SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2010 N:o 874 881 SISÄLLYS N:o Sivu 874 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta... 2857 875 Lakisairausvakuutuslain2luvun3 :nmuuttamisesta... 2860 876 Laki Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta... 2861 877 Valtioneuvostonasetushätäkeskustoiminnasta... 2862 878 Valtioneuvoston asetus valtion taideteostoimikunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n muuttamisesta... 2864 879 Valtioneuvoston asetus tartuntatautien neuvottelukunnasta annetun asetuksen muuttamisesta... 2865 880 Valtioneuvoston asetus maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetunvaltioneuvostonasetuksen3 :nmuuttamisesta... 2866 880 Valtioneuvoston asetus maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetunvaltioneuvostonasetuksen3 :nmuuttamisesta(pohjoissaamenkielinenkäännös)... 2867 880 Valtioneuvoston asetus maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetunvaltioneuvostonasetuksen3 :nmuuttamisesta(inarinsaamenkielinenkäännös)... 2868 880 Valtioneuvoston asetus maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetunvaltioneuvostonasetuksen3 :nmuuttamisesta(koltansaamenkielinenkäännös)... 2869 881 ValtiovarainministeriönasetusLapsetjaluovuus-juhlarahasta... 2870 N:o 874 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain(566/2005)3 :n1momentti,14 ja15 :n1momenttisekä lisätäänlakiinuusi11aja11b seuraavasti: 3 Etuudet ja korvaukset Kansaneläkelaitos järjestää ja korvaa tämän lain mukaisesti: 1) vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta; 2) vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta; 3) kuntoutuspsykoterapiaa; sekä 4) harkinnanvaraisena kuntoutuksena muuta kuin 1 3 kohdassa tarkoitettua ammatillista tai lääkinnällistä kuntoutusta. HE 68/2010 StVM 18/2010 EV 123/2010 120 2010
2858 N:o 874 11a Kuntoutuspsykoterapian korvaaminen Kansaneläkelaitos korvaa 16 67-vuotiaan vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi tarkoituksenmukaista kuntoutuspsykoterapiaa, jos asianmukaisesti todettu ja diagnosoitu mielenterveydenhäiriö uhkaa vakuutetun työ- tai opiskelukykyä. Kuntoutuspsykoterapian korvaaminen edellyttää, että vakuutettu on mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen ollut vähintään kolme kuukautta asianmukaisessa hoidossa. Asianmukaisella hoidolla tarkoitetaan terveydenhuollon yksikössä annettua hyvän hoitokäytännön mukaista hoitoa, johon sisältyy tarpeellinen lääketieteellinen, psykiatrinen ja psykoterapeuttinen tutkimus ja hoito. Kuntoutuspsykoterapiaa ei korvata, jos käytettävissä olevat muut hoito- tai kuntoutusmuodot ovat riittäviä vakuutetun työ- ja opiskelukyvyn parantamiseksi tai palauttamiseksi. Kuntoutuspsykoterapian tulee perustua kuntoutujan hoidosta vastaavassa terveydenhuollon yksikössä tehtyyn yksilölliseen kuntoutuksen tarpeen ja soveltuvuuden arvioon sekä kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan, joka sisältää psykiatrian erikoislääkärin lausunnon. Kuntoutussuunnitelmassa tulee perustella, miten vakuutetun hoito ja kuntoutuspsykoterapia muodostavat työ- ja opiskelukykyä tukevan tai parantavan toiminnallisen kokonaisuuden. 11b Kuntoutuspsykoterapian sisältö Kuntoutuspsykoterapiana korvataan lääketieteellisesti perusteltua kuntouttavaa psykoterapiaa. Kuntoutuspsykoterapian tulee olla hyvän kuntoutuskäytännön mukaista ja perustua erityisasiantuntemukseen ja erityisosaamiseen. Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan enintään kolmen vuoden ajan. Vuodessa korvataan enintään 80 käyntikertaa ja kolmessa vuodessa enintään 200 käyntikertaa. Erityisistä syistä voidaan korvata uusi enintään kolme vuotta kestävä jakso aikaisintaan viiden vuoden kuluttua edellisen jakson päättymisestä. Edellä mainitun kuntoutuksen lisäksi Kansaneläkelaitos voi korvata 16 25-vuotiaan vakuutetun omaisen ohjauskäynnit, jos ne ovat tarpeellisia tuloksellisen kuntoutuspsykoterapian toteuttamiseksi. Ohjauskäyntien tarpeellisuus tulee perustella kuntoutussuunnitelmassa. 14 Kuntoutuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen Kuntoutujalle tai hankitun kuntoutuspalvelun tuottajalle korvataan kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Kuntoutuspsykoterapiasta aiheutuneista kustannuksista korvataan kuntoutujalle enintään vahvistetun korvaustason mukainen määrä. Valtioneuvoston asetuksella vahvistetaan kuntoutuspsykoterapian korvaustason perusteet ja enimmäismäärät. Kuntoutuspsykoterapian korvaustasoa määrättäessä otetaan huomioon kuntoutusterapian laatu, sen vaatima työ ja aiheuttama kustannus, terapeutin koulutustaso ja korvauksiin käytettävissä olevat varat. Sosiaali- ja terveysministeriön on kuntoutuspsykoterapian korvaustason perusteita ja enimmäismääriä valmisteltaessa kuultava Kansaneläkelaitosta. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön on korvaustason perusteita ja enimmäismääriä valmisteltaessa varattava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sekä asianomaisia toimijoita edustaville järjestöille mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kuntoutuksesta aiheutuvina tarpeellisina kustannuksina voidaan pitää myös kuntoutujan omaisille tai muille läheisille kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuvia kohtuullisia kustannuksia, jos omaisen tai muun läheisen osallistuminen sisältyy 9, 11 b tai 12 :n mukaiseen kuntoutukseen. Tarpeellisina ja kohtuullisina kustannuksina voidaan pitää todellisten kustannusten sijaan myös niitä keskimääräisiä kustannuksia, jotka aiheutuvat opiskelun kannalta tarpeellisista koulutarvikekustannuksista. So-
N:o 874 2859 siaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, mitä koulutarvikekustannuksia voidaan pitää opiskelun kannalta tarpeellisina, sekä siitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä keskimääräisen kustannuksen määränä. 15 Matkakustannukset Kuntoutujalle sekä 9, 11 b ja 12 :ssä tarkoitettuun kuntoutukseen osallistuvalle omaiselle tai muulle läheiselle korvataan tämän lain mukaisesta Kansaneläkelaitoksen järjestämästä tai korvaamasta kuntoutuksesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset siten kuin sairausvakuutuslain 4 luvussa säädetään. Vaikeavammaisen kuntoutujan luokse tehdystä käynnistä aiheutuneet matkakustannukset voidaan korvata, jos käynti on tarpeen kuntoutujan terveydentilan perusteella tai kuntoutujan matkustaminen palveluntuottajan luokse muutoin muodostuisi kohtuuttoman rasittavaksi. Kotikäynnistä maksettavan korvauksen perusteet määräytyvät palveluiden hankinnan yhteydessä tehdyn sopimuksen perusteella. Jos korvauksen perusteista ei ole sovittu hankinnan yhteydessä, korvaus maksetaan kilometrikorvauksena, siten kuin sairausvakuutuslaissa säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen tämän lain voimaantuloa alkaneen kuntoutuspsykoterapian korvaamiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula
2860 N:o 875 Laki sairausvakuutuslain 2 luvun 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sairausvakuutuslain(1224/2004) 2 luvun 3 :n 1 momentin 7 ja 8 kohta sekä lisätään 2 luvun 3 :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laissa 437/2010, uusi 9 kohta seuraavasti: 2luku Sairaanhoitokorvauksia koskevat yhteiset säännökset 3 Korvattavuutta koskevat rajoitukset Tämän lain nojalla ei korvata: 7) sairaanhoitoon liittyvien tai vakuutetun muutoin tarvitsemien hoitotarvikkeiden, apuvälineiden ja proteesien hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia; 8) yksityisistä terveydenhuoltopalveluista perittyjä hoitopäivä-, poliklinikka-, toimistoja muita vastaavia maksuja; 9) lääkärin antaman psykoterapian kustannuksia, jos kustannukset korvataan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 11atai12 :nperusteella. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula HE 68/2010 StVM 18/2010 EV 123/2010
2861 N:o 876 Laki Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan muuttamisesta Brysselissä 23 päivänä kesäkuuta 2010 tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 2 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ulkoasiainministeri Alexander Stubb HE 121/2010 UaVM 5/2010 EV 139/2010
2862 N:o 877 Valtioneuvoston asetus hätäkeskustoiminnasta Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään hätäkeskustoiminnasta annetun lain(692/2010) nojalla: 1 Soveltamisala Sen lisäksi, mitä hätäkeskustoiminnasta annetussa laissa(692/2010) säädetään, hätäkeskustoiminnassa noudatetaan tämän asetuksen säännöksiä. 2 Hätäkeskuslaitoksen toiminnallinen ohjaus Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisen ohjauksen yhteensovittamista varten on valtakunnallinen Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisen ohjauksen yhteistyöryhmä(ylijohtajakokous), jossa on jäseninä sisäasiainministeriön pelastusylijohtaja, poliisiosaston osastopäällikkö ja sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä ylijohtaja. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii pelastusylijohtaja. Yhteistyöryhmä käsittelee valmistelevasti asiat, jotka koskevat Hätäkeskuslaitoksen strategisia linjauksia ja vuosittaisten tulostavoitteiden asettamista. Yhteistyöryhmä seuraa tulostavoitteiden toteutumista ja antaa tarvittaessa lausunnon asioista, jotka koskevat sellaisia periaateratkaisuja, jotka edellyttävät useamman Hätäkeskuslaitoksen palveluita käyttävän viranomaisen myötävaikutusta. Yhteistyöryhmän kokoukseen voidaan kutsua myös Hätäkeskuslaitoksen edustaja ja muita asiantuntijoita. 3 Hätäkeskuslaitoksen tehtävät Hätäkeskuslaitos antaa kiireellisiä tukipalveluita pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisille niiden määräyksen tai ohjeen perusteella. Hätäkeskuspalveluiden tuottamiseen kuuluvia kiireellisiä tukipalveluita ovat: 1) työturvallisuuteen liittyvien varotietojen hakeminen ja välittäminen viranomaisille; 2) lisähälytykset ja hälytysvasteen muuttaminen; 3) väestöhälyttimien käynnistäminen vaaratilanteessa, 4) hätätiedotteiden ja muiden viranomaistiedotteiden sekä operatiivisten tiedotteiden välittäminen; 5) tietojen selvittäminen ja välittäminen viranomaisille; 6) virka-apupyyntöjen ja muiden tukipyyntöjen välittäminen; 7) suuronnettomuus- tai monipotilastilanteen edellyttämien ennakkoilmoitusten välittäminen hoitolaitoksille ja kiireellisten operatiivisten tietojen välittäminen toimintayksiköille; 8) rekisterikyselyt, tiedonhaut, yhteystietojen selvittämiset, tukipyyntöjen välittämiset ja tehtävien, tietojen ja suoritteiden kirjaamiset Ṁuita viranomaisten tehtäviin liittyviä tukipalveluita ovat siltä osin kuin niitä ei ole
N:o 877 2863 perusteltua hoitaa pelastustoimen, poliisitoimen tai sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten omin toimenpitein: 1) rekisterikyselyt ja tiedonhaut; 2) yhteystietojen selvittäminen; 3) tukipyyntöjen välittäminen toimintaa johtavan viranomaisen pyynnöstä; 4) operatiiviseen viestiliikenteeseen liittyvät tehtävät; 5) järjestelmien toimivuuden testaamiseen liittyvät kokeilut; 6) tehtävien; tietojen ja suoritteiden kirjaaminen; 7) osallistuminen toimivaltaisen viranomaisen päätökseen perustuvan hätäpaikannuksen suorittamiseen. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tukipalveluita annetaan riippumatta siitä, saadaanko viranomaisen välittömiä toimenpiteitä edellyttävä tieto Hätäkeskuslaitoksen välityksellä vai onko kyseessä viranomaisen oma-aloitteinen tehtävä. Hätäkeskuslaitos voi hoitaa muita sille soveltuvia tehtäviä, jos siitä ei ole ilmeistä haittaa hätäkeskustoiminnasta annetussa laissa säädettyjen tehtävien hoitamiselle. Hätäkeskuslaitoksen meripelastustoimeen liittyvistä tehtävistä säädetään meripelastuslaissa(1145/2001). 4 Hätäkeskuslaitoksen johtajan tehtävät Hätäkeskuslaitoksen johtajan tehtävänä on vastata Hätäkeskuslaitoksen: 1) hallinnon ja toiminnan järjestämisestä; 2) yleisestä ohjaamisesta; 3) talousarviolainsäädännössä säädetyistä tehtävistä; 4) toimintaedellytyksiä koskevista periaatteellisesti tärkeistä ja laajakantoisista asioista. 5 Päivystystehtävää hoitavan henkilöstön kelpoisuusvaatimukset Päivystystehtävää hoitavalta henkilöstöltä vaaditaan hätäkeskuspäivystäjän tutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto taikka poliisin perustutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto. 6 Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisen yhteistyöryhmän tehtävät Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisen yhteistyöryhmän tehtävänä on valtakunnan tasolla riskiarvio- ja tehtävien käsittelyohjeistusten sekä yhteistoimintaa koskevien ja hätäkeskuksen teknisiä toimintatapoja koskevien asioiden käsittely ja toimintamallien koordinointi valtakunnan tasolla. 7 Voimaantulosäännös Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2010 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Neuvotteleva virkamies Ilpo Helismaa
2864 N:o 878 Valtioneuvoston asetus valtion taideteostoimikunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön esittelystä, muutetaan valtion taideteostoimikunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen(620/2001) 3 seuraavasti: 3 Kokoonpano Taideteostoimikunnassa, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa, on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä kuusi muuta jäsentä. Toimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Toimikunnan toimikausi on kolme vuotta. Toimikunnassa tulee olla edustettuna visuaalisten taiteiden monipuolinen ja korkeatasoinen asiantuntemus. Lisäksi toimikunnassa tulee olla edustus valtion virastojen ja laitosten toimitilapalveluista vastaavasta valtion liikelaitoksesta ja Valtion taidemuseosta. Ennen toimikunnan asettamista on opetusja kulttuuriministeriön kuultava toimikunnan toiminnan kannalta keskeisiä tahoja. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2010. Asetusta noudatetaan ensimmäisen kerran asetettaessa valtion taideteostoimikunta vuosille 2011 2013. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2010 Opetusministeri Henna Virkkunen Neuvotteleva virkamies Erkki Norbäck
2865 N:o 879 Valtioneuvoston asetus tartuntatautien neuvottelukunnasta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, lisätään tartuntatautien neuvottelukunnasta annettuun asetukseen (834/1992) uusi 3 a seuraavasti: 3a Jaostot Neuvottelukunta voi asettaa keskuudestaan jaostoja. Jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan määrää neuvottelukunta. Jaostojen jäseninä voi olla myös neuvottelukunnan varajäseniä ja neuvottelukunnan ulkopuolisia asiantuntijoita. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2010. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko Hallitussihteeri Liisa Katajamäki 2/120
2866 N:o 880 Valtioneuvoston asetus maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, muutetaan maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta 3 päivänä tammikuuta 2002 annetun asetuksen (8/2002) 3 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 741/2009, seuraavasti: 3 Korvauksen määrä Korvauksen rahamäärä perustuu laskennallisen vahingon arvoon kerrottuna 2 momentissa,4 :n2momentissatai5 :n1momen- tissa tarkoitetulla kertoimella. Laskennallinen vahingon arvo kertoimella yksi on 577 euroa. Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä lokakuuta 2010. Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2010 Asuntoministeri Jan Vapaavuori Hallitussihteeri Heikki Korpelainen
2867 Liite Pohjoissaamenkielinen käännös Nr 880 Stáhtaráđi ásahus goaskimiid boazodollui dagahan vahágiid buhttemis addojuvvon stáhtaráđi ásahusa 3 :a rievdadeamis Addojuvvon Helssegis golggotmánu 14 beaivve 2010 Stáhtaráđi mearrádusa mielde, mii lea dahkkon birasministeriija áššemeannudeamis, rievdaduvvo goaskimiid boazodollui dagahan vahágiid buhttemis ođđajagemánu 3 beaivve 2002 addojuvvon ásahusa (8/2002) 3 :a 1 momeanta, dakkárin go dat lea ásahusas 741/2009, čuovvovaččat: 3 Buhtadusa mearri Buhtadusa ruhtamearri vuođđuduvvá rehkenaston vahága árvui geardumiin 2 momeanttas, 4 :a 2 momeanttas dahje 5 :a 1 momeanttas dárkkuhuvvon gerddoniin. Rehkenaston vahága árvu gerddoniin okta lea 577 euro. Dát ásahus boahtá fápmui golggotmánu 29 beaivve 2010. Helssegis golggotmánu 14 beaivve 2010 Visteministtar Jan Vapaavuori Ráđđehusčálli Heikki Korpelainen
2868 Liite Inarinsaamenkielinen käännös Nr 880 Staatârääđi asâttâs kuáskimij puásuituálun tovâttâm vahâgij sajanmäksimist adelum asâttâs 3 nubástutmist Adelum Helsigist 14 peeivi roovvâdmáánu 2010 Staatârääđi miärádâs miäldásávt, mii lii toohum pirâsministeriö oovdânpyehtimist, nubástuttoo kuáskimij puásuituálun tovâttâm vahâgij sajanmäksimist 3 peevi uđđâivemáánu 2002 adelum asâttâs (8/2002) 3 1 moomeent, tagarin ko tot lii asâttâsâst 741/2009, čuávvoht: 3 Sajanmáávsu meeri Sajanmáávsu ruttâmeeri vuáđuduvá reekkiglâš vaahâg áárvun, mii lii kerdum 2 momentist, 4 2 momentist tâi 5 1 momentist uáivildum kiärduttâssáin. Reekkiglâš vaahâg árvu kiärduttâssáin ohtâ lii 577 eurod. Taat asâttâs puátá vuáimán 29 peeivi roovvâdmáánu 2010. Helsigist 14 peeivi roovvâdmáánu 2010 Aassâmviäsuminister Jan Vapaavuori Haldâttâsčällee Heikki Korpelainen
2869 Liite Koltansaamenkielinen käännös Nr 880 Riikksåbbar asetõs kuä cǩǩmi puäʒʒtallu tue jjääm skääđai ko rvvemest u vddum asetõõzz 3 :z mu ttmest U vddum He lssnest kålggmannu 14 peei v 2010 Riikksåbbar tu mmstõõ mie ldd, kåå tt lij rajjum pirrõsministeeria čuä jtõõzzâst, mu tteet kuä cǩǩmi puäʒʒtallu tue jjääm skääđai ko rvvemest ođđee jjmannu 3 peei v 2002 u vddum asetõõzz (8/2002) 3 1 momeentt, nåkamnallšemen ko tõt lij asetõõzzâst 741/2009, nääi taa: 3 Ko rvvõõzz mie rr Ko rvvõõzz teä ǧǧmeä r vuâđđan lij la sǩǩeemnallšem skääđ ärvv ǩeârdduum 2 momenttist, 4 :z 2 momenttist le be 5 :z 1 momenttist mie rruum ǩeârddõõzzin. La sǩǩeemnallšem skääđ ärvv ǩeârddõõzzin õhtt lij 577 eurrod. Tät asetõs šâdd viõ ǩǩe kålggmannu 29 peei v 2010. He lssnest kålggmannu 14 peei v 2010 Aassâmpõrttminister Jan Vapaavuori Halltõspiizar Heikki Korpelainen
2870 N:o 881 Valtiovarainministeriön asetus Lapset ja luovuus-juhlarahasta Annettu Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2010 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään metallirahasta 27 päivänä maaliskuuta 1998 annetun lain(216/1998) 1 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 378/2002: 1 Vuonna 2010 lyödään Lapset ja luovuus -aiheinen 20 euron juhlaraha. 2 Juhlaraha on hopeaseosta, jonka painosta 925 promillea on hopeaa ja 75 promillea kuparia. Pitoisuudet saavat vaihdella enintään ±10promilleyksikköä. 3 Juhlarahan halkaisija on 38,61 ± 0,1 millimetriäjapaino33,62 ±0,5grammaa. Enintään 5 prosenttia rahoista saa poiketa halkaisijastaan enemmän kuin ± 0,1 millimetriä. 4 Juhlarahan kuvat ja kirjoitukset laakapinnoilla on sijoitettu siten, että rahoja kirjan lehden tavoin käännettäessä kumpikin puoli on oikein päin. Rahassa on sen suunnitelleen taiteilijan sukunimen alkukirjain M sekä Suomen Rahapaja Oy:n tunnus. 5 Juhlaraha on seuraavan selitelmän ja kuvan mukainen. Rahan arvopuolella on poika, joka pitelee käsissään kuuta esittävää palloa. Pojan vieressä on Leijonan tähtikuvio. Teksti SUOMI FINLAND ja arvomerkintä 20 ovat oikeassa alareunassa. Rahan tunnuspuoli kuvaa kuuta, jonka pinnassa on lapsen jalanjälkiä. Oikeassa reunassa on maapallo, jonka vesistöt ovat sinisiä. Vuosiluku 2010 on rahan alareunassa. 6 Osa juhlarahoista lyödään erikoislyöntinä, jolloin rahoissa on peilikiiltoinen pohja ja mattapintainen kuvio.
N:o 881 2871 7 Juhlarahojen tarkemmat yksityiskohdat ilmenevät Suomen Rahapaja Oy:n hallussa olevista perusmalleista ja-työkaluista. 8 Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä lokakuuta 2010. Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2010 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallitusneuvos Raine Vairimaa
JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 874 881, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2010 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1237-3419