 /hm 2, joka on Suomen rakentamismääräyskokoelmassa määritetty, energialaskennassa käytettävä minimiarvo mikäli tietoa tiiveydestä ei ole saatavilla. Ilmanvaihtokone on ristivirta-lämmöntalteenottokennolla varustettu tulo-poistoilmanvaihtokone, jonka lämmöntalteenoton lämpötilasuhde on 65 %. Rakenteiden U-arvot noudattavat Suomen rakentamismääräyskokoelman lämmöneristyksen vähimmäisvaatimuksia. Pientalon toimenpidepaketti 2 (PT2) Ikkunat ovat energiatehokkaammat 4-lasiset avattavat puu-alumiini-ikkunat, joiden U-arvo on 0,8 W/m 2 K. Rakennuksen tiiviyttä (2 m 3 /hm 2 ) on parannettu huolellisella toteutuksella ja todennettu se mittaamalla. Ilmanvaihtokoneeksi on valittu lämpötilasuhteeltaan (80 %) parempi. Pientalon toimenpidepaketti 3 (PT3) Ulkoseinärakenteeseen on lisätty 70 mm kivivillaeristettä, jolloin U-arvo laskee tasolle 0,13 W/m 2 K. Yläpohjaan on lisätty 100 mm lisää puhallusvillaa, jolloin eristepaksuus on yhteensä 500 millimetriin ja U-arvon laskee tasolle 0,07 W/m 2 K. Alapohjan eristepaksuutta lisätään laatan keskellä paksuuteen 250 mm ja reuna-alueilla paksuuteen 300 mm. Alapohjarakenteen U-arvoksi saadaan näillä muutoksilla 0,13 W/m 2 K. Muuten rakennus on ominaisuuksiltaan kuten PT2. Pientalon toimenpidepaketti 4 (PT4) Energiatehokkaimman vaihtoehdon seinärakenteen eristepaksuus on 50+300+100 mm, jolloin U- arvo tippuu tasolle 0,08 W/m 2 K. Yläpohjan puhallusvilla eristepaksuus kasvatetaan 500 mm U- arvon tippuessa arvoon 0,05. Alapohjan eristepaksuutta kasvatetaan siten, että laatan reuna-alueilla se on 400 mm ja keskellä 350 mm alapohjan U-arvon ollessa 0,10. Rakennuksen vaipan tiiviys todennetaan mittaamalla kaksi kertaa ja ilmatiiviysluku tippuu arvoon 0,6 m 3 /hm 2.

17 Taulukko 5: Uusi erillinen pientalo - energiantarve Tapaus Energian nettotarve, kwh/m²,v Lämmitys Jäähdytys Energiantarve, kwh/m²,v Ostoenergia, kwh/m²,v E- luku, kwh E / m²,v Lämmitys Lämmin käyttövesi Jäähdytys LVIapulaitteet Suora sähkölämmitys PT1 2 100,2 0 74,5 40,7 0 9,4 15,8 7,0 115.2 0 30.2 247.2 0 PT2 2 81,5 0 54,1 40,7 0 6,5 15,8 7,0 94.8 0 29.2 210.9-36,3 PT3 2 74,9 0 46,3 40,7 0 6,5 15,8 7,0 87.1 0 29.2 197.7-49,5 PT4 2 64,1 0 33,6 40,7 0 6,5 15,8 7,0 74.3 0 29.2 176.0-71,2 PT4 3 64,1 0 34,5 40,7 0 6,5 15,8 7,0 75.2 0 29.2 155.3-91,9 PT4 4 64,1 0 37,3 40,7 0 6,5 15,8 7,0 78.0 0 29.2 160.1-87,1 Öljylämmitys PT1 100,2 0 76,4 40,7 0 9,4 15,8 7,0 141.2 0 33.2 197.6 0 PT2 81,5 0 55,6 40,7 0 8,5 15,8 7,0 115.5 0 32.2 170.3-27,3 PT3 74,9 0 47,7 40,7 0 8,5 15,8 7,0 105.7 0 32.2 160.5-37,1 PT4 64,1 0 34,5 40,7 0 8,5 15,8 7,0 89.4 0 32.2 144.2-53,4 Kaukolämpö PT1 100,2 0 76,4 40,7 0 9,4 15,8 7,0 121.6 0 32.8 140.9 0 PT2 81,5 0 55,6 40,7 0 8,5 15,8 7,0 99.5 0 31.8 123.8-17,1 PT3 74,9 0 47,7 40,7 0 8,5 15,8 7,0 91.1 0 31.8 117.9-23,0 PT4 64,1 0 34,5 40,7 0 8,5 15,8 7,0 77.0 0 31.8 108.1-32,8 Pellettikattila PT1 100,2 0 76,4 40,7 0 9,4 15,8 7,0 152.4 0 33.0 132.3 0 PT2 81,5 0 55,6 40,7 0 8,5 15,8 7,0 124.8 0 32.0 116.8-15,5 PT3 74,9 0 47,7 40,7 0 8,5 15,8 7,0 114.1 0 32.0 111.5-20,8 PT4 64,1 0 34,5 40,7 0 8,5 15,8 7,0 96.6 0 32.0 102.7-29,6 Maalämpöpumppu PT1 100,2 0 76,4 40,7 0 9,4 15,8 7,0 42.3 0 32.2 126.7 0 PT2 81,5 0 55,6 40,7 0 8,5 15,8 7,0 35.6 0 31.2 113.7-13,0 PT3 74,9 0 47,7 40,7 0 8,5 15,8 7,0 33.1 0 31.2 109.3-17,4 PT4 64,1 0 34,5 40,7 0 8,5 15,8 7,0 28.8 0 31.2 102.1-24,6 ¹ Muu sähkönkulutus sisältää LVI-apulaitteiden, huonelaitteiden ja valaistuksen ostoenergiankulutuksen. 2 Käytössä sähköinen lattialämmitys. Huonelaitteet Valaistus Lämmitys Jäähdytys Muu sähkönkulutu 3 Käytössä sähköinen lattialämmitys, ilmalämpöpumppu ja suoraan tiloja lämmittävä varaava tulisija. 4 Käytössä sähköradiaattorit ja suoraan tiloja lämmittävä varaava tulisija. s 1 E-luku vertailu, kwh E / m²,v Pientalon lämmitysenergian nettotarve, järjestelmien energiantarve, ostoenergiankulutus sekä E- luku eri suunnitteluratkaisuilla PT1-4 ja lämmitystavoilla ovat esillä oheisessa taulukossa. Taulukon tapauksissa PT4 ja PT4 ilma-ilma lämpöpumpun ostoenergiankulutus on 2 kwh/m²,v ja tulisijan 18,5 kwh/m²,v. Vastaavasti ilma-ilma lämpöpumpun tuottama lämmitysenergia on 1000kWh vuodessa ja tulisijan tiloja lämmittävä energia 2000 kwh vuodessa.

18 Pientalon E-luku ei saa ylittää arvoa 160 kwh/m²,v, joten osa tutkituista suoralla sähkölämmityksellä ja öljylämmityksellä varustetuista rakennuksista ei täytä E-lukuvaatimusta. Taulukko 6.1: Uusi erillinen pientalo kokonais, rahoituslaskelmat Rahoituslaskelmat /m2 (energia +2 %/v, diskontto +10 %/v) Vuotuiset Laskentajakso 30v Alkuperäiset käyttö- ja Kasvihuonekaasupäästöjen Energiakustannuksearvkork Jäännös- Diskontto- Kokonais- Pientalo investointikustannukse ylläpito- polttoaineittain (30v) PT1 Sähkö -1510-87 -212 38,0 10 % 60v -1771 PT2 Sähkö -1526-87 -183 38,1 10 % 60v -1758 PT3 Sähkö -1550-87 -173 38,6 10 % 60v -1772 PT4Sähkö -1704-87 -156 40,9 10 % 60v -1905 PT1 Maalämpö -1581-89 -115 38,0 10 % 60v -1747 PT2 Maalämpö -1590-89 -104 38,1 10 % 60v -1745 PT3 Maalämpö -1610-89 -101 38,6 10 % 60v -1762 PT4 Maalämpö -1759-89 -113 40,9 10 % 60v -1920 PT1 Kaukolämpö -1538-89 -190 38,0 10 % 60v -1779 PT2 Kaukolämpö -1553-89 -164 38,1 10 % 60v -1768 PT3 Kaukolämpö -1575-89 -155 38,6 10 % 60v -1781 PT4 Kaukolämpö -1727-89 -140 40,9 10 % 60v -1916 PT1 Pelletti -1556-102 -152 38,0 10 % 60v -1772 PT2 Pelletti -1571-102 -133 38,1 10 % 60v -1769 PT3 Pelletti -1594-102 -126 38,6 10 % 60v -1784 PT4 Pelletti -1746-102 -116 40,9 10 % 60v -1923 PT1 Öljy -1546-92 -240 38,0 10 % 60v -1840 PT2 Öljy -1561-92 -206 38,1 10 % 60v -1820 PT3 Öljy -1584-92 -193 38,6 10 % 60v -1831 PT4 Öljy -1736-92 -172 40,9 10 % 60v -1960 Rahoituslaskelmat /m2 (energia +2 %/v, diskontto +6 %/v) Vuotuiset Laskentajakso 30v Alkuperäiset käyttö- ja Kasvihuonekaasupäästöjen Energiakustannuksearvkork Jäännös- Diskontto- Kokonais- Pientalo investointikustannukse ylläpito- polttoaineittain (30v) PT1 Sähkö -1510-127 -325 115,5 6 % 60v -1845 PT2 Sähkö -1526-127 -280 115,8 6 % 60v -1817 PT3 Sähkö -1550-127 -264 117,3 6 % 60v -1824 PT4Sähkö -1704-127 -238 124,3 6 % 60v -1944 PT1 Maalämpö -1581-130 -176 115,5 6 % 60v -1771 PT2 Maalämpö -1590-130 -159 115,8 6 % 60v -1764 PT3 Maalämpö -1610-130 -154 117,3 6 % 60v -1777 PT4 Maalämpö -1759-130 -142 124,3 6 % 60v -1907 PT1 Kaukolämpö -1538-130 -300 115,5 6 % 60v -1853 PT2 Kaukolämpö -1553-130 -259 115,8 6 % 60v -1826 PT3 Kaukolämpö -1575-130 -244 117,3 6 % 60v -1833 PT4 Kaukolämpö -1727-130 -220 124,3 6 % 60v -1954 PT1 Pelletti -1556-150 -232 115,5 6 % 60v -1822 PT2 Pelletti -1571-150 -203 115,8 6 % 60v -1808 PT3 Pelletti -1594-150 -193 117,3 6 % 60v -1820 PT4 Pelletti -1746-150 -177 124,3 6 % 60v -1948 PT1 Öljy -1546-134 -367 115,5 6 % 60v -1931 PT2 Öljy -1561-134 -314 115,8 6 % 60v -1893 PT3 Öljy -1584-134 -295 117,3 6 % 60v -1896 PT4 Öljy -1736-134 -263 124,3 6 % 60v -2009

19 Pientalon rahoituslaskelma /m 2 (energian hinnannousu 2 %, diskonttokorko 3 %) Vuotuiset Laskentajakso 30v Alkuperäiset Kasvihuonekaas Muunnos/ kokonaiskäyttö- ja Energia Kokonaisinvestointi- u-päästöjen Jäännösarvo Diskonttokorko kokonaisuus ylläpito (30v) polttoaineittain PT1 Sähkö -1510-180 -469 273,4 3 % 60v -1885 PT2 Sähkö -1526-180 -403 274,0 3 % 60v -1836 PT3 Sähkö -1550-180 -379 277,7 3 % 60v -1832 PT4Sähkö -1704-180 -341 294,0 3 % 60v -1931 PT1 Maalämpö -1581-186 -255 273,4 3 % 60v -1748 PT2 Maalämpö -1590-186 -231 274,0 3 % 60v -1732 PT3 Maalämpö -1610-186 -223 277,7 3 % 60v -1741 PT4 Maalämpö -1759-186 -210 294,0 3 % 60v -1860 PT1 Kaukolämpö -1538-186 -374 273,4 3 % 60v -1825 PT2 Kaukolämpö -1553-186 -326 274,0 3 % 60v -1791 PT3 Kaukolämpö -1575-186 -309 277,7 3 % 60v -1793 PT4 Kaukolämpö -1727-186 -281 294,0 3 % 60v -1900 PT1 Pelletti -1556-213 -341 273,4 3 % 60v -1837 PT2 Pelletti -1571-213 -299 274,0 3 % 60v -1809 PT3 Pelletti -1594-213 -284 277,7 3 % 60v -1813 PT4 Pelletti -1746-213 -260 294,0 3 % 60v -1925 PT1 Öljy -1546-191 -539 273,4 3 % 60v -2003 PT2 Öljy -1561-191 -461 274,0 3 % 60v -1939 PT3 Öljy -1584-191 -432 277,7 3 % 60v -1930 PT4 Öljy -1736-191 -385 294,0 3 % 60v -2019 Pientalon rahoituslaskelma /m 2 (energian hinnannousu 2 %, diskonttokorko 1 %) Vuotuiset Laskentajakso 30v Alkuperäiset Kasvihuonekaasupäästöjen Jäännösarvo Diskonttokorko Muunnos/ kokonaiskäyttöja ylläpito Energia- Kokonaisinvestointi- kokonaisuus (30v) polttoaineittain PT1 Sähkö -1510-237 -635 492,3 1 % 60v -1890 PT2 Sähkö -1526-237 -546 493,3 1 % 60v -1817 PT3 Sähkö -1550-237 -514 500,0 1 % 60v -1802 PT4Sähkö -1704-237 -462 529,5 1 % 60v -1873 PT1 Maalämpö -1581-244 -345 492,3 1 % 60v -1678 PT2 Maalämpö -1590-244 -313 493,3 1 % 60v -1654 PT3 Maalämpö -1610-244 -302 500,0 1 % 60v -1657 PT4 Maalämpö -1759-244 -285 529,5 1 % 60v -1758 PT1 Kaukolämpö -1538-244 -507 492,3 1 % 60v -1797 PT2 Kaukolämpö -1553-244 -442 493,3 1 % 60v -1746 PT3 Kaukolämpö -1575-244 -419 500,0 1 % 60v -1739 PT4 Kaukolämpö -1727-244 -381 529,5 1 % 60v -1823 PT1 Pelletti -1556-280 -462 492,3 1 % 60v -1807 PT2 Pelletti -1571-280 -405 493,3 1 % 60v -1763 PT3 Pelletti -1594-280 -385 500,0 1 % 60v -1759 PT4 Pelletti -1746-280 -352 529,5 1 % 60v -1849 PT1 Öljy -1546-252 -731 492,3 1 % 60v -2036 PT2 Öljy -1561-252 -625 493,3 1 % 60v -1944 PT3 Öljy -1584-252 -586 500,0 1 % 60v -1922 PT4 Öljy -1736-252 -522 529,5 1 % 60v -1981