Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen

Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen Heikki Kallunki, Pekka Björk, Teija Forsman ja Arto Ryhänen Jätekukko Oy 2004

Sisällysluettelo: Sisällysluettelo:...1 1. Yhteenveto...2 2. Johdanto...4 2.1 Yhtiön toiminta...4 2.2 Keräyksen käynnistämiseen vaikuttaneet tekijät...5 2.2.1 Lainsäädäntö erilliskeräyksen taustalla...5 2.2.2 Muut tekijät...5 2.3 Hankkeen tavoitteet...6 2.4 Hankkeen rahoitus...6 3. Erilliskeräilyn järjestelyt...7 3.1 Tiedotus...7 3.1.1 Asuinkiinteistöt...7 3.1.2 Muut kuin asuinkiinteistöt...8 3.2 Keräysvälineet...9 3.2.1 Kuopio...9 3.2.2 Pieksämäki...10 3.3 Ajojärjestelyt...11 3.4 Biojätteen hyödyntäminen...11 4. Erilliskeräilyn toteutuminen...13 4.1 Kerätyn biojätteen määrä vuonna 2003...13 4.1.1 Kuopio...15 4.1.2 Pieksämäki...16 4.2 Erilliskeräykseen liittyneet ongelmat...16 4.3 Asiakkailta saatu palaute...18 4.4 Kuljetusurakoitsijalta ja biojätteen hyödyntäjiltä saatu palaute...18 4.5 Tutkimushankkeet...19 4.5.1 Kotitalouksissa syntyvän biojätteen keräysmenetelmän vaikutus biojätteen ominaisuuksiin...20 4.5.2 Biojätteen erilliskeräilyn järjestelyt kotitalouksissa...20 4.6 Ohjausryhmän toiminta...20 5. Erilliskeräily tulevaisuudessa...22 5.1 Erilliskeräilyn laajentaminen...22 5.2 Tiedotus...22 5.3 Keräysvälineet...22 5.4 Ajojärjestelyt...23 5.5 Biojätteen hyödyntäminen...23 Viitteet...23 1

1. Yhteenveto Jätekukko Oy käynnisti biojätteen erilliskeräilyn Kuopiossa, Pieksämäellä ja Pieksänmaan Naarajärven taajamassa 1.6.2003. Biojätteen erilliskeräilyn käynnistämisen taustalla oli ympäristönsuojelullisten näkökohtien lisäksi lainsäädännön vaatimukset kaatopaikalle sijoitettavan biohajoavan jätteen määrän vähentämisestä. Erilliskeräily järjestettiin asuinkiinteistöille, joilla oli vähintään 10 asuinhuoneistoa sekä kaupoille, suurkeittiöille yms. kiinteistöille, joiden arvioitu biojätekertymä oli vähintään 100 l/viikko. Biojätteen erilliskeräilyn käynnistyminen haluttiin tehdä jätteentuottajien kannalta mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Keräyksen piiriin kuuluville kiinteistöille toimitettiin keräysvälineet Jätekukko Oy:n toimesta viikkoa ennen keräyksen käynnistämistä. Lisäksi keräyksen piiriin tulleisiin asuntoihin ja muihin kiinteistöihin jaettiin tiedotusmateriaalia keräyksen käynnistymisestä, lajittelusta ja muusta sen vaatimista toimenpiteistä hyvissä ajoin ennen keräyksen käynnistymistä. Biojätteen erilliskeräilyssä biojäte kulkee seuraavan reitin: 1. Biojäte laitetaan keittiön biojäteastiassa olevaan biojätepussiin tai muuhun pakkaukseen 2. Pakatut biojätteet viedään kiinteistökohtaiseen biojäteastiaan 3. Biojäteauto käy tyhjentämässä biojäteastian yleensä kerran viikossa 4. Biojäteauto kuljettaa biojätekuorman Jätekukko Oy:n ylläpitämään Heinälamminrinteen jätekeskuksen siirtokuormausasemalle 5. Siirtokuormausasemalla biojätteet lastataan suurempiin kontteihin 6. Biojätteet kuljetetaan hyödyntäjälle, pääasiassa Joensuun Seudun Jätehuollon Oy:n biojätelaitokselle. 7. Biojätteestä tulee kompostimultaa ja energiaa Ensimmäisen puolen vuoden aikana biojätettä kerättiin noin 1700 tonnia, josta suurin osa Kuopiosta. Karkeasti arvioiden puolet biojätteestä syntyi asuinkiinteistöissä ja puolet muissa kuin asuinkiinteistöissä (yritykset, suurtalouskeittiöt). Kuopion asukkaista keräilyn piiriin kuului noin 70 %, Pieksämäen asukkaista noin 50 % ja nykyisen Pieksänmaan asukkaista noin 10 %. Biojätekertymä oli selvästi suurempi asukasta kohden Pieksämäen seudulla kuin Kuopiossa. 2

Keräyksen alkuvaiheessa saatujen kokemusten perusteella keittiöihin jaetut keräysastiat ja biojätepussit lisäävät lajittelua kotitalouksissa. Biojätteen erilliskeräily laajenee Jätekukon toimialueella lähivuosien aikana. Tässä hankkeessa saaduilla tiedoilla ja kokemuksilla on merkittävä rooli päätettäessä, millä tavalla ja millaisilla keräysvälineillä laajennus toteutetaan. 3

2. Johdanto Biohajoavaa jätettä on jäte, jota voidaan hajottaa biologisesti joko hapellisissa tai hapettomissa olosuhteissa. Hapellisissa olosuhteissa tapahtuva biologinen hajoaminen on kompostointia ja hapettomissa olosuhteissa tapahtuva hajoaminen on mädätystä. Molemmissa prosesseissa mikroorganismit hajottavat jätettä. Biohajoaviin jätteisiin luetaan kuuluvaksi esimerkiksi elintarvikejätteet, kasvi- ja puutarhajätteet ja lietteet sekä lanta. Biojäte -sanaa voidaan pitää biohajoavan jätteen alakäsitteenä ja sillä tarkoitetaan pääasiassa elintarvike- ja ruokajätteitä sekä puutarhajätteitä. Biojätteen hyödyntäminen ja sitä varten järjestetty biojätteen erilliskeräily on käynnistynyt Suomessa laajemmassa mittakaavassa 1990-luvulla. 2000-luvulla biojätteen hyödyntäminen on laajentunut ja laajenee entisestään alati tiukkenevan jätehuoltolainsäädännön ohjaamana. Jätekukon toiminta-alueella syntyy noin 40 000 tonnia yhdyskuntajätettä vuodessa. Tästä jätteestä on noin kolmannes biojätettä. Laskennallisesti biojätettä syntyy siis noin 13 000 tonnia vuodessa. Asukasta kohden tämä tekee noin 70 kg biojätettä / vuosi, joskin käytännössä vaihtelu on asukkaiden kesken hyvin suurta. 2.1 Yhtiön toiminta Jätekukko Oy on alueellinen kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka toiminta-alue käsitti 19 kuntaa vuonna 2003 (vuoden 2004 alusta lähtien osakaskuntien määrä on ollut 18 Pieksämäen maalaiskunnan, Virtasalmen ja Jäppilän yhdistyessä yhdeksi Pieksänmaan kunnaksi). Toimintaalueella on yhteensä noin 180 000 asukasta. Yhtiön toiminta-ajatuksena on toimia täyden palvelun palveluntuottajana osakaskunnilleen sekä niiden alueilla toimiville jätteentuottajille sekä kotitalouksille että yrityksille. Jätekukko tuottaa jätteiden kuljetuspalvelut kunnan järjestämänä kuljetuksena, jätteiden hyödyntämis- ja muut käsittelypalvelut, jätteen loppusijoituksen, tarpeelliset raportoinnit viranomaisille. Jäteneuvonta on tärkeä osa Jätekukon toimintaa. Jäteneuvonnalla pyritään vähentämään loppusijoitukseen menevän jätteen määrää ja haitallisuutta sekä auttamaan 4

kuntalaisia sekä yrityksiä toimivan ja tarkoituksenmukaisen jätehuollon järjestämisessä. Yhtiö kattaa toimintansa jätteentuottajilta perittävillä jätemaksuilla. 2.2 Keräyksen käynnistämiseen vaikuttaneet tekijät Biojätteen erilliskeräilyn käynnistämisen taustalla oli niin lainsäädännöllisiä kuin ympäristönsuojelullisiakin tekijöitä. 2.2.1 Lainsäädäntö erilliskeräyksen taustalla Euroopan neuvoston kaatopaikkadirektiivi (1999/31/EY) annettiin vuonna 1999 ja se astui voimaan samana vuonna. Direktiivi edellyttää strategian laatimista kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan yhdyskuntajätteen määrän vähentämiseksi. Suomessa kaatopaikkadirektiivi pantiin täytäntöön valtioneuvoston päätöksellä kaatopaikoista (861/97), jonka mukaan, vuoden 2005 alusta lukien, kaatopaikoille ei saa sijoittaa sellaisesta asumisessa syntyvää eikä ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei ole kerätty erillään muusta jätteestä hyödyntämistä varten. Vnp:n päätöksen lisäksi myös Heinälamminrinteen jätekeskuksen oma ympäristölupa kieltää biojätteen pääosan loppusijoittamisen vuoden 2004 alusta alkaen. 2.2.2 Muut tekijät Ympäristönsuojelullisten näkökohtien kannalta biojätteen erilliskeräily on perusteltua. Biohajoava jäte kuormittaa ympäristöä jätepenkassa esim. mätänemisen seurauksena jätteestä vapautuvien kasvihuonekaasujen (metaani ja hiilidioksidi) muodossa. Haittaeläinten aiheuttamat ongelmat jätekeskuksen alueella vähenevät, kun niille on vähemmän ravintoa tarjolla. Lisäksi biojätteen erilliskeräily säästää kaatopaikkatilaa ja helpottaa jäljelle jäävän kuivajätteen käsittelyä. 5

Biojätteen erilliskeräilyn käynnistämisellä kesäaikana haluttiin varmistaa, etteivät luonnon olosuhteet vaikuta negatiivisesti keräykseen sen alkuvaiheessa mm. keräysvälineiden jakelu oli helpompaa lumettomilla teillä ja lumettomiin pihoihin. 2.3 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli käynnistää biojätteen erilliskeräily ja edelleen käsittely mahdollisimman tehokkaasti ja yhdenaikaisesti Kuopion ja Pieksämäen seudun keskeisillä kaupunkialueilla. Keräilyvälineiden keskitetyllä hankinnalla, kunnossa- ja puhtaanapidolla sekä järjestetyllä jätteenkuljetuksella oli seuraavat tavoitteet: tehokkaalla tiedotuksella haluttiin jätteen haltijat heti erilliskeräilyn käynnistyessä omaksumaan yhteiset toiminnan pelisäännöt toiminnan yhdenaikaisella käynnistämisellä haluttiin mahdollistaa kuljetusten järjestämisen logistisesti tehokkaasti heti toiminnan alkaessa toiminnan järjestäjän keräilyvälineillä haluttiin mahdollistaa keräysvälineiden oikea määrä, sopivuus kuljetusjärjestelmässä sekä edullinen käsittelyhinta haluttiin käynnistää keräily kiinteistöjen kannalta mahdollisimman vaivattomasti 2.4 Hankkeen rahoitus Biojätteen erilliskeräilyn käynnistämiseen saatiin rahoitusta Euroopan unionin tavoiteohjelmasta. Jätekukko Oy rahoitti puolet hankkeen kustannuksista. 6

3. Erilliskeräilyn järjestelyt Biojätteen erilliskeräily käynnistettiin keskitetysti Kuopion, Pieksämäen ja Pieksämäen maalaiskunnan Naarajärven taajaman keskeisillä alueilla. Erilliskeräyksen piiriin liitettiin jätehuoltomääräyksien mukaisesti ne asuntoyhtiöt, joissa oli kymmenen tai enemmän asuinhuoneistoja, sekä sellaiset muut kuin asuinkiinteistöt, joissa biojätettä syntyy yli 100 litraa viikossa, ellei kiinteistöllä ollut muuta tapaa hoitaa biojätteen hyötykäyttö esim. kompostori. Keräys käynnistyi Niiralan Kulma Oy:n vuokrataloissa 6.1.2003 käynnistetyllä biojätteenkeräilykokeilulla, jossa kolmessa samansuuruisessa kerrostalossa aloitettiin biojätteen erilliskeräily ennen varsinaisen keräyksen käynnistämistä. Varsinainen keräily käynnistyi asuinkiinteistöillä 1.6.2003, koulukiinteistöillä 13.8.2003 ja muilla kiinteistöillä 1.9.2003 alkaen. Keräyksen piiriin kuuluvien asuinkiinteistöjen tiedot selvitettiin kuntien kiinteistörekisteristä, minkä perusteella saatiin tiedot keräyksen piiriin liitettävistä taloyhtiöistä ja arvioitiin tarvittavien keräysvälineiden määrät. Muiden kuin asuinkiinteistöjen tuottamia biojätemääriä ja keräysastiatarpeita selvitettiin yrityksille tehdyn selvityksen avulla, mistä on julkaistu oma raportti (Haapala 2003). Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa biojätteen erilliskeräyksen piiriin kuuluvat yritykset, suurtalouskeittiöt ja muut kiinteistöt. Selvitys toteutettiin jätteen tuottajille lähetetyllä kyselylomakkeella, jossa tiedusteltiin mm. biojätemääriin, biojätteen laatuun, biojätettä synnyttävään toimintaan ja informaation tarpeeseen liittyviä asioita. Biojäteastioita kuormattiin kartalle merkittyihin jakelu- ja kokoamispaikkoihin, josta ne kuljetettiin työntämällä kiinteistöille 3.1 Tiedotus 3.1.1 Asuinkiinteistöt Kuopion ja Pieksämäen seudun kotitalouksiin laadittiin omat tiedotusmateriaalit. Kuopiossa kotitalouksiin jaettiin ns. aloituspakkaus, joka sisälsi tiedotteen, lajitteluoppaan, lajitteluohjetarran 7

sekä muutaman biohajoavan pussin. Pieksämäellä kotitalouksiin jaettiin opasmateriaalin lisäksi keittiön biojäteastia sekä biojätepusseja noin vuoden tarpeiksi. Taloyhtiöiden isännöitsijöille järjestettiin tiedotustilaisuuksia sekä Kuopiossa että Pieksämäellä noin kaksi kuukautta ennen keräyksen käynnistymistä. Tilaisuuksissa esiteltiin biojätteen erilliskeräilyn aiheuttamia muutoksia taloyhtiöiden jätehuollossa. Isännöitsijöillä oli myös mahdollisuus tuoda julki omia näkemyksiään ja toiveitaan asian järjestämisen suhteen. Näihin tilaisuuksiin osallistui kymmeniä isännöintipalveluiden ammattilaisia. Pieksämäen isännöitsijöiden kanssa toimittiin muutenkin aktiivisesti, sillä he vastasivat osaltaan keittiöiden biojäteastioiden, biojätepussien ja opasmateriaalin jakelun järjestämisestä. Biojätteen erilliskeräilyn käynnistymisestä tiedotettiin lisäksi Pieksämäellä Savon Solmu messuilla, Kuopiossa Rakenna ja asu-messuilla sekä muissa pienemmissä tapahtumissa. Biojätteen erilliskeräily oli esillä myös kiertävässä Uudet Tuulet - jätehuoltonäyttelyssä. Radion kautta keräilystä tiedotettiin kaupallisilta paikalliskanavilta ostetulla lähetysajalla. Suuressa roolissa oli alueellisten valtalehtien välityksellä jaettu informaatio. Paikallisissa ilmaisjakelulehdissä, Viikko- Savossa ja Pieksämäen paikallisessa, olevalla Jätekukko-vastaa palstalla kerrottiin biojätteen lajittelusta ja erilliskeräilyn käynnistymisestä. 3.1.2 Muut kuin asuinkiinteistöt Yrityksille ja suurtalouskeittiöille laadittiin omat opasmateriaalit, jotka postitettiin kaikille keräykseen piiriin tuleville kiinteistöille ennen keräyksen käynnistymistä. Opasmateriaalin perustana oli yleisesite, josta tehtiin kaksi versiota, toinen elintarvikeliikkeiden ja toinen suurtalousja ravintolakeittiöiden tarpeisiin. Yleisesitteessä kerrottiin erilliskeräilyn taustalla olevista asioista, lajittelusta ja käytännön vinkeistä keräyksen onnistumisen takaamiseksi. Lisäksi elintarvikeliikkeille, ravintoloiden ja ruokaloiden keittiöille, ruokaloiden astianpalautukseen ja tukkuliikkeille laadittiin omat yksilöidyt lajitteluohjetaulut. Jätekukko Oy:n yritysneuvoja kävi opastamassa yrityksien ja suurtalouskeittiöiden jätehuollosta vastaavia henkilöitä ja kouluttamassa työntekijöitä. Henkilökohtaista opastusta annettiin 23 toimipaikassa ja henkilökunnalle järjestettyjä koulutustilaisuuksia pidettiin 16 yrityksessä. 8

3.2 Keräysvälineet Jätekukko Oy toimitti keräysvälineet kaikille keräilyn piiriin kuuluville kiinteistöille. Keräysvälineiden (keräysastiat, suojasäkit ja biojätepussit) hankinta tehtiin keskitetysti tarjouskilpailun perusteella. Sekä Kuopioon että Pieksämäen seudulle jaetut keräysastiat olivat Lassila & Tikanojan toimittamia Plastic Omniumin valmistamia Jäkki-jäteastioita. Kaikki astiat tarroitettiin sekä biojäte- että lajitteluohjetarralla ennen astian toimittamista kiinteistölle. 3.2.1 Kuopio Kuopion kiinteistöille jaetut keräysastiat olivat umpinaisia ja kahteen suuntaan avautuvalla ns. perhoskannella varustettuja (kuva 1). Astiat olivat valmiiksi tarroitettuja ja tilavuudeltaan joko 240 litraa tai 140 litraa. Asuinkiinteistölle jaettiin ainoastaan 240 litran keräysastioita. Kahteen suuntaan avautuvalla kannella vältytään astioiden turhalta kääntelyltä ja astiaa on näin ergonomisesti turvallisempi käyttää. Keräysastioihin vaihdetaan maissitärkkelyksestä valmistetut suojasäkit jokaisen tyhjennyksen yhteydessä. Lisäksi kotitalouksille jaettiin infopaketin mukana muutamia biojätepusseja keittiökäyttöön. Kuva 1. Kuopion biojäteastia 9

3.2.2 Pieksämäki Pieksämäen seudun asuinkiinteistöille jaetut keräysastiat olivat sivulta rei itettyjä ja näin ilmastettuja (kuva 2.). Muihin kuin asuinkiinteistöihin jaettiin sekä reiällisiä että umpinaisia astioita. Keräyksen piiriin kuuluviin asuntoihin jaettiin pienet biojäteastiat ja biojätepussit (150 kpl/talous). Pieksämäen seudulla suojasäkkejä ei käytetä asuinkiinteistöillä. Muissa kuin asuinkiinteistössä käytetään sisäsäkkejä samoin kuin Kuopiossa. Kuva 2. Pieksämäen biojäteastia Asuntoihin jaetut biojäteastiat (tilavuus 6 litraa) olivat PolarGruppen AS:n valmistamia (kuva 3.). Astiat olivat kannettomia ja reiällisiä. Biojätepussit olivat niin ikään PolarGruppen AS:n valmistamia. Materiaaliltaan pussit ovat maissitärkkelystä. Kuva 3. Pieksämäellä asuntoihin jaettu biojäteastia ja biojätepussi 10

3.3 Ajojärjestelyt Biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta vastaava urakoitsija valmisteli biojätteiden keräilyyn ajoreitit. Jäteastioiden jako ajoitettiin siten, että ensimmäinen tyhjennys tehtiin noin viikko astian toimittamisen jälkeen. Varsinainen keräysvälineiden jakaminen tehtiin ns. kolmannen sektorin toimesta. Biojäteastioiden toimittaja Lassila & Tikanoja Oyj:n piiripäällikkö koulutti Kuopion Palloseuran B-juniorit ja heidän vanhempansa kokoamaan ja tarroittamaan astiat Kuopion alueella. Pieksämäen seudulla keräysvälineiden kokoamisesta ja jakelusta vastasi Pieksämäen Palloseppojen C-juniorit ja heidän vanhempansa, joiden koulutuksesta huolehti Jätekukko Oy:n jäteneuvoja. Jätekukon jäteneuvoja huolehti myös keittiöiden biojäteastioiden ja -pussin jakelun järjestämisestä ja toteutuksesta Pieksämäen seudulla. Hän teki yhteistyötä alueen isännöitsijöiden ja kiinteistöhuollon henkilökunnan kanssa. Biojäteastiat tyhjennettiin alueittain ja jätehuoltomääräysten mukaisesti vähintään viikon välein Kuopiossa ja kahden viikon välein Pieksämäellä. Jos kiinteistöllä syntyi paljon biojätettä, jätteen tuottajalle suositeltiin useampaa astiaa tiheämmän tyhjennysvälin sijaan. Muiden kuin asuinkiinteistöjen biojätteet kerättiin pääasiassa samana päivänä, jotta biojätteen koostumuksen ja määrän eroa kotitalouksien jätteeseen voitiin arvioida. Biojätteen keräilyssä hyödynnetään Ecomond Oy:n toimittamaa TCS -logistiikan ohjausjärjestelmää. Karttapohjainen näyttö ohjaa jäteautonkuljettajia keräyspisteen luo. Kuljettaja tallentaa tyhjennettyjen astioiden määrän ja voi tarvittaessa lisätä keräyspisteeseen kohdistuvaa informaatiota ns. luokitelluin poikkeamamerkinnöin. Auton päätteeltä tiedot siirretään Jätekukko Oy:n taustajärjestelmään laskutusaineistoksi ja palautetiedoiksi. 3.4 Biojätteen hyödyntäminen Kuopiosta kerätyt biojätteet on kuljetettu Heinälamminrinteen siirtokuormausaseman kautta Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n Kontiosuon jätekeskukselle prosessoitavaksi. Pieksämäen ja Naarajärven biojätteet on kuljetettu sekä Varkauden Seudun Jätehuollon että Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n prosessoitavaksi. 11

Pieksämäen seudun biojätteitä toimitettiin Varkauteen kesä-elokuun aikana, mutta sen jälkeen biojätekuormat on ajettu Heinälamminrinteen jätekeskuksen kautta Joensuuhun. Tämä muutos mahdollisti myös Suonenjokelaisten biojätteen tuottajien liittymisen Jätekukon järjestämään biojätteen erilliskeräykseen. Joensuun Seudun Jätehuolto Oy käsittelee biojätteet mädätysprosessilla, jolla saadaan talteen biojätteen sisältämä energia. Energian lisäksi prosessissa syntyy kompostimultaa. Biojätteestä saatava metaanikaasu hyödynnetään E.On Finlandin voimalaitoksella. Varkauden Seudun Jätehuolto Oy käsittelee biojätteet Akonniemen tunnelikompostointilaitoksessa. Tunnelikompostoinnissa biojätteestä saadaan kompostimultaa. 12

4. Erilliskeräilyn toteutuminen 4.1 Kerätyn biojätteen määrä vuonna 2003 Järjestetyn biojätteen erilliskeräilyn piiriin kuului kaikkiaan noin 1590 kiinteistöä (taulukko 1). Taulukko 1. Biojätteen erilliskeräilyn piiriin vuonna 2003 kuuluneet asiakkaat Kuopio Pieksämäki Pieksänmaa, Yhteensä Naarajärvi Asuinkiinteistöt 1 096 190 27 1 313, joissa talouksia 36 700 4 030 461 41 191, joissa asukkaita (arvio) 63 000 6 930 790 70 720 Muut kuin asuinkiinteistöt 250 24 4 278 Kiinteistöjä yhteensä 1 346 186 31 1 591 Biojätettä kerättiin kaikkiaan 1715 tonnia (kuva 4). Keräyksen piiriin kuuluvaa asukasta kohden määrä oli noin 41 kg / vuosi. Suurin osa biojätteestä kerättiin Kuopion alueelta (88 %). Keräyksen käynnistyessä kesäkuussa saatiin kerättyä ainoastaan 64 tonnia biojätettä. Heinäkuussa määrä oli jo kaksinkertainen kesäkuuhun verrattuna. Syyskuussa keräyksen laajentuessa muihin kuin asuinkiinteistöihin kerätyn biojätteen määrä kaksinkertaistui uudelleen, jonka jälkeen kuukausittain kerätyt määrät olivat suurin piirtein ennallaan eli noin 300 tonnia kuukaudessa (kuva 5). 13

2000 Määrä (t) 1500 1000 500 0 Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 4. Jätekukon toimialueella erilliskeräilyn käynnistymisen jälkeen kerätty biojäte 400 350 300 Määrä (t) 250 200 150 Pieksämäki Kuopio 100 50 0 Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 5. Kuopiosta ja Pieksämäen seudulta kerätty biojäte Biojäteastioita tyhjennettiin kaikkiaan 35800 kertaa. Pakkaavien autojen biojätekuormat olivat painoltaan keskimäärin 5500 kg (joulukuu 2003). Yhteen kuormaan oli keskimäärin tyhjennetty 14

noin 150 biojäteastiaa. Biojätteen siirtokuljetuksiin Kuopion ja Joensuun välillä käytetty kolmen kontin täysperävaunurekka painoi noin 30 tonnia ja siinä oli noin 850 biojäteastian sisältö. 4.1.1 Kuopio Kuopion alueella erilliskeräilyn piiriin kuului noin 1300 asiakasta, minkä lisäksi alueella oli yrityksiä, jotka olivat järjestäneet biojätteen keräyksen itsenäisesti. Kaikkiaan Kuopion alueelta kerättiin erilliskeräilyn käynnistymisen jälkeen 1330 tonnia biojätettä, mistä määrästä 1150 tonnia kerättiin järjestetyn erilliskeräyksen piirissä. Keräyksen piiriin kuuluvaa asukasta kohden tämä tekee noin 36 kg biojätettä / vuodessa. Yrityksien biojätepuristimilla kerättiin 81 tonnia biojätettä, ja muita yrityksistä suoraan kerättyjä biojätteitä oli 96 tonnia. Biojäteastioiden painot kasvoivat biojätekertymän kasvaessa (kuva 6.). Keskimääräiset painot jäivät selvästi alle jätehuoltomääräyksissä keräysvälineelle asetetun maksimipainon 80 kg. Kuitenkin joissakin suurkeittiöissä ja liikekiinteistössä astioiden painot saattoivat olla jopa 100 kg. 45 40 35 30 25 240 litran astia 20 140 litran astia 15 10 5 0 kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 6. Biojäteastioiden keskimääräiset painot (kg) Kuopiossa 15

4.1.2 Pieksämäki Pieksämäeltä ja Naarajärveltä kerättiin biojätettä yhteensä 211 tonnia. Tästä määrästä 53 tonnia toimitettiin Varkauden biojätelaitokselle prosessoitavaksi ja loput (158 tonnia) Kuopion siirtokuormausaseman kautta Joensuuhun prosessoitavaksi. Keräyksen piiriin kuuluvaa asukasta kohden tämä tekee noin 47 kg biojätettä / vuodessa. Biojäteastioiden painot olivat Pieksämäellä suuremmat kuin Kuopiossa (kuva 7.), mikä selittynee jätehuoltomääräyksien eroilla. Pieksämäellä on mahdollisuus saada kahden viikon tyhjennysväli biojäteastioille, kun taas Kuopiossa pisin mahdollinen tyhjennysväli on yksi viikko. 60 50 40 30 20 240 litran astia 140 litran astia 10 0 kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 7. Biojäteastioiden keskimääräiset painot (kg) Pieksämäen seudulla 4.2 Erilliskeräykseen liittyneet ongelmat Keräyksen alkuvaiheen yksi suurimmista ongelmista aiheutui päivittämättömistä kiinteistörekistereistä. Vanhentuneiden tietojen seurauksena uusiin, vuoden 2003 alkuvuoden aikana valmistuneisiin, taloyhtiöihin ei ollut toimitettu keräysvälineitä eikä tiedotusmateriaalia, ja nämä yhtiöt jäivät keräyksen ulkopuolelle. Kyseiset taloyhtiöt saatiin kuitenkin keräyksen piirin kesän ja syksyn aikana. 16

Keräyksen käynnistymisen jälkeen on havaittu puutteita palvelun hinnoittelussa. Pienet taloyhtiöt ja muut pieniä määriä biojätettä tuottavat jätteen haltijat joutuvat maksamaan biojätehuollosta saman verran kuin suuremmat tuottajat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 10 huoneiston taloyhtiössä, jossa 240 litran biojäteastia tyhjennetään kerran viikossa, erilliskeräyksestä aiheutuneet kustannukset ovat samaa luokkaa kuin 30 huoneiston kiinteistössä. Pienessä taloyhtiössä biojätekertymät jäävät pieniksi, jolloin sieltä tyhjennetään jatkuvasti alle 50 %:n täyttöasteen keräysvälineitä. Vastaavasti isoissa taloyhtiöissä keräysvälineet ovat aivan täysiä. Keräysvälineen koko on osoittautunut ongelmalliseksi joissakin suurkeittiöissä ja paikoissa, joissa syntyy paljon kosteaa biojätettä. Keräilyn käynnistymisen jälkeen näille kiinteistölle on vaihdettu alkuperäisen 240 litran astian tilalle 140 litran astioita. Lisäksi jätteen tuottajia on ohjeistettu poistamaan nesteet biojätteestä ja lisäämään kuivikkeiksi sopivia materiaaleja, kuten talous- ja käsipyyhepapereita, biojätteen joukkoon. Muutamalla suurella biojätteen tuottajalla Jätekukon jakamat biojäteastiat osoittautuivat kapasiteetiltään liian pieneksi järjestelmäksi. Jätteen haltijat ovat hankkineet näille kiinteistölle omatoimisesti isompia keräysvälineitä, biojätepuristimia. Biojätepuristin sopii kiinteistölle, missä syntyy säännöllisesti paljon biojätettä. Tällaisia kiinteistöjä ovat mm. elintarvikkeiden tuotantolaitokset ja suuret supermarketkaupat. Biojätesäkkien pakkasenkestävyys ei ollut aivan ennakko-odotusten mukainen. Asiaa on tutkittu siten, että pakkasella asennettujen säkkien kesto tarkistettiin seuraavan tyhjennyksen yhteydessä. Tutkimuksessa selvisi, että tutkimuksessa mukana olleista säkeistä yksi oli tippunut paikoiltaan, seitsemän oli osittain irronnut ja 12 oli edelleen paikoillaan. Tutkimukset pakkasenkestävyydestä ovat edelleen kesken. Muissa kuin asuinkiinteistöissä syntyvän biojätteen erilliskeräyksen toteutumista ja keräilyyn mahdollisesti liittyviä ongelmia selvitettiin syyskuun loppupuolella Kuopiossa. Jätekukon yritysneuvoja oli biojätettä keräävän auton kyydissä arvioimassa biojätteenlajittelua ja käsittelyä. Erilliskeräily oli pääsääntöisesti käynnistynyt hyvin, mutta puutteitakin löytyi. Joillakin kiinteistöllä biojäteastiat oli pakattu liian täyteen, jolloin ne olivat liian painavia liikuteltavaksi. Biojäteastioita oli myös sijoitettu sellaisille paikoille, joista niiden siirtäminen jäteautolle tyhjennettäväksi oli työlästä tai jopa mahdotonta. Yleisin ongelma liittyi kuitenkin biojätteen kosteuteen. Biojätteen tuottajat eivät ohjeista huolimatta olleet valuttaneet nesteitä viemäriin tai lisänneet kuivikkeita 17

(talouspaperia, käsipyyhepaperia) biojätteen joukkoon. Kostea tai märkä biojäte aiheutti hygieniaongelmia sekä kiinteistöllä että kuljetuksessa. Havaituista puutteista ja mahdollisista muista keräykseen liittyvistä ongelmista tiedotettiin jätteen tuottajille suoraan puhelimitse. Samalla heille tarjottiin lisää informaatiota keräyksen järjestämisestä sekä keräysvälineiden mitoituksesta. 4.3 Asiakkailta saatu palaute Jätekukon asiakaspalvelu ja jäteneuvonta on vastannut asiakkailta saatuun palautteeseen koko keräyksen käynnistymisen ajan. Asuinkiinteistöistä saatu palaute on alkuvaiheessa liittynyt lähinnä lisätiedon tarpeeseen ja jäteneuvojia on pyydetty luennoimaan lajittelusta asukasiltoihin. Toinen ongelma, mihin taloyhtiöissä on kiinnitetty huomiota, on jätekatoksien pienuus ja muut biojäteastian sijoittamiseen liittyvät ongelmat. Keräyksen edetessä palautetta on tullut keräysvälineiden likaantumisesta, rikkoutumisesta ja tyhjennyshinnoista. Lisäksi Pieksämäellä, jossa kotitalouksiin jaettiin keräyksen käynnistyessä 150 kpl biojätepusseja, on toivottu lisää pusseja. Erityisesti Kuopiosta on saatu palautetta, jossa on kiitelty erilliskeräyksen käynnistämistä. Samoin postin kautta lähetetty aloituspakkaus on saanut kiitosta. Taloyhtiöt ja isännöitsijät ovat antaneet myönteistä palautetta keräysvälineiden hankintatavasta. Heidän ei tarvinnut itse ryhtyä hankkimaan biojätteen erilliskeräilyyn astioita ja he ovat kokeneet käytössä olleen toimintatavan mielekkäänä ja helppona. Yritysasiakkailta saatu palaute on ollut pääasiassa myönteistä. Keräyksen alkuvaiheessa monessa yrityksessä oltiin yllättyneitä biojätteen suuresta määrästä. Kymmeniin yrityksiin ja suurkeittiöihin jouduttiin toimittamaan lisää astioita jo ensimmäisen keräyskuukauden aikana. Joillakin asiakkailla likaantuneet, rikkoutuneet ja jäätyneet keräysvälineet ovat aiheuttaneet ongelmia. 4.4 Kuljetusurakoitsijalta ja biojätteen hyödyntäjiltä saatu palaute Biojäteautonkuljettajat olivat tyytyväisiä perhoskannellisiin astioihin, mutta kokivat sisäsäkin vaihtamisen vaikeaksi ja aikaa vieväksi. Perhoskannellinen astia on kuljettajien mielestä ehdottomasti kätevämpi liikutella ahtaissa katoksissa kuin perinteisellä kannella varustettu astia 18

(kuva 8). Myös kuljettajat olivat kiinnittäneet huomiota suurtalouskeittiöiden biojätteen kosteuteen ja kosteuden aiheuttamiin jäätymisongelmiin ja keräysvälineiden rikkoutumiseen. Keräysvälineiden tekniset ongelmat, lähinnä renkaiden huono kiinnipysyminen, olivat aiheuttaneet kuljettajille päänvaivaa. Kuva 8. Perhoskannella varustetun biojäteastian tyhjentäminen on kätevää Joensuun Seudun Jätehuolto on vastaanottanut Jätekukon alueelta kerättyä biojätettä keräyksen käynnistymisestä lähtien. Keräyksen alkuvaiheessa Joensuuhun toimitettiin ainoastaan Kuopiosta erilliskerätyt biojätteet, mutta elokuusta 2003 lähtien sinne on toimitettu sekä Kuopion että Pieksämäen seudun biojätteet. Joensuun Seudun Jätehuollolta saadun palautteen mukaan Jätekukko Oy:n toimittama biojäte on ollut laadultaan moitteetonta eikä toimituksiin ole liittynyt ongelmia. 4.5 Tutkimushankkeet Biojätteen erilliskeräilyn toteutumista on selvitetty kahdessa tutkimushankkeessa. Varsinaisten tutkimushankkeiden lisäksi on tehty pienempiä selvityksiä, joilla on arvioitu mm. kerätyn biojätteen laatua ja jätekertymiä. Varsinaisissa tutkimushankkeissa keskityttiin keräysmenetelmien vaikutukseen biojätteen laatuun sekä erilliskeräyksen järjestelyihin kotitalouksissa. 19

4.5.1 Kotitalouksissa syntyvän biojätteen keräysmenetelmän vaikutus biojätteen ominaisuuksiin Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Kuopion ja Pieksämäen seudun biojätteen keräysmenetelmät vaikuttavat biojätteen ominaisuuksiin ja miten keräysmenetelmät poikkeavat toisistaan käytännössä. Tutkimuksessa vertaillaan Kuopiossa ja Pieksämäen seudulla kerättyjen biojätteiden mikrobiologiaa, biojätteen koostumusta, kosteutta ja ph:ta. Lisäksi keräysvälineitä, lähinnä niiden hygieniaa, arvioidaan aistinvaraisesti. Tutkimuksessa saatuja tietoja voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja päätettäessä biojätteen erilliskeräyksen järjestämisestä asuinkiinteistössä. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää biojätteenkeräysmenetelmien vertailussa. Tutkimukseen osallistuvat Jätekukko Oy:n lisäksi Oy Biopartners Ab ja Lassila & Tikanoja Oyj. Tutkimuksessa tarvittavat analyysit teetetään Vapo Oy:n Jyväskylän ja Kuopion aluetyöterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorioissa. Tutkimus valmistuu kesän 2004 aikana. 4.5.2 Biojätteen erilliskeräilyn järjestelyt kotitalouksissa Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää poikkeavatko Kuopiossa ja Pieksämäen seudulla järjestetyt biojätteen erilliskeräilymenetelmät toisistaan kotitalouksissa. Tutkimuksessa selvitetään biojätteen lajittelijoiden kokemuksia keräysastioiden ja biojätepakkauksien käytännöllisyydestä ja lajitteluun mahdollisesti liittyvistä ongelmista. Lisäksi hankkeessa selvitetään keittiön biojäteastioiden hygieenisyyttä. Tutkimusmenetelminä käytetään kirjekyselyä ja haastatteluhavainnointia. Tutkimus tehdään yhteistyössä Työtehoseuran kanssa ja se valmistuu kevään 2004 aikana 4.6 Ohjausryhmän toiminta Hankkeen ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kaikkiaan viisi kertaa. Ohjausryhmään kuuluivat Helka Markkanen Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta (hankkeen nimetty valvoja), Tuula-Anneli Kinnunen Kuopion kaupungin ympäristösuojelutoimistolta, Hanna Kakriainen Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymästä sekä Pekka Björk ja Heikki Kallunki Jätekukko Oy:stä. 20

Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin erilliskeräilyn toteutumista käytännössä ja hankkeen taloutta. Ohjausryhmän kokouksien pöytäkirjat saatettiin tiedoksi kokoukseen osallistuneille sekä Jätekukko Oy:n toimitusjohtajalle, tiedottajalle ja talouspäällikölle. Ohjausryhmä tutustui hankkeen aikana biojätteen keräilyyn ja kuljetukseen Kuopion keskustan alueella, siirtokuormaukseen Heinälamminrinteen jätekeskuksella sekä biojätteen hyödyntämiseen Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n vieraana. 21

5. Erilliskeräily tulevaisuudessa 5.1 Erilliskeräilyn laajentaminen Biojätteen erilliskeräily laajenee todennäköisesti Jätekukon toimialueella vuoden 2004 aikana. Heti vuoden alusta lähtien Suonenjokelaisilla yrityksillä ja suurtalouskeittiöillä on ollut mahdollisuus osallistua keräykseen. Varsinaisen laajentumisen suunnitelma ja aikataulu oli raporttia kirjoittaessa vahvistamatta. 5.2 Tiedotus Tiedotuksen rooli on avainasemassa, kun jätehuollon järjestelyissä tapahtuu muutoksia. Hyvin ajoitetulla, selkeällä ja asiallisella tiedotuksella saadaan ihmiset tiedostamaan muutokset ja suhtautumaan niihin myönteisesti. Biojätteen erilliskeräilyn laajentuessa uusille alueille tiedotus on syytä järjestää mahdollisimman monipuolisesti niin tiedotusvälineitä kuin omia opasmateriaaleja hyödyntäen, kuten tämän hankkeen aikana tehtiin. 5.3 Keräysvälineet Saatujen kokemuksien ja palautteen perusteella kaksoiskannellinen ns. perhoskannellinen keräysväline on sopivin biojätteen keräykseen, koska se on raskaampanakin kätevä käsitellä. Hankintakustannuksiltaan se on kuitenkin kalliimpi kuin perinteisellä kansivaihtoehdolla varustettu jäteastia. Pakkaskaudella keräysvälineiden jäätyminen aiheuttaa ongelmia, joten jätteentuottajien ohjeistusta ja neuvontaa on edelleen jatkettava samoin kuin keräysvälineiden kehittämistäkin. Vuoden 2004 aikana valmistuvista tutkimuksista saadaan lisätietoa päätettäessä seuraavista keräysvälinehankinnoista. 22

5.4 Ajojärjestelyt Keräyksen alkuvaiheessa pyrittiin yrityksissä syntyvä biojäte keräämään pääasiassa erikseen kotitalouksissa syntyvästä biojätteestä. Logistisesti on edullisempaa kerätä biojätteet alueittain, jolloin yritysten biojätteet kerätään yhdessä kotitalouksien jätteiden kanssa. Tästä on myös hyötyä biojätteen ominaisuuksien hallintaan, sillä kotitalouksista kerätty biojäte on ollut selkeästi kuivempaa kuin yritysten biojäte. Jätelainsäädännön muutokset voivat myös vaikuttaa logistisiin ratkaisuihin ja ne otetaan tarvittaessa huomioon ajojärjestelyjen ja -reittien suunnittelussa. Pintakeräysjärjestelmän lisäksi myös erilaiset biojätteen syväkeräysmenetelmät ovat tulossa markkinoille ja myös näille menetelmille on voitava tarjota keräys- ja kuljetuspalvelut kohtuullisilla kustannuksilla. Tämä edellyttää yhteistyötä syväkeräysmenetelmiä tarjoavien yritysten, niitä hankkivien kiinteistöjen, jätekuljetuksia hoitavien yritysten ja Jätekukko Oy:n välillä. 5.5 Biojätteen hyödyntäminen Jätekukko Oy:n toimialueelta kerätyt biojätteet hyödynnetään toistaiseksi Joensuun Seudun Jätehuollon Kontiosuon jätekeskuksen biojäteprosessissa. Jätekukolla on suunnitelmissa oman biojätteen käsittelyprosessin toteuttaminen alueellaan. Sen toteutumiseen asti biojätteiden käsittelypalvelut ostetaan ulkopuolisilta palvelun tarjoajilta. Viitteet Haapala, J. (2003). Kuopion ja Pieksämäen kaupungin sekä Naarajärven taajaman yritysten biojäteselvitys. Jätekukko Oy, Kuopio 23