Vuosikertomus 2008 Mäntsälän Sähkö Oy
Mäntsälän Sähkö Oy Mäntsälän Sähkö Oy on Mäntsälän kunnan 100 % omistama osakeyhtiö, jonka jakelualue ulottuu kymmenen kunnan alueelle. Mäntsälän Sähkö Oy:llä on kolme liiketoiminta-aluetta: Energialiiketoiminta Energialiiketoiminta vastaa sähkön, kaukolämmön ja maakaasun hankinnasta, myynnistä sekä energiantuotannosta. Toimintavuonna yhtiö aloitti maakaasun myynnin liikennekäyttöön avaamalla tankkauspisteen St1 jakeluaseman yh teyteen Mäntsälän keskustassa. Yhtiöllä on merkittävä määrä tuotanto-osuuksia Etelä-Suomen Voima Oy:n osakkaana ja ESV Tuotanto Oy:n kautta olemme myös Fennovoima Oy:n osakas. Sähköverkkoliiketoiminta Sähköverkkoliiketoiminta vastaa sähkön jakeluverkon rakentamisesta ja suunnittelusta sekä verkon käyttötoiminnasta. Keskeisimpänä tehtävänä on sähkön jakeluvarmuudesta huolehtiminen. Siihen liittyy jatkuva verkoston kunnossapito, tarkastus- ja raivaustoiminta. Verkkoliiketoiminta sisältää myös verkoston uudisrakentamisen, korjauksen ja sähkön laadun valvonnan sekä mittaroinnin ja vikapalvelun. Kertomusvuosi oli 82. toimintavuosi, joista yhdeksästoista yhtiömuotoisena. Yhtiön operatiivinen tulos on erityisesti suhdannetilanne ja viime vuoden sääolot huomioiden kehittynyt erittäin hyvin, mutta vuosien 2006 ja 2007 suurten investointien aiheuttama rahoituskulujen kasvu ja toisaalta rahoitustuottojen pieneneminen heikentävät nettotulosta. Liikevaihdon kasvu on pääosin seurausta markkinahintojen noususta. Mäntsälän Sähkön jakeluverkkoalue on suuri: n. 2 500 km sähkölinjoja maaseutuvaltaisella alueella. Verkoston hyvä hoito vaatii meiltä ammattitaitoa ja paikallistuntemusta. Meidän on oltava lähellä asiakkaitamme, niin maantieteellisesti kuin henkisestikin. Laajakaistaliiketoiminta Laajakaistaliiketoiminta vastaa Mäntsälän Sähkön laajakaistapalveluista, jotka perustuvat pääosin langattomaan WLAN ja WiMAX radiotekniikkaan. Osas sa verkkoamme on tarjolla myös perinteiseen ADSL -tekniikkaan perustuvat laajakaistapalvelut. Näiden langallisten ja langattomien palvelujen taustalla on laaja oma valokuituverkko. Sisältö Mäntsälän Sähkö Oy 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Liiketoiminnan tulevaisuuden haasteita 6 Energiatehokkuus ja ympäristöasiat 8 Sähköverkkoliiketoiminta 10 Sähkön myynti ja hankinta 12 Kaukolämpö- ja maakaasuliiketoiminta 14 MSOYNET - laajakaistaliiketoiminta 16 Talous 18 Henkilöstö 19 Tilinpäätös 20 Avainluvut 2008 2007 2006 Liikevaihto, 1000 19138 15717 14557 Liikevoitto, 1000 1223 864 2,1 Tilikauden voitto, 1000 487 800 167 Taseen loppusumma, 1000 33 009 34 174 29 944 Investoinnit, 1000 3 442 7 971 5 952 Oman pääoman tuotto % (ROE) 5,7 9,2-0,4 Sijoitetun pääoman tuotto % (ROI) 8,1 8,6 0,7 Omavaraisuusaste % 62,8 60,9 67,4 Sähkön myynti GWh 152 152 159 Sähkön siirto GWh 318 317 288 Kaukolämmön myynti GWh 30 28 27 Kaasun myynti GWh 21,5 22 18 Henkilökunta keskimäärin 49 49 49 2 3
Toimitusjohtajan katsaus Asiakaspalvelu ja osaaminen ratkaisee Energiayhtiöitä pidetään luotettavina ja asiantuntevina. Tuotteet kaikilla energiayhtiöillä ovat kuitenkin kovin samanlaisia. Tuote ei tee meistä kilpailijoitamme parempia tai huonompia. Erottava tekijä on asiakaspalvelu. Käytännössä kaikki toiminta-alueemme ihmiset ovat asiakkaitamme ja me myös tunnemme heidät. Hyvä paikallinen asiakaspalvelu onkin meille aidosti tärkeää. Uskomme, että se saa asiakkaat valitsemaan oman paikallisen energiayhtiönsä tulevaisuudessakin energian toimittajakseen. Investoimme alueen hyvinvointiin Väestön kasvu Mäntsälän Sähkön toimialueella jatkui edelleen, samoin kuin Mäntsälän kunnan aktiivinen elinkeinopolitiikka. Näiden seurauksena myös Mäntsälän Sähkön kasvu jatkui toimintavuoden poikkeuksellisen lämpimästä säästä ja loppuvuonna alkaneesta taantumasta huolimatta. Investoinneissa palattiin parin ennätyksellisen vuoden jälkeen normaalille tasolle. Investoinnit vuonna 2008 olivat 3,4 milj. euroa. Vuoden 2009 suunnitellut investoinnit ovat neljä miljoonaa euroa. Yhtiön rahoitusasema parani edellisvuodesta. Olemme liittyneet Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksenä energiatehok kuus sopimukseen energian käytön tehostamisesta. Mäntsälän kaukolämpö tuotetaan maakaasulla uusissa kattila laitoksissa ja käytämme maakaasua osassa ajo neu vojamme. Joulukuussa avattiin maakaasun liikennejakeluasema Mäntsälässä, joten asiakkaillamme on mahdollisuus kasvattaa autoilunsa ympäristömyönteisyyttä huomattavasti. Vaihdammekin jatkossa kaikki ajoneuvomme maakaasukäyttöisiin aina, kun soveltuva ajoneuvo on saatavilla. Tulevaisuus on vastuullisten toimijoiden Vaikka energian hinta lyhyellä tähtäimellä on laskenut globaalin taantuman seurauksena, perusasetelma on muuttumaton. Suomesta puuttuu edelleen merkittävästi sähköntuotantokapasiteettia ja maailman energiavarat ovat rajalliset. Hinta palaa takaisin nousu-uralle nopeasti taantuman jälleen hellittäessä. Siksi hankinnan omavaraisuuden merkitys on edelleen suuri ja yhtiö tulee varmistamaan asemiaan oman sellaisen energiantuotannon hankkimisessa, jossa ympäristöarvot yhdistyvät liiketaloudelliseen kannattavuuteen. Vastuuta pitää tuntea myös henkilöstöstä, muuten ei synny hyvää palveluakaan. Suomi vanhenee ja töissä pitäisi jaksaa. Siksi olenkin erityisen tyytyväinen, että olemme tutkitusti pystyneet pitämään huolta työhyvinvoinnista ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Esa Muukka toimitusjohtaja Ympäristöasiat ovat olennainen osa energiayhtiön yhteiskuntavastuuta. Vastuullisena energiayhtiönä Mäntsälän Sähkölle ympä ristö asiat ovat tärkeä osa päivittäistä toimintaa. Käytännössä kaikki toiminta-alueemme ihmiset ovat asiakkaitamme ja me myös tunnemme heidät. Hyvä, paikallinen asiakaspalvelu onkin meille aidosti tärkeää. Meillä on kaksi omaa pientä entisöityä vesivoimalaitosta. Yhtiön hankkiessa uusia voimaosuuksia hankimme ainoastaan ympäristönäkökulmasta hyväksyttävää voimantuotantoa. Neuvomme aktiivisesti asiakkaitamme energian säästössä ja järjestämme energiansäästökoulutusta. Olemme myös pitkään osallistuneet vuosittain vietettävään energiansäästöviikkoon järjestämällä tapahtumia. 4 5
Liiketoiminnan tulevaisuuden haasteita Sähköyhtiöt useimmiten kuntien omistuksessa Suomessa on tällä hetkellä 90 sähkön siirtoa harjoittavaa yhtiötä. Historiallisista lähtökohdista yhtiöiden taustalla on edelleen yleisimmin yksi tai useampi kunta. Yhtiöistä vain kolmannes ei ole suoraan kunnallisia liikelaitoksia tai kuntien omistamia osakeyhtiöitä: Näistäkin osassa kunnat voivat olla vähemmistöomistajina. Alueen väestön kasvu voimakasta Verkkoyhtiöiden joukossa Mäntsälän Sähkön verkkoliiketoiminta sijoittuu sijalle 30 siirron määrällä mitaten. Jakelualueemme väestön kasvu on ollut voimakasta ja todennäköisesti alueen vetovoima jatkuu vahvana myös tulevaisuudessa. Onkin todennäköistä, että jatkossa suhteellinen kokomme tulee edelleen paranemaan. Väestöpohjan kasvu lisää myös alueen yritystoiminnan aktiivisuutta, joten positiivinen kierre tuo myös uutta yritystoimintaa yhtiön jakelualueelle. Sähkön kulutus laskuun Kiinteistöjen energiatehokkuuden paraneminen yhdessä nykyisen asuntokannan energiakorjausten kanssa voivat kääntää sähkön kulutuksen laskuun kiinteistökannan kasvusta huolimatta. Vahvan suosion saavuttaneen lämpöpumpputekniikan käyttö erityisesti suorasähkölämmitteisissä kohteissa vaikuttaa samaan suuntaan. Toisaalta lämpöpumppujen hankinta houkuttaa käyttämään niitä myös asuntokannan jäähdyttämiseen. Ei pidä myöskään unohtaa lisääntyvää viihdelaitekantaa, mm. siirtyminen digi-tv-aikaan lisäsi kotitalouksien sähkön käyttöä. Sa moin kiinteistöautomaation monet laitteet kuluttavat sähköä. Hehkulamppujen ja yleisemmin kaikkien lamppujen vaihto energiatehokkaampiin uusin tuotteisiin tulee jatkossa vaikuttamaan merkittävästi kulutukseen. Edellä mainitut seikat yhdessä voivat muuttaa nykyistä sähkön käytön ajoittumista. Talvikaudella energian kulutus yleisesti laskee, mutta kovilla pakkasilla lämpöpumppujen lämpökertoimen tuottama säästö hiipuu ja kulutus kasvaa jyrkästi. Tämä johtuu pumppujen lämpökertoimen huononemisesta lämpötilan alentuessa, jolloin tarvittava lämpö joudutaan tuottamaan suoralla sähköllä. Myös kesäajan hellejaksoille ilmaantunee uutta kulutusta käytettäessä lämpöpumppuja jäähdytykseen. Energiatehokkuussopimus Kaiken kaikkiaan energian oikea käyttö on kansantaloudellisesti hyvä asia. Olemme myös yhtiönä sitoutuneet tehostamaan energian käyttöä olemalla mukana energiatehokkuussopimuksessa. Sopimusjärjestelmällä on kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti tarkoitus osaltaan vastata kansainvälisiin sitoumuk siimme ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Tavoitteena on 9 % suuruinen energiansäästö vuoteen 2016 mennessä. Etäluettavat mittarit Pian aloitettava vanhojen sähkömittareiden vaihtaminen etäluettaviin mittareihin tukee osaltaan energiansäästöä. Asiakkaiden tietoisuus omasta käytöstä ja sen kohdentumisesta auttavat heitä suunnittelemaan kulutuksen seurantaa. Tiedettäessä paremmin, mihin sähköä kuluu, voidaan myös helpommin tarttua kulutuksen pienentämiseen. Yhtiön suunnitelmissa on etäluettavien pien asiakasmittarien vaihtoprojektin aloittaminen 2010 ja loppuunsaattaminen 2014 mennessä. Nykyisellään kaikesta yhtiön siirtämästä sähköstä on tuntimitattua n. 60 %. Sähkölle uusia käyttötarkoituksia Sähkö on erinomainen energiamuoto moneen tarkoitukseen. Onkin nähtävissä, että sähköisiä ratkaisuja kehitetään tulevaisuudessa yhä uusiin käyttötarkoituksiin, jotka samalla lisäävät sähkön siirtotarvetta. Uusista käytöistä mahdollisesti merkittävin tulee olemaan siirtyminen sähköautoihin. Kaiken kaikkiaan energiatehokkuuden esille nostamat vaatimukset voivat tuoda sähkön siirrolle hyvinkin mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia. Haasteita sähköverkolle Sähkön lisääntyvä kulutus ja erityisesti vaatimukset käyttövarmuuden jatkuvalle parantamiselle luovat kovia haasteita tulevaisuuden sähköverkkojen suunnittelulle, rakentamiselle ja käytölle. Samalla kasvavat paineet entistä parempaan kustannustehokkuuteen. Ilmastonmuutoksen eteneminen saattaa vaikuttaa haitallisesti sähkön laatuun ja vaikeuttaa käytettävyyttä, mikäli voimakkaat sääilmiöt lisääntyvät. Erityisesti pitkien keskeytysten lisääntyminen aiheuttaa paitsi merkittävää haittaa asiakkaille myös huomattavia lisäkustannuksia verkonhaltijalle. Pylväistä maakaapeliin Säätiloista johtuvien häiriöiden vaikutusta on mahdollista vähentää nostamalla jakeluverkon kaapelointiastetta. Maakaapelien käyttö taajamissa on jo nykyään itsestäänselvyys, mutta haja-alueilla siirtymävaihe on vasta aluillaan. Suurimpana esteenä kaapeloinnin laajamittaiselle käytölle haja-alueilla on maakaapeliverkon huono muunneltavuus käyttöpaikkojen siirtyessä tai käyttötavan muuttaessa tarvittavaa sähkötehoa. Niillä alueilla, joissa maaperä suosii maakaapelointia, on jo siirrytty merkittävissä määrin pois pylväsasennuksista. Samalla paranee asuinympäristömme kahtakin kautta: vanhojen pylväiden poistuminen selkeyttää osaltaan elinympäristöämme ja vanhan suolakyllästetyn pylväskannan oikeaoppisen hävittämisen jälkeen ei synny enää uusia jäteongelmia maakaapeloinnin käytön myötä. Kaikkiaan jakeluverkollamme on vielä yli 35 000 pylvästä, joten muutostyö on väistämättä hidas prosessi. Vesa Selikare varatoimitusjohtaja 6 7
Energiatehokkuus ja ympäristöasiat Vastuullisena energiayhtiönä Mäntsälän Sähkölle ympäristöasiat ovat tärkeä osa päivittäistä toimintaa. Vuoden 2008 alkupuolella Mäntsälän Sähkö liittyi energiapalveluiden toimenpideohjelmaan. Toimenpideoh jelman tavoitteena on toteuttaa yhdessä asiakkaiden kanssa energiatehokkuustoimia, jotka edesauttavat energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluja koskevan direktii vin mukaisen 9 % energiansäästötavoitteen saavuttamista vuoden 2016 loppuun mennessä. Toimenpideohjelma sisältää myös oman energiankäytön tehostamisvaatimuksia. Mäntsälän Sähkö on asettanut tehostamistavoitteet sekä sähkön siirron ja jakelun että kaukolämmön jakelun ja erillistuotannon osalta. Tehostamistavoite on vuoden 2016 loppuun mennessä 5 prosenttia. Energian tehostamistavoitteisiin sisältyy tavoitteita myös oman toiminnan osalta. Laadimme toimenpideohjelman tehostamisesta ja ympäristöasioiden huomioimisesta myös hankintojen ja investointien osalta, yhtenä esimerkkinä kuljetuskaluston hankintaperiaatteet. Jatkossa kaluston hankinnassa huomioidaan erityisesti ympäristöasiat, kuten CO ² -päästöt. Toimialueellamme on nykyisin saatavilla maakaasua liikennepolttoaineena, joten sen käyttöä pyritään suosimaan edullisempana ja erityisesti puhtaampana polttoaineena. Toimenpideohjelmaa varten on työn alla erillinen suunnitelma, jossa eri toimenpiteet energiatehokkuuden lisäämiseksi on kirjattu toteuttamisaikatauluineen. Toimenpideohjelman yhtenä velvoitteena on vuosittainen raportointi toteutuneista toimenpiteistä työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM). Ympäristöasiat ovat luonnollinen osa energiayhtiön liiketoimintaa. Tuotteissa ympäristövaihtoehtona on esimerkiksi LuontoWatti-sähkö, joka tuotetaan paikallisesti Halkiankosken ja Naarkosken vesivoimalaitoksillamme. Kosket, joissa voimalaitokset sijaitsevat ovat olleet valjastettuja satoja vuosia ja olemme entisöineet rakennukset samalla kun koneistot uusittiin nykyaikaisiksi. Naarkoskella vanhat koneistot on lisäksi museoitu ja laitoksella käykin paljon mm. koululaisryhmiä tutustumassa vesivoiman tuotantoon. Kaikki LuontoWatti tuotteesta saadut tuotot menevät kestävän kehityksen tukirahastoon. Asiakkailtamme kerätään ehdotuksia varojen käytöstä. Vuonna 2008 tukitoi miin kuului esi merkiksi tuki Mäntsälän Sälinkäällä sijaitsevan Vähäjärven hapettamiseksi. Eeva Saarinen myynti-insinööri 9
Sähköverkkoliiketoiminta Yhtiön verkkoliiketoiminta huolehtii sähkönjakeluverkon rakentamisesta ja suunnittelusta sekä verkon käyttötoiminnasta. Keskeisimpänä tehtävänä on sähkön jakeluvarmuudesta huolehtiminen. Siihen liittyy jatkuva verkoston kunnossapito, tarkastus- ja raivaustoiminta. Verkkoliiketoiminta sisältää myös verkoston uudisrakentamisen, korjauksen ja sähkön laadun valvonnan sekä mittaroinnin ja vikapalvelun. Sähkön kulutuksessa kulunut vuosi oli poikkeuksellinen, sillä sähkön kokonaiskulutus laski maassa 3,8 %. Tähän johti etupäässä loppuvuodesta voimakkaasti kansantalouttamme ravistellut kansainvälinen taantuma. Pieneltä osalta suuntaan vaikutti myös normaalia lämpimämpi vuosi, joka pienensi lämmitysenergian käyttöä. Monien sähköyhtiöiden pienenevän siirtomäärän rinnalla oman yhtiömme lievästi positiivinen kasvu oli hyvä saavutus, huomioiden erityisesti edellisen vuoden reilun 10 % kasvupyrähdys. Sähkön siirto oli vuositasolla yli 318 milj. kilowattituntia. Aikaisempina vuosina keskimääräinen sähkönsiirron kasvu on vaihdellut 1,4-6,4 % välillä vuodessa. Sähköliittymien tilausmäärät vähenivät edellisvuoteen verrattuna noin 15 %. Vuoden aikana liitettiin kaikkiaan 149 uutta käyttöpaikkaa verkkoomme. Edellisten vuosien liittymämääristä jäätiin uudisrakentamisen hiljennyttyä loppuvuodesta huomattavasti taantuman seurauksena. Verkostoinvestointeja tehtiin hieman edellisiä vuosia rauhallisempaan tahtiin. Vuoden aikana uusittiin valvomon käytönvalvontajärjestelmän, jolla valvotaan yhtiön sähköasemia ja kauko-ohjattavia erotinasemia. Uusi järjestelmä on osa Keravan Energian ja Porvoon Sähköverkon kanssa yhteistyössä hankittua valvontajärjestelmää. Muut investoinnit keskittyivät verkoston uudisrakentamiseen ja vanhan verkoston uusimiseen. Verkoston uudisrakentamisen tarve syntyy uusien liittyjien liittyessä verkkoon ja tarpeesta parantaa olemassa olevia siirtoyhteyksiä. Vanhan verkoston uusiminen liittyy verkoston kunnon parantamiseen ja toimintakyvyn ylläpitoon. Investoinneilla halutaan lisätä sähköverkon käyttövarmuutta ja luotettavuutta. Materiaalien ja työn kustannusten voimakas nousu heijastui myös yhtiön verkonrakennus- ja käyttökustannuksiin. Viime vuosina lisättiin huomattavasti maakaapeliverkon rakentamista. Tämä mm. ympäristön viihtyisyyttä parantava rakentami nen kohottaa myös sähkön laatua vähentämällä sähkönjakelun alttiutta säätiloista johtuville häiriöille. Jakeluverkon käyttövarmuus Vuoden aikana koettiin yksi laajempi sähkönjakeluverkkoon koh distunut häiriö. Martti-päivän myrsky aiheutti jakelualueen eteläosiin laajan sähkönjakeluhäi riön, joka kesti 4-8 tuntia. Verkostoon aiheutuneet vauriot saatiin kuitenkin korjattua olosuhteisiin nähden nopeasti. Asiakkaiden kokema sähkön laatu on vuosien mittaan parantunut merkittävästi. Viime vuosina jakeluverkkomme häiriöt olivat merkittävästi alle valtakunnallisen keskiarvon. Kolmena viimeisimpänä vuotena häiriöaika jäi vuositasolla alle yhden tunnin. Mittarien etäluenta Sähkö- ja kaukolämpömittausten etäluentapalvelusta käynnistyi yhteisprojekti Keravan Energia Oy:n, Nurmijärven Sähkö Oy:n ja Porvoon Energia Oy:n kanssa. Osapuolten tavoittee na on löytää palveluntarjoaja, joka hoitaa etä luen tapalvelut kustannustehokkaasti ja avustaa mittarien ja asennusten kilpailuttamisessa. Etäluenta mahdollistaa asiakkaiden sähkönkulutuksen reaaliaikaisen luennan ja palveluoh jaukset. Timo Korpelainen verkkopalvelupäällikkö Viime vuosina jakeluverkkomme häiriöt olivat merkittävästi alle valtakunnallisen keskiarvon. 10 11
Sähkön myynti ja hankinta Vuonna 2008 tukkusähkön hinnoissa koettiin suuria vaihteluja. Vuoden alusta hinnat nousivat voimakkaasti syyskuuhun saakka, mistä hinnat lähtivät laskuun. Hintojen kehitykseen vaikuttivat keskeisesti polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat sekä pohjoismaisen vesiresurssin tilanteen kehitys. Sähkön loppuasiakasmyynti vuonna 2008 oli 152 GWh, mikä oli yhtä suuri kuin edellisenä vuotena. Uutena sähkön myyntituotteena lanseera ttiin LuontoWatti, joka tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden ostaa Mäntsälän Sähkön museovesivoimalaitoksilla tuotettua sähköä. Sähkön hankinnasta voimalaitososuuksien sähkö vastasi noin kolmasosaa. Omien museovesivoimalaitosten osuus hankinnasta oli noin 2 %. Loppuosan sähköstä hankittiin markkinahintaisena. Näkymät vuodelle 2009 On oletettavaa, että kilpailu sähkön myynnissä tulee kiristymään entisestään. Menestyäksemme sähkön myynnissä panostamme myyntitoiminnan kehittämiseen. Kehitys kohteina ovat muun muassa myyntiprosessi sekä tarjottavat tuotteet ja palvelut. Yleinen taloudellinen epävarmuus näkyy myös sähkökaupassa. Epävarmuu den kasvaessa korostuu riskienhallinnan rooli. Tulevaisuuden haasteena on pitää riskit hyväksyttävällä tasolla, mutta luoda samalla mahdollisuudet menestyä sähkökaupassa. Tähän pyritään aktiivisella toiminnalla ja toimintojen jatkuvalla kehittämisellä. Juha Voho energiapäällikkö MWh 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Markkinasähkö Osuusvoimalaitokset ja osuushankinta Oma tuotanto, Naarkosken ja Halkiankosken vesivoimalaitokset 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Sähkön hankinta vuonna 2008 12 13
Kaukolämpö- ja maakaasuliiketoiminta Mäntsälän Sähkön ja St1 yhteistyön tuloksena maakaasun tankkausaseman ava jaisia vietettiin 19.12, jolloin asemalla kävi yli 500 tankkaajaa, joista 30 oli maakaa suautoilijoita. Liiketoiminnassa keskityttiin kaukolämmön ja maakaasun käytön lisäämiseen putkiverkostoja rakentamalla ja investoimalla kasvua tukeviin hankkeisiin. Näistä suurimpana oli ajoneuvojen maakaasuntankkausaseman rakentaminen yhdessä St1 huoltoasemaketjun kanssa. Tankkausaseman sijoituspaikaksi valittiin Mäntsälän Lahdentie 23 toiminnassa oleva huoltoasemakompleksi. Mäntsälän Sähkön ja St1 yhteistyön tuloksena maa kaasun tankkausaseman avajaisia vietettiin 19. joulukuuta, jolloin asemalla kävi yli 500 tankkaajaa, joista kolmisenkymmentä oli maakaasuautoilijoita. Kapulin alueelle varalämpökeskukseksi siirrettiin Makasiinitiellä varalla ollut konttilämpökeskus. Laitoksella tuotettiin kesä ajan kaukolämpö Kapulin alueelle. Pääpolttoaineena varalaitoksessa on maakaasu sekä varalla kevytöljy. Kaukolämpöverkostoa rakennettiin noin kilometri, josta suurimpina yksittäisinä kohteina olivat Arvonpellon ja Mustamäen välinen siirtojohto sekä linja-autoasemalta Meijerintielle rakennettu jakeluputki ja Sepäntien jakeluputki. Yhtiömuotoisen asuinrakentamisen johdosta liitettiin muutamia uusia kiinteistöjä kaukolämpöverkkoon. Putkiverkon perusparannustöitä suoritettiin edellisien vuosien tapaan. Maakaasuverkon rakentaminen keskittyi yritysalueille rakentuvien hallien liittämiseksi maakaasuverkkoon. Lisäksi maakaasutankkausaseman putkityöt ja maakaasun jakeluputkiston käyttövarmuuden ylläpitämiseen liittyvät muutokset toteutettiin. Kaukolämpö- ja maakaasuenergian myynti kasvoi ennustettua vähemmän leudon talven johdosta. Myyntihintoja jouduttiin korottamaan polttoaineiden hinnan noustua huomattavasti keväällä. Kaukolämpöpotentiaalista tehtiin koko toiminta-alueen kattava selvitys, jota hyödynnetään liiketoiminnan lisäämiseen. Selvitystä käytetään pohjana kunnan viranhaltioiden ja luottamushenkilöiden kanssa huomioimaan kaukolämpö kaavoituksessa sekä elinkeinopolitiikassa. Tähtäimenä on edelleen kaukolämpöenergian tuottaminen sähkön ja lämmön yhteistuotantona tulevaisuudessa. Kärkölän kunnan sekä Koskipower Oy:n kanssa yhteistyössä on neuvoteltu kaukolämpöyhtiön perustamisesta Kärkölään. Yhtiön tarkoituksena on myydä ja siirtää kaukolämpöä Järvelän taajamassa. Timo Vuorinen kaukolämpöpäällikkö 14 15
MSOYNET - laajakaistaliiketoiminta MSOYNET on Mäntsälän Sähkön tietoliikenneverkko, joka perustuu langattomaan WLAN ja WiMAX -radio tekniikkaan. Osassa verkkoa on tarjolla myös perinteiseen ADSL -tekniikkaan perustuvat laajakaistapalvelut. Näiden langallisten ja langattomien access tekniikoiden taustalla on laaja oma valokuituverkkomme. Tietoliikenneverkon rakennus aloitettiin vuonna 2000 yhteistyössä Radionet Oy:n kanssa. Uusi verkko oli valmistuessaan ensimmäinen koko kuntataajaman kattanut laajakaistainen langaton verkko. Kuluneiden vuosien aikana verkkoa on laajennettu useaan otteeseen. Vuonna 2004 valmistui haja-asutusalueen langaton verkko, joka mahdollistaa yhteydet lähes koko Mäntsälän kunnan sekä osittain myös naapurikuntien puolella. Tekniikoiden suhteen vaihtoehtoja on myös tullut lisää tietoliikenneverkon laajennettua vuonna 2005, tällöin aloimme tarjota useilla alueilla ADSL -tekniikkaan perustuvia liittymäratkaisuja. Valokuituun perustuvat yritysliittymät ovat olleet saatavilla toiminnan aloituksesta lähtien ja vähitellen näiden tarve tulee lisääntymään myös kuluttajaasiakkaiden parissa. Vuosi 2008 oli tietoliikennepalvelun osalta melko haastava niin markkinoiden kuin verkonrakennuksen osalta. Kilpailijoiden markkinoille tuomat mobiililaajakaistat eli mokkulat ovat merkittävästi kasvattaneet suosiotaan kuluneen vuoden aikana. Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta kuluneen vuoden aikana kasvumme oli lähes edellisvuoden tasoa. Uskomme, että kasvu tulee jatkumaan vahvana myös vuonna 2009 uusien palveluiden kehittämisen ja toiminnan laajentamisen myötä. Meille kaikkein tärkeintä on hyvät asiakas- ja tukipalvelut, sillä olemme paikallinen vaihtoehto ja toimintamme ylittää kansallisten yritysten palvelutason. Tarjoamme parasta paikallista palvelua ja olemme lähellä asiakasta. Verkon nykytila WLAN -verkko kattaa tällä hetkellä keskustan ja haja-asutusalueella suuremmat kyläkeskittymät. Hajaasutusalueen MSOYNET X -verkon WiMAX -päivitys valmistui syksyllä 2008. Tämän päivityksen jälkeen on mahdollista tarjota entistä nopeampia yhteyksiä alueen kuluttajille aiempaa suuremmalla alueella. Käytännössä verkon tehokas peittoalue kasvoi moninkertaiseksi aikaisempaan WLL -tekniikkaan verrattuna. Tietoliikenneverkon peitto kattaa tällä hetkellä Mäntsälän kunnan sekä alueita Pohjois-Pornaisissa, Tuusulan Kellokoskella sekä Hyvinkään Kaukasissa. Tulevaisuuden suhteen uskomme valo kuidun käytön edelleen lisääntyvän, sillä tulevat HDTV palvelut vaativat suurta kapasiteettia liittymältä. Tätä eivät pääsääntöisesti nykyiset laajakaistaliittymät pysty tarjoamaan, varsinkaan mobiililaajakaistat. Valokuituverkko kattaa tällä hetkellä suuren osan Mäntsälän keskustaa. Valokuituverkko kattaa tällä hetkellä suuren osan Mäntsälän keskustaa. Runkoyhteys Hyökännummelle sekä siitä edelleen Kellokosken puolelle kulkee Hirvihaaran ja Ohkolan halki. Tämä mahdollistaa jatkossa esi merkiksi paikallisten vesiosuuskuntien liittämisen reitin varrelta verkkoon nopealla yhteydellä sekä Kuitu Kotiin -ratkaisuiden laajentamisen uusille alueille. Valokuituliittymiä on saatavilla yrityskäyttöön koko kuituverkon alueella. Kuluttajille suunnatut Kuitu Kotiin -liittymät ovat tulleet tarjolle vuoden 2008 aikana, ensimmäisenä Männikön alueella. Ismo Heiliö tietoliikennepäällikkö 16 17
Talous Henkilöstö Liikevaihto jatkoi kasvuaan Henkilöstön työtyytyväisyys hyvällä tasolla Henkilökunnan rakenne Mäntsälän Sähkön liikevaihto jatkoi vahvaa kasvuaan ollen 19,1 miljoonaa euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen nähden oli 21,8 % (15,7 M vuonna 2007). Toiminnalle haetaan kasvua myös tulevina vuosina niin asiakasmäärän kuin uusien liiketoiminta-alueidenkin kautta. Mäntsälän kunnan muuttovoittoisuus luo myös positiivisia mahdollisuuksia. Liikevoitto parani Liikevoitto vuodelta 2008 oli 1,2 miljoonaa euroa (864 t vuonna 2007). Voitoksi ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja saatiin 713 tuhatta euroa ja tilikauden voitoksi 487 tuhatta euroa (800 t vuonna 2007). Varastologistiikkaa kehitettiin Varaston osalta siirryttiin huhtikuun alusta uuteen toimintamalliin, kun sopimus kaupintavarastosta tehtiin Elektroskandia Oy:n kanssa. Oma varasto saatiin vuoden kuluessa käytetyksi verkon tarpeisiin lähes kokonaan, jolloin vaihto-omaisuuden arvo näiltä osin pieneni 222 t. Investoinnit kohdistuivat jakeluverkkoon Kahden ennätyksellisen vuoden jälkeen palattiin investoinneissa normaalille tasolle. Investointeja tehtiin vuonna 2008 yhteensä 3,4 miljoonan euron edestä (8,0 M vuonna 2007). Pääosin ne kohdistuivat sähkönjakeluverkon uudistamiseen ja kehittämiseen. Vuoden 2009 suun nitellut investoinnit ovat yhteensä 4,0 miljoonaa euroa. Tietojärjestelmiä hyödynnetään yhä tehokkaammin Painopiste talouden kehittämisessä yrityksen sisällä on tulevina vuosina tietojärjestelmien hyödyntämisessä entistä tehokkaammin sekä prosessien selkiyttämisessä. Liiketoimintojen strategisia tavoitteita tuetaan lisäämällä talousinformaatiota ja helpottamalla sen saatavuutta ja analysointia. Verkostoitumalla haetaan lisäksi kustannusetua erilaisiin hankintoihin ja toimintaan. milj. 20 15 10 5 0 2004 2005 2006 2007 2008 Liikevaihdon kehitys Osakeomistukset 31.12.2008 Mäntsälän Energia Oy 100,0 % Mäntsälän Yrityskehitys 30,0 % Tripower Oy 25,0 % ESV Tuotanto Oy 12,9 % Etelä-Suomen Voima Oy 9,6 % Voimatori Oy 6,4 % Mäntsälän Jäähalli 2,0 % Mäntsälän Sähkön henkilöstön ja -kehittämisen lähtökohdat on määritelty vuoden 2007 lopussa valmistuneessa henkilöstösuunnitelmassa. Vuonna 2008 henkilöstön ja työhyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä on ollut henkilöstöstrategian mukaisesti työyhteisön ja esimiestyön kehittäminen. Erityisesti koulutuksissa on korostettu henkilöjohtamisen valmiuksien kehittämistä sekä osaamisen kehittämistä. Työssä jaksamista on tuettu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja työkykyä ylläpitävää toimintaa on toteutettu tarjoamalla henkilöstölle liikunta-aktiviteetteja, mm. ohjattu jumppatunti, sählyvuoro, kaukalopallovuoro sekä maksuttomia hierontapalveluja paikallisessa kuntokeskuksessa. Toimintavuonna koko henkilöstö osallistui myös liikunnalliseen kunnon testauspäivään Vierumäen Urheiluopistolla. Joulukuussa teetettiin edellisen vuoden tapaan henkilöstötutkimus koskien henkilöstön työtyytyväisyyttä ja organisaation toimivuutta. Kyselyn toimitti ulkopuolinen asiantuntija Psycon Oy. Tulokset olivat edellisvuoteen verrattuna parantuneet huomattavasti. Kokonaistyytyväisyys oli erittäin korkea kaikissa henkilöstöryhmissä. 95 % Psyconin tutkimuksissa mukana olleista organisaatioista sijoittui tulostemme alapuolelle. Tulosten pohjalta yrityksen uusittu organisaatio koetaan yhtenäiseksi ja selkeäksi ja henkilöstön keskuudessa on hyvä sisäinen yhteishenki liiketoimintojen välillä. 9 13 3 14 12 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 Mäntsälän Sähkön palveluksessa oli vuoden 2008 lopussa 49 henkilöä. Näistä vakituisia työntekijöitä oli 43 ja määräaikaisia 6 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä on 2 henkilöä ja määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä 1. Keski-ikä on noin 39 vuotta. Yhtiön organisaatio jakaantuu verkkoliiketoimintaan, sähkön myyntiliiketoimintaan, energialiiketoimintaan, kaukolämpö- ja maakaasuliiketoimintaan, laajakaistaliiketoimintaan sekä asiakaspalvelutiimiin ja taloushallintopalveluihin. Teknisiä toimihenkilöitä oli 18 (37 %), muita toimihenkilöitä 16 (32 %) ja asentajia 15 (31 %). Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut vähäistä. Yhtiön energiapäällikkö on vaihtunut toimintavuonna ja yhtiöön on palkattu talouspäällikkö. Sairauslomapäiviä kertyi 263 työpäivää, joka oli keskimäärin 2,5 %. Sairaspoissaolot ovat puolittuneet edelliseen toimintavuoteen verrattuna. Poissaoloa vaativia työtapaturmia oli kertomusvuonna 1. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tulee jäämään arviolta 9 henkilöä vanhuuseläkkeelle. Katri Kilpi henkilöstösihteeri Hanna Sölli talouspäällikkö Henkilömäärät ikäluokittain (kpl) 18 19
Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2008 ( ) 1.1. - 31.12.2007 ( ) LIIKEVAIHTO 19 138 533 15 717 447 Liiketoiminnan muut tuotot 100 625 95 246 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Energian ostot -11 074 736-8 843 199 Ostot tilikauden aikana -51 915-271 038 Varastojen muutos (lis.-,väh.+) -203 492-128 893 Ulkopuoliset palvelut -745 633-510 156 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 727 325-1 373 078 Henkilösivukulut Eläkekulut -298 948-268 692 Muut henkilösivukulut -112 011-105 906 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 883 957-2 645 243 Liiketoiminnan muut kulut -918 283-802 834 LIIKEVOITTO 1 222 858 863 653 Rahoitustuotot ja -kulut -509 525 219 499 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 713 332 1 083 152 Tuloverot -225 949-282 895 TILIKAUDEN VOITTO 487 383 800 257 20 21
Emoyhtiön tase Emoyhtiön tase VASTAAVAA 31.12.2008 ( ) 31.12.2007 ( ) PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset menot 167 137 227 970 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 334 652 309 505 Rakennukset ja rakennelmat 3 753 651 3 897 544 Verkosto 19 571 514 18 987 960 Koneet ja kalusto 1 102 289 1 037 341 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 89 295 79 733 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 336 403 336 403 Muut osakkeet ja osuudet 3 336 380 3 342 187 Muut sijoitukset 811 466 1 600 000 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 15 914 237 727 Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 379 972 417 235 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 2 350 706 2 044 701 Siirtosaamiset 180 841 185 912 Muut saamiset 31 877 185 853 VASTATTAVAA 31.12.2008 ( ) 31.12.2007 ( ) OMA PÄÄOMA Osakepääoma 800 000 800 000 Vararahasto 3 126 378 3 126 378 Edellisten tilikausien voitto 485 410 685 152 Tilikauden voitto 487 383 800 257 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 4 548 742 4 548 742 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 6 639 080 7 724 138 Liittymismaksut 12 450 967 12 046 365 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 542 529 Saadut ennakot 238 1 503 Ostovelat 1 526 569 1 288 558 Muut velat 388 725 213 882 Siirtovelat 2 013 464 2 938 744 YHTEENSÄ 33 009 485 34 173 719 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 194 613 342 110 Rahat ja pankkisaamiset 352 775 941 539 YHTEENSÄ 33 009 485 34 173 719 22 23
Mäntsälän Sähkö Oy, Sepäntie 3, 04600 Mäntsälä Puh. (019) 68 991, faksi (019) 689 969 asiakaspalvelu@msoy.fi, www.msoy.fi