Valtioneuvoston asetus syyttäjälaitoksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) nojalla: 1 luku Valtakunnansyyttäjänvirasto 1 Valtakunnansyyttäjänviraston organisaatio Valtakunnansyyttäjänvirastossa on yksiköitä, joista määrätään tarkemmin viraston työjärjestyksessä. Valtakunnansyyttäjä määrää yksiköiden päälliköinä toimivat valtionsyyttäjät. 2 Henkilöstö Valtakunnansyyttäjänvirastossa on valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän virka sekä valtionsyyttäjän virkoja. Lisäksi virastossa voi olla kihlakunnansyyttäjän virkoja ja muita sen toiminnan edellyttämiä virkoja. 3 Valtionsyyttäjän hallinnolliset tehtävät Sen lisäksi, mitä muualla säädetään valtionsyyttäjän tehtävistä, valtionsyyttäjä avustaa valtakunnansyyttäjää syyttäjäntoiminnan ohjauksessa, kehittämisessä ja seurannassa. 4 Kelpoisuusvaatimukset Syyttäjien kelpoisuusvaatimuksista säädetään syyttäjälaitoksesta annetussa laissa. 5 Nimittäminen Neuvottelevan virkamiehen ja ylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Henkilöstöpäällikön, koulutuspäällikön, tietopalvelupäällikön ja viestintäpäällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Syyttäjien nimittämisestä Valtakunnansyyttäjänvirastoon säädetään syyttäjälaitoksesta annetussa laissa. Muun Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiehen nimittää Valtakunnansyyttäj änvirasto. 6 Nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseen Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäj än nimittämisessä määräaikaiseen virkasuhteeseen sovelletaan valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 20 :ää. Valtionsyyttäjän nimittää enintään vuoden mittaiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen Valtakunnansyyttäjänvirasto. Valtionsyyttäjän nimittää yli vuoden mittaiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen oikeusministeriö. Muun Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiehen nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen Valtakunnansyyttäjänvirasto. 7 Virkavapaus
2 Virkavapauden valtakunnansyyttäjälle ja apulaisvaltakunnansyyttäjälle myöntää oikeusministeriö. Virkavapauden muulle Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiehelle myöntää Valtakunnansyyttäj änvirasto. 2 luku Syyttäjänvirastot 8 Tulosohjaus Syyttäjänviraston tulosohjauksesta vastaa Valtakunnansyyttäj änvirasto. Syyttäjänvirastojen 9 toimialueet ja päätoimipaikat Syyttäjänvirastojen toimialueet ja päätoimipaikat ovat: 1) Helsingin syyttäjänviraston toimialueena on Helsinki, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä; 2) Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Karjalohja, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Sammatti, Siuntio ja Vihti, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Espoossa; 3) Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Pyhtää, Sipoo ja Vantaa, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Vantaalla; 4) Kanta-Hämeen syyttäjänviraston toimialueena ovat Kanta-Hämeen maakuntaan kuuluvat kunnat sekä Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pomainen ja Tuusula, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Järvenpäässä; 5) Salpausselän syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntiin kuuluvat kunnat lukuun ottamatta Pyhtäätä, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Kouvolassa; 6) Länsi-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Satakunnan ja Varsinais- Suomen maakunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Turussa; 7) Pirkanmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Pirkanmaan maakuntaan kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Tampereella; 8) Pohjanmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Vaasassa; 9) Keski-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Keski-Suomen maakuntaan kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Jyväskylässä; 10) Itä-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Mikkelissä; 11) Oulun syyttäjänviraston toimialueena ovat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Oulussa; sekä 12) Lapin syyttäjänviraston toimialueena ovat Lapin maakuntaan kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Rovaniemellä. Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänviraston toimialueesta ja päätoimipaikasta säädetään syyttäjälaitoksesta annetun lain 18 :ssä. 10 Henkilöstö Syyttäjänvirastossa on johtavan kihlakunnansyyttäjän virka ja kihlakunnansyyttäjän virkoja sekä hallintosihteerin virka. Lisäksi virastossa voi olla muita sen toiminnan edellyttämiä virkoja. 11 Apulaispäällikkö Valtakunnansyyttäjänvirasto määrää syyttäjänviraston esityksestä kihlakunnansyyttäjän toimimaan syyttäjänviraston apulaispäällikkönä. Määräys annetaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan.
3 Johtavan kihlakunnansyyttäjän ja apulaispäällikön välisestä tehtävien jaosta sekä apulaispäällikön tehtävistä määrätään syyttäjänviraston työj ärjestyksessä. 12 Kihlakunnansyyttäjän hallinnolliset tehtävät Sen lisäksi, mitä muualla säädetään kihlakunnansyyttäjän tehtävistä, kihlakunnansyyttäjä hoitaa hallinnolliset tehtävät, jotka hänelle erikseen määrätään. Erikois- ja 13 avainsyyttäjätehtävät Valtakunnansyyttäjänvirasto voi syyttäjänviraston esityksestä nimetä syyttäjän toimimaan oman erikoistumisalueensa erikois- tai avainsyyttäjätehtävissä. Määräys annetaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Erikois- tai avainsyyttäjätehtäviin nimetyn syyttäjän tehtävänä on syyttäjätehtäviensä lisäksi osallistua syyttäjien kouluttamiseen ja muutenkin oman erikoistumisalueensa valtakunnalliseen koordinointiinja ohjaukseen. 14 Apulaissyyttäjä Syyttäjänvirastossa voi olla määräaikaisessa virkasuhteessa syytt_äjänte:htäviin koulutettavia apuluissyyttäjiä. Johtava kihlakunnansyyttäjä määrää apulaissyyttäj än. hoidettavaksi annettavat rikosasiat harjoittelujakson vaiheen ja asian vaativuuden mukaan. Apulaissyyttäjän perehdyttäminen, ohjaaminen ja tehtävät tulee järjestää siten, että hän saa monipuolisen ja kehittävän koulutuksen. 15 Kihlakunnansyyttäjän kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset Siitä poiketen, mitä julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2004) 6 :n 1 momentissa säädetään, on: 1) Helsingin syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kolmeen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito; 2) Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kolmeen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito; 3) Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kolmeen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito; 4) Länsi-Suomen syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kahteen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito; sekä 5) Pohjanmaan syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena viiteen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. 16 Nimittäminen Syyttäjien nimittämisestä syyttäjänvirastoon säädetään syyttäjälaitoksesta annetussa laissa. Muun syyttäjänviraston virkamiehen nimittää syyttäjänvirasto. 17 Nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseen Johtavan kihlakunnansyyttäjän nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen Valtakunnansyyttäjänvirasto. Kihlakunnansyyttäjän nimittämisessä määräaikaiseen virkasuhteeseen sovelletaan valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 20 :ää.
4 Muun syyttäjänviraston virkamiehen nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen syyttäjänvirasto. 18 Virkavapaus Virkavapauden johtavalle kihlakunnansyyttäjälle myöntää Valtakunnansyyttäjänvirasto. Virkavapauden muulle syyttäjänviraston virkamiehelle myöntää syyttäjänvirasto. Valtakunnansyyttäjä määrää syyttäjät, jotka toimivat tutkinnanjohtajana poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnassa. Valtakunnansyyttäjänvirasto ohjaa poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtavien syyttäjien toimintaa koko maassa. 22 Virkamerkki Päätösvalta 19 eräissä henkilöstöä koskevissa asioissa Syyttäjälle annetaan Valtakunnansyyttäjänviraston vahvistama virkamerkki. Virkamerkki on pidettävä virantoimituksessa mukana ja vaadittaessa esitettävä. Johtavan kihlakunnansyyttäjän, kihlakunnansyyttäjän ja apulaissyyttäjän irtisanomisesta, virkasuhteen muuttamisesta osaaikaiseksi, virkasuhteen purkamisesta, 10- mauttamisesta ja virantoimituksesta pidättämisestä sekä heille annettavasta varoituksesta päättää Valtakunnansyyttäjänvirasto. 20 Sivutoimi Sivutoimiluvan johtavalle kihlakunnansyyttäjälle, kihlakunnansyyttäjälle ja apulaissyyttäjälle myöntää Valtakunnansyyttäjänvirasto. Syyttäjän on tehtävä muusta kuin lupaa edellyttävästä sivutoimesta ilmoitus Valtakunnansyyttäjänvirastolle. 4 luku Voimaantulo 23 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tämän asetuksen säännöksiä virkaan tai virkasuhteeseen nimittämisestä ja tehtävään määräämisestä sovelletaan, jos asia tulee vireille tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. 3 luku Erinäiset säännökset 21 Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinnanjohtajan mäårääminen
OIKEUSMINISTERIÖ hallitussihteeri Juho Martikainen Muistio 24.5.2011 Liite EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SVYTT ÄJÄLAITOKSESTA 1 Yleisperustelut Eduskunta on hyväksynyt lain syyttäjälaitoksesta (439/2011). Tasavallan presidentti on 13.5.2011 vahvistanut lain tulemaan voimaan 1.1.2012. Lailla kumotaan kolme syyttäjälaitosta koskevaa lakia eli yleisistä syyttäjistä annettu laki (199/1997), kihlakunnansyyttäjästä annettu laki (195/1996) ja Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänvirastosta annettu laki (872/1977). Yleisistä syyttäjistä annetun lain ja kihlakunnansyyttäjästä annetun lain nojalla on annettu valtioneuvoston asetus syyttäjänvirastosta (88/2007) ja asetus valtakunnansyyttäjänvirastosta (209/2007). Lisäksi syyttäjänvirastojen toimialueista ja päätoimipaikoista on annettu valtioneuvoston asetus (89/2007). Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirastosta annetun lain nojalla on annettu asetus Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirastosta (1016/2007). Syyttäjänvirastojen palvelutoimistoista on annettu oikeusministeriön asetus (1375/2010). Myös nämä asetukset kumoutuvat 1.1.2012. Syyttäjälaitoksesta annetulla lailla uudistetaan syyttäjälaitosta koskeva lainsäädäntö selkeäksi ja johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi, joka vastaa myös perustuslain asettamia vaatimuksia. Keskeisiltä osiltaan uusi laki vastaa sisällöltään voimassa olevaa lainsäädäntöä. Sisällöllisesti keskeisin muutos on paikallissyyttäjien toimivallan laajentaminen koko maahan. Laissa säädetään syyttäjistä, syyttäjien tehtävistä, syyttäjien toimivallasta ja syyttäjälaitoksen organisaatiosta. Syyttäjälaitokseen kuuluvat Valtakunnansyyttäjänvirasto keskusvirastona ja alueelliset syyttäjänvirastot. Laissa on säännöksiä virastojen tehtävistä sekä virkamiesoikeudellista sääntelyä muun muassa syyttäjien nimittämisestä ja kelpoisuudesta. Lakiin sisältyy asetuksenantovaltuuksia, jotka koskevat pääasiassa syyttäjälaitoksen organisaatiota ja henkilöstöä. Myös lain asetuksenantovaltuuksia on täsmennetty perustuslain edellyttämälle tasolle. Asetuksenantovaltuuksien sisältöä käsitellään tarkemmin yksityiskohtaisissa perusteluissa. Ehdotettu valtioneuvoston asetus syyttäjälaitoksesta korvaisi aiemman lainsäädännön nojalla annetut valtioneuvoston asetukset. Syyttäjänvirastojen palvelutoimistoista säädettäisiin edelleen oikeusministeriön asetuksella syyttäjälaitoksesta annetun lain 17 :n 3 momentin nojalla. Asetustasoinen sääntely on ollut hajallaan useissa asetuksissa, ja siitä syystä se on ollut osin päällekkäistä ja hajanaista. Nyt ehdotetaan, että asetustasoinen sääntely koottaisiin yhteen valtioneuvoston asetukseen. Ehdotuksella selkeytettäisiin ja yhtenäistettäisiin asetustasoinen sääntely. Sisällöltään asetus vastaisi pitkälti nykyisiä asetuksia, mutta siihen tehtäisiin joitain toimivaltaa koskevia muutoksia, joita käsitellään tarkemmin yksityiskohtaisissa perusteluissa. Asetukseen myös lisättäisiin joitakin säännöksiä muun muassa syyttäjien toimimisesta erikois- ja avainsyyttäjätehtävissä. Joitakin nykyisin asetustasolla olevia säännöksiä on nostettu syyttäjälaitoksesta annettuun lakiin, koska niiden on katsottu
2 edellyttävän lakitasoista sääntelyä. Tällaisia säännöksiä ovat esimerkiksi syyttäjän varallaolo ja syyttäjän toimiminen asiamiehenä tai avustajana. 2 Yksityiskohtaiset perustelut Asetuksen 1 luvussa säädettäisiin Valtakunnansyyttäjänvirastosta. 1. Valtakunnansyyttäjänviraston organisaatio. Syyttäjälaitoksesta annetun lain 8 :ssä säädetään Valtakunnansyyttäjänviraston organisaatiosta. Pykälän 1 momentin mukaan virastoa johtaa valtakunnansyyttäjäja hänen apunaan ja sijaisenaan toimii apulaisvaltakunnansyyttäjä. Pykälän 2 momentin nojalla valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin Valtakunnansyyttäjänviraston organisaatiosta. Ehdotetussa asetuksen 1 :ssä säädettäisiin Valtakunnansyyttäjänviraston organisaatiosta. Virastossa olisi yksiköitä, joista määrätään tarkemmin viraston työjärjestyksessä. Valtakunnansyyttäjä määräisi valtionsyyttäjät, jotka toimivat yksiköiden päällikköinä. Täsmällisempi sääntely viraston työskentelystä annettaisiin syyttäjälaitoksesta annetun lain 16 :n mukaisesti viraston työjärjestyksellä. Säännös vastaisi valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen 2 :ää, mutta siinä ei enää säädettäisi viraston yksiköiden nimiä, vaan niistä päätettäisiin viraston työjärjestyksessä. 2. Henkilöstö. Syyttäjälaitoksesta annetun lain 8 :n 2 momentin nojalla ehdotetussa asetuksen 2 :ssä säädettäisiin Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä. Virastossa olisi valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän virka sekä tarvittava määrä valtionsyyttäjän virkoja. Näiden lisäksi virastossa voisi olla kihlakunnansyyttäjän virkoja esimerkiksi poliisirikosasioiden koordinointia varten. Virastossa voisi olla myös muita tarvittavia virkoja esimerkiksi hallintotehtäviä varten. Säännös vastaisi pääosin valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen 7 :ää. Muutoksena aiempaan mainittaisiin mahdollisuus nimittää Valtakunnansyyttäjänvirastoon kihlakunnansyyttäjiä tiettyjä valtakunnallisia tehtäviä varten. 3. Valtionsyyttäjän hallinnolliset tehtävät. Syyttäjälaitoksesta annetun lain 32 :n nojalla valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin syyttäjien hallinnollisista tehtävistä. Ehdotetussa asetuksen 3 :ssä säädettäisiin, että laissa säädettyjen syyttäjäntehtävien lisäksi valtionsyyttäjien tehtävänä olisi avustaa valtakunnansyyttäjää syyttäjäntoiminnan ohjaamisessa, kehittämisessä ja seurannassa. Tähän kuuluisivat Valtakunnansyyttäjänvirastossa hoidettavat koko syyttäjälaitosta koskevat hallinnolliset tehtävät ja varsinaisen syyttäjäntoiminnan ohjaus. Valtionsyyttäjät osallistuisivat näihin tehtäviin valtakunnansyyttäjän määräämällä tavalla sen lisäksi, että heidän hoidettavakseen kuuluvat syyttäjälaitoksesta annetun lain 12 :n nojalla yhteiskunnan kannalta merkittävimmät syyteasiat. Säännös vastaisi valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen 7 a :ää. 4. Kelpoisuusvaatimukset. Syyttäjälaitoksesta annetun lain 13 :ssä säädetään Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimivien syyttäjien kelpoisuudesta. Syyttäjien kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisenja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Pykälän 3 momentin mukaan viraston muiden virkamiesten kelpoisuudesta voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.
3 Ehdotetussa asetuksen 4 :ssä säädettäisiin Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista siltä osin kuin niistä ei säädetä syyttäjälaitoksesta annetussa laissa. Tämä todettaisiin pykälän 1 momentissa. Vastaavanlainen säännös on myös valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen 8 :ssä. Pykälän 2 momentin mukaan viraston neuvottelevan virkamiehen ja ylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena olisi ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto lukuun ottamatta kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintoa. Kelpoisuusvaatimus olisi sama kuin syyttäjillä, koska neuvotteleva virkamies ja ylitarkastaja voivat yksittäistapauksissa hoitaa myös syyttäjäntehtäviä valtakunnansyyttäjän määräyksestä. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että henkilöstöpäällikön, koulutuspäällikön, tietopalvelupäällikön ja viestintäpäällikön kelpoisuusvaatimuksena olisi ylempi korkeakoulututkinto. Muille viraston virkamiehille ei säädettäisi erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. 5. Nimittäminen. Syyttäjälaitoksesta annetun lain 14 :ssä säädetään Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiesten nimittämisestä. Pykälän 1 ja 2 momenteissa säädetään valtakunnansyyttäj än, apulaisvaltakunnansyyttäj än ja valtionsyyttäjien nimittämisestä. Pykälän 3 momentin nojalla muiden viraston virkamiesten nimittämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ehdotetussa asetuksen 5 :ssä säädettäisiin Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstön nimittämisestä syyttäjiä lukuun ottamatta. Tämä todettaisiin pykälän 1 momentissa. Ehdotetun säännöksen mukaan muut virkamiehet Valtakunnansyyttäjänvirasto nimittäisi itse. Säännös poikkeaisi valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen 9 :stä siten, että nimitystoimivalta olisi Valtakunnansyyttäjänvirastolla eikä suoraan valtakunnansyyttäjällä kuten nykyisin. Ratkaisu vastaisi uudessa lainsäädännössä omaksuttua sääntelytekniikkaa, jossa päätöstoimivalta hallinnollisissa asioissa on virastolla. 6. Nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseen. Valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 20 :ssä säädetään virkamiesten nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen. Pykälän 3 momentin nojalla määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisestä voidaan asetuksella säätää virkamiesasetuksesta poikkeavasti. Ehdotetussa asetuksen 6 :ssä säädettäisiin Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiesten nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen. Pykälän 1 momentin mukaan valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän nimittämisessä määräaikaiseen virkasuhteeseen sovellettaisiin valtion virkamiesasetuksen 20 :ää. Tältä osin sääntely vastaisi nykyistä. Pykälän 2 momentin mukaan virasto nimittäisi itse valtionsyyttäjän enintään vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen kuten nykyisinkin. Yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen valtionsyyttäjän nimittäisi oikeusministeriö. Tällä hetkellä tällaisista nimityksistä päättää valtioneuvosto valtion virkamiesasetuksen 20 :n nojalla.
4 virkasuh- Pykälän 3 momentin mukaan muut virkamiehet nimittäisi määräaikaiseen teeseen Valtakunnansyyttäjänvirasto kuten nykyisinkin. 7. Virkavapaus. Valtion virkamiesasetuksen 21 :ssä säädetään virkavapauden myöntämisestä virkamiehelle. Pykälän 2 momentin mukaan asetuksella voidaan säätää virkamiesasetuksesta poikkeavasti. Ehdotetussa asetuksen 7 :ssä säädettäisiin virkavapauden myöntämisestä Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiehille. Sääntely poikkeaisi pääosin virkamiesasetuksesta. Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan virkavapauden valtakunnansyyttäjälle ja apulaisvaltakunnansyyttäjälle myöntäisi oikeusministeriö. Säännös vastaisi muuten virkamiesasetusta, mutta myös valtakunnansyyttäjän virkavapaudesta päättäisi aina oikeusministeriö. Virkamiesasetuksen 21 :n nojalla yli vuoden virkavapauden valtakunnansyyttäjälle myöntäisi valtioneuvosto. Sääntely muuttuisi myös voimassa olevaan valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen 10 :ään nähden. Sen nojalla valtakunnansyyttäjä on voinut päättää alle 30 päivän mittaisen virkavapauden ottamisesta itse, alle vuoden virkavapauden on myöntänyt oikeusministeriö ja yli vuoden valtioneuvosto. Muille viraston virkamiehille virkavapauden myöntäisi Valtakunnansyyttäjänvirasto. Tältäkin osin toimivalta siirrettäisiin kokonaisuudessaan Valtakunnansyyttäjänvirastolle riippumatta siitä, kuinka pitkä virkavapaus olisi kyseessä. Asetuksen 2 luvussa säädettäisiin syyttäjänvirastoista. Säännökset koskisivat syyttäjänvirastoja sekä Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänvirastoa. 8. Tulosohjaus. Ehdotetussa asetuksen 8 :ssä säädettäisiin, että Valtakunnan syyttäjänvirasto vastaisi syyttäjänvirastojen tulosohjauksesta. Säännös vastaisi syyttäjänvirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 :ää. 9. Syyttäjänvirastojen toimialueet ja päätoimipaikat. Syyttäjälaitoksesta annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan syyttäjänvirastojen toimialueet muodostuvat yhdestä tai useammasta kunnasta. Pykälän 3 momentin nojalla virastojen toimialueista ja päätoimipaikoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ehdotetussa asetuksen 9 :ssä säädettäisiin syyttäjänvirastojen toimialueista ja päätoimipaikoista. Nykyisin niistä säädetään valtioneuvoston asetuksessa syyttäjänvirastojen toimialueista ja päätoimipaikoista. Uutta sääntelyä ei enää tehtäisi erillisellä asetuksella. Virastojen toimialueet ja päätoimipaikat säilyisivät pääosin nykyisellään. Toimialuejaon perusteena ei kuitenkaan enää käytettäisi kihlakuntajakoa, vaan toimialueet muodostuisivat yhdestä tai useammasta kunnasta. Koska virastojen toimialueet noudattavat pääosin maakuntajakoa, säännöksessä käytettäisiin pohjana maakuntajakoa. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa säädettäisiin, että Helsingin syyttäjänviraston toimialueena olisi Helsinki ja sen päätoimipaikka olisi Helsingissä. Momentin 2 kohdassa säädettäisiin, että Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena olisivat Espoo, Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Viraston päätoimipaikka olisi Espoossa.
5 Momentin 3 kohdassa säädettäisiin, että Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena olisivat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Pyhtää, Sipoo ja Vantaa. Viraston päätoimipaikka olisi Vantaalla. Syyttäjänviraston toimialue muuttuisi siten, että Pyhtää siirrettäisiin Salpausselän syyttäjänviraston toimialueesta Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastoon. Näin tehtäisiin siksi, että käräjäoikeuksien tuomiopiirijaossa Pyhtää kuuluu Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin, joka muuten kattaa Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueeseen kuuluvat kunnat. Käytännössä jo nyt on syyttäjänvirastojen välillä sovittu, että Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston syyttäjät hoitavat Pyhtään kunnan jutut. Momentin 4 kohdassa säädettäisiin, että Kanta-Hämeen syyttäjänviraston toimialueena olisivat Kanta-Hämeen maakuntaan kuuluvat kunnat sekä Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Viraston päätoimipaikka olisi Järvenpäässä. Momentin 5 kohdassa säädettäisiin, että Salpausselän syyttäjänviraston toimi alueena olisivat Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson maakuntiin kuuluvat kunnat lukuun ottamatta Pyhtäätä, joka siirrettäisiin Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueeseen. Viraston päätoimipaikka olisi Kouvolassa. Momentin 6 kohdassa säädettäisiin, että Länsi-Suomen syyttäjänviraston toimialueena olisivat Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntiin kuuluvat kunnat. Viraston päätoimipaikka olisi Turussa. Momentin 7 kohdassa säädettäisiin, että Pirkanmaan syyttäjänviraston toimi alueena olisivat Pirkanmaan maakuntaan kuuluvat kunnat. Viraston päätoimipaikka olisi Tampereella. Momentin 8 kohdassa säädettäisiin, että Pohjanmaan syyttäjänviraston toimi alueena olisivat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat. Viraston päätoimipaikka olisi Vaasassa. Momentin 9 kohdassa säädettäisiin, että Keski-Suomen syyttäjänviraston toimialueena olisivat Keski-Suomen maakuntaan kuuluvat kunnat. Viraston päätoimipaikka olisi Jyväskylässä. Momentin lo kohdassa säädettäisiin, että Itä-Suomen syyttäjänviraston toimi alueena olisivat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntiin kuuluvat kunnat. Viraston päätoimipaikka olisi Mikkelissä. Momentin 11 kohdassa säädettäisiin, että Oulun syyttäjänviraston toimi alueena olisivat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat. Viraston päätoimipaikka olisi Oulussa. Momentin 12 kohdassa säädettäisiin, että Lapin syyttäjänviraston toimi alueena olisivat Lapin maakuntaan kuuluvat kunnat. Viraston päätoimipaikka olisi Rovaniemellä. Pykälän 2 momentissa viitattaisiin syyttäjälaitoksesta annetun lain 18 :ään, jossa säädetään Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänviraston toimialueesta. Pykälän mu-
6 kaan Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänviraston toimialueena on Ahvenanmaan maakunta ja sen päätoimipaikka on Maarianhaminassa. 10. Henkilöstö. Ehdotetussa asetuksen 10 :ssä säädettäisiin syyttäjänviraston henkilöstöstä vastaavasti kuin asetuksen 2 :ssä säädettäisiin Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä. Syyttäjänvirastossa olisi johtavan kihlakunnansyyttäjän virka ja kihlakunnansyyttäjän virkoja sekä hallinto sihteerin virka. Hallintosihteeri toimisi sihteerien esimiehenä. Erillisiä apulaissyyttäjän virkoja ei enää olisi, koska apulaissyyttäjien koulutusjärjestelmää on uudistettu. Virastossa voisi olla myös muita sen toiminnan edellyttämiä virkoja. 11. Apulaispäällikkö. Syyttäjälaitoksesta annetun lain 17 :n mukaan jokaisessa virastossa on vähintään yksi apulaispäällikkö, joka toimii johtavan kihlakunnansyyttäjän apuna. Lain 32 :n 1 momentin nojalla asetuksella voidaan säätää myös muista syyttäjien hallinnollisista tehtävistä. Asetuksen 11 :ssä säädettäisiin, että syyttäjänviraston apulaispäällikön määräisi Valtakunnansyyttäjänvirasto syyttäjänviraston esityksestä. Apulaispäällikön määräys annettaisiin enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Pykälän 2 momentin mukaan tehtävienjaosta johtavan kihlakunnansyyttäjän ja apulaispäällikön välillä määrättäisiin viraston työjärjestyksessä. 12. Kihlakunnansyyttäjän hallinnolliset tehtävät. Syyttäjälaitoksesta annetun lain 20 :ssä säädetään, että kihlakunnansyyttäjän tehtävänä on hoitaa syyttäjänviraston toimialueen syyteasioita ja muita hänelle erikseen määrättyjä syyteasioita. Näiden varsinaisten syytetehtävien lisäksi kihlakunnansyyttäjillä voi olla erilaisia hallinnollisia tehtäviä esimerkiksi syyttäjälaitoksen kehittämishankkeissa. Lain 32 :n nojalla valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin syyttäjien hallinnollisista tehtävistä. Ehdotetussa asetuksen 12 :ssä säädettäisiin, että kihlakunnansyyttäjälle voitaisiin antaa syytetehtävien lisäksi muita tehtäviä. Säännös olisi uusi verrattuna nykyiseen. 13. Erikois- ja avainsyyttäjätehtävät. Pykälässä säädettäisiin kihlakunnansyyttäjien tehtävistä erikois- ja avainsyyttäjinä. Säännös olisi uusi verrattuna nykyiseen asetukseen. Pykälän 1 momentin mukaan Valtakunnansyyttäjänvirasto voisi syyttäjänviraston esityksestä määrätä syyttäjän toimimaan oman erikoistumisalueensa erikois- tai avainsyyttäjänä. Määräys annettaisiin enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Aikaisemmin erikoissyyttäjä on voinut saada määräyksen myös toistaiseksi. Tällaiset määräykset jatkuisivat toistaiseksi, koska asetusta sovellettaisiin vain uusiin määräyksiin. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin erikois- ja avainsyyttäjien tehtävistä. He toimisivat erikoistumisalueensa kouluttajina ja osallistuisivat valtakunnalliseen koordinointiin ja ohjaukseen. 14. Apulaissyyttäjä. Pykälässä säädettäisiin apulaissyyttäjistä. Säännös vastaisi pitkälti nykyistä syyttäjänvirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen 13 :ää, mutta siinä on otettu huomioon apulaissyyttäjien koulutusjärjestelmässä tehdyt muutokset.
7 Pykälän 1 momentin mukaan apulaissyyttäjät olisivat määräaikaisessa virkasuhteessa syyttäjänvirastoon. Erillisiä apulaissyyttäjän virkoja ei enää olisi. Tehtävän koulutuksellisesta luonteesta johtuen säännöksessä säädettäisiin, että johtava kihlakunnansyyttäjä määräisi apulaissyyttäjän hoidettavaksi annettavat asiat ja, että tässä tulisi ottaa huomioon harjoittelujakson vaihe ja asian vaativuus. Pykälän 2 momentin mukaan apulaissyyttäjälle pitäisi järjestää sellaista perehdytystä, ohjausta ja työtehtäviä, että hän saisi monipuolisen ja kehittävän koulutuksen syyttäjäntehtäviin. 15. Kihlakunnansyyttäjän kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset. Julkisyhteisöjen henkilöstöitä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :ssä säädetään henkilöstöltä edellytettävästä kielitaidosta. Pykälän 1 momentin mukaan valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Pykälän 3 momentin nojalla 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista voidaan poiketa valtioneuvoston asetuksella. Eräiden syyttäjänvirastojen toimialueilla ruotsinkielisten palveluiden turvaamiseksi syyttäjänvirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 :ssä on säädetty poikkeuksia edellä mainittuihin kielitaitovaatimuksiin. Myös ehdotetun asetuksen 15 :ssä olisi tällainen poikkeussäännös. Uusi säännös vastaisi pääosin nykyistä. Ruotsinkieltä taitavia syyttäjiä tulisi olla Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Länsi- Suomen ja Pohjanmaan syyttäjänvirastoissa. Muutoksena nykyiseen olisi se, että enää ei edellytettäisi yhdessäkään virastossa olevilta apulaissyyttäjiltä erityistä ruotsin kielen taitoa, koska erillisiä apulaissyyttäjänvirkoja ei olisi. Kuten nykyisinkin Helsingin syyttäjänvirastossa, Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa ja Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastossa kolmessa kihlakunnansyyttäjän virassa olisi kelpoisuusvaatimuksena ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito ja suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Länsi-Suomen syyttäjänvirastossa tällaisia virkoja olisi kaksi ja Pohjanmaan syyttäjänvirastossa viisi. 16. Nimittäminen. Syyttäjälaitoksesta annetun lain 22 :ssä säädetään johtavan kihlakunnansyyttäjän, kihlakunnansyyttäjänja apulaissyyttäjän nimittämisestä. Pykälän 2 momentin mukaan syyttäjänviraston muiden virkamiesten nimittämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ehdotetussa asetuksen 16 :ssä säädettäisiin syyttäjänviraston henkilöstön nimittämisestä syyttäjiä lukuun ottamatta. Tämä todettaisiin pykälässä. Pykälän nojalla syyttäjänviraston muun henkilöstön nimittäisi virasto itse. Säännös vastaisi nykyistä syyttäjänvirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 :ää. 17. Nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseen. Valtion virkamiesasetuksen 20 :ssä säädetään virkamiesten nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen. Pykälän 3 momentin nojalla määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisestä voidaan asetuksella säätää virkamiesasetuksesta poikkeavasti.
8 Ehdotetussa asetuksen 17 :ssä säädettäisiin määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisestä syyttäjänvirastossa. Pykälän 1 momentin mukaan johtavan kihlakunnansyyttäjän nimittäisi määräaikaiseen virkasuhteeseen Valtakunnansyyttäjänvirasto. Säännös vastaisi nykyistä. Kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisessä sovellettaisiin pykälän 2 momentin mukaan valtion virkamiesasetuksen 20 :ää. Sen mukaisesti nimittämisestä enintään vuoden mittaiseen virkasuhteeseen päättäisi syyttäjänvirasto ja nimittämisestä yli vuoden mittaiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen päättäisi Valtakunnansyyttäjänvirasto. Sääntely poikkeaisi nykyisestä siinä, ettei valtakunnansyyttäjällä enää olisi toimivaltaa ottaa yksittäistapauksissa ratkaistavakseen enintään vuoden mittaisia määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisasioita kuten syyttäjänvirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n 2 momentin nojalla nykyisin. Muutoksella yhtenäistettäisiin säänte1yä suhteessa valtion virkamiesasetukseen. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että syyttäjänviraston muut virkamiehet nimittäisi määräaikaiseen virkasuhteeseen syyttäjänvirasto. Apulaissyyttäjien osalta nimittämistoimivalta määräytyy syyttäjälaitoksesta annetun lain 22 :n nojalla, jossa säädetään, että apulaissyyttäjän nimittää syyttäjänvirasto. Tältä osin sääntely vastaisi nykyistä. 18. Virkavapaus. Valtion virkamiesasetuksen 21 :ssä säädetään virkavapauden myöntämisestä virkamiehelle. Pykälän 2 momentin mukaan asetuksella voidaan säätää virkamiesasetuksesta poikkeavasti. Ehdotetussa asetuksen 18 :ssä säädettäisiin virkavapauden myöntämisestä syyttäjänviraston henkilöstölle. Pykälän 1 momentin mukaan Valtakunnansyyttäjänvirasto myöntää virkavapauden johtavalle kihlakunnansyyttäjälle. Säännös vastaisi nykyistä. Pykälän 2 momentin mukaan muulle viraston virkamiehelle virkavapauden myöntäisi syyttäjänvirasto. Säännös poikkeaisi osittain nykyisestä, sillä nykyään yli vuoden mittaisen muun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden syyttäjälle myöntää Valtakunnansyyttäjänvirasto. 19. Päätösvalta eräissä henkilöstöä koskevissa asioissa. Valtion virkamiesasetuksessa säädetään muun muassa päätösvallasta virkamiehen irtisanomisessa, virasta pidättämisessä ja lomauttamisessa. Pääsääntöisesti päätösvalta on asianomaisella virastolla ja virastojen päälliköiden osalta ministeriöllä. Näistä pääsäännöistä voidaan asetuksella poiketa. Ehdotetussa 19 :ssä säädettäisiin, että syyttäjänvirastossa toimiville johtavalle kihlakunnansyyttäjälle, kihlakunnansyyttäjälle ja apulaissyyttäjälle annettavasta varoituksesta, irtisanomisesta, virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi, virkasuhteen purkamisesta, lomauttamisesta ja virantoimituksesta pidättämisestä päättää Valtakunnansyyttäjänvirasto. Virkamiesasetuksesta poiketen toimivalta näissä asioissa olisi Valtakunnansyyttäjänvirastolla eikä syyttäjänvirastolla. Sääntely vastaisi nykyistä. Muiden syyttäjälaitoksen virkamiesten osalta päätösvalta mainituissa asioissa määräytyisi virkamieslainsäädännön yleisten säännösten mukaisesti, joten ehdotetussa asetuksessa ei erikseen säädettäisi asiasta.
9 20. Sivutoimi. Valtion virkamiesasetuksen 18 :n mukaan sivutoimiluvan ministeriön virkamiehelle ja välittömästi ministeriön alaisen viraston päällikölle myöntää ministeriö ja muille virkamiehille se virasto, jonka palveluksessa tai alaisia he ovat. Toimivallasta on mahdollista myös säätää toisin. Ehdotetussa asetuksen 20 :ssä säädettäisiin, että sivutoimiluvan syyttäjänvirastossa toimivalle syyttäjälle myöntää Valtakunnansyyttäjänvirasto. Näillä syyttäjillä olisi velvollisuus ilmoittaa Valtakunnansyyttäjänvirastolle myös muusta kuin lupaa edellyttävästä sivutoimesta. Sääntely vastaisi tältä osin nykyistä. Muiden syyttäjälaitoksen virkamiesten osalta päätösvalta mainituissa asioissa määräytyisi virkamieslainsäädännön yleisten säännösten mukaisesti, joten ehdotetussa asetuksessa ei erikseen säädettäisi asiasta. Asetuksen 3 luvussa olisi erinäisiä koko syyttäjälaitosta koskevia säännöksiä. 3 Vaikutukset 21. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinnanjohtajan määrääminen. Pykälässä säädettäisiin menettelystä poliisin tekemäksi epäiltyjen rikosten tutkinnassa, jossa tutkinnanjohtajana toimii syyttäjä. Pykälän 1 momentin mukaan valtakunnansyyttäjä määräisi syyttäjät, jotka toimivat tutkinnanjohtajina kuten nykyisinkin. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että Valtakunnansyyttäjänvirasto ohjaa tutkinnanjohtajina toimivien syyttäjien toimintaa koko maassa. Uudella säännöksellä todettaisiin asetustasolla se, miten poliisirikosasioiden käsittely on järjestetty käytännössä. Jo nykyisin poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajien toiminnan ohjaamisen ja koordinoinnin yhteydessä Valtakunnansyyttäjänvirasto esikäsittelee poliisirikosasioita ja jakaa ne tutkinnanjohtajille taikka ratkaisee ne itse. Kaikki poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta koskevat rikosilmoitukset koko maasta siirretään näitä toimenpiteitä varten Valtakunnansyyttäjänvirastoon, jonne on sijoitettu määräaikaisesti 1-2 poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajan tehtäviä päätoimisesti hoitavaa kihlakunnansyyttäjää, sekä vastaava määrä heitä avustavia poliisimiehiä. Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimivat tutkinnanjohtajat voivat myös itse toimia poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajina. 22. Virkamerkki. Ehdotetussa asetuksen 22 :ssä säädettäisiin syyttäjille annettavasta virkamerkistä. Virkamerkin vahvistaisi Valtakunnansyyttäjänvirasto. Syyttäjän tulisi pitää virkamerkkiä mukanaan virantoimituksessa ja esittää se vaadittaessa. 23. Voimaantulo. Asetus tulisi voimaan samaan aikaan kuin syyttäjälaitoksesta annettu laki eli tammikuun 1 päivänä 2012. Asetuksen siirtymäsäännöksen mukaan sen säännöksiä virkaan tai virkasuhteeseen nimittämisestä ja tehtävään määräämisestä sovellettaisiin asioihin, jotka ovat tulleet vireille asetuksen voimaantulon jälkeen. Näin ollen esimerkiksi toistaiseksi annetut erikoissyyttäjämääräykset jatkuisivat edelleen toistaiseksi voimassaolevina ja ainoastaan uusissa määräyksissä noudatettaisiin 13 :ssä säädettyä neljän vuoden enimmäispituutta.
10 Ehdotuksella ei olisi merkittäviä taloudellisia tai organisatorisia vaikutuksia, koska se ei aiheuttaisi olennaisia muutoksia syyttäjälaitoksen toimintaan. Sääntelyn selkeyttäminen ja yhtenäistäminen parantaisi kuitenkin lainsäädännön ymmärrettävyyttä. Esityksellä ei olisi myöskään vaikutusta kansalaisten koske välittömästi kansalaisten oikeuksia. asemaan, koska sääntely ei 4 Asian valmistelu 5 Voimaantulo Asetusluonnos on valmisteltu oikeusministeriön työryhmässä, joka valmisteli syyttäjälaitosta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta (Syyttäjälaitoksen hallintoa koskevat säädökset, oikeusministeriön työryhmämietintö 2008:12). Asetusluonnosta on jatkovalmisteltu oikeusministeriössä yhteistyössä Valtakunnansyyttäjänviraston kanssa. Asetusluonnos on ollut lausuntokierroksella... Asetus tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012, samaan aikaan kuin syyttäjälaitoksesta annettu lakikin.