Presidentin ja puolueiden valta Prof. www.kolumbus.fi/martti.haikio 2.12.2010 Itsenäisen Suomen valtionpäämiehet Suomen Kansallisbiografia www.kansallisbiografia.fi Valtionhoitajat 1918 P.E. Svinhufvud 1918-1919 C.G. Mannerheim Presidentit 1919-1925 K.J. Ståhlberg 1925-1931 Lauri Kr. Relander 1931-1937 P.E. Svinhufvud 1937-1940 Kyösti Kallio 1940-1943 Risto Ryti 1943-1944 Risto Ryti 1944-1946 C.G. Mannerheim 1946-1950 J.K. Paasikivi 1950-1956 J.K. Paasikivi 1956-1961 Urho Kekkonen 1961-1968 Urho Kekkonen 1968-1974 Urho Kekkonen 1974-1978 Urho Kekkonen 1978-1981 Urho Kekkonen 1982-1988 Mauno Koivisto 1988-1994 Mauno Koivisto 1994-2000 Martti Ahtisaari 2000-2006 Tarja Halonen 2006- Tarja Halonen Kullervo Mannerin kapinahallitus ja P. E. Svinhufvudin laillinen hallitus 1
Siviili- ja/vai sotilasjohto? Pääministeri P. E. Svinhufvud saapuu Tornioon 23.3.1918 Vapaussodan ylipäällikkö kenraali C. G. Mannerheim Svinhufvudista valtionhoitaja 18.5.1918 18.5. Suomen senaatti päätti esittää, että korkein valta siirrettäisiin eduskunnalta senaatin puheenjohtaja P.E. Svinhufvudille, josta näin ollen tulisi valtionhoitaja ja yksinvaltias. Päätöstä edeltäneessä keskustelussa pohdittiin, pitäisikö korkein valta antaa Svinhufvudille senaatin puheenjohtajana vai henkilönä. Jälkimmäinen kanta voitti. Valtionhoitajan valtaoikeudet perustuivat vuoden 1772 hallitusmuotoon ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjaan. Käytännössä hän sai Venäjän vallan aikana kenraalikuvernöörille kuuluneen senaatin puheenjohtajuuden. Ulkopolitiikan katsottiin olevan hänen tärkein toimialueensa. Kuninkaan vaali 1918 Valtiosääntö muutettiin kuningasvallaksi Suomen kuninkaaksi Hessenin prinssi Friedrich Karl Kuninkaan valtaoikeudet 2
Mannerheim valtionhoitajana Valtionhoitajana Mannerheim suunnitteli sotilaallisen hyökkäyksen tekemistä Pietariin Valtioneuvosto esti suunnitelman toteuttamisen Vuoden 1919 hallitusmuoto ja presidentinvaali Hallitusmuotoon tuli vahva presidentinvalta Presidentin valtaoikeudet: ulkopolitiikan johtaminen, hallituksen nimittäminen, eduskunnan hajotus, laajat nimitysoikeudet Presidentit ulkopolitiikan johtajana 1919-1940 Ståhlberg ei johtanut ulkopolitiikkaa, vaan sitä johti ulkoministeri ja valtioneuvosto Relander teki valtiovierailuja, mutta ei johtanut ulkopolitiikkaa Svinhufvud johti ulkopolitiikkaa pohjoismaiselle linjalle Kallio ei johtanut ulkopolitiikkaa Svinhufvudin hallitus 1930, pöydän päässä presidentti Lauri Kr. Relander 3
Sota-ajan ulkopolitiikka Talvisota 1939-40: Risto Ryti pääministerinä ja Väinö Tanner ulkoministerinä, Mannerheim ylipäällikkönä Jatkosota 1941-44: Risto Ryti presidenttinä ja Mannerheim ylipäällikkönä, Linkomies pääministerinä Elokuu 1944: ylipäällikkö Mannerheimista presidentti, rauhanteko Sodanjälkeinen ulkopoliittinen johtajuus 1944-46 presidentti Mannerheim ja pääministeri Paasikivi 1946-1950 presidentti Paasikivi 1950-56 presidentti Paasikivi ja pääministeri Kekkonen 1956-81 presidentti Kekkonen 1981-94 presidentti Koivisto ja pääministerit Sorsa, Holkeri ja Aho 1994-2000 presidentti Ahtisaari ja pääministeri Lipponen 2000- presidentti Halonen ja pääministerit Lipponen, Jäätteenmäki, Vanhanen, Kiviniemi Parlamentarismin käännekohdat 1958 Yöpakkaset parlamentaarinen enemmistöhallitus eroaa 1973 Presidentin valinta ilman vaalia ja vastaehdokkaita 1983 Koko vaalikauden enemmistöhallitukset, kaikki puolueet hallituskelpoisia 4
Urho Kekkonen (1900-1986) Oikeusministeri 1936-1937 Sisäministeri 1937-1939 Oikeusministeri 1944-1946 5 kertaa pääministeri 1950 1956 5 kertaa presidentti 1956-1981 Eduskunnan hajotus ja uudet vaalit 2-3.1.1972 SDP 55 + 3 + 70 000 SKDL 37 + 1 + 18 000 Kesk. 35-1 - 22 000 Kok. 34-3 - 4 000 Maas.P. 18 - - 31 000 Ruots. 10-2 - 15 000 Lib. 7-1 - 28 000 Krist. 4 + 3 + 37 000 Presidenttiehdokkuus 1968 Ehdokkaaksi en halua enkä suostu 21.1.1972 HS Karjalainen: UK jatkoaika 28.1. Apu gallup: Koivisto 33 %, Kekkonen 22 %, Karjalainen 17 % helmik. Paasion SDP vähemmistöhallitus 16.4. Pekka Paavola: UK poikkeusmenettelyllä Poikkeusmenettelyyn tarvitaan eduskunnan 5/6 enemmistö 5
5/6 enemmistö heinäkuu EEC-sopimusta ei allekirjoiteta 17.8. Zavidovo UK antaa henkilökohtaisen takuun Suomen ulkopolitiikan jatkuvuudesta 4.9. Sorsan I hallitus (SDP, kesk, rkp, lkp, sit) 31.10. Z-muistion lyhennelmä julkisuuteen DN ym 6.12. SKYP (12 SMP:stä eronnutta) 8.12. SDP:n vaatimat suojalait eduskunnalle ehtona EECsopimuksen hyväksymiselle 13.12. 34 kansalaisen kirjelmä normaalivalinnan puolesta 14.12. klo 18 kokoomus hylkäsi Sorsan paketin 14.12. klo 18.30 Kekkonen ilmoitti ettei lupaus olla käytettävissä sido häntä koska Z-muistio on vuotanut Poikkeuslain läpimeno 17.12. RKP puolueneuvosto 49-12 poikkeuslain taakse (Georg C. Ehrnrooth vähemmistössä) 19.12. Kokoomuksessa enää 11 vastustavaa k-ed. Vastaan: kok 11, rkp 3, smp 6, lkp 7, skl 4 = 31 20-23.12. UK, Sorsa Moskovassa 21.12. Z-vuodon tutkinta aloitetaan 18.1.1973 eduskunta hyväksyi Urho Kekkosen neljän vuoden jatkoajan äänin 170-28 Hallituksen muodostaminen Vuoden 2000 perustuslain teksti 61 Valtioneuvoston muodostaminen Eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti. Ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella, kuultuaan eduskunnan puhemiestä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa toimitetussa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan. Jos ehdokas ei saa vaadittavaa enemmistöä, asetetaan samassa järjestyksessä uusi pääministeriehdokas. Jollei uusikaan ehdokas saa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan eduskunnassa avoimena äänestyksenä pääministerin vaali. Valituksi tulee tällöin eniten ääniä saanut henkilö. 6
Presidentin toimivalta Vuoden 2000 perustuslain teksti 58 Presidentin päätöksenteko Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Jos presidentti ei päätä asiasta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen mukaisesti, asia palautuu valtioneuvoston valmisteltavaksi. Hallituksen esityksen antamisesta ja peruuttamisesta päätetään tämän jälkeen valtioneuvoston uuden ratkaisuehdotuksen mukaisesti. Presidentti päättää 1 momentissa säädetystä poiketen ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta: 1) valtioneuvoston ja sen jäsenen nimittämisestä sekä eron myöntämisestä valtioneuvostolle tai sen jäsenelle; 2) ennenaikaisten eduskuntavaalien määräämisestä; 3) armahduksesta sekä sellaisista muista laissa erikseen säädetyistä asioista, jotka koskevat yksityistä henkilöä tai jotka sisältönsä vuoksi eivät edellytä valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyä; sekä 4) Ahvenanmaan itsehallintolaissa tarkoitetuista muista kuin maakunnan taloutta koskevista asioista. Asianomainen ministeri esittelee asian presidentin päätettäväksi. Valtioneuvoston kokoonpanon muutoksen, joka koskee koko valtioneuvostoa, esittelee kuitenkin valtioneuvoston asianomainen esittelijä. Presidentti päättää sotilaskäskyasioista ministerin myötävaikutuksella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Sotilaallisista nimitysasioista ja tasavallan presidentin kansliaa koskevista asioista presidentti päättää sen mukaan kuin lailla säädetään Ulkopolitiikka Vuoden 2000 perustuslain teksti 93 Toimivalta kansainvälisissä asioissa Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella. Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Eduskunta osallistuu Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun sen mukaan kuin tässä perustuslaissa säädetään. Ulkopoliittisesti merkittävien kannanottojen ilmoittamisesta muille valtioille ja kansainvälisille järjestöille vastaa ministeri, jonka toimialaan kansainväliset suhteet kuuluvat. Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe vuoden 2003 valtiopäivien avajaisissa Perinteisesti vaalien jälkeen tulee muodostaa uusi hallitus. Uuden perustuslain mukaan on eduskunnan nyt ryhdyttävä kokoamaan toimivaa hallituspohjaa ja hallituksen ohjelmaa. Eduskuntaryhmien neuvottelujen tuloksen perusteella ja kuultuani eduskunnan puhemiestä annan perustuslain mukaisesti eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Tämä ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa toimitettavassa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan. Perustuslain kirjaimen ja hengen noudattaminen edellyttää ylimpien valtioelinten edustajien olevan lujia ja laillisia, mutta myös yhteistyökykyisiä. Olen osaltani valmis ilmoittamaan jo nyt haluni hyvään yhteistyöhön eduskunnan valitseman pääministerin ja eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen kanssa. 7
Kumpi johtaa ulkopolitiikkaa: pääministeri vai presidentti? Pääministeri Paavo Lipponen ja presidentti Tarja Halonen eduskunnan valtiopäivien avajaisissa 13.3.2007 Presidentin roolit Vallankäyttö: valtioneuvoston myötävaikutukseen sidottu yksinäinen ulkopoliittinen osallistuja Johtajuus: asioiden vieminen haluttuun päätökseen henkilöiden kautta Mielipidevaikuttaja: yhteiskunnallisiin arvoihin vaikuttaminen Seremoniallisuus: vaikuttava ja mieleenjäävä esiintyminen 8