PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 42/2014/2 Dnro ESAVI/112/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2014 ASIA Hevossaaren pohjavedenottamon suoja-alueen ja suoja-aluemääräysten muuttaminen, Heinola HAKIJA Heinolan kaupunki HAKEMUKSEN VIREILLETULO Heinolan kaupunki on 19.8.2013 aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt muuttamaan Hevossaaren pohjavedenottamon suoja-aluerajausta ja suojaaluemääräyksiä Heinolan kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 4 luvun 11 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Itä-Suomen vesioikeus on 28.8.1969 antamallaan päätöksellä nro 54/I/69 myöntänyt Wihuri-Yhtymä Oy:lle luvan pohjavedenottamon tekemiseen Hevossaareen Heinolan kaupungissa sekä 1 000 m 3 /vrk suuruisen vesimäärän ottamiseen mainitusta ottamosta yhtiön teollista toimintaa varten. Itä-Suomen vesioikeus on 24.10.1975 antamallaan päätöksellä nro 88/Ym/75 määrännyt Heinolan kaupungin Jyrängön kylässä Hevossaaressa sijaitsevalle pohjavedenottamolle suoja-alueen. Suoja-alueeseen kuuluu vedenottamoalue, lähisuojavyöhyke ja kaukosuojavyöhyke. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 17.6.2011 antamallaan päätöksellä nro 99/2011/4 muuttanut Itä-Suomen vesioikeuden päätöstä nro 54/I/69 siten, että nykyisellä luvan haltijalla Heinolan kaupungilla on oikeus ottaa pohjavettä kiinteistöllä Vedenottamo (kiinteistötunnus 111-23-9908-100) si- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
Kaavoitustilanne 2 (16) jaitsevalta Hevossaaren pohjavedenottamolta käytettäväksi talousvetenä ja teollisuuden tarpeisiin Heinolan kaupungissa. Alueella voimassa olevassa asemakaavassa pohjavedenottamoalue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET-2). Lähisuoja-alue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Kaukosuoja-alueelle sijoittuu teollisuus- ja varastorakennusten aluetta (T, TT-5 ja TTV-14) sekä puistoaluetta (PL ja PI). Lisäksi lähisuoja-alueelle ja kaukosuoja-alueelle sijoittuu soranottoalueita. Kaukosuoja-alueen itäreunalla sijaitsee Hevossaarentie, rautatie ja voimansiirtoalue. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Hevossaaren pohjavedenottamo sijaitsee Heinolan keskustaajaman länsipuolella Jyrängön kylässä Hevossaaressa. Vedenottamon lähiympäristö on pääasiassa lähivirkistysaluetta. Suunnittelualueen pohjoisosassa on teollisuus- ja varastoalueita. Alueen itäreunalla sijaitsee Hevossaarentie, rautatie ja voimansiirtoalue. Alueella on lisäksi maa-aineksen ottoalueita. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus Hevossaaren pohjavedenottamo perustettiin vuonna 1969 silloisen Wihurinkoski Oy:n ja sittemmin Mallasjuoma Oy:n (Hartwall Oy) virvoitusjuomatehtaan tarpeisiin. Tehtaan lopetettua toimintansa vedenottamon käyttö oli vähäistä. Heinolan kaupunki osti vedenottamon Kiinteistö Oy Heinolan Wihurinkoskelta vuonna 2008. Tämän jälkeen vedenottamon kaivot on saneerattu, ja vedenottamolle on rakennettu vedenkäsittelylaitos. Vedenottamosta pumpataan vettä Heinolan kaupungin vesijohtoverkostoon. Hevossaaren alueella on tehty geologinen rakenneselvitys, jonka tulosten perusteella Hevossaaren pohjavesialueen rajausta on tarkistettu. Nykyisten tutkimustietojen valossa suoja-aluerajaus ei kaikilta osin vastaa alueen pohjaveden virtausolosuhteita ja on osittain ristiriitainen pohjavesialueen rajaukseen nähden, minkä vuoksi suoja-aluerajausta ja -määräyksiä halutaan päivittää. Alueen maaperä ja pohjavesiolosuhteet Hevossaaren pohjavesialue (Hevossaari I, nro 0608801) muodostuu lähes pohjois-etelä -suuntaisesta harjumuodostumasta. Alue on ollut voimakkaan maa-ainesten oton kohteena ja pohjaveden yläpuoliset kerrokset ovat pai-
3 (16) koitellen suurelta osin poistettu. Parhaiten vettä johtavat kerrokset esiintyvät harjuselänteen keskiosissa, jossa esiintyy karkeita hiekka- ja sorakerroksia. Hevossaaren länsiosassa esiintyy hienojakoisempia maakerroksia. Soukanharjun itä- ja pohjoispuolella harjukerrostumat rajoittuvat osittain moreenipeitteisiin kallioselänteisiin. Pohjaveden virtaus suuntautuu luontaisesti Hevossaaren eteläosassa Soukanharjun alueella pohjoisesta etelään purkautuen Hevossaaren eteläkärjestä Ruotsalaiseen. Pohjaveden virtausolosuhteisiin vaikuttaa vedenotto. Otettaessa vettä suuremmalla teholla Hevossaaren pohjavedenottamosta pohjaveden virtaus suuntautuu vedenottamoa kohti ja samalla tapahtuu rantaimeytymistä harjun eteläosasta. Rantaimeytymisen tehostamiseksi Hevossaaren eteläosaan on vedenottamon perustamisen jälkeen kaivettu imeytyskanava ja kaksi imeytysallasta. Hienojakoisten vettä pidättävien maakerrosten poistamisen jälkeen rantaimeytyminen voimistui huomattavasti. Käytännössä ongelmana on ollut imeytysaltaiden liettyminen, minkä vuoksi imeytysaltaita on jouduttu ruoppaamaan. Hevossaaren pohjavedenottamo sijaitsee harjumuodostuman länsisivulla. Pinta-alan perusteella vedenottamon valuma-alueella voidaan arvioida muodostuvan sadannasta pohjavettä noin 400 m 3 /d. Suuremmilla vedenottomäärillä käyttöön saatava pohjavesi on osittain rantaimeytymisen kautta muodostunutta. Hevossaaren alueella tehtiin vuonna 1995 alustavia tutkimuksia tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksien selvittämiseksi. Tutkimusten perusteella tekopohjaveden muodostamiseen soveltui parhaiten imeytysalue 1, jolla on hydraulinen yhteys ylöspumppauspisteeseen HP104. Tekopohjavettä muodostamalla käyttöön saatavan pohjavesimäärän arvioitiin olevan 2 200 m 3 /d. Tutkimusten yhteydessä selvitettiin myös mahdollisuuksia ottaa tekopohjaveden raakavesi rantaimeytettynä Hevossaaren eteläkärkeen rakennettavista kaivoista. Suunniteltu tekopohjaveden raakavedenottoalue sijaitsee Soukankärjen kohdalla. Vuonna 2008 tehtiin pohjavedenottamon käyttöönoton suunnittelua varten koepumppaus vedenottamon vanhoista kaivoista (K1 ja K2). Koepumppauksella selvitettiin Hevossaaren vedenottamon käyttömahdollisuuksia yhdyskunnan vedenhankintaan, vedenoton vaikutuksia sekä hydraulista yhteyttä tutkitulle vedenottopaikalle HP104 ja suunnitellulle imeytysalueelle 1. Koepumppaus toteutettiin teholla 1 000 m 3 /d, joka ylittää vedenottamon valuma-alueella luontaisesti sadannasta muodostuvan pohjaveden määrän. Merkittävä osa (~ 600 m 3 /d) otetusta pohjavedestä muodostui siten rantaimeytymisen kautta. Vedenottamosta käyttöön saatava vesi on tehdyn koepumppauksen perusteella hyvälaatuista täyttäen talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset.
4 (16) Hevossaaren pohjavedenottamo Hevossaaren pohjavedenottamolla on kaksi siiviläputkikaivoa (K1 ja K2). Vedenottamon vedenkäsittelylaitos sijaitsee kaivojen itäpuolella. Raakavesi pumpataan kaivoista verkostoon ilmastuksen ja kalkkikivialkaloinnin kautta. Vesi desinfioidaan tarvittaessa. Vedenkäsittelylaitoksen mitoituksessa on huomioitu mahdollinen tekopohjaveden imeytys Hevossaareen tutkitulle imeytysalueelle 1. Itä-Suomen vesioikeus on vuonna 1969 myöntänyt luvan 1 000 m 3 /d suuruisen vesimäärän ottamiseksi teollista toimintaa varten. Etelä-Suomen aluehallintovirasto muutti vuonna 2011 vesioikeuden päätöstä siten, että pohjavettä voidaan ottaa käytettäväksi talousvetenä ja teollisuuden tarpeisiin. Vedenottamo on saneerattu vuosina 2010 2011. Riskikohteet pohjavesialueella Hevossaaren maa-aineksen ottoalue Hevossaaren maa-aineksen ottoalue sijoittuu Hevossaaren pohjavesialueen pohjoisosaan. Heinolan kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt 28.3.2008 Heinolan kaupungin kunnallistekniselle osastolle luvan maaaineksen ottoon kymmeneksi vuodeksi. Hevossaaren vedenottamon kaivot sijaitsevat maa-aineksen ottoalueen länsipuolella ja vedenkäsittelyrakennus on rakennettu ottoalueen eteläosaan. Maa-aineksen ottosuunnitelmassa on huomioitu mahdollinen tekopohjaveden imeytys Soukanharjun alueella sekä mahdollinen vedenotto havaintoputken HP104 alueelta. Maaaineksen ottotoiminta kohdistuu tällä hetkellä ottoalueen pohjoisosaan Soukanharjun alueelle. Ottoalueen eteläosa maisemoidaan maaainesottosuunnitelman mukaan vaiheittain. Teollisuus ja liikenne Hevossaaren pohjavesialueen itäreunalla sijaitsee Hevossaarentie sekä entinen Hevossaaren teollisuusraide, joka ei ole enää käytössä. Hevossaarentien kautta liikennöidään Hevossaaren teollisuusalueelle, joka sijaitsee Hevossaaren pohjavesialueen ulkopuolella. Teollisuusalueella toimii mm. seuraavia yrityksiä: - Laatuseinä Oy, betonituotteiden valmistus rakennustarkoituksiin - Puume Oy, konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus - Primo Finland Oy Ab, muovien teollinen valmistus - Schoeller Arca Systems Oy, muovituotteiden valmistus - Termo Panels Oy, metallirakenteiden ja niiden osien valmistus - Finlayson Oy Patjatehdas, sisustustekstiilien valmistus Lisäksi Hevossaaressa on vireillä korjaustelakan perustaminen (Päijänteen Laivatelakka Oy).
Suojaustarpeet 5 (16) Vaarallisten aineiden kuljetukset Hevossaarentiellä koostuvat pääasiassa lämmitysöljykuljetuksista. Muiden vaarallisten kemikaalien kuljetusmäärät ovat vähäisiä. Riskinarvioinnin perusteella Hevossaaren pohjavesialueella ei katsota olevan tarvetta pohjaveden suojatoimenpiteille. Hevossaaren maa-aineksen ottoalueen lupamääräysten mukaisella toiminnalla saavutetaan riittävä pohjaveden suojelutaso. Ottoalueen vaiheittaisen maisemoinnin myötä alueen pohjaveden muodostumisolosuhteet palautuvat vähitellen kohti luonnontilaisia harjuolosuhteita. Hevossaarentien alhaisista liikenne- ja kemikaalikuljetusmääristä johtuen mahdollisen onnettomuustilanteen aiheuttama päästöriski voidaan arvioida pieneksi. Tien sijaintiriski on myös pieni, koska tie sijoittuu pohjavesialueen reunalle. Hevossaarentien aiheuttama pohjavesiriski voidaan ehkäistä nopeilla torjuntatoimenpiteillä mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Onnettomuusriskin vähentämiseksi maa-aineksen ottoalueen liittymät tulee pitää avoimena näkemiä estävästä puustosta ja kasvillisuudesta. Pohjavesialueen kohdalla Hevossaarentien varteen olisi suositeltavaa asentaa pohjavesialuemerkit. Suoja-alueen muutostarpeen syyt Hevossaaren pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen mukaan Soukanharjun kohdalle sijoittuu pohjavedenpinnan yläpuolelle kohoava kalliokynnys, joka muodostaa vedenjakajan. Vedenjakajan eteläpuolella pohjaveden virtaus suuntautuu etelään - lounaaseen Soukankärjen sekä Hevossaaren vedenottamon suuntaan. Vedenjakajan pohjoispuolella pohjaveden virtaus suuntautuu Soukanharjulta itään - kaakkoon kohti Hevossaarensalmea. Hevossaaren pohjavedenottamon Itä-Suomen vesioikeuden vuonna 1975 antaman päätöksen mukaisen kaukosuoja-alueen pohjoisosa ulottuu vedenjakajan pohjoispuoliselle alueelle, joka sijoittuu vedenottamon valuma-alueen ulkopuolelle. Esitys suoja-alueen muutoksesta Hevossaaren vedenottamon suoja-aluetta esitetään muutettavaksi seuraavasti: - vedenottamon kaukosuoja-alueen pohjoisosan rajaa muutetaan siten, että kaukosuoja-alueen raja noudattaa Hevossaaren pohjavesialueen rajaa. - vedenottamon lähisuoja-alueen rajaa esitetään muutettavaksi pohjoisessa - idässä siten, että mahdollinen tekopohjaveden imeytysalue sisältyy lähisuoja-alueeseen. Hakija omistaa koko ehdotetun suoja-alueen lukuun ottamatta vähäistä yhteiseen vesijättöalueeseen kuuluvaa aluetta.
6 (16) Ehdotus suoja-aluemääräyksiksi Suoja-aluemääräysten lisäksi alueella noudatetaan voimassa olevia lakeja ja asetuksia. Kaukosuojavyöhyke a) Maa-ainesten ottoa tai maaleikkauksia ei saa ulottaa syvemmälle kuin 4 m:n päähän ylimmästä pohjavesipinnasta. Kielto ei koske rakennusten perustamista eikä muuta pienimuotoista rakennustoimintaa. Määräys ei koske voimassa olevia lupia. b) Maa-ainesottoalueella tehtävässä seulonnassa ja murskauksessa on käytettävä sähkökäyttöisiä koneita. Polttomoottorikäyttöinen maansiirtokalusto on säilytettävä katetussa tilassa vettä läpäisemättömällä alustalla. c) Alueelle ei saa sijoittaa ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 luvun 1 pykälässä mainittuja tehtaita, laitoksia tai toimintoja, eikä terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia. d) Alueella on kielletty valtioneuvoston asetuksessa 364/94 lueteltujen myrkyllisten aineiden käsittely ja varastointi, lukuun ottamatta pienimuotoista pohjaveden suojalaittein varustettuja tilakohtaisia varastoja tai säiliöitä. Varastot ja säiliöt on ilmoitettava vesilaitokselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesilaitoksella on oikeus tarkistaa olemassa olevat varastot. e) Alueella on kielletty kasvinsuojeluaineiden, tuhoeläin- ja vesakkomyrkkyjen käyttö. Pienimuotoisesta pohjavesialueelle hyväksyttävien kasvinsuojeluaineiden käytöstä voidaan sopia kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. f) Alueelle ei saa perustaa - polttonesteiden jakeluasemaa - autokorjaamoa tai -pesulaa - auto- tai metalliromuttamoa - jätevedenpuhdistamoa - kaatopaikkaa - maankaatopaikkaa - lumenkaatopaikkaa - golfkenttää - kauppapuutarhaa tai taimitarhaa - hautausmaata. g) Eläinraatojen hautaaminen alueella on kielletty. h) Jätevesien maahan imeytys on alueella kielletty.
7 (16) i) Alueelle rakennettavat uudet lämmitysöljysäiliöt tulee sijoittaa maan päälle tiiviisiin katoksellisiin suoja-altaisiin tai rakennusten sisälle öljysäiliötilaan. Siirtoputket on rakennettava niin että niiden kuntoa voidaan tarkkailla. Suoja-altaan tai öljysäiliötilan on oltava niin suuri että se pystyy pidättämään koko säiliöön mahtuvan öljymäärän. j) Alueelle ei saa perustaa maalämpöjärjestelmiä. k) Alueella on kielletty tiesuolojen, öljysoran ja muiden tienpitoon liittyvien haitallisten aineiden varastointi. Suolan käyttö pölynsidonnassa ja liukkauden torjunnassa on alueella kielletty. l) Moottoriajoneuvojen pesu pesuaineilla ja liuottimilla on kielletty lukuun ottamatta tiivispintaisia viemäröityjä alueita, joilta vedet johdetaan jätevesiviemäriin. Lähisuojavyöhyke m) Alueella ovat voimassa kaukosuojavyöhykkeen määräykset. n) Asuinrakennusten ja eläinsuojien rakentaminen on kielletty. o) Leiriytymis- ja pesupaikkojen perustaminen on kielletty. p) Alueelle ei saa rakentaa uusia moottoriajoneuvoille tarkoitettuja yleisiä teitä eikä pysäköintialueita. q) Alueella maa-ainesten otto ja siihen verrattava maan kaivaminen on kielletty. Määräys ei koske voimassa olevia lupia. r) Alueella on kielletty valtioneuvoston asetuksessa 364/94 lueteltujen myrkyllisten aineiden käsittely ja varastointi. s) Alueelle ei saa rakentaa jäteveden runkoviemäriä. Vedenottamoalue t) Vedenottamoalueen määräykset koskevat vedenottamon nykyistä kaivoaluetta sekä mahdollisia uusia kaivoalueita sekä tekopohjaveden imeytysalueita. u) Vedenottamoalueella ei sallita muuta toimintaa kuin mikä on vedenotolle ja vedenkäsittelylle välttämätöntä. v) Vedenottamoalue aidataan ja alueelle pääsy asiattomilta kielletään.
8 (16) Muut määräykset Suoja-alueen rajauksista ja niitä koskevista määräyksistä tiedotetaan alueen maanomistajille, asukkaille ja alueella toimiville yrityksille. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Heinolan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 16.12.2013. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Heinolan kaupungilta ja Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että hakemuksessa esitetyt uudet suoja-aluerajaukset perustuvat riittäviin selvityksiin pohjaveden muodostumis- ja virtausolosuhteista. Uusi suoja-aluerajaus vastaa sitä aluetta, jonka käyttöä on tarpeen rajoittaa pohjaveden laadun ja pohjavesiesiintymän antoisuuden turvaamiseksi. Suoja-alueen ja suoja-aluemääräysten jakamista kauko- ja lähisuoja vyöhykkeisiin ELY-keskus on pitänyt kuitenkin tarpeellisena ainoastaan maa-ainestenoton ja muun maankaivuun haittavaikutusten ehkäisemisen kannalta. Maaperä on koko suoja-alueella pääosin hyvin vettä ja mahdollisia haitta-aineita läpäisevää, etäisyydet myös suoja-alueen ulkorajoilta vedenottamoalueille ovat suhteellisen lyhyitä ja pohjaveden virtausolosuhteet vaihtelevat järven vedenpinnantasosta ja vedenottamon ottomäärästä riippuen, joten riskitekijöiden huomioiminen koko suoja-alueella on tärkeää. Suoja-aluemääräyksiä annettaessa tulisi huomioida seuraavaa: - Ehdotetut lähisuojavyöhykkeen suoja-aluemääräykset tulisi laajentaa koskemaan koko suoja-aluetta, lukuun ottamatta maa-ainesten kaivua koskevaa määräystä (q). - Suoja-alueella ei saa suorittaa sellaista maankaivua tai muuta toimenpidettä, josta voi aiheutua pohjaveden likaantumista tai haitallista pintavesien imeytymistä maaperään eikä ilman aluehallintoviraston lupaa sellaista toimenpidettä, joka voi aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista. - Ehdotetuissa suoja-aluemääräyksissä viitataan valtioneuvoston asetukseen 364/94, joka on kumottu. Viittaus tulee muuttaa koskemaan valtioneuvoston asetusta vesiympäristölle vaarallisista ja hai-
9 (16) tallisista aineista (1022/2006) ja siinä mainittuja vaarallisia aineita ja aineryhmiä. - Suoja-alueelle ei saa levittää sako- ja umpikaivolietteitä eikä jätevedenpuhdistamolietteitä. - Suoja-alueelle ei saa levittää kotieläinten lietelantaa, lantaa tai virtsaa. - Suoja-alueella ei saa varastoida tai käyttää keinolannoitteita siten, että niitä pääsee haitallisessa määrin pohjaveteen. Edellä mainitulla tavalla muutettuna ja täydennettynä suoja-aluemääräykset eivät ELY-keskuksen käsityksen mukaan sisällä tiukempia rajoituksia kuin, mitä on suoraan pohjaveden pilaamiskiellon tai muun lainsäädännön perusteella edellytetty. 2) Heinolan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään todennut seuraavaa: ELY-keskuksen lausunnon mukainen hakemuksessa esitettyjen lähisuojaalueen suoja-aluemääräysten laajentaminen koskemaan koko suojaaluetta on tarpeetonta ja rajoittaa voimassa olevan kaavan toteuttamista sekä rajoittaa tulevaisuuden maankäyttöä, jota voidaan kuitenkin asiaan kuuluvien lupamenettelyiden yhteydessä tarpeen vaatiessa säännellä siten että vedenoton turvaaminen toteutuu. Heinolan kaupungilla on hakemuksen mukaisella kaukosuojavyöhykkeellä tonttien vuokrasopimuksia, joiden sopimuksenmukaisen käyttötarkoituksen ELY-keskuksen esittämä lähisuoja-alueen suoja-aluemääräysten laajentaminen koko suoja-aluetta koskevaksi estäisi. Myöskään tästä syystä hakemuksessa esitettyjä lähisuoja-alueen suoja-aluemääräyksiä ei tule laajentaa koko suoja-aluetta koskeviksi. Kirjoitusvirheen korjaamiseksi ja ristiriidan poistamiseksi suoja-alueen muutoshakemuksen kohdan 7 kohtien b) ja c) väliltä hakija tekee hakemukseen seuraavan tarkennuksen: kohta 7 kohta c):n teksti 1 luvun 1 pykälässä muutetaan kuulumaan 1 luvun 1 pykälän 1 momentissa. Heinolan kaupungin kunnallisteknisellä osastolla on myös toistaiseksi voimassa oleva Heinolan kaupungin ympäristölautakunnan 28.3.2008 myöntämä lupa soran murskaukseen Heinolan kaupungin Hevossaaren soranottoalueella kiinteistöillä 111-406-3-575 ja 111-23-9903-600. Asiaa ei aiemmin ole tuotu esiin vedenottamon suoja-alueen muutoshakemuksen eikä sen täydennyksen yhteydessä.
10 (16) ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Suoja-aluemääräykset Aluehallintovirasto muuttaa Itä-Suomen vesioikeuden 24.10.1975 antamaan päätökseen nro 88/Ym/75 sisältyvät Hevossaaren pohjavedenottamon suoja-aluemääräykset ja pienentää ottamolle määrättyä suoja-aluetta hakemukseen liitetyn 2.10.2013 päivätyn suunnitelmakartan (mittakaava 1:5 000) mukaisesti Heinolan kaupungissa. Suoja-alue käsittää vedenottamoalueen sekä lähi- ja kaukosuojavyöhykkeen. Tällä päätöksellä vahvistettavan suoja-alueen sijainti ja laajuus ilmenevät päätöksen liitteenä 2 olevasta kartasta. Suoja-alue käsittää karttaan merkityt seuraavat alueet: Vedenottamoalue (pinta-ala 10 094 m 2 ) sijaitsee Heinolan kaupungin Hevossaaressa kiinteistöllä Vedenottamo (111-23-9908-100). Lähisuojavyöhykkeeseen (pinta-ala 0,37 km 2 ) kuuluvat seuraavat kiinteistöt joko kokonaan tai osittain: - 111-23-9903-600 Soukanpuisto - 111-406-3-575 Puukemia - 111-406-876-16 Yhteinen vesialue ja vesijättö Kaukosuojavyöhykkeeseen (pinta-ala 0,56 km 2 ) kuuluvat seuraavat kiinteistöt joko kokonaan tai osittain: - 111-23-6-8 - 111-23-6-9 - 111-23-9903-600 Soukanpuisto - 111-406-3-575 Puukemia Suoja-alueen ja suoja-aluemääräysten muuttamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu kenellekään korvattavaa edunmenetystä. Suoja-alueella on noudatettava seuraavia alueen käyttöä koskevia määräyksiä, ellei aluehallintovirasto erikseen myönnä lupaa poiketa niistä tai ympäristönsuojelulain mukaisen lupa-asian yhteydessä myönnetä niistä poikkeusta: Kaukosuojavyöhyke 1) Maa-ainesten ottoa tai maaleikkauksia ei saa ulottaa syvemmälle kuin 4,0 metrin päähän ylimmästä pohjavesipinnasta. Kielto ei koske rakennusten perustamista eikä muuta pienimuotoista rakennustoimintaa. Määräys ei koske voimassa olevia lupia.
11 (16) 2) Maa-ainesten ottoalueella tehtävässä seulonnassa ja murskauksessa on käytettävä sähkökäyttöisiä koneita. Polttomoottorikäyttöinen maansiirtokalusto on säilytettävä katetussa tilassa vettä läpäisemättömällä alustalla. 3) Alueelle ei saa sijoittaa uusia ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 momentissa mainittuja tehtaita, laitoksia tai toimintoja, eikä terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia. 4) Alueella on kielletty valtioneuvoston asetuksen nro 1022/2006 liitteessä 1 lueteltujen myrkyllisten aineiden käsittely ja varastointi lukuun ottamatta pohjaveden suojalaittein varustettuja tilakohtaisia varastoja tai säiliöitä. Varastot ja säiliöt on ilmoitettava vesilaitokselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesilaitoksella on oikeus kustannuksellaan tarkistaa olemassa olevat varastot ja säiliöt. 5) Alueelle ei saa perustaa - polttonesteiden jakeluasemaa - autokorjaamoa tai -pesulaa - auto- tai metalliromuttamoa - jätevedenpuhdistamoa - kaatopaikkaa - maankaatopaikkaa - lumenkaatopaikkaa - golfkenttää - kauppapuutarhaa tai taimitarhaa - hautausmaata. 6) Eläinraatojen hautaaminen alueella on kielletty. 7) Jätevesien maahan imeytys on alueella kielletty. Alueelle rakennettavien rakennusten jätevedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön tai tiiviissä viemärissä suoja-alueen ulkopuolelle. Jo rakennettujen rakennusten osalta on jätevesijärjestelmät kiinteistön omistajan kustannuksella saatettava Valtioneuvoston talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla antaman asetuksen (209/2011) mukaiseen kuntoon noudattaen tuossa asetuksessa annettuja määräaikoja. 8) Alueella on kielletty kasvinsuojeluaineiden sekä tuhoeläin- ja vesakkomyrkkyjen käyttö. Pienimuotoisesta pohjavesialueella hyväksyttävien kasvinsuojeluaineiden käytöstä voidaan sopia kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. 9) Alueella ei saa varastoida tai käyttää keinolannoitteita siten, että niitä pääsee haitallisessa määrin pohjaveteen.
12 (16) 10) Alueella ei saa käyttää jätevettä, jätevesilietettä, lietelantaa, lantaa tai virtsaa kasteluun, sadetukseen, lannoittamiseen, maan parannukseen, lumensulatukseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen. 11) Rakennettavat tai uusittavat kiinteistökohtaiset öljysäiliöt on sijoitettava omistajan kustannuksella rakennuksen sisätilaan tai maan päälle katettuun suoja-altaaseen. Öljysäiliöt tulee sijoittaa ja suoja-altaat mitoittaa siten, että niiden rikkoutuessa öljy ei pääse maaperään ja siten, että niiden kunto myös siirtoputkiston osalta voidaan tarkistaa. Kiinteistön omistajan tulee tarkistuttaa maanalaisten öljysäiliöiden kunto voimassa olevien säännösten mukaan. 12) Alueelle ei saa sijoittaa maalämpö tai -jäähdytysjärjestelmiä. 13) Alueella on kielletty tiesuolojen, öljysoran ja muiden tienpitoon liittyvien haitallisten aineiden varastointi. Suolan käyttö pölynsidonnassa ja liukkauden torjunnassa on alueella kielletty. 14) Moottoriajoneuvojen pesu pesuaineilla ja liuottimilla on kielletty lukuun ottamatta tiivispintaisia viemäröityjä alueita, joista pesuvesiä ei voi imeytyä maaperään. Lähisuojavyöhyke 15) Alueella ovat voimassa edellä kohdissa 1 14 olevat määräykset. 16) Asuinrakennusten ja eläinsuojien rakentaminen on kielletty. 17) Leiriytymis- ja pesupaikkojen perustaminen on kielletty. 18) Alueelle ei saa rakentaa uusia moottoriajoneuvoille tarkoitettuja yleisiä teitä eikä pysäköintialueita. 19) Alueella maa-ainesten otto ja siihen verrattava maan kaivaminen on kielletty. Määräys ei koske voimassa olevia lupia. 20) Alueella on kielletty valtioneuvoston asetuksen nro 1022/2006 liitteessä 1 lueteltujen myrkyllisten aineiden käsittely ja varastointi. 21) Alueelle ei saa rakentaa jäteveden runkoviemäriä. Vedenottamoalue 22) Vedenottamoalueen määräykset koskevat vedenottamon nykyistä kaivoaluetta sekä mahdollisia uusia kaivoalueita sekä tekopohjaveden imeytysalueita. 23) Alueella sallitaan vain vedenottoon ja veden käsittelyyn liittyvä toiminta.
13 (16) 24) Vedenottamoalueen saa tarpeellisin osin aidata ja kieltää asiattomilta alueelle pääsy. Suoja-alueen merkitseminen 25) Heinolan kaupungin on tarkoituksenmukaisella tavalla merkittävä suoja-alueiden rajat maastoon. Perustelut Itä-Suomen vesioikeus on 24.10.1975 antamallaan päätöksellä nro 88/Ym/75 määrännyt Heinolan kaupungin Jyrängön kylässä Hevossaaressa sijaitsevalle Osakeyhtiö Mallasjuoman tuolloin omistamalle pohjavedenottamolle suoja-alueen. Ottamo on sittemmin siirtynyt Heinolan kaupungin omistukseen, ja ottamosta saatava vesi käytetään nykyisin talousvetenä ja teollisuuden tarpeisiin Heinolan kaupungissa. Sovelletut säännökset Lausuntoihin vastaaminen Heinolan kaupunki omistaa koko suoja-alueen lukuun ottamatta vähäistä vesijättöaluetta alueen eteläosassa ja voi maanomistajana säännellä alueen käyttöä. Alueen käyttöä on kuitenkin edelleenkin tarpeen rajoittaa veden laadun turvaamiseksi. Uusien tutkimustietojen mukaan Hevossaaren pohjavedenottamon suojaaluerajaus ei kaikilta osin vastaa alueen pohjaveden virtausolosuhteita ja on osittain ristiriitainen pohjavesialueen nykyiseen rajaukseen nähden. Lisäksi voimassa olevat suoja-aluemääräykset ovat lainsäädännön muuttumisen ja alueella vallitsevien olosuhteiden vuoksi vanhentuneet. Suojaalueen ja suoja-aluemääräysten muuttaminen on siten tarpeen. Muutettu suoja-alue kattaa koko sen alueen, jolla otettava pohjavesi pääasiallisesti muodostuu. Alue on riittävä turvaamaan vedenottamolta otettavan veden hyvän laadun. Suoja-aluetta ei ole määrätty laajemmaksi kuin on välttämätöntä. Suoja-aluemääräykset ovat tarpeen vedenoton turvaamiseksi. Niillä ei rajoiteta alueella tapahtuvaa toimintaa enempää kuin on välttämätöntä. Päätöksellä luodaan lisävarmuutta pohjaveden puhtaana säilymiselle tulevaisuudessa rajoittamalla pohjaveden laatua vaarantavia toimintoja ennalta. Vesilain 4 luvun 11 ja 12 Aluehallintovirasto ottaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimukset huomioon suoja-aluemääräyksistä ilmenevällä tavalla.
14 (16) Päätöksen täytäntöönpano Aiemman päätöksen korvaaminen Merkintä kiinteistörekisteriin Tätä päätöstä on vesilain 4 luvun 11 :n 3 momentin nojalla noudatettava, vaikka siihen haettaisiin muutosta. Tämä päätös korvaa sen saatua lainvoiman Itä-Suomen vesioikeuden 24.10.1975 antaman päätöksen nro 88/Ym/75. Aluehallintovirasto ilmoittaa vesilain 17 luvun 5 :n 3 momentin nojalla päätöksestä, sen saatua lainvoiman, kiinteistörekisterin pitäjälle. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 4 570 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan suoja-alueen määräämistä koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 9 140 euroa. Kysymys on suojaaluepäätöksen muuttamisesta, jota koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Heinolan kaupunki Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Heinolan kaupunki Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Listan dpoesavi-112-04-09-2013 mukaan.
15 (16) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Heinolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
16 (16) MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Jukka Leinonen Päivi Jaara Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Leinonen ja asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara.
Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.4.2014. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 0295 016 000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2