Kadun lasten, nuorten ja perheiden elämää muuttamassa 5 / 2010
PÄÄKIRJOITUS Ignat Ivanov, toiminnanjohtaja He asuvat minun näyssäni. Istuin aamiaisella hyvän ystäväni, raamattukoulun johtajan kanssa. Hän hahmotteli kuulakynällä lautasliinalle rakennuksen ja kertoi innoissaan: Sain yöllä näyn rakentaa uusi asuntola, että voimme ottaa lisää opiskelijoita. Siitä tule tällainen. Komea rakennus toteutuikin ja on majoittanut satoja opiskelijoita. Ajattele, ystäväni hymyili minulle myöhemmin. Nämä nuoret eivät tiedä mitään hetkestä, jolloin Herra antoi minulle tämän suunnitelman ja piirsin sen lautasliinaan. Mutta silti he asuvat minun näyssäni! Me Mission Possiblessa olemme saaneet kokea saman monta kertaa. Sadat lapset ovat saaneet uuden elämän kodeissamme - tietämättä, mitä kaikkea niiden perustaminen ja ylläpito on vaatinut. He eivät tiedä, että kaikki lähti liikkeelle pelkistä haaveista. Sergei ja Slava, joista kerromme tässä lehdessä, eivät ole koskaan nähneet minua, hallituksemme jäseniä tai sinua, hyvä työmme tukija. Ainoa, minkä nämä piinatut lapset tietävät, on se, että he saavat nyt pelotta kasvaa kauniissa turvakodissa, ja se riittää heille. - Kuitenkin he asuvat meidän näyssämme! Auttakaa, hyvät ihmiset! Kadulta pelastettu äiti on nyt toisten auttaja! Siitä on 8 vuotta, kun hätääntynyt nuori äiti lapsineen itki toimistossamme uupuneena ja toivottamana: Auttakaa, hyvät ihmiset, meillä ei ole muuta paikkaa kuin rautatieasema! Yksivuotiaalla Jevgenillä, jota hän piti sylissään, oli sydänvika. Marina, 11, istui pää painuksissa. Äiti Rita kasvoi lastenkodissa. Sieltä lähdettyään hän luuli löytäneensä onnen, mutta jäi yksin kahden lapsen kanssa ja päätyi kadulle. Ritan suunnattomaksi onneksi hän sai lapsineen jäädä turvakotiimme Hänestä tuli kodin avustaja, Marina pääsi kouluun, Jevgeni hoitoon. Pojan allergiat paranivat ruokavaliolla - ja myöhemmin todettiin kaikkien hämmästykseksi, että myös sydänvika oli poissa! Marinasta tuli luokkansa paras oppilas. Rita-äiti on sanonut monesti kyynelsilmin, ettei voi uskoa kaiken käyneen näin hyvin: heillä on kaunis, turvallinen koti ja huolehtivia ihmisiä ympärillä. Perhe on aktiivisesti mukana seurakunnassa. Marinatytär sanoi äskettäin: Olen elämäni loppuun asti kiitollinen äidille, joka ei hylännyt minua vaikeimpinakaan hetkinä, ja Missiolle, että te olette pitäneet meistä huolta. Olemme kokeneet ihmeitä! Jumala on niin hyvä! Marina käy kymmenettä luokkaa ja suunittelee lakimiehen tai poliisin uraa voidakseen auttaa ihmisiä. Jevgeni aloitti toisen luokan. Ritaa ei voi tuntea samaksi lyödyksi äidiksi, joka hän oli aiemmin: hän on nyt rakastettu ja arvostettu lasten ja kodin hoitaja, erottamaton osa tiimiämme! Näinä vuosina hän on voinut auttaa monia elämän murjomia lapsia ja nuoria ja hoivata ja rаkastaa monia, joilla ei ole ketään. Monen vuoden ajan olemme auttaneet perheen asioiden selvittelyssä. Vihdoin heille on myönnetty yhteiskunnan tuet. Perhe on ollut pitkään asuntojonossa, mutta vielä ei ole tietoa asunnosta. Saakoon Jumala siunata tätä meille rakasta perhettä ja ohjata heidän elämäänsä! MOSKOVA Marina Dolbina
Rita lastensa Marinan ja Jevgenin kanssa. He asuvat meidän näyssämme. Moskovan turvakotimme on ollut Jevgenille ja hänen perhelleen koti ja turvapaikka jo monen vuoden ajan. JOULUKORTEILLA TUKEA TYÖLLEMME Tilaamalla korttejamme voit samalla lähettää joulutervehdyksen ystävälle ja tukea työtämme. Kortit sopivat niin yksityishenkilöille kuin yrityksille. Koko 120 x 190 mm. Laadukasta kiiltävää kartonkia. Sisäteksti Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Mukana kuoret. Maksuton toimitus marraskuusta alkaen. 1-49 kpl: 2,20 eur kpl 50 ja yli: 1,90 eur kpl Rajoitettu erä Isommat kuvat netissä www.mp.org. Tilaukset liitteen kupongilla, netistä, puh.09-838 70128 tai tilaus@mp.org Rajoitettu erä
ODESSA, UKRAINA Aleksander Osipov Ensimmäiset sanat: Älä lyö Turvakotiin pelastettujen kaksospoikien riipaiseva tarina Slava ja Sergei, turvakotimme uudet pojat, ovat 2,5-vuotiaita kaksosia. Kun katsoo lasten vakavia kasvoja, sydäntä riipii ajatella, kuinka paljon murhetta he ovat kokeneet lyhyen elämänsä aikana. Jos sanomme, että alkoholistiäiti laiminlöi lapsiaan, se on liian lievä ilmaisu. Rakkaus vodkaan oli kulkenut suvussa perintönä. Poikien isoäiti kuoli kodittomana rappioalkoholistina jättäen lapsensa - myös Slavan ja Sergein äidin - isoveljen vastuulle. Kun nuori äiti ei itse ollut kokenut äidinrakkautta, hän ei osannut sitä antaa omillekaan lapsilleen. Poikien isästä ei ole tietoa. Kun kaksoset syntyivät, äitiä kiinnostivat lähinnä lapsilisät, jotka hän käytti vodkaan. Omien rahojen loppuessa hän kierteli kumppaniensa kanssa juoman haussa ja saattoi naapurien kertoman mukaan jättää lapset kahdeksi viikoksikin yksin. Naapurit ja sukulaiset pelastivat nälkiintyneet lapset monta kertaa. Tästäpä äiti kotiin palattuaan raivostui, kun lapsiin kajottiin ilman hänen lupaansa. Naisraunio ei tajunnut, että pojat aina hänen tullessaan käpertyivät mökin nurkkiin pieksämisiä peläten. Äiti löi lapsiaan, etteivät nämä huutaisi ja itkisi, mikä sai heidät huutamaan vielä enemmän. Niinä päivinä, kun hän oli kotona, naapurit kuulivat vain äidin kiroilua ja raivoamista ja lasten kirkumista ja itkua. Kun joku toi perheelle ruokaa tai hedelmiä, ne päätyivät äidin juomatoverien vatsoihin. Sukulaisten ja naapurien maljaan tuli viimeinen pisara, kun äiti jälleen kerran oli työmatkalla. Hän oli unohtanut lukita oven, ja omien jätöksiensä tahraamat lapset taapersivat pihalle. Kukaan ei huomannut heitä korkeiden rikkaruohojen seasta. Niiden suojissa pojat harhailivat kauas pihalta. Kuka tietää, minne he olisivat päätyneet, elleivät he olisi törmänneet koiraan, joka kävi ensimmäisen reviirilleen tunkeutuneen kimppuun. Hampaat pureutuivat Slavan päähän ja vahingoittivat toista silmää. (Haavat ovat nyt parantuneet. Näkö pelastui, mutta silmään jäi karsastus.) Kun poliisi haki pojat ja toi heidät kotiimme, lapsiparat itkivät ja kirkuivat taukoamatta. He itkivät juodessaan ja syödessään. Tuntui, ettei mikään ruokamäärä sammuttanut poikien nälkää. Lapset ovat myös jatkuvasti sairastaneet. Heidän vastustuskykynsä on olematon, veriarvot huonot. Kun heidät tuotiin meille, heillä oli joka puolella haavoja, jotka eivät millään tahtoneet parantua. Lapset eivät osaa puhua. Ainoat sanat, jotka olemme kuulleet heidän sanovan, ovat älä lyö, älä lyö! Nämä huudot leikkautuvat yön hiljaisuuteen, kun lapset vähän väliä säpsähtävät hereille unestaan. Kaksoset eivät tunne sanaa äiti. Mikä mahtaa olla heidän ensimmäinen sanansa, kun he alkavat puhua jos emme ota lukuun sanoja älä lyö, jotka he jo osaavat... Turvakotimme odessassa
Sergei ja Slava ovat nyt turvassa! TUKIPUHELINNUMEROT: 0600 16444 = 10 eur, 0600 16888 = 20 eur Apusi pelastaa lapsia ja nuoria!
UFA Natalia Slobodjan Paahteisen leirikesän hedelmää: Kadun poikien kova kuori murtuu Kesä oli täällä Bashkortostanissakin valtavan kuuma, välillä jopa 45 astetta! Jouduimme leiriemme aikana todistamaan metsäpaloja ja jokien kuivumista. Leiriläisemme jopa osallistuivat metsäpalon sammuttamiseen. Kesältä on paljon hyvää kerrottavaa. Teimme heinäkuussa perinteisen melontaretken Sim-joella. Mukana oli katulasten ja nuorten lisäksi alkoholistiperheiden lapsia, jotka toiset lapset olivat kutsuneet. Kadun poika löysi meistä perheen Ilfat, 15-vuotias poika, oli yksi ensikertalaisista. Hän kertoo taustoistaan sekavasti: orpo, adoptio, hylkääminen, karkaaminen, lastenkoti, katu. Emme tiedä, mikä on totta. Yksi asia on varma: poika on jo pitkään asunut kadulla ja tietää kaikki selviytymismenetelmät. Ilfat sinnitteli ensimmäiset rankat päivät ilman tupakkaa ja alkoholia. Retken loppua kohti hän alkoi purkaa meille sydäntään. En ole koskaan ennen voinut luottaa kehenkään. Kukaan ei ole ollut minusta kiinnostunut. Haluaisin olla täällä teidän kanssanne ja tulla uskoon. Rukoilimme yhdessä. Oli koskettavaa, kun kadun poika rukoili Jumalan apua elämäänsä. Jokiretken jälkeen Ilfat jäi leirille auttamaan. Hän oli jämpti ja ahkera. Joka aamu näimme hänen istuvan rannassa Raamattua lukemassa. Tuntuu, että hän on löytänyt meistä itselleen perheen. Tehkää Vladille mitä haluatte, hän on toivoton tapaus! Jokiretkien jälkeen pidimme vielä 2 viikon leirin sekä nuoremmille että vanhemmille lapsille. Kaikki olivat mukana töissä ja tekivät keittiössä ihmeitä! Leiriläisten joukosta erottui kaksi hankalaa kaverusta, Vlad ja Artur. 14-vuotias Vlad on katkera koko mailmalle. Hän viettää aikanasa kadulla, josta hankkii itse elantonsa varastamalla. Poika on jo vankilaan johtavalla tiellä. Vlad on toivoton tapaus, äiti sanoi meille puhelimessa ennen leiriä. Hän onkin kova poika, mutta olemme saaneet häneen kontaktin ja on jo nähtävissä edistystä. Hei Jumala. Minä tässä, Artur. Vladin kaveri Artur, 16, on jo tuomittu ehdolliseen ryöstöstä. Äiti ei pysty huolehtimaan hänestä, poika on heitteillä. Kiukku kaikkia kohtaan suorastaan tihkuu hänestä. Heti leirin alussa hän ehti loukata työntekijöitä, tupakoida ja rikkoa muita sääntöjä. Aioimme jo lähettää hänet pois, mutta annoimme hänelle vielä mahdollisuuden. Poika ryhdistäytyikin. Olimme ällistyneitä, kun eräänä iltana tämä karski poika leirinuotiolla tuli esiin ja rukoili muiden edessä vilpittömästi: No hei Jumala. Tässä olen minä, Artur. Hän tunnusti epäuskonsa, tekojaan, itki parantumattomasta sairaudesta kärsivän veljensä kohtaloa. Artur on todella muuttunut, mistä olemme valtavan iloisia. Katupartio, kerhot ja turvahuoneisto jatkavat Syksyllä katupartio ja päiväkeskus jatkuvat, samoin turvahuoneiston toiminta. Kaikki on mennyt siellä asuvilla tytöillä hyvin. Karina, yksi heistä, oli koko kesän apunamme leirillä. Kiitos teille tuesta!
M Itella Oyj ZENIITTI KIRJAPAINO ÄSSÄ OY 1010 Lähettäjän osoite: Mission Possible ry, PL 120, 01451 Vantaa TUKI-ILMOITUKSET Yksi ilmoitus 65 eur, koko vuosi 300 eur. Kiitos tuesta! AUTA Rakennuspalvelua. Vesa Sihvo Oy puh. 0400 512809 Celero Publications Yrittäjäin Tilintarkastus Oy Puh. 0400-215 219 www.yrittajaintilintarkastus.fi/ Korson Sähkö-Yksikkö Oy Parturi-Kampaamo Bergman Tikkakoski 040-7733219 Tukitilit: Nordea 230918-15317 Sampo 800019-9292 OP 572068-218443 Tukipuhelin: 0600 16444 = 10 euroa 0600 16888 = 20 euroa ESLH:n keräyslupa OKH545A/21.10.2008 Venäjän, Ukrainan ja Bulgarian lasten ja nuorten katupartio-, turvakotija kuntoutustyöhön ja oheiskuluihin ajalle 1.1.2009-31.12.2010 Suomessa ilman Ahvenanmaata. Rahoitamme toimintamme yksityisin lahjoitusvaroin. Lämmin kiitos tuestasi! Mission Possible ry PL 120, 01450 Vantaa Puh. (09) 838 70128 mission.possible@icon.fi Tilaukset, osoitteenmuutokset: tilaus@mp.org www.mp.org Autamme Itä-Euroopan kodittomia, hädänalaisia ja päihdeongelmaisia lapsia, nuoria ja perheitä tuoden heille aineellista apua ja evankeliumia. Pyrimme pitkäjänteisellä työllä pysyviin elämänmuutoksiin. Yli 60 työntekijäämme ovat paikallisia. Hallitus: Ignat Ivanov, Seppo Waris, Marika Aspila, Eeva Laakkonen, Mirjami Ivanov Työmuodot: - Turvakodit (7) - Katupartiot (4) - Päiväkeskukset (2) - Päihdekuntoutus Säännöllistä apua saa vuodessa n. 1400 lasta. Kaduilta ja päihdeperheistä saamme vuodessa turvaan yli 200 lasta. Kuntoutuskeskuksissamme on vuodessa n. 140 kuntoutettavaa. TILAA: Tulitikuilla tukea katulapsille! 3eur/10 rasian puntti. Minimitilaus 10 punttia. Toimitusaika n. 2 vk. Myyntiaika vapaa; tilitys kun tikut on myyty. Tilaustiedot liitteen kupongissa.