PALONIEMEN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

PALONIEMEN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

UIMAVESIPROFIILI PALONIEMEN UIMARANTA 2 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Lohjan kaupunki PL 71, 08101 Lohja 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus / Puistotoimi PL 71, 08101 Lohja Johtava kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen 0500 472630 Kaupunginpuutarhuri Markku Hakalahti 0500 779854 Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys PL 71, 08101 Lohja Ympäristöterveyspäällikkö Iiro Koppinen 050 2888 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja yhteystiedot Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö Tehtaankatu 26, PL51, 08100 Lohja (019) 323 623 Vesilaboratorio, kemisti Jarkko Nissinen (019) 323 895 1.5 Vesi- ja viemärilaitos ja yhteystiedot Lohjan kaupunki / Kaupunkisuunnittelukeskus Vesi ja viemärilaitos PL 71, 08101 Lohja Vesihuoltopäällikkö Pentti Laakkonen 050 5110612 2. MAANTIETEELLINEN SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi Paloniemen uimaranta 2.2 Uimarannan lyhyt nimi Paloniemi 2.3 Uimarannan ID-tunnus FI114280002 2.4 Osoitetiedot Paloniementie, 08450 Lohja 2.5 Koordinaatit (WGS84) 24.0079 (longitudi), 60.2667 (latitudi) 2.6 Kartta

UIMAVESIPROFIILI PALONIEMEN UIMARANTA 2.7 Valokuvat 3

UIMAVESIPROFIILI PALONIEMEN UIMARANTA 4

UIMAVESIPROFIILI PALONIEMEN UIMARANTA 5 3. UIMARANNAN KUVAUS 3.1 Vesityyppi Järvityyppi: Runsasravinteiset ja runsaskalkkiset järvet (RrRk) 3.2 Rantatyyppi Hiekkaranta 3.3 Rantavyöhykkeen ja lähiympäristön kuvaus 3.4 Veden syvyyden vaihtelut Uimaranta sijaitsee Lohjanjärven Isonselän koillisosassa. Uimarannan edustalla on useita saaria. Ranta-alue on loivasti rinnemäinen. Rantaan kuuluu nurmikenttäalue, jolla sijaitsee puita. Uimarannan pituus on n.100 m. Rannan itäpuolella on venevaja ja veneiden laskupaikka. Kauempana uimarannan länsipuolella on venelaituri. Uimarannan pohjoispuolella on peltoja ja Paloniemen vanhainkoti. Paloniemen sairaala sijaitsee noin 500 metrin päässä uimarannalta. 3.5 Uimarannan pohjan laatu 3.6 Uimarannan varustelutaso Uimarannalla on pukukopit, lasten leikkipaikka, kuntoilutelineet, pelikenttä ja käymälä. Rannalla ei ole laituria eikä hyppytornia. 3.7 Uimareiden määrä (arvio) Uimaranta on ns. EU-ranta, jonka kävijämäärä hellepäivinä on yli 100. 3.8 Uimavalvonta Rannalla ei ole uimavalvontaa. 4. SIJAINTIVESISTÖ 4.1 Järven nimi Lohjanjärvi (pinta-ala 88,2km 2, suurin syvyys 54,9m, keskisyvyys 12,7m) 4.2 Vesistöalue Karjaanjoen vesistö 4.3 Vesienhoitoalue Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue 4.4 Pintaveden ominaisuudet ominaisuus mittaustulos (keskiarvo) vaihteluväli Näkösyvyys 1) 1,1 m 0,7 1,6 Sameus 1) 6,0 FNU 2,8-8,9FNU ph 1) 7,6 7,3 7,8 Klorofylli-a 2) 19 µg/l 10-32µg/l Kokonaisfosfori 1) 41µg/l 32 49µg/l Kokonaistyppi 1) 784µg/l 600 930µg/l Lohjanjärven veden teoreettinen viipymä 3) n. 750vrk Veden korkeus (NN+cm) 3169 W W min 3106,W max 3232 1) Tulokset Ristiselän mittauspisteestä (Lohjanj.Ristiselkä 5, Luvy), vuosina 1999 2009, syvyydestä 1,0m, kokonaissyvyys 6m 2) Tulokset Ristiselän mittauspisteestä (Lohjanj.Ristiselkä 5, Luvy), vuosina 2002-2004, syvyydestä 0,0-2,0m, kokonaissyvyys 6m 3) Teoreettinen viipymä: V (Järven tilavuus, m 3 ) / MQ (keskivirtaama, m 3 /s)

UIMAVESIPROFIILI PALONIEMEN UIMARANTA 6 Virtaama: Vuosien 1956-2009 välisenä aikana Lohjanjärven keskimääräinen vuoden maksimivirtaama on ollut 44.91 m 3 /s. Suurin havaittu virtaama on 72.40 m 3 /s, se on havaittu 18.5.1966. Pienin havaittu vuoden maksimivirtaama on 11.61 m 3 /s. (Valtion ympäristöhallinto, http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/23/l230211001y/qout3ksanafi.html) Lohjanjärven kokonaisvirtaamasta suurin osa (77 %) tulee Väänteenjoen (keskivirtaama 7,9 m3/s) kautta Hiidenvedestä ja Nummenjoen (keskivirtaama 6,9 m3/s) kautta Pusulanjoen vesistöalueelta. Keskimäärin Lohjanjärven virtausnopeudet ovat pieniä, useimmilla mittauspisteillä n. 3cm/s. Vain Lohjanjärvestä Outamonjärveen yhdistyvässä salmessa virtausnopeudet ovat selvästi suurempia, keskimäärin 11,2cm/s. Mittausjaksoilla tuuli oli keskimäärin noin 2 m/s tuullen enimmäkseen etelälounaasta vuonna 2001 ja pohjois-koillisesta 2002, maksimi tuulennopeudet olivat noin 6 m/s. Valunta:192810.0 ha Yhteys pohjaveteen ja muihin vesistöihin: Lohjanjärveen laskevat: Pusulanjoen ja Nummenjoen vesistöt Nummenjoen kautta Maikkalanselälle, Hiidenvesi Väänteenjoen kautta Kutsilanselälle, Hormajärvi Outamonlahteen, Kirmusjärvi ja Valkerpyyjärvi Karstunlahteen ja Puujärvi Lohjansaaren lounaispuolelle. Lisäksi Lohjanjärveen laskee useita tulo-ojia, joita ei ole nimetty. Lohjanjärvi laskee Mustionjoen kautta Pohjanpitäjänlahteen 4.5 Pintaveden laadun tila Hyvä

UIMAVESIPROFIILI PALONIEMEN UIMARANTA 7 1. UIMAVEDEN LAATU 5.1 Uimaveden laadun seurantakohdan sijainti Paloniemen uimarannan keskiosasta, ts. kohdasta, jossa suurimman osan uimareista oletetaan käyvän. 5.2 Näytteenottotiheys Näytteitä otetaan kolme kertaa uimakauden aikana ja yhden kerran ennen uimakauden alkua. 5.3 Uimaveden laadun aistinvarainen arviointi Aistinvaraisen arviointiin kuuluvat syanobakteerit (sinilevät), makrolevät, kasviplankton sekä jätteet, kuten öljymäiset aineet, tervamaiset aineet ja kelluvat materiaalit (esim. muovi, kumi, lasi- ja muovipullot). Paloniemessä on havaittu edellä mainituista tekijöistä ajoittain vain sinileviä, joten uimaveden laatu on aistinvaraisesti pääosin ollut hyvä. 5.4 Edellisten uimakausien tulokset 2011 Näytteenotto päivämäärä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 31.5.2011 3 8 Hyvä 15.6.2011 0 3 Hyvä 13.7.2011 18 9 Hyvä 8.8.2011 13 4 Hyvä 2010 Näytteenotto päivämäärä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 1.6.2010 3 6 Hyvä 15.6.2010 3 11 Hyvä 14.7.2010 7 6 Hyvä 11.8.2010 22 35 Hyvä 2009 Näytteenotto päivämäärä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 1.6.2009 0 8 Hyvä 15.6.2009 17 33 Hyvä 13.7.2009 41 11 Hyvä 10.8.2009 8 1 Hyvä 2008 Näytteenotto päivämäärä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 3.6.2008 0 2 Hyvä 17.6.2008 0 15 Hyvä 14.7.2008 6 1 Hyvä 12.8.2008 19 7 Hyvä

UIMAVESIPROFIILI PALONIEMEN UIMARANTA 8 5.4.1 Edellisten uimakausien uimaveden laatuluokat Uimaveden laatu on ollut hyvä kausina 2008 2010 asetettujen toimenpiderajojen mukaan. Uimaveden laatuluokkiin perustuva arviointi voidaan tehdä uimavedelle ensimmäisen kerran uimakausien 2008 2011 perusteella. Luokittelussa veden laatu luokitellaan ryhmiin erinomainen, hyvä, tyydyttävä tai huono. Uimakausi Laatuluokka 2011 erinomainen 2012 2013 2014 5.4.2 Edellisten uimakausien aikana tehdyt havainnot ja toteutetut hallintatoimenpiteet Edellisillä uimakausilla veden laatu on täyttänyt hyvälle uimavedelle asetetut vaatimukset. Mikäli toimenpiderajan ylitys tapahtuu, uimareita varoitetaan uimaveden mikrobiologisesta laadusta ja heitä kehotetaan välttämään uimista. Lisäksi uimavedestä otetaan uusintanäyte. Suolistoperäisten enterokokkien määrät Paloniemen uimavedessä uimakausina 2008-2011 Enterokokit 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011 Enterokokit toimenpideraja-arvo E. coli määrät Paloniemen uimavedessä uimakausina 2008-2011 1200 1000 E. coli 800 600 400 200 E.coli toimenpideraja-arvo 0 I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011

UIMAVESIPROFIILI PALONIEMEN UIMARANTA 9 5.5 Syanobakteerien (sinilevä) esiintyminen 5.5.1 Esiintymisen havainnot edeltävinä uimakausina ja toteutetut hallintatoimenpiteet Lohjanjärvessä on esiintynyt havaittavia, runsaita ja erittäin runsaita leväkukintoja. Kukinnat ovat olleet säännöllisiä. Paloniemen uimarannalla havainnot ovat kuitenkin olleet vähäisiä. Paloniemen uimarannan sinilevähavainnot uimakausina 2005 2010 Vuosi Sinilevähavainnot uimavesinäytteiden oton yhteydessä sekä erilliset havainnot Sinilevän määrä 2005 0 0* ei havaittu 2006 0 0* ei havaittu 2007 0 0* ei havaittu 2008 0 0* ei havaittu 2009 0 0* ei havaittu 2010 0 0* ei havaittu Tiedottamiseen ei ole ollut tarvetta.. 5.5.2 Arvio olosuhteista syanobakteerien esiintymiseen Lohjanjärvi on runsasravinteinen järvi, jossa syanobakteerien esiintyminen on hyvin todennäköistä. 5.5.3 Lajistotutkimukset Lohjanjärvessä yleisimmin havaitut syanobakteerilajit: Anabaena sp., Microcystis aeruginosa, Aphanizomenon sp. 5.5.4 Toksiinitutkimukset Toksiinitutkimuksia ei ole tehty. 5.6 Makrolevien ja/tai kasviplanktoninhaitallisen lisääntymisen todennäköisyys 5.7 Sääilmiöiden vaikutukset uimaveden laatuun Lohjanjärvi on rehevämpi kuin Suomen järvet keskimäärin. Makrolevien ja/tai kasviplanktonin haitallinen lisääntyminen on mahdollista. Ravinnepitoisuudet ja planktonlevistä kertovat klorofylli-a-pitoisuudet ovat korkeimmat Maikkalanselällä, Lohjan lähivesillä ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrkofjärdenin alueella. Paloniemen uimaranta kuuluu Isonselän lievästi rehevään alueeseen. Lohjanjärvellä tärkein levien kasvua rajoittava ravinne on fosfori, mutta kuormitetut alueet voivat olla ajoittain myös typpirajoitteisia. Rankkasateet saattavat vaikuttaa Paloniemen uimarannan uimaveden laatuun huuhtomalla ranta-alueelta esimerkiksi lintujen ulosteita rantaveteen. Uimaranta ei sijaitse alueella, joka on alttiina tulville

UIMAVESIPROFIILI PALONIEMEN UIMARANTA 10 6. KUORMITUSLÄHTEET JA MERKITYKSEN ARVIOINTI 6.1 Jätevesiverkostot Pitkäniemen ja paperitehdas Mondin jätevedenpuhdistamot sijaitsevat noin 3 km:n päässä Paloniemen uimarannasta. Puhdistamoita huomattavasti enemmän Lohjanjärven laatuun vaikuttaa kuitenkin ylhäältä valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus. Pitkäniemen ja Mondin jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu liukoisen fosforin kuormitus on vain noin 5 % Nummen- ja Väänteenjoen tulevasta kuormituksesta. Vuonna 2009 Pitkäniemen puhdistamosta järveen johdetun veden fosforipitoisuus oli 0,18 mg P/I, mikä edustaa hyvää tasoa. 6.2 Hulevesijärjestelmät Uimarannan läheisyydessä ei ole sadevesiviemärien purkuputkia, jotka voisivat aiheuttavat uimarannalle pistekuormitusta. 6.3 Maatalous Lohjanjärven valuma-alueella on paljon peltoja, jotka aiheuttavat järveen hajakuormitusta. Paloniemen uimarannan ympärillä on peltoja ja n. 600 m päässä sijaitsee Kuntun tilateurastamo. 6.4 Teollisuus Paperitehdas Mondi Lohja Oy Pitkäniemessä, noin 3 km päässä uimarannalta. 6.5 Satamat, vene-, maantie- ja raideliikenne Uimarannan länsipuolella on venelaituri, jonka vuoksi veneliikennettä on rannan lähellä. Lisäksi rannan itäpuolella on veneiden laskupaikka ja venevaja. 6.6 Eläimet, vesilinnut Vesilintujen ulosteet saattavat vaikuttaa uimaveden laatuun huuhtoutuessaan sadeveden mukana veteen. 6.7 Muut lähteet Nummen- ja Väänteenjoki sekä järven virkistyskäyttö kuormittavat Lohjanjärveä. Nummenjoen tuomat ravinteet kuormittavat Maikkalanselkää ja Väänteenjoen ravinteet Kutsilanselkää. Ravinteiden vaikutus näkyy Pappilanselälle asti. 7. LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET 7.1 Arviot odotettavissa olevan lyhytkestoisen saastumisen luonteesta, syistä, esiintymistiheydestä ja kestosta Paloniemen uimarannasta n. 3km:n päässä sijaitseva Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo käsittelee yli 24000 asukkaan jätevedet sekä yritystoiminnan jätevesiä. Lisäksi puhdistamo käsittelee lokajätettä viemäriverkon ulkopuolella olevista kiinteistöistä ja pienten puhdistamoiden lietteitä myös naapurikunnista. Hulevesiä käsitellään huomattavia määriä märkinä jaksoina. Vuoteen 2013 mennessä Pitkäniemeen yhdistetään Sammatin, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan viemäriverkot. Puhdistamon ongelmatilanteiden, kuten käyttökatkoksien, virhetoimintojen, altaiden ylivuotojen tai ohijuoksutuksien seurauksena jätevettä tai muuta haittaainetta on mahdollista päästä puhdistamattomana Lohjanjärveen. Suurien jätevesimäärien sekä läheisen sijaintinsa vuoksi jäteveden-puhdistamo on mahdollinen riskitekijä Paloniemen uimaveden saastumisen kannalta. Paloniemen ja Pitkäniemen puhdistamon välissä sijaitsee Muutettavanniemi, joka osaltaan ehkäisee saastuneen veden kulkeutumista Paloniemeen. Ajoittain Pitkäniemen puhdistamolla on tapahtunut ohijuoksutuksia, joissa jätevettä on päässyt suoraan Lohjanjärveen. Tapaukset ajoittuvat usein keväälle, jolloin sulamis- ja sadevedet aiheuttavat kuormitusta. Viimeisin ohitustapaus sattui 2010 huhtikuun alussa, jolloin pumppuhäiriön

UIMAVESIPROFIILI PALONIEMEN UIMARANTA 11 seurauksena jätevettä pääsi järveen noin 1370m 3. Rankkasateet voivat aiheuttaa lyhytkestoista saastumista Paloniemeen, sillä uimarannan lähellä on maataloutta. 7.2 Lyhytkestoisen saastumisen aikana toteutetut hallintatoimenpiteet ja aikataulu syiden poistamiseksi 7.3 Toimenpiteistä vastaavat viranomaiset ja yhteystiedot Pitkäniemen jätevesien ohitus 2010 johtui pumppuhäiriöstä ja pumppu korjattiin välittömästi. Jätevettä ehti päästä järveen kolmen päivän ajan. Ympäristösuojelu ja -valvonta Ympäristöpäällikkö Risto Murto, puh. 050 567 5911 Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys Ympäristöterveyspäällikkö Iiro Koppinen, puh. 050 2888 Vesi ja viemärilaitos Vesihuoltopäällikkö Pentti Laakkonen puh. 050 511 0612 8. UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN AJANKOHTA JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA 8.1 Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta Heinä-elokuu 2010 8.2 Uimavesiprofiilin laatija Laura Ahervo 8.3 Lähteet Lohjan ympäristön tila, Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 2/03 Karjaanjoen vesistö, Eläköön vesi!, 2005 Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmä Kartta: Lohjan kaupunki / Kiinteistö ja kartastotoimi Valokuvat: Laura Ahervo 8.4 Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta Ensimmäinen Paloniemen uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta määräytyy ensimmäisestä uimavesiluokasta uimakauden 2011 jälkeen.