1 Koulutustoimikuntien arviot oman osaamis- ja toimialansa tutkintojen (tutkintorakenne ja tutkintojen perusteet) uudistamistarpeista (päivitetty 21.1.2014) Nykyinen tutkintorakenne Asetukset 216/2001, muut. 3/ ja 693/ Perusteet vuodelta Tutkintorakennetta koskevia muutosesityksiä Muita muutosesityksiä Koulutustoimikunta HUMANISTINEN JA KASVATUSALA VAPAA-AIKA JA NUORISOTYÖ Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ko, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Lasten ja nuorten erityisohjaajan at KIELITIETEET Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto: tutkinnon vahvuus on ohjausosaaminen. Tämä tutkinnon osa tulisi tarvittaessa voida liittää muihin lähitutkintoihin. Tutkintoa voi vielä enemmän laajentaa eri-ikäisten ohjaukseen, vanhus- ja vammaistyöhön, järjestötyöhön sekä matkailualalle. Myös ennalta ehkäisevän lastensuojelun sisältöjä tarvitaan jatkossa. Samoin tarvitaan tutkinnon täydentämistä etsivän nuorisotyön tutkinnon osalla. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto: Tutkinto sopii sekä täydentämään perustutkintoja että toimii omana itsenäisenä ammattitutkintona. Ongelma on, kuten monissa muissakin ammattitutkinnoissa, tutkinnon tuottama kelpoisuus. Opetus-, ohjaus- ja kasvatusalan Opetus-, ohjaus- ja kasvatusalan Viittomakielisen ohjauksen pt Viittomakielisen ohjauksen ko, viittomakielen ohjaaja Opetus-, ohjaus- ja kasvatusalan Asioimistulkin at Oikeustulkin eat
2 OPETUS- JA KASVATUSTYÖ Perhepäivähoitajan ammattitutkinto tulee siirtää humanistiselle ja kasvatusalalle. Tutkinto sijoittuu tällä hetkellä terveys-, sosiaali- ja liikunta-alalle. Tutkinto liittyy kuitenkin varhaiskasvatukseen, joka on hallinnollisesti siirretty opetustoimeen. Perhepäivähoitajan at:n ongelma on myös se, että sen jälkeinen luonteva jatkokoulutusväylä puuttuu. Olisi tärkeää luoda tutkinnolle täydennysosa, jotta sen avulla esim. päiväkotityöhön kelpoisuus olisi mahdollista saavuttaa kohtuullisessa opiskeluajassa. Kaikkien mahdollisten varhaiskasvatussektorilla toimivien tutkintojen kuuluttava opetus-, ohjaus- ja kasvatusalan koulutustoimikunnan työkenttään. Humanistisen ja kasvatusalan tutkinnoissa varhaiskasvatuksen osuutta ja osaamista tulee vahvistaa. Yhtenä perusteluna on varhaiskasvatuksen hallinnon alan muutos sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Tämä vahvistaa varhaiskasvatuksen pedagogista ja opetuksellista luonnetta. Lapsi- ja perhetyön pt Lapsi- ja perhetyön ko, lastenohjaaja Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen at Lapsi- ja perhetyön perustutkinto: syvennetään ja vahvistetaan varhaiskasvatuksen osaamista. Tulee selvittää, onko perhetyön osuutta vielä siinä vahvistettava tai harkittava perhetyöhön uutta osaamisalaa tai ammattitutkintoa. Tutkinnon laaja-alaisuutta voidaan kehittää vielä monipuolistamalla varhaiskasvatusosaamista. Tutkinnon tuottama kaksoiskelpoisuus sekä yhteiskunnan että kirkon varhaiskasvatuksen tehtäviin tulee säilyttää mahdollisesti osaamisalojen kautta. Tulee selvittää, onko perhetyön osuutta lapsi- ja perhetyön pt:ssä vielä vahvistettava tai harkittava perhetyöhön uutta osaamisalaa tai perhetyön ammattitutkintoa. Opetus-, ohjaus- ja kasvatusalan Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen eat Koulutusalalla ei ole ohjauksen ja kasvatuksen osaamista syventävää erikoisammattitutkintoa. On tarpeen selvittää erikoisammattitutkinnon (tai -tutkintojen) tarvetta. Opetus-, ohjaus- ja kasvatusalan MUU HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN KOULUTUS Romanikulttuurin ohjaajan at Suntion at Opetus-, ohjaus- ja kasvatusalan
3 Romanikulttuurin ohjaajan eat KULTTUURIALA KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUS Tutkintorakenteessa on runsaasti yhteisiä tutkintoja tekniikan ja liikenteen alan sekä kulttuurialan koulutusaloilla. maalarimestarin erikoisammattitutkinto -> jatkossa vain TELI, koska kulttuurin koulutusalalla saman osaamisen voi näyttää restaurointialan tai sisustusalan ammattija erikoisammattitutkinnoilla maalarin ammattitutkinto-> jatkossa vain TELI, koska kulttuurin koulutusalalla saman osaamisen voi näyttää restaurointialan tai sisustusalan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla puusepänalan ammattitutkinto -> selvitettävä puusepänalan erikoisammattitutkinto -> selvitettävä sisustusalan ammattitutkinto -> jatkossa voisi olla vain KÄTA, selkeä jatkumo AMK ja yliopistoissa muotoilualoilla sisustusalan erikoisammattitutkinto -> jatkossa voisi olla vain KÄTA, selkeä jatkumo AMK ja yliopistoissa muotoilualoilla tekstiilialan ammattitutkinto -> selvitettävä tekstiilialan erikoisammattitutkinto -> tällä hetkellä vain KÄTA tutkintojen joukossa, koska teollisten tekstiilien valmistajat käyttävät mieluummin tekniikan erikoisammattitutkintoa vaatetusalan ammattitutkinto -> selvitettävä vaatetusalan erikoisammattitutkinto -> selvitettävä veneenrakentajamestarin erikoisammattitutkinto -> selvitettävä veneenrakentajan ammattitutkinto -> selvitettävä. Koulutustoimikunta esittää, että OKM käynnistää ja kokoaa keskustelun, jossa selvitetään tutkintojen sijoittamista uudelleen vain yhdelle koulutusalalle. Käsi- ja taideteollisuusalan pt Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen ko, artesaani Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen ko artesaani jen uudistamisen yhteydessä voisi harkita joidenkin tutkintojen tai tutkinnoissa olevien osaamisalojen siirtämistä kulttuurialan käsi- ja taideteollisuusalalle niiden tuottaman osaamisen näkökulmasta. Taideteollisuusalan Aseseppäkisällin at Seuraavat at:t poistetaan ja korvataan käsityöntekijän ammattitutkinnolla rakentaen tutkintoihin tarvittavia osaamisaloja: Taideteollisuusalan Hopeasepän at Kaivertajan at 1996 1996 lasinpuhaltajakisällin ammattitutkinto mallinrakentajakisällin ammattitutkinto
Keramiikkakisällin at Kiviseppäkisällin at Kultaajakisällin at Kultasepän at Käsityöntekijän at Lasinpuhaltajakisällin at Luonnontieteellisen alan konservoinnin at Maalarin at (yhteinen prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka-alan kanssa) 1996 1996 1996 1996 2003 kiviseppäkisällin ammattitutkinto keramiikkakisällin ammattitutkinto kultaajakisällin ammattitutkinto. Selvitetään, onko alan työelämässä enää käytössä kisälli-käsitettä ja tarvitaanko sitä jatkossa tutkintojen nimissä: lasinpuhaltajakisällin ammattitutkinto lasinpuhaltajan ammattitutkinto aseseppäkisällin ammattitutkinto asesepän ammattitutkinto restaurointikisällin ammattitutkinto restauroijan ammattitutkinto seppäkisällin ammattitutkinto sepän ammattitutkinto soitinrakentajakisällin ammattitutkinto soitinrakentajan ammattitutkinto. 4 Mallinrakentajakisällin at Puusepänalan at (yhteinen prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka-alan kanssa) 1998 Lisätään rakenteeseen jalometallialan ammattitutkinto ja poistetaan seuraavat tutkinnot: hopeasepän ammattitutkinto kaivertajan ammattitutkinto kultasepän ammattitutkinto. Restaurointikisällin at Saamenkäsityökisällin at Seppäkisällin at Sisustusalan at (yhteinen muu tekniikka ja liikenne -alan kanssa) Poistetaan tutkintorakenteesta sisustusalan ammattitutkinto. Siirretään kirjansitojan ammattitutkinto tekniikan ja liikenteen alalta opintoalalta graafinen ja viestintätekniikka kulttuurialalle. Soitinrakentajakisällin at Tekstiilialan at (yhteinen tekstiili- ja vaatetustekniikka-alan kanssa) Vaatetusalan at (yhteinen tekstiili- ja vaatetustekniikka-alan
kanssa) 5 Veneenrakentajan at (yhteinen prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka -alan kanssa) 2001 Verhoilijan at Aseseppämestarin eat Hopeaseppämestarin eat 1998 Kiviteollisuusliitto ry on esittänyt kiviseppämestarin eat:n siirtämistä kulttuurin koulutusalalta tekniikkaan ja liikenteen koulutusalalle sekä perusteiden uudistamista kiviteollisuuden tarpeet huomioiden. Taideteollisuusalan Kaivertajamestarin eat Keramiikkamestarin eat 1998. 1998 Seuraavat tutkinnot poistetaan ja korvataan käsityömestarin erikoisammattitutkinnolla rakentaen tutkintoihin tarvittavia osaamisaloja: Kiviseppämestarin eat Kultaajamestarin eat Kultaseppämestarin eat Käsityömestarin eat Lasinpuhaltajamestarin eat Maalarimestarin eat (yhteinen prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka-alan kanssa) Mallinrakentajamestarin eat Puusepänalan eat (yhteinen prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka-alan kanssa) 1998 1998 1998 2003 1998 lasinpuhaltajamestarin erikoisammattitutkinto mallinrakentajamestarin erikoisammattitutkinto kiviseppämestarin erikoisammattitutkinto keramiikkamestarin erikoisammattitutkinto kultaajamestarin erikoisammattitutkinto. Lisätään tutkintorakenteeseen jalometallialan erikoisammattitutkinto ja poistetaan seuraavat tutkinnot: hopeaseppämestarin erikoisammattitutkinto kaivertajamestari erikoisammattitutkinto kultaseppämestarin erikoisammattitutkinto. Rakenteeseen lisätään museomestarin eat. Restaurointimestarin eat Saamenkäsityömestarin eat Seppämestarin eat Siirretään kirjansitojamestarin erikoisammattitutkinto tekniikan ja liikenteen koulutusalalta opintoalalta graafinen ja viestintätekniikka kulttuurialalle.
6 Sisustusalan eat (yhteinen muu tekniikka ja liikenne -alan kanssa) Soitinrakentajamestarin eat Tekstiilialan eat (yhteinen tekstiili- ja vaatetustekniikka-alan kanssa) Vaatetusalan eat (yhteinen tekstiili- ja vaatetustekniikka-alan kanssa) Venemestarin eat (yhteinen prosessi-, kemian ja materiaalitekniikkaalan kanssa) Verhoilijamestarin eat 2001 VIESTINTÄ- JA INFORMAATIOTIETEET Kulttuuriala olevan opintoalan Viestintä ja informaatiotieteet nimi muutetaan paremmin opintoalan sisältöä kuvaavaksi. Uusi opintoalan nimi olisi tällöin Kuvataide, viestintä ja informaatiotieteet. Koulutustoimikunta (viestintäala) haluaa myös evästää nykyisten perusteiden tarkistustyötä ja mahdollista uusien perusteiden laadintatyötä seuraavasti: perusteissa tulee vahvistaa valinnaisuutta vastaamaan koulutuspoliittisia tavoitteita paikallisesti tarjottavien tutkinnon osien suorittaminen tulisi olla mahdollista myös näyttötutkinnoissa laaja-alaisten tutkintojen muodostumissäännöissä tule varmistaa, että tutkinnon suorittaja tuntee koulutusohjelmansa/osaamisalansa tuotantoprosessit ja saa riittävät valmiudet toimia työtehtävissä ammatillisen suuntautumisensa mukaisesti. Muutoksia tutkintorakenteeseen toivotaan mielellään jo keväällä 2014. AT:jen ja eat:jen osalta muutostarpeet ovat perustutkintoja kiireellisempiä. KOHOn toivotaan mahdollistavan rajapintatarkastelu eri tilaisuuksissa.
7 Audiovisuaalisen viestinnän pt Audiovisuaalisen viestinnän ko, media-assistentti Kuvallisen ilmaisun pt Graafisen suunnittelun ko, kuva-artesaani Kuva- ja mediataiteen ko, kuva-artesaani Valokuvauksen ko, kuva-artesaani Audiovisuaalisen viestinnän at Tieto- ja kirjastopalvelujen at Valokuvaajan at Poistetaan rakenteesta audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto ja painoviestinnän perustutkinto ja lisätään rakenteeseen uusi media-alan perustutkinto, media-assistentti,jolle seuraavat osaamisalat : audiovisuaalisen viestinnän osaamisala julkaisutuotannon osaamisala painotuotannon osaamisala. Kuvallisen ilmaisun perustutkinnossa, valokuvaajan ammattitutkinnossa ja valokuvaajan erikoisammattitutkinnossa on selkeitä liittymäpintoja mahdollisiin uusiin media-alan ammatillisiin tutkintoihin. Keskusteluja tullaan niiltä osin jatkamaan vielä seuraavalla kaudella, tähtäimenä aikataulullisesti jokin myöhempi tutkintorakenteen muuttumisajankohta. Poistetaan rakenteesta audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto, digitaalipainajan ammattitutkinto, jälkikäsittelykoneenhoitajan ammattitutkinto, painopinnanvalmistajan ammattitutkinto sekä painajan ammattitutkinto ja lisätään rakenteeseen uusi media-alan ammattitutkinto. Syvennetään tarkastelua mahdolliseen kuvataidealaan liittyvän osaamisen osan, osien tai kokonaisuuden siirtämisestä mahdollisiin uusiin media-alan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Viestintäalan Kuvataiteen Viestintäalan Kuvataiteen Muutetaan valokuvaajan at:n nimi valokuvauksen ammattitutkinnoksi, jolloin tutkinnon nimi viittaa selkeämmin alaan tai toimintoon. Keskustellaan tutkintonimikkeen valokuvaaja mahdollisesta käytöstä. Poistetaan rakenteesta audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto, faktorin erikoisammattitutkinto, konesitojamestarin erikoisammattitutkinto, painajamestarin erikoisammattitutkinto, rotaatiomestarin erikoisammattitutkinto, sekä sivunvalmistajamestarin erikoisammattitutkinto ja lisätään rakenteeseen uusi media-alan erikoisammattitutkinto. Muutetaan valokuvaajan eat:n nimi valokuva-
Audiovisuaalisen viestinnän eat Valokuvaajan eat uksen erikoisammattitutkinnoksi, jolloin tutkinnon nimi viittaa selkeämmin alaan tai toimintoon. Valokuvaajan eat (?): Luovutaan osaamisaloista erikoisammattitutkinnon perusteissa. Keskustellaan tutkintonimikkeen valokuvaaja mahdollisesta käytöstä. 8 Viestintäalan Kuvataiteen TEATTERI JA TANSSI Ammatillisten tutkintojen muodostumista koskevien sääntöjen tulee olla riittävän joustavat siten, että käytännölliset alakohtaiset ratkaisut ovat mahdollisia ja että säännöt jättävät riittävästi tilaa valinnaisuudelle. Tanssialan pt Tanssin ko, Tanssija Teatterialan at Teatterialan at:n nimen uudistamistarve ja esitystekniikan osaamiseen kohdistuvat kehittämistarpeet tulisi selvittää. Nimi teatterialan ammattitutkinto herättää mielikuvan, että kyseessä olisi näytelmän esittämiseen tai ohjaamiseen liittyvä tutkinto, vaikka teatterialan ammattitutkinnossa on kyse osaamisaloista, joita tarvitaan esitysten tuotantoprosesseissa tai teknisissä toteutuksissa. Kartoitetaan, onko kulttuurialojen perustutkintoihin tarvetta ja mahdollisuuksia lisätä yhteinen taiteen soveltavaan käyttöön liittyvä tutkinnon osa ja/tai tulisiko tutkintorakenteeseen kenties lisätä taiteen soveltavaan käyttöön liittyvän ammattitutkinto. Musiikki-, teatteri- ja tanssialan Musiikki-, teatteri- ja tanssialan Teatterialan eat MUSIIKKI Musiikkialan pt Musiikin ko, muusikko Ks. tanssialan pt. Musiikki-, teatteri- ja tanssialan
Musiikkiteknologian ko, musiikkiteknologi Pianonvirityksen ko, pianonvirittäjä 9 Rytmimusiikkituotannon at MUU KULTTUURIALAN KOULUTUS Sirkusalan pt Sirkusalan ko, sirkusartisti Ks. tanssialan pt Musiikki-, teatteri- ja tanssialan YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA LIIKETALOUS JA KAUPPA Liiketalouden pt Asiakaspalvelun ja myynnin ko, merkonomi Talous- ja toimistopalvelujen ko, merkonomi Tieto- ja kirjastopalvelujen ko, merkonomi (uusittu ) Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen at Isännöinnin at Kiinteistövälitysalan at Markkinointiviestinnän at Myynnin at Tutkintorakenteeseen lisätään uusi lähiesimiestyön ammattitutkinto. Kiinteistövälitysalan ammattitutkinnon nimi muutetaan kiinteistönvälitysalan ammattitutkinnoksi. Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinnon nimi muutetaan finanssialan ammattitutkinnoksi. Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan
Rahoitus- ja vakuutusalan at 10 Sihteerin at Taloushallinnon at Tullialan at Ulkomaankaupan at Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen at Virastomestarin at Yrittäjän at Johtamisen eat Kaupan esimiehen eat Markkinointiviestinnän eat Taloushallinnon eat Ulkomaankaupan eat Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen eat Yritysjohtamisen eat Yritysneuvojan eat Tutkintorakenteeseen lisätään uusi isännöinnin erikoisammattitutkinto. Taloushallinnon erikoisammattitutkinnon nimi muutetaan talous- ja henkilöstöhallinnon erikoisammattitutkinnoksi.. Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan LUONNONTIETEIDEN ALA TIETOJENKÄSITTELY: Tieto- ja viestintätekniikan pt Käytön tuen ko, Ei ole tarvetta muutoksiin. Luonnontieteiden alan tieto- ja viestintätekniikan perus-, ammatti- ja erikoisammattitut- Tietojenkäsittelyalan Sähkö-, elektroniikka-
datanomi Ohjelmistotuotannon ko, datanomi Tieto- ja viestintätekniikan at Tieto- ja viestintätekniikan eat kintojen sekä tekniikan ja liikenteen alan tietoja tietoliikennetekniikan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen yhdistämistä olisi hyvä selvittää. Ei ole tarvetta muutoksiin. Ks. perustutkinto Ei ole tarvetta välittömiin muutoksiin. Ks. perustutkinto Tutkinnon perusteiden uudistamistarvetta arvioidaan parhaillaan tutkintotoimikunnassa. 11 ja tietotekniikka-alan Tietojenkäsittelyalan Sähkö-, elektroniikkaja tietotekniikka-alan Tietojenkäsittelyalan Sähkö-, elektroniikkaja tietotekniikka-alan TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA ARKKITEHTUURI JA RAKENTAMINEN Kiinteistöpalvelujen pt. Kiinteistönhoidon ko, kiinteistönhoitaja Toimitilapalvelujen ko, toimitilahuoltaja Maanmittausalan pt Maanmittaustekniikan ko, kartoittaja Rakennusalan pt Kivialan ko, kivirakentaja Maarakennuksen ko, maarakentaja Maarakennuskoneenkuljetuksen ko, maarakennuskoneen-kuljettaja Talonrakennuksen ko, talonrakentaja Talotekniikan pt Eristyksen ja rakennuspeltiasennuksen ko, Talotekniikan pt on uudistettavana. Voimaantulo alustavan suunnitelman mukaan 1.8.2014. Päätökset mahdollisesta uudesta osaamisalasta tehdään TUTKE2:n linjausten valmistuttua. Tutkintojen ja tutkintojen sisältöjen kehittämiseksi kiinteistö- ja kotityöpalvelualan jatkaa rajapintatarkasteluja ensi toimikaudella. Tavoitteena on muodostaa alalle laaja-alainen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, joista on selkeä jatkumo korkea-asteelle. Talotekniikan pt: LVI-Tekniset Urakoitsijat ja Rakennusliitto ovat esittäneet tutkinnon perusteiden päivittämistä sekä uutta osaamisalaa tutkintoon. Työssä huomioitava EU-direktiivi uusiutuvista energialähteistä, palveluliiketoiminta, nollaenergiatalojen LVI asennukset. Rakennuspeltisepäntyön ja Teknisen eristyksen tutkintotoimikunta on esittänyt tutkintoon lisättäväksi tutkinnon osia. Talotekniikka- ja rakentamisalan Kiinteistö- ja kotityöpalvelualan
tekninen eristäjä rakennuspeltiseppä Ilmanvaihtoasennuksen ko, ilmanvaihtoasentaja Kylmäasennuksen ko, kylmäasentaja Putkiasennuksen ko, putkiasentaja lämmityslaiteasentaja 12 Ammattisukeltajan at (osan tutkinnosta muodostaa kevytsukeltajan tutkinto) Ilmastointiasentajan at Ilmastointijärjestelmien puhdistajan at Kaukolämpöasentajan at Kiinteistöpalvelujen at Kylmäasentajan at Lattianpäällystäjän at 2001 2003 Putkiasentajan, ilmastointiasentajan ja ilmastointijärjestelmien puhdistajan at:jen perustetyön ohjausryhmä on esittänyt tutkintojen yhdistämistä yhdeksi tutkinnoksi. Mukaan tulisi ottaa myös lämmityslaiteasentajan, vesihuoltoalan, kylmäasentajan, nuohoojan, teknisen eristäjän ja rakennuspeltisepän at:t. Nuohousalan tutkintotoimikunta on esittänyt, että nuohousalan tutkinnot tulee säilyttää jatkossakin omina tutkintokokonaisuuksinaan. Vesihuoltoalan tutkintotoimikunta: Vesihuoltoalan ammattitutkintoa ei voida yhdistää ehdotettujen tutkintojen kanssa samaan tutkintorakenteeseen. Pintakäsittelyalan tutkintotoimikunta esittää, että lattianpäällystäjän at:n perusteita alettaisiin mahdollisimman nopeasti uusia, jotta ne saataisiin vastaamaan enemmän työelämän tarpeita. Vesihuoltoalan tutkintotoimikunta esittää, että vesihuoltoalan at tulee uudistaa mahdollisimman pian vastaamaan työelämän tarpeita. Talotekniikka- ja rakentamisalan Kiinteistö- ja kotityöpalvelualan Lämmityslaiteasentajan at Maanmittausalan at Maarakennusalan at Putkiasentajan at Rakennuspeltisepän at Rakennustuotannon at Rakennustuotealan at Talonrakennusalan at 2014 Putkiasennuksen tutkintotoimikunta ehdottaa, että LVI-alan ammattitutkintoja yhdistettäisiin tavoitteena LVI-alan (tai LVI-asennusalan) ammattitutkinto. Tähän tutkintoon ehdotetaan sisällytettäväksi: 1. Putkiasentajan ammattitutkinto 2. Ilmastointiasentajan ammattitutkinto 3. Ilmastointijärjestelmien puhdistajan ammattitutkinto 4. Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto Tutkintotoimikunta ehdottaa samassa myös, että uuden tutkinnon taustalle muodostettaisiin nykyisen kolmen sijasta vain yksi tutkintotoimikunta, jonka toimivaltaan tulisivat kuulumaan Talotekniikan perustutkinto, LVI-alan ammattitutkinto, Putkiasentajan erikoisammattitutkinto
Teknisen eristäjän at ja Ilmastointiasentajan erikoisammattitutkinto. 13 Vesihuoltoalan at Ilmastointiasentajan eat Kaukolämpöyliasentajan eat Kiinteistöpalvelujen eat Kylmämestarin eat Lattiamestarin eat Maarakennusalan eat Putkiasentajan eat Rakennusalan työmaapäällikön eat Rakennuspeltiseppämestarin eat Talonrakennusalan eat 2003 2003 2003 Tutkintojen ja tutkintojen sisältöjen kehittämiseksi kiinteistö- ja kotityöpalvelualan jatkaa rajapintatarkasteluja ensi toimikaudella. Tavoitteena on muodostaa alalle laaja-alainen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, joista on selkeä jatkumo korkea-asteelle. Tutkintojen ja tutkintojen sisältöjen kehittämiseksi kiinteistö- ja kotityöpalvelualan jatkaa rajapintatarkasteluja ensi toimikaudella. Tavoitteena on muodostaa alalle laaja-alainen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, joista on selkeä jatkumo korkea-asteelle. Pintakäsittelyalan tutkintotoimikunta esittää, että lattiamestarin erikoisammattitutkinnon ja maalarimestarin erikoisammattitutkinnon perusteita alettaisiin mahdollisimman nopeasti uusimaan, jotta ne saataisiin vastaamaan enemmän työelämän tarpeita. Seuraavassa kaukolämpöasentajan, kylmäasentajan ja lämmityslaiteasentajan ammattitutkinnon perusteiden uudistuksessa on huomioitava RES-direktiivin vaatimukset. Vesihuoltoalan tutkintotoimikunta: vesihuollon osaamisalaan on tehtävä korjauksia. Talotekniikka- ja rakentamisalan Kiinteistö- ja kotityöpalvelualan KONE-, METALLI- JA ENERGIATEKNIIKKA Kaivosalan pt Kaivosalan ko, kaivosmies rikastaja Kone- ja metallialan pt Automaatiotekniikan ja kunnossapidon ko,
automaatioasentaja kunnossapitoasentaja Valimotekniikan ko, valaja valumallinvalmistaja Valmistustekniikan ko, hienomekaanikko koneenasentaja koneistaja levyseppähitsaaja työvälinevalmistaja 14 Hissiasentajan at Hitsaajan at Kaivosalan at Koneenasentajan at Koneistajan at Laivanrakentajan at Levytekniikan at Metallien jalostuksen at Teollisuusputkiasentajan at Työvälinevalmistajan at Valajan at Valumallin valmistajan at Hitsaajamestarin eat Koneenasentajamestarin eat 2004 2003 2000 2002 Esillä on ollut hitsaajan ammattitutkinnon ja levytekniikan ammattitutkinnon yhdistäminen. Rakennemuutos vaatii vielä lisäselvityksiä ja -harkintaa. jen n ammattitaitovaatimuksiin pitäisi lisätä työmenetelmien ja tuotantomenetelmien kehittämistä, tuotannonohjausta ja laadunhallintaa sekä ympäristönsuojelusta, työterveydestä ja -turvallisuudesta huolehtimis- Kone- ja metallialan Kone- ja metallialan
Koneistajamestarin eat Laivanrakennusalan eat Levytyömestarin eat Työvälinemestarin eat Valajamestarin eat Valumallimestarin eat 2004 2002 ta. Tällöin voisi harkita koneistajamestarin, koneenasentajamestarin ja levytyömestarin erikoisammattitutkintojen yhdistämistä. 15 SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKKA Sähkö- ja automaatiotekniikan pt Sähkö- ja automaatiotekniikan ko, sähköasentaja automaatioasentaja Automaatioasentajan at Kiskoliikenteen turvalaiteasentajan at Kotitalouskoneasentajan at 2004 Sähköasentajan at Sähköteollisuuden at Sähköverkkoasentajan at Voimalaitoksen käyttäjän at Automaatioyliasentajan eat Sähköverkkoalan eat Sähköverkkoalan erikoisammattitutkinnon nimi muutetaan sähköverkkomestarin erikoisammattitutkinnoksi. Sähkö-, elektroniikkaja tietotekniikka-alan Energia-alan koulutus-
Sähköyliasentajan eat toimikunta 16 TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKKA Tieto- ja tietoliikennetekniikan pt Tieto- ja tietoliikennetekniikan ko, elektroniikka-asentaja ICT-asentaja Luonnontieteiden alan tieto- ja viestintätekniikan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen sekä tekniikan ja liikenteen alan tietoja tietoliikennetekniikan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen yhdistämistä olisi hyvä selvittää. Sähkö-, elektroniikkaja tietotekniikka-alan Ks. perustutkinto Elektroniikka-asentajan at 2001 Tieto- ja tietoliikennetekniikan at Tietokoneasentajan at Tietoliikenneasentajan at Ks. perustutkinto Elektroniikkayliasentajan eat 2001 Tieto- ja tietoliikennetekniikan eat Tietokoneyliasentajan eat Tietoliikenneyliasentajan eat GRAAFINEN JA VIESTINTÄTEKNIIKKA Painoviestinnän pt Painotekniikan ko, painotuotantoassistentti Ulkoasun toteutuksen ko, painotuotantoassistentti Poistetaan rakenteesta a painoviestinnän perustutkinto ja audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto ja lisätään rakenteeseen uusi media-alan perustutkinto, media-assistentti,jolle seuraavat osaamisalat : audiovisuaalisen viestinnän osaamisala julkaisutuotannon osaamisala Viestintäalan
painotuotannon osaamisala. 17 Digitaalipainajan at Jälkikäsittelykoneenhoitajan at Kirjansitojan at Painajan at Painopinnanvalmistajan at 2002 Poistetaan rakenteesta digitaalipainajan ammattitutkinto, jälkikäsittelykoneenhoitajan ammattitutkinto, painopinnanvalmistajan ammattitutkinto, painajan ammattitutkinto sekä audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto ja lisätään rakenteeseen uusi media-alan ammattitutkinto. Siirretään kirjansitojan ammattitutkinto kulttuurialalle käsi- ja taideteollisuuden opintoalalle Viestintäalan Faktorin eat Kirjansitojamestarin eat Konesitojamestarin eat Painajamestarin eat 2004 2004 Poistetaan rakenteesta faktorin erikoisammattitutkinto, konesitojamestarin erikoisammattitutkinto, painajamestarin erikoisammattitutkinto, rotaatiomestarin erikoisammattitutkinto, sivunvalmistajamestarin erikoisammattitutkinto sekä audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto ja lisätään rakenteeseen uusi media-alan erikoisammattitutkinto. Viestintäalan Rotaatiomestarin eat Sivunvalmistajamestarin eat 2004 2004 Siirretään kirjansitojamestarin erikoisammattitutkinto kulttuurialalle käsi- ja taideteollisuuden opintoalalle. ELINTARVIKEALA JA BIOTEKNIIKKA Elintarvikealan pt Elintarviketeknologian ko, elintarvikkeiden valmistaja Leipomoalan ko, leipuri-kondiittori Liha-alan ko, lihatuotteiden valmistaja Meijerialan ko, Meijeristi
18 Elintarvikejalostajan at Elintarviketeollisuuden at Kondiittorin at Leipomoteollisuuden at Leipurin at Lihanjalostajan at Lihateollisuuden at Lihantarkastuksen at Maidonjalostajan at Meijeriteollisuuden at 2001 2001 2004 Elintarviketekniikan eat Kondiittorimestarin eat Leipurimestarin eat PROSESSI-, KEMIAN- JA MATERIAALITEKNIIKKA Laboratorioalan pt Laboratorioalan ko, laborantti Muovi- ja kumitekniikan pt Kumitekniikan ko, kumituotevalmistaja Muovitekniikan ko, muovituotevalmistaja Pintakäsittelyalan pt Veneenrakentajan pt on pääasiassa tekniikkapainotteinen, mutta sopii myös osaksi käsi- ja taideteollisuusalaa. Taideteollisuusalan
Metallituotteiden pintakäsittelyjen ko, pintakäsittelijä Puutuotteiden pintakäsittelyjen ko, pintakäsittelijä Rakennusten pintakäsittelyjen ko, lattianpäällystäjä maalari Prosessiteollisuuden pt Biotekniikan ko, prosessinhoitaja Kemiantekniikan ko, prosessinhoitaja Levyteollisuuden ko, prosessinhoitaja Paperiteollisuuden ko, prosessinhoitaja Sahateollisuuden ko, prosessinhoitaja Puualan pt Teollisuuspuusepän ko, puuseppä Veneenrakennuksen pt Veneenrakennuksen ko, veneenrakentaja Kemianteollisuuden at Korroosionestomaalarin at Kumialan at Lasikeraamisen alan at (yhteinen käsi- ja taideteollisuusalan kanssa) Levyalan at Maalarin at (yhteinen käsi- ja taideteollisuusalan kanssa) Muovimekaanikon at Paperiteollisuuden at 2002 2003 2001 2003 2001 19
20 Puusepänalan at (yhteinen käsi- ja taideteollisuusalan kanssa) Saha-alan at Teollisen pintakäsittelijän at Veneenrakentajan at (yhteinen käsi- ja taideteollisuusalan kanssa) 2003 2001 Kemianteollisuuden eat Levymestarin eat Maalarimestarin eat (yhteinen käsi- ja taideteollisuusalan kanssa) Muovitekniikan eat Paperiteollisuuden eat Pintakäsittelymestarin eat Puusepänalan eat (yhteinen käsi- ja taideteollisuusalan kanssa) Sahamestarin eat Venemestarin eat (yhteinen käsi- ja taideteollisuusalan kanssa) 2003 2003 2002 2003 2001 TEKSTIILI- JA VAATETUSTEKNIIKKA Tekstiili- ja vaatetusalan pt Jalkinealan ko, suutari Tekstiilitekniikan ko, Tekstiili- ja vaatetusalan pt:sta voisi siirtää tyypillistä käsityövaltaista piensarjatuotteiden valmistamista, suunnittelua, korjaamista ja tilaustöiden valmistamista osaksi käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoa, esimerkkinä sisustusompelijan, modistin, vaatturin tai suutarin Taideteollisuusalan Tekstiili- ja vaatetusalan
tekstiilinvalmistaja Tekstiilihuollon ko, tekstiilihuoltaja Vaatetuksen ko, vaatetusompelija sisustusompelija modisti vaatturi Jalkinealan at Laukku- ja nahka-alan at Nahanvalmistajan at Tekstiilialan at (yhteinen käsi- ja taideteollisuusalan kanssa) Tekstiilihuollon at Turkkurin at Vaatetusalan at (yhteinen käsi- ja taideteollisuus alan kanssa) Jalkinealan eat Laukku- ja nahkamestarin eat Nahanvalmistajamestarin eat Pesulateknikon eat Tekstiilialan eat (yhteinen käsi- ja taideteollisuusalan kanssa) 2002 1998 2000 2002 2002 2002 työ. Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon osaamisalat ja tutkintonimikkeet: vaatetuksen osaamisala: vaatetusompelija, sisustusompelija, modisti, vaatturi tekstiilin osaamisala: tekstiilin valmistaja tekstiilihuollon osaamisala: tekstiilihuoltaja jalkinealan osaamisala: suutari turkis- ja nahka-alan osaamisala (uusi): turkistuotteen valmistaja, nahkatuotteen valmistaja. Osa tekniikan ja liikenteen alan tutkinnoista on hyvin käsityövaltaisia, joten ne sopisivat paremmin käsi- ja taideteollisuusalalle: jalkinealan at, laukku- ja nahka-alan at ja turkkurin at. Ammattitutkinnot yhdistetään yhdeksi tekstiilija vaatetusalan ammattitutkinnoksi, jossa on seuraavat osaamisalat: vaatetuksen osaamisala tekstiilin osaamisala jalkinealan osaamisala turkisalan osaamisala laukkualan osaamisala nahka-alan osaamisala. At:issa tulee voida käyttää tutkintonimikkeitä, jotka ratkaistaan tutkinnon perusteiden laadinnan yhteydessä. Osa tekniikan ja liikenteen alan tutkinnoista on hyvin käsityövaltaisia, joten ne sopisivat paremmin käsi- ja taideteollisuusalalle: jalkinealan eat, laukku- ja nahkamestarin eat ja turkkurimestarin eat. Erikoisammattitutkinnot yhdistetään yhdeksi tekstiili- ja vaatetusalan erikoisammattitutkinnoksi, jossa on seuraavat osaamisalat: vaatetuksen osaamisala tekstiilin osaamisala 21 Taideteollisuusalan Tekstiili- ja vaatetusalan Taideteollisuusalan Tekstiili- ja vaatetusalan
Turkkurimestarin eat Vaatetusalan eat (yhteinen käsi- ja taideteollisuusalan kanssa) 2002 jalkinealan osaamisala turkisalan osaamisala laukkualan osaamisala nahka-alan osaamisala. At:issa tulee voida käyttää tutkintonimikkeitä, jotka ratkaistaan tutkinnon perusteiden laadinnan yhteydessä. 22 AJONEUVO- JA KULJETUSTEKNIIKKA Ilmailuala: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta ja tutkintoja uudistettaessa huolehdittaisiin niiden tarkoituksenmukaisesta ja saumattomasta niveltymisestä alan korkea-asteen tutkintoihin ja koulutukseen. Korkea-asteen tutkintoja tulisi uudistaa ja koulutuksen tulisi tukea kattavasti sekä keskitetysti Suomen ilmailua. Ilmailualalla työskentelee kokonaisia ammattiryhmiä, joilla ei ole tutkintorakenteeseen sisältyviä tutkintoja (matkustamohenkilökunta ja ohjaajat). Heidän koulutuksensa olisi hyvä sisällyttää tutkintorakenteeseen esimerkiksi lisäämällä uusia tutkintoja tai muuttamalla olemassa olevia tutkintoja lisäämällä niihin uusia koulutusohjelmia/osaamisaloja, valinnaisuutta ja tutkintonimikkeitä. Merenkulkuala: Merenkulkualan tutkinnoille ja tutkintorakenteelle on tehtävä kokonaisuudistus, joka kattaa sekä toisen että korkea-asteen koulutuksen. Autoalan pt Autokorinkorjauksen ko, autokorinkorjaaja Automaalauksen ko, automaalari Automyynnin ko, automyyjä Autotekniikan ko, ajoneuvoasentaja Moottorikäyttöisten pienkoneiden korjauksen ko, pienkonekorjaaja Varaosamyynnin ko, varaosamyyjä Lennonjohdon pt Lennonjohdon ko, lennonjohtaja Lentokoneasennuksen pt Avioniikan ko, avioniikka-asentaja Lentokoneasennuksen ko, lentokoneasentaja Logistiikan pt:n osalta tulisi harkita, voitaisiinko nykyistä kuljetuspalvelujen ja varastopalvelujen välistä koulutusohjelmajakoa muuttaa yhtenevämpään muotoon, samoin kuljetuspalvelujen osaamisalajakoa (autonkuljettaja, linja-autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja), jotka eivät rakenteena puolla monipuolisten ja laaja-alaisten valmiuksien ja osaamisten saavuttamista. Olisi hyvä, jos tutkinto tuottaisi paremmin perusvalmiudet niin tavara- ja henkilöliikenteen kuin varasto- ja terminaalityönkin tehtäviin. Merenkulkualan perustutkinnon laajuus ei ole riittävä erityisesti kansipäällystön koulutusohjelman mukaisesti opiskeltaessa, koska STCW-yleissopimuksen edellyttämää, koulutuksen yhteyteen sijoitettavaa työssäoppimista ei voida laajuutensa vuoksi sijoittaa kokonaisuudessaan 120 opintoviikon laajuiseen perustutkintoon. Merenkulkualan perustutkinnon tulisi olla laajempi, jos se suoritetaan kansipäällystön koulutusohjelman tai konepäällystön koulutusohjelman mukaisesti. Auto- ja kuljetusalan laadullisen ennakointitutkimus sisältää paljon tulevassa alojen tutkintojen ja koulutuksen suunnittelussa huomioon otettavaa asiaa, esim. ympäristöosaaminen, turvallisuus ja uudet energiamuodot. Lentokoneasennuksen pt: Tutkinto perustuu lupakirjaluokan B (lentokoneasennus ja avioniikka) saavuttamiseen. Vaatimus on liian korkea ammatillisten perustutkintojen tasoon ja aloittavien opiskelijoiden ikään nähden. voisi perustua paremminkin lupakirjaluokkaan A, jolloin tutkintoon voisi sisällyttää enemmän valinnaisuutta, joka edistäisi työllistymistä erilaisiin tehtäviin. Lupakirjaluokka B soveltuisi paremmin lentokonetekniikan ammattitutkintoon. Merenkulkualan pt: on tulisi lisätä modulaarisuutta, jotta merenkulkualan uusien ammattipätevyyksien edellyttämä koulutus voitaisiin sisällyttää tutkintoon siten, että se voitaisiin suorittaa kyseisiä ammattipätevyyksiä tuottava osa tai osia kerrallaan. Lisäksi voitai- Auto- ja kuljetusalan Merenkulkualan Ilmailualan
Logistiikan pt Kuljetuspalvelujen ko, autonkuljettaja linja-autonkuljettaja yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Lentoasemapalvelujen ko, lentoasemahuoltaja Varastopalvelujen ko, varastonhoitaja Merenkulkualan pt Kansi- ja konekorjauksen ko, korjaaja Kansipäällystön ko, vahtiperämies Konepäällystön ko, vahtikonemestari Sähkökäytön ko, Laivasähköasentaja Ajoneuvonosturinkuljettajan at Autokorimekaanikon at Automaalarin at Automyyjän at Henkilöautomekaanikon at Lastinkäsittelyalan at 2002 2002 2003 Tutkintonimike korjaaja tulisi korvata nimikkeillä matruusi ja konemies. Tutkinnon suorittaja saisi tutkintotodistukseensa tutkintonimikkeen matruusi tai konemies siitä riippuen, miten hän käyttää koulutusohjelmaan tai osaamisalaan sisältyvää valinnaisuutta. Alojen ammattitutkinnot on nykyisin nimetty tekijän mukaan, esimerkiksi henkilöautomekaanikon ammattitutkinto tai yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto. Aloilla on laajasti yhteisymmärrys siitä, että tutkinto voisi jatkossa olla nimetty alan mukaan, kuten esimerkiksi ajoneuvoalan ammattitutkinto ja kuljetusalan ammattitutkinto, jossa olisi lisäksi käytössä sekä osaamisaloja että tutkintonimikkeitä. Tutkintonimikkeitä tarvitaan mm. tutkinnon suorittajille ja työnantajille ilmaisemaan tarkemmin sitä, mikä osaamisen kokonaisuus tutkinnosta on suoritettu. siin harkita uusien pätevyyksien edellyttämän koulutuksen järjestämistä ammatti- ja erikoisammattitutkintoina Lentokonetekniikan at: Tutkinnon perusteluonnosta tullaan kommentoimaan Opetushallituksen järjestämän lausuntokierroksen yhteydessä. 23 Auto- ja kuljetusalan Ilmailualan Lentoasemapalvelujen at Lentokonetekniikan at (uusi tutkinto) Linja-autonkuljettajan at Metsäkoneasentajan at Pienkonemekaanikon at 2004 Konkreettiset esitykset yhdistettävistä tutkinnoista, niiden osaamisaloista ja tutkintonimikkeistä on koottu esityksessä taulukkoon. Uudet at:t olisivat ajoneuvoalan at, ajoneuvoalan myynnin at, autovauriokorjauksen at ja kuljetusalan at. Ajoneuvonosturinkuljettajan at ehdotetaan yhdistettäväksi rakennusalan tutkintojen kanssa. Puutavaran autokuljetuksen at
24 Raskaskalustomekaanikon at Rengasalan at Varaosamyyjän at 2003 Varastoalan at Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan at Autoalan myyjän eat Autoalan työnjohdon eat Autokorimestarin eat Automaalarimestarin eat Automekaanikon eat Laivasähkömestarin eat 2001 2001 2002 2002 2001 Laivasähkömestarin erikoisammattitutkinnon perusteiden on suunniteltu tulevan voimaan vuoden 2014 alusta. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja tulisi hyödyntää merenkulkualan koulutuksessa mahdollisuuksien mukaan laajemminkin, jotta myös aikuisilla olisi käytettävissään joustavia opintopolkuja alan ammatteihin. Esimerkiksi matruusin ja konemiehen sekä lisäpätevyyksien osalta voitaisiin harkita ammattitutkinnon tai -tutkintojen lisäämistä tutkintorakenteeseen, jotta esimerkiksi pelkästään vahtimiehen pätevyyskirjan omaavat voisivat pätevöityä alan ammattityöntekijöiksi. Lentokonetekniikan eat: Tutkinnon perusteluonnosta tullaan kommentoimaan Opetushallituksen järjestämän lausuntokierroksen yhteydessä. Auto- ja kuljetusalan Merenkulkualan Ilmailualan Lastinkäsittelyalan eat Lentokonetekniikan eat (uusi tutkinto) Liikenne-esimiehen eat Liikenneopettajan eat Varastoalan eat Nykyisen liikenneopettajan eat:n sijaan esitettäisiin kaksiportaista tutkintorakennetta: liikenneopettajan ammattitutkinto ja ammattiliikenteenopettajan erikoisammattitutkinto. Muilta osin erikoisammattitutkintoja yhdistettäisiin ja nimettäisiin samoin periaattein kuin ammattitutkintoja. Konkreettiset esitykset yhdistettävistä tutkinnoista, niiden osaamisaloista ja tutkintonimikkeistä on koottu esityksessä taulukkoon. Erikoisammattitutkinnot olisivat autoalan työnjohdon eat, autovauriokorjauksen eat sekä kuljetusalan työnjohdon eat
MUU TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN KOULUTUS 25 Kello- ja mikromekaniikan pt Kelloalan ko, kelloseppä Mikromekaniikan ko, mikromekaanikko Suunnitteluassistentin pt Teknisen suunnittelun ko, suunnitteluassistentti Turvallisuusalan pt Turvallisuusalan ko, turvallisuusvalvoja Verhoilu- ja sisustusalan pt Sisustuksen ko, sisustaja Verhoilun ko, Verhoilija Kello- ja mikromekaniikan pt sopisi luonteeltaan käsi- ja taideteollisuusalalle. Verhoilu- ja sisutusalan pt kannattaisi mahdollisesti erottaa kahteen osaan, verhoiluun ja sisustusrakentamiseen. Verhoilu ammattialana sisältyy jo nyt käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoonkin, samoin sisustaminen. Sisustusrakentamiselle voisi mahdollisesti laatia oman perustutkinnon tai se voisi olla osana rakentamisen perustutkintoa tai käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoa. Turvallisuusalan Taideteollisuusalan Kivimiehen at Kunnossapidon at (yhteinen eri teollisuusaloille) Lukkosepän at Mittaajan ja kalibroijan at Nuohoojan at 2003 2002 Keskusteltu vartijan, lukkosepän ja virastomestarin ammattitutkintojen yhdistämisestä turvallisuusalan ammattitutkinnoksi. Virastomestarin tutkintotoimikunta on ottanut kielteisen kannan virastomestarin ammattitutkinnon yhdistämiseen turvallisuusalan tutkintoihin. Virastomestarin osalta asiaa on käsitelty myös kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunnassa. Toimikunta ei ottanut asiaan myönteistä kantaa. Rakennemuutos vaatii lisäselvittelyä. Turvallisuusalan Rautatiekaluston kunnossapidon at Sisustusalan at (yhteinen käsi- ja taideteollisuusalan kanssa) Suunnitteluassistentin at Tuulivoima-asentajan at Vartijan at
26 Ympäristöhuollon at Kunnossapidon eat Lukkoseppämestarin eat Keskusteltu turvallisuusvalvojan ja lukkoseppämestarin erikoisammattitutkintojen yhdistämisestä turvallisuusalan erikoisammattitutkinnoksi. Rakennemuutos vaatii lisäselvittelyä. Turvallisuusalan Nuohoojamestarin eat 2002 Sisustusalan eat (yhteinen käsi- ja taideteollisuusalan kanssa) Tekniikan eat Tuotekehittäjän eat Turvallisuusvalvojan eat 2003 Ympäristöalan eat LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA MAATILATALOUS Maatalousalan pt Eläintenhoidon ko, eläintenhoitaja Maatalousteknologian ko, maaseutuyrittäjä Maatilatalouden ko, maaseutuyrittäjä Turkistalouden ko, turkistarhaaja Hevostalouden pt Hevostalouden ko, hevostenhoitaja ratsastuksenohjaaja Hevostalouden perustutkintoon on mahdollista lisätä toinen osaamisala, mikäli säädökset sitä edellyttävät. Osaamisalat voisivat olla esimerkiksi: 1) hevostenhoitamisen osaamisala ja 2) ratsastuksenohjaamisen osaamisala. Kaikkiin luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisten perustutkintoihin yhteinen pakollinen biotalouden tutkinnon osa. Maatalous- ja ympäristöalan
Hevostenvalmentajan at Kengityssepän at Maatalouskoneasentajan at Mehiläistarhaajan at Ratsastuksenopettajan at Seminologin at Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin at Viljelijän at 2004 Hevostenvalmentajan ammattitutkinto, kengityssepän ammattitutkinto ja ratsastuksenopettajan ammattitutkinto esitetään yhdistettäväksi. Uuteen tutkintoon tulee sisällyttää tarvittavat osaamisalat tutkintonimikkeineen. Uudeksi tutkinnon nimeksi esitetään hevosalan ammattitutkinto. Ratsastuksenopettajan erikoisammattitutkinto ja tallimestarin erikoisammattitutkinto esitetään yhdistettäväksi. Uuteen tutkintoon tulee sisällyttää tarvittavat osaamisalat tutkintonimikkeineen. Uudeksi tutkinnon nimeksi esitetään hevosalan erikoisammattitutkinto. Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto ja viljelijän ammattitutkinto esitetään yhdistettäväksi. Uuteen tutkintoon tulee sisällyttää tarvittavat osaamisalat tutkintonimikkeineen. Uudeksi tutkinnon nimeksi esitetään maatalousalan ammattitutkinto. Eläinjalostuslain ja eläinsuojelulain muutosten pohjalta esitetään, että hevosten keinosiemennyksen tutkinnon osa lisättäisiin johonkin hevosalan tutkintoon. Lisäksi seminologin ammattitutkinnon perusteita tulisi kehittää siten, että se mahdollistaisi lainsäädännön mukaiset pätevöitymiset eri eläinlajien (mukaan lukien hevoset) keinosiemennykseen. 27 Maatalous- ja ympäristöalan Maaseudun vesitalouden eat Ratsastuksenopettajan eat Tallimestarin eat Tarhaajamestarin eat 2004 Esitetään lisättäväksi tutkintorakenteeseen uusi maatalousalan erikoisammattitutkinto. Maatilayritysten koon kasvaessa yritysjohtamisen ja työnjohdon merkitys korostuu ja tulee vaativammaksi, joten näille tulisi olla oma erikoisammattitutkintonsa. Lisäksi erikoisammattitutkintoon tulisi sisällyttää alkionsiirto osaamisalaksi tai tutkinnon osaksi, sillä se on vaativuudeltaan erikoisammattitutkinnon tasoa (nykyisin seminologin ammattitutkinnossa valinnainen osa). Maaseudun vesitalouden erikoisammattitutkinnon perusteita tulisi päivittää vastaamaan nykyisiä osaamistarpeita, mm. ympäristönhoidolliselta näkökulmalta. Maatalous- ja ympäristöalan PUUTARHATALOUS Puutarhatalouden pt Kukka- ja puutarhakaupan ko, puutarhuri Puutarhatuotannon ko, Kaikkiin luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisten perustutkintoihin yhteinen pakollinen biotalouden tutkinnon osa. Maatalous- ja ympäristöalan
puutarhuri Viheralan ko, Puutarhuri Arboristin at Floristin at Puistopuutarhurin at Vihersisustajan at Viinintuotannon at Viljelypuutarhurin at 2003 Puistopuutarhurin ammattitutkinto ja arboristin ammattitutkinto esitetään yhdistettäväksi. Uuteen tutkintoon tulee sisällyttää tarvittavat osaamisalat tutkintonimikkeineen. Uudeksi tutkinnon nimeksi esitetään viheralan ammattitutkinto. Floristin ammattitutkinto ja vihersisustajan ammattitutkinto esitetään yhdistettäväksi. Uuteen tutkintoon tulee sisällyttää tarvittavat osaamisalat tutkintonimikkeineen (uutena kukka- ja puutarhakauppa). Uudeksi tutkinnonnimeksi esitetään floristisen alan ammattitutkinto. 28 Maatalous- ja ympäristöalan Floristimestarin eat Floristimestarin erikoisammattitutkinnon nimi esitetään muutettavaksi floristisen alan erikoisammattitutkinnoksi. Maatalous- ja ympäristöalan Puistomestarin eat 2000 Puistomestarin erikoisammattitutkinnon nimi esitetään muutettavaksi viheralan erikoisammattitutkinnoksi ja suunnattavan työnjohdolliseen osaamiseen. KALATALOUS Kalatalouden pt Kalatalouden ko, kalanjalostaja kalanviljelijä kalastaja kalastuksenohjaaja Kaikkiin luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisten perustutkintoihin yhteinen pakollinen biotalouden tutkinnon osa. Maatalous- ja ympäristöalan Kalanjalostajan at Kalanviljelijän at
Kalastusoppaan at 29 METSÄTALOUS Metsäalan pt Metsäenergian tuotannon ko, metsäenergian tuottaja Metsäkoneasennuksen ko, metsäkoneasentaja Metsäkoneenkuljetuksen ko, metsäkoneenkuljettaja Metsätalouden ko, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Kaikkiin luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisten perustutkintoihin yhteinen pakollinen biotalouden tutkinnon osa. Maatalous- ja ympäristöalan Bioenergia-alan at Metsäkoneenkuljettajan at Metsätalousyrittäjän at (osan tutkinnosta muodostaa yrittäjän at) Bioenergia-alan at:n perusteet on syytä tarkistaa vastaamaan nykyisiä tarpeita. Mukaan olisi hyvä sisällyttää myös metsäenergian käyttäjän näkökulma. Metsäalan oppilaitosten ja raskasmekaanikon at:hen valmistavaa koulutusta tarjoavien oppilaitosten olisi hyvä keskustella mahdollisesta yhteistyöstä. Metsätalouden Puunkorjuun eat Metsämestarin eat 2004 LUONTO- JA YMPÄRISTÖALA Luonto- ja ympäristöalan pt Luontoalan ko, luonto-ohjaaja luonnonvaratuottaja luonto- ja ympäristöneuvoja Porotalouden ko, poronhoitaja Kaikkiin luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisten perustutkintoihin yhteinen pakollinen biotalouden tutkinnon osa. Maatalous- ja ympäristöalan
Ympäristöalan ko, ympäristönhoitaja Erä- ja luonto-oppaan at Luonnontuotealan at Porotalouden at 2002 Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto, kalastusoppaan ammattitutkinto ja luonnontuotealan ammattitutkinto esitetään yhdistettäväksi. Uuteen tutkintoon tulee sisällyttää tarvittavat osaamisalat tutkintonimikkeineen. Uudeksi tutkinnon nimeksi esitetään luontoalan ammattitutkinto. 30 Maatalous- ja ympäristöalan Luonnontuotealan eat Luontokartoittajan eat Riistamestarin eat 1995 1997 Kalanjalostajan ammattitutkinto ja kalanviljelijän ammattitutkinto esitetään yhdistettäväksi. Uuteen tutkintoon tulee sisällyttää tarvittavat osaamisalat tutkintonimikkeineen. Uudeksi tutkinnon nimeksi esitetään kalatalouden ammattitutkinto. Luonnontuotealan erikoisammattitutkinto, luontokartoittajan erikoisammattitutkinto ja riistamestarin erikoisammattitutkinto esitetään yhdistettäväksi. Uuteen tutkintoon tulee sisällyttää tarvittavat osaamisalat tutkintonimikkeineen. Uudeksi tutkinnon nimeksi esitetään luontoalan erikoisammattitutkinto. Maatalous- ja ympäristöalan MUU LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN KOULUTUS Eläintenhoitajan at Golfkentänhoitajan at. Golfkentänhoitajan ammattitutkinto ja golfkentänhoitajan erikoisammattitutkinto esitetään siirrettäväksi opintoalaluokituksessa puutarhatalouteen. Golfkentänhoitajan ammattitutkinto esitetään samalla liitettäväksi osaamisalaksi esitettyyn viheralan ammattitutkintoon, ja vastaavasti golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto esitetään liitettäväksi osaamisalaksi vesitettyyn viheralan erikoisammattitutkintoon. Maatalous- ja ympäristöalan Koe-eläintenhoitajan erikoisammattitutkinnon nimi esitetään muutettavaksi eläintenhoidon erikoisammattitutkinnoksi. Tutkintoa esite- Maatalous- ja ympäristöalan
Golfkenttämestarin eat Koe-eläintenhoitajan eat Maaseudun kehittäjän eat 2002 tään laajennettavaksi sisällöltään, jolloin koeeläintenhoitaminen tulisi yhdeksi osaamisalaksi. Koe-eläintenhoitamisen osaamisala/ tutkinnon osa tulee säilyttää lainsäädännön asettamien vaatimusten vuoksi (laki tieteellisiin ja opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta). 31 Golfkentänhoitajan erikoisammattitutkinto, ks. ammattitutkinto. SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Monet humanistisen ja kasvatusalan ohjaustyöhön kytkeytyvät tutkinnot ovat lähellä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tutkintoja. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tutkintoja voitaisiin jatkossa tarkastella kokonaisuutena humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen kanssa. SOSIAALIALA Sosiaalialan lainsäädäntömuutokset tulevat aiheuttamaan jatkossa tarpeita tutkintojen osaamistarpeiden uudelleen tarkasteluun. Perhepäivähoitajan at Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistus tulee selkeyttämään perhepäivähoitajan aseman tutkintorakenteessa, joten tähän ei vielä tässä vaiheessa ota kantaa. Perhepäivähoitajan ammattitutkinto tulee siirtää humanistiselle ja kasvatusalalle. Sosiaalialan Opetus-, ohjaus- ja kasvatusalan TERVEYSALA Jalkojenhoidon at Kipsausalan at Obduktiopreparaattorin at Mikäli jalkojenhoidon koulutusohjelma/osaamisala lisää suosiotaan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa, jalkojenhoidon ammattitutkinnon poistamista tutkintorakenteesta voitaisiin harkita. Lisäksi tulisi vielä selvittää mahdollisen uuden erikoisammattitutkinnon tarvetta ottaen huomioon jalkaterapeuttien koulutus ammattikorkeakoulussa. Terveysalan
32 Kipsimestarin eat Psykiatrisen hoidon eat SOSIAALI- JA TERVEYSALA (ALOJEN YHTEISET OHJELMAT) Sosiaali- ja terveysalan pt Asiakaspalvelun ja tietohallinnan ko, lähihoitaja Ensihoidon ko, lähihoitaja Jalkojenhoidon ko, lähihoitaja Kuntoutuksen ko, lähihoitaja Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen ko, lähihoitaja Mielenterveys- ja päihdetyön ko, lähihoitaja Sairaanhoidon ja huolenpidon ko, lähihoitaja Suun terveydenhoidon ko, lähihoitaja Vammaistyön ko, lähihoitaja Vanhustyön ko, lähihoitaja Viittaus käynnistyneisiin koulutuskokeiluihin (ensihoito, välinehuolto, hyvinvointiteknologia). Lähihoitaja on säädelty ammatti, joka antaa monipuolisen osaamisen alan terveys- ja sosiaalialan tehtäviin. Ammatillisen aikuiskoulutuksen joustavuutta tulee lisätä ammatillista peruskoulutusta lyhyempänä ja nopeampana väylänä työelämän osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Ns. hoiva-avustaja koulutus toteuttaa tätä näkökulmaa. Lähitulevaisuudessa on syytä käynnistää ammatillisten tutkinnon osien kokonaisuudistus sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa. Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman/osaamisalan uudistus tulee ottaa huomioon seuraavassa perustetyössä, kun varhaiskasvatuksen koulutuksen kokonaisarvioinnin tulokset ovat käytettävissä ja kelpoisuudet alan tehtäviin määritellään käynnissä olevan lainsäädäntöryhmän työn tuloksena. Suun terveydenhoidon koulutusohjelman/osaamisalan sekä Suun terveyden edistämisen valinnaisen tutkinnon osan tuottamaa osaamista tulee tarkastella seuraavassa perustetyössä ottaen huomioon muuttuneet säädökset ohjauksen, neuvonnan, ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen kannalta ja valmisteilla olevat STM:n linjaukset suun terveydenhoidon osaamisen kehittämisestä eri ammattiryhmissä. Vanhustyön koulutusohjelman/osaamisalan perusteiden uudistuksessa tulee ottaa huomioon vanhuspalvelulain ja uuden laatusuosituksen säännökset ja suositukset. Terveysalan Sosiaalialan Kuntoutus- ja liikuntaalan Opetus-, ohjaus- ja kasvatusalan Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelmassa/osaamisalassa tulee ottaa huomioon uudistuneen päivystysasetuksen vaatimukset neuvontaa ja ohjausta antavan ammattihenkilön kelpoisuudesta. Vuoden alusta voimaan tulleen jalkojenhoidon koulutusohjelman/osaamisalan järjestä-