MIKKELIN KAUPUNGIN, HIRVENSALMEN, RISTIINAN, MÄNTYHARJUN, PERTUNMAAN JA SUOMENNIEMEN KUNNAN TERVEYDENSUOJELUJÄR- JESTYS Hyväksytty ympäristölautakunnan päätöksellä 18.9.2008 111. Mikkelin kaupungin terveydensuojeluviranomainen (ympäristölautakunta) antaa terveydensuojelulain 51 :n nojalla seuraavat määräykset noudatettavaksi Mikkelin kaupungin, Hirvensalmen, Ristiinan, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Suomenniemen kunnan alueella sen lisäksi mitä laissa ja sen perusteella annetuissa säädöksissä on asiasta määrätty. 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1.1 Tavoite Terveydensuojelujärjestyksen tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioiden ylläpitää ja edistää väestön terveyttä sekä ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. 1.2 Määräysten antaminen Mikkelin kaupungin ympäristölautakunta on antanut terveydensuojelujärjestyksen terveydensuojelulain 51 :n 3 momentin perusteella. Terveydensuojelujärjestyksen noudattamista valvoo terveydensuojelulain 7 :n mukainen terveydensuojeluviranomainen, jona toimii Mikkelin kaupungin ympäristölautakunta. Ympäristölautakunta voi siirtää sille tässä järjestyksessä kuuluvaa ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle siten kuin terveydensuojelulaissa 7 :ssä säädetään. 1.3 Terveydensuojelujärjestyksen soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Mikkelin kaupungin, Hirvensalmen, Ristiinan ja Mäntyharjun, Pertunmaan ja Suomenniemen kuntien alueella on noudatettava tätä terveydensuojelujärjestystä, joka on annettu terveydensuojelulain säännösten ja määräysten täytäntöön panemiseksi. Terveydensuojelujärjestystä ei sovelleta, jos se on ristiriidassa terveydensuojelulain taikka sen nojalla annettujen säädösten kanssa. Terveydensuojelujärjestystä noudatetaan muun lainsäädännön tai muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa samanaikaisesti terveydensuojelulain mukaisissa asioissa. Kunnan muiden viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon mitä tässä järjestyksessä säädetään.
2 2. LUKU ILMOITUKSEN TEKEMINEN Terveydensuojelulain 13 :ssä mainittujen tilojen ja toimintojen perustamisesta, käyttöönotosta ja oleellisesta muuttamisesta on toiminnanharjoittajan tehtävä kirjallinen ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 päivää ennen toiminnan aloittamista, ellei tässä järjestyksessä ole toisin määrätty. Toiminnan olennaista muuttamista koskeva ilmoitus on tehtävä vähintään 14 päivää ennen muutetun toiminnan aloittamista. Ilmoituksen johdosta terveydensuojeluviranomainen tekee päätöksen, jossa voidaan asettaa tarpeellisia ehtoja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Ilmoituksen käsittelystä peritään ympäristöterveydenhuollon maksutaksan mukainen maksu. 3. LUKU ILMOITUSVELVOLLISET TYÖTILAT JA TOIMINNOT Sellaisia asuinrakennukseen tai asuinalueelle sijoitettavia työtiloja ja toimintoja, joita terveydensuojelulain13 :n 1 kohdan tarkoittama ilmoitusvelvollisuus koskee ovat: - kivenmurskaamot ja asfalttiasemat, joiden toiminta-aika on alle 50 vrk vuodessa. - kemialliset pesulat, maalaamot, kirjapainot, kopiolaitokset tai vastaavat, joissa käsitellään liuottimia tai muita haitallisia aineita - diskot, tanssiravintolat, karaoket, soittoterassit, nuorisotilat ja vastaavat tilat, joissa soitetaan musiikkia voimakkaasti - sisätiloissa sijaitsevat ampumaradat ja moottoriradat - metallin käsittelylaitokset - ajoneuvojen, moottorien tai vastaavien muiden koneiden huoltotoiminta - muut vastaavat tilat tai toiminnat, joista voi aiheutua terveyshaittaa melun, pölyn, hajun, tärinän yms. muodossa Näistä täytyy tehdä 2 luvussa mainittu ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos toiminta edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa ( 89/2000). 4. LUKU ELÄINTENPITO (TesL 13, 5 kohta) Terveydensuojelulain 13 :n 5 kohdan mukaisia eläinten pitoon tarkoitettuja rakennuksia ja aitauksia, joista on ennen toiminnan aloittamista tehtävä 2 luvun tarkoittama ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle, ovat seuraaville eläimille tarkoitetut tilat: - tuotantoeläimet, kuten sika, villisika, nauta, hevonen, vuohi, lammas, kukko sekä mehiläispesät lukumäärästä riippumatta - useampi kuin kuusi kanaa tai muuta siipikarjaa - enemmän kuin kuusi täysikasvuista koiraa tai kissaa Ilmoitus tulee tehdä kaikista edellä mainituista asemakaava-alueilla ja suunnittelutarvealueilla olevista eläinsuojista ja aitauksista. Ilmoitus tulee tehdä myös muualla vastaavilla alueilla lähellä asuntoja olevista hevostalleista, kotieläinpihoista ja koiratar-
3 hoista. Eläinsuoja tai aitaus tulee sijoittaa terveyshaitan ehkäisemiseksi riittävän etäälle naapurin asuinrakennuksesta ja oleskelupihasta. Tilat tulee siivota lannasta riittävän usein. Jos toiminnalta vaaditaan ympäristönsuojelulain tarkoittama ympäristölupa, ei ilmoitusta tarvitse tehdä. Kerros- ja rivitaloasunnossa ei saa pitää sellaisia tai niin paljon lemmikkieläimiä, että niistä aiheutuu haju-, eläinpöly- tai meluhaittaa talon muille asukkaille. 5. LUKU VAHINKOELÄINTEN TORJUNTA Lintujen ruokinta on asemakaava-alueella sallittu kiinteistön omistajan luvalla. Esimerkiksi parvekkeilla tapahtuvaan lintujen ruokintaan tarvitaan taloyhtiön suostumus. Taajama-alueilla ruokinta tulee järjestää siten, että rotat, hiiret tai muut vahinkoeläimet eivät pääse ruokintapaikalle. Mikäli ruokinnasta todetaan aiheutuvan haittoja, esimerkiksi haittalintujen tai rottien lisääntymisen muodossa, tulee ruokinta lopettaa. Kesäajaksi tulee ruokinta lopettaa ja ruokintapaikat puhdistaa. Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että vahinkoeläimille ei ole saatavana ravintoa tai pesimispaikkoja. Vahinkoeläinten myrkkysyötit tulee suojata ja sijoittaa siten, etteivät muut eläimet, kuten koirat, kissat ja linnut, eivätkä lapset, pääse helposti syöttiin käsiksi. Teollisuuslaitosten, varastoalueiden, liikekiinteistöjen ja vastaavien on tarvittaessa tehtävä suunnitelma rottien ja muiden vahinkoeläinten hävittämiseksi. 6. LUKU RADONIN AIHEUTTAMIEN TERVEYSHAITTOJEN TORJUNTA Uudisrakennusta rakennettaessa tulee tarvittaessa noudattaa radonvarmaa rakennustapaa. Mikäli tiedetään alueella esiintyvän korkeita radonpitoisuuksia, tulee varautua radonin poistoon erityistoimin (esim. maanvaraisen laatan alle asennettavalla imuputkistolla). Eri alueiden radonpitoisuuksista saa tietoa terveydensuojeluviranomaiselta. 7. LUKU KÄYMÄLÄT Terveydensuojelulain 30 :n mukaan asunnossa ja muussa oleskelutilassa tai niiden välittömässä läheisyydessä on oltava tarkoituksenmukainen käymälä ja tarvittaessa useampia käymälöitä. Tarjoilupaikkojen wc-tilat tulee mitoittaa liitteen 1 mukaisesti. 8. LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 8.1 Määräyksistä poikkeaminen
4 Terveydensuojeluviranomainen voi erityisestä syystä myöntää yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä. Terveydensuojeluviranomainen voi antaa näitä määräyksiä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä. 8.2 Rangaistukset ja seuraamukset Terveydensuojelumääräysten rikkomisen seuraamuksista säädetään terveydensuojelulain 53 ja 54 :ssä. 9. LUKU VOIMAANTULO Terveydensuojelujärjestys tulee voimaan 1.1.2009
5 TERVEYDENSUOJELUJÄRJESTYS LIITE 1 TAJOILUPAIKKOJEN ASIAKKAILLE TARKOITETTUJEN WC-TILOJEN MITOITUS Tiloissa tulee olla riittävästi käymälöitä miehille ja naisille. Liikuntaesteisille on varattava seuraavassa mainituista käymälöistä ainakin yksi. Miesten käymälöistä voidaan 50 % korvata vastaavalla määrällä virtsa-altaita (urinaaleja). Asiakasluku WC/N WC/M < 25 yksi yhteinen käymälä 25-50 1 1 51-100 2 2 (joista toinen voi olla urinaali) 101-150 3 3 (2 wc + 1 urinaali) 151-200 4 4 (2+2) 201-250 5 5 (2+3) 251-300 6 6 (3+3) 301-350 7 7 (3+4) jne