Kaakkois-Suomi PÄÄTÖS KASELY/292/07.00/2011 29.5.2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Osuuskauppa Ympäristö Tommolankatu 9 45130 KOUVOLA Yhteyshenkilö: Ari Kiiski, puh: 0107624018, ari.kiiski@sok.fi PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI Ilmoitus koskee Kouvolan kaupungissa katuosoitteessa Tommolankatu 9 sijaitsevaa entistä polttonesteiden jakelupistettä. Kohdealueella on sijainnut dieselin myyntipiste sekä Shell-huoltoasema. Kohteen kiinteistörekisteritunnus on 286-11-1-6. Kiinteistön omistaa Osuuskauppa Ympäristö. Kiinteistöllä toimii nykyisin Prisma-keskus. Naapurustossa kohdealueen länsi- ja eteläpuolella on liike- ja varastokiinteistöjä. Itä ja pohjoispuolella on tiealuetta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 700 metrin etäisyydellä kohdealueen pohjois- sekä itäpuolella. ILMOITUKSEN VIREILLETULO Ilmoitus on saapunut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) 22.9.2011. TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22 Vaihde 0295 029 000 PL 1041, 45101 Kouvola www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi
2(8) PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Tiedot kohdealueesta, sen käytöstä ja kaavoitustilanteesta Kohteessa on toiminut liikekiinteistö vuodesta 1974, jonka yhteydessä on toiminut vuosien aikana mm. autokorjaamo sekä tietojen mukaan kaksi polttonesteen jakelupistettä. Jakelupisteistä toinen (entinen Shell) on sijainnut liikekiinteistön pohjoisnurkalla ja toinen pienimuotoisempi polttoöljyn tankkauspiste liikekiinteistön luoteisreunalla. Jakelutoiminnat ovat keskittyneet alueen koillisreunalle rakennettuun huoltamorakennukseen 1980- luvulla, jolloin myös korjaamotoiminta siirtyi kohdekiinteistön luoteisreunalle. Entisellä Shell jakeluasemalla on tiettävästi toteutettu maaperän pilaantuneisuustutkimuksia sekä kunnostustoimia, mutta niiden osalta ei nyt tehtyjen tutkimusten yhteydessä löydetty dokumentteja. Jakeluasemalla on sijainnut sekä bensiinin että dieselin jakelupisteet. Mittarikenttä on sijainnut kiinteistön pohjoisnurkan pohjoispuolella (tarkkaa sijaintia ei saatu selville toteutettujen tutkimusten yhteydessä). Alueen kaakkoiskulmalla sijaitsevan toiminnassa olevan ABC-huoltoaseman alueella on suoritettu pilaantuneen maan kunnostustöitä 1990-luvulla. Kohdealueella sijaitsee Prisma-keskus (laajennusosineen) sekä siihen liittyvinä toimintoina parkkihalli, noutopiha, puutarhamyymälä ja ABC-huoltoasema. Alueen käyttötarkoitus ei ole muuttumassa. Kiinteistön kaavamerkintä ajantasa-asemakaavassa on KM eli liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Maaperätiedot Prismakeskuksen pohjoisreunalla todettiin maaperän olevan hiekkaa sekä osittain soraa aina syvyystasolle 4 metriä, johon näytteenotto enimmillään kyseisellä kohdealueella ulotettiin. Pohjoisnurkalla maaperän todettiin koostuvan pääasiassa hiekasta noin 2 metrin syvyyteen, jonka alla todettiin pääasiassa hiekka-, siltti- tai savikerroksia. Tutkimusalueen maanpinta vaihtelee alueella melko vähän. Itäpuolen piha viettää pohjoiseen ja pohjoisen piha luoteeseen. Suoritettujen GPS-mittausten perusteella maanpinta on kohdealueella välillä +66,5 67,5 m mpy. Pinta- ja pohjavesitiedot Kohdealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin 1-luokan (tärkeäksi luokiteltu) pohjavesialue Huuhkajavuori sijaitsee noin 3,0 kilometrin etäisyydellä kohdealueen luoteispuolella. Pohjoisnurkan kohdealueelle tehdyissä näytepisteissä todettiin vetisiä kerroksia alkaen noin syvyystasolla 3.4 metriä maanpinnantasosta. Alueen pohjavettä ei tiettävästi hyödynnetä. Kiinteistön länsipuolella noin 2 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Kymijoki. Piha-alue on lähes kauttaaltaan asfaltoitu ja perusvedet johdetaan sadevesiviemäriin. Kohdealueella tehdyt selvitykset ja tutkimukset Maaperätutkimukset Alueella suoritettiin helmikuussa 2011 maaperätutkimuksia. Kohteesta otettiin maanäytteitä keskiraskaalla porakairakalustolla 7 näytepisteestä. Näytepisteet sijoitettiin tutkimusalueelle mahdollisimman kattavasti huomioiden mm. öljysäiliöalueen arvioitu sijainti. Vanhan Shell-huoltoaseman mittarikentän kohdalle sijoitettiin kolme näytepistettä, Shellhuoltoaseman säiliöalueen arvioidulle sijainnille kaksi näytepistettä sekä pohjoisreunan dieselin jakelupisteelle kaksi näytepistettä. Näytepisteistä otettiin yhteensä 30 maanäytettä. Tehdyissä tutkimuksissa ei todettu kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia, mutta
3(8) tutkimukseen liittyi epävarmuustekijöitä mm. toimintojen tarkkojen sijaintitietojen puutteena. Alueella suoritettujen pihan uudistustöiden yhteydessä löydettiin ensin entisen polttoöljyn tankkauspisteen säiliö heinäkuussa 2011. Säiliö tyhjennettiin ja puhdistettiin. Puhdistuksen jälkeen säiliö nostettiin ja kaivannosta otettiin näytteet ja niistä analysoitiin öljyhiilivetyjen pitoisuudet. Kaivannossa ei todettu kynnysarvotason ylittävillä öljyhiilivetypitoisuuksilla pilaantunutta maata. Pihan uudistustöiden jatkuessa tuli tieto työmaalta, että entisen jakelupisteen säiliöalue on löytynyt. Kaivannossa oli säiliöitä ja aistinvaraisesti havaittavissa olevaa öljyhiilivetyjen hajua. Havainnon jälkeen asiasta oltiin yhteydessä alueelliseen ympäristöviranomaiseen, jonka ohjeistamana pilaantuneen maan kaivutyö voitiin aloittaa ilman ilmoitusta, koska arvion mukaan kyseessä olisi vähäinen määrä öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata. Kaivutöiden yhteydessä pilaantuneisuuden todettiin levinneen arvioitua pidemmälle säiliöalueen täyttöhiekassa voimistuen, ensihavainnoista poiketen, koilliseen kaivua jatkettaessa. Tässä yhteydessä asiasta oltiin uudelleen yhteydessä alueelliseen viranomaiseen, jonka kanssa sovittiin, että työtä voidaan jatkaa, mutta työstä on laadittava ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta jälkikäteen. Työn toteutuksesta sovittiin viranomaisen kanssa suoritetun katselmuksen sekä käytyjen puhelinkeskustelujen yhteydessä. Myös työn etenemisestä informoitiin viranomaista. Kunnostuksen alun aikana tehdyt havainnot viittasivat siihen, että säiliökaivannossa olisi useampia erillisiä päästölähteitä. Pilaantumisen aiheuttaja tai ajankohta ei täten ole tarkasti tiedossa. Mittarikentän alueella tehdyissä uudistustöissä ei todettu merkkejä öljyhiilivedyistä maaperässä. Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve Kohteessa ei todettu kynnysarvotasot ylittäviä pitoisuuksia helmikuussa 2011 tehtyjen tutkimusten yhteydessä. Kunnostustyön alussa kohteessa todettiin sekä haihtuvia että keskiraskaita öljyhiilivetyjä. Kunnostustyön edetessä kohteessa todettiin suurenevia haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksia. Suurimmat kenttäanalyyseillä todetut haihtuvien öljyhiilivetyjen pitoisuudet kunnostustyön alkuvaiheessa olivat >1000 mg/kg ja raskaampien öljyhiilivetyjen osalta noin 1500 mg/kg (PetroFlag). Tässä vaiheessa pilaantuneen alueen laajuudeksi arvioitiin koko säiliöalue siten, että pilaantuneen maan paksuus olisi noin 0,5 metriä. Täten pilaantuneen maan määräksi arvioitiin noin 150 m 3 ktr. Lisäksi säiliöalueen betoninen laatta arvioitiin poistettavaksi epävarmuustekijöiden poistamiseksi. ESITETTY KUNNOSTUSSUUNNITELMA Kunnostuksen yleisperiaatteet Tavoitteet Kohdealueelta on tarkoitus poistaa öljyhiilivedyillä yli Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemman ohjearvotason ylittävät maat (sovittu Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen tarkastajan kanssa työn yhteydessä). Kunnostusmenetelmä Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla. Pilaantuneet maat poistetaan kunnostuksen tavoitetasoon asti. Kaivetut pilaantuneet maat kuljetetaan peitettyinä vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristöviranomaisen lupa vastaanottaa ko. maita. Työn alussa maita on toimitettu Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n Kujalan käsittelykeskukseen, Lassila & Ti-
4(8) kanojan Heinsuon käsittelykeskukseen sekä tarvittaessa Ekokem-Palvelut Oy:n Anjalankosken käsittelykeskukseen. Poistettava pilaantunut maa ja kunnostuksen aikana löytyvät jätteet (esim. betoni) toimitetaan omina kuorminaan vastaanottopaikkoihin kuorma- tai rekka-autoilla. Kuormat peitetään ja niiden mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat. Pilaantuneiden maiden vastaanottopaikkojen mahdolliset muutokset työn aikana ilmoitetaan Kaakkois- Suomen ELY-keskukselle työmaan ympäristöteknisen valvojan toimesta. Kunnostuksen toteutus Työn kuvaus Kohteessa on aloitettu kunnostustyön Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksynnällä. Kaikki tavoitepitoisuustason ylittävät maat sekä jätejakeita sisältävät maat poistetaan alueella kunnostustyön yhteydessä. Kunnostustyön arvioidaan kestävän yhden viikon. Ennen kunnostusta alue eristetään tarvittavilta osin ympäristöstä aidoilla. Tarvittaessa alueen kulkureiteille asennetaan pilaantuneen maan kunnostustyöstä kertovat kyltit. Työmaata valvoo kunnostustyön ajan pilaantuneen maan kunnostukseen perehtynyt henkilö. Kunnostuksen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Näytteenotto suoritetaan siten, että tarkkailunäytteet edustavat maksimissaan noin 100 m 3 tilavuutta. Näytteitä tutkitaan aistinvaraisesti ja PetroFlag kenttäanalyysein öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuden toteamiseksi sekä haihtuvien hiilivetyjen toteamiseksi PID-mittauksin. Osa tarkkailunäytteistä toimitetaan laboratorioon, jossa niistä analysoidaan haihtuvien hiilivetyjen sekä tarvittaessa keskiraskaiden- ja raskaiden öljyhiilivetyjen pitoisuudet eriteltynä. Kaivun aikana tarkkaillaan aistinvaraisesti merkkejä mahdollisten muiden haitta-aineiden esiintymisestä ja tarvittaessa suoritetaan lisäanalyyseja. Laadunvalvonta Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet, jotka tutkitaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa näytteestä tutkitaan keskiraskaat ja raskaat öljyhiilivedyt sekä tarvittaessa haihtuvat hiilivedyt. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte jokaista 200 m 2 :n pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Reunanäyte otetaan niin, että yksi kokoomanäyte edustaa enintään noin 20 30 metrin osuutta kaivannon seinämästä. Mikäli kaivu rajoittuu kallionpintaan, jäännöspitoisuusnäytettä ei oteta ja kallioalue merkitään kaivukartalle. Jos kaivun aikana todetaan muita haittaaineita, analysoidaan myös ko. yhdisteiden jäännöspitoisuudet laboratoriossa. Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta päiväkirjaa, johon merkitään vähintään seuraavat asiat: - tiedot alueelta poistetuista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) - tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset) - näytepisteiden paikat - maaperään mahdollisesti jäävien yli tavoitetason olevien maiden tiedot - erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista.
5(8) Selvitys puhdistamisen ympäristövaikutuksista Pilaantuneen maan kunnostuksesta mahdollisesti aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja voivat olla: - työntekijöiden altistuminen haitta-aineille - ulkopuolisten henkilöiden altistuminen haitta-aineille - pilaantuneiden maiden leviäminen puhtaille alueille - melu, pöly, haju - liikenne - haitta-aineiden liukeneminen kaivantojen täyttyessä sadevedellä. Työsuojelu Kunnostustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuusohjeita. Pilaantuneen maan kunnostustyön tekijät suojautuvat haitta-aineilta asianmukaisesti. Pilaantuneella alueella työskenneltäessä työntekijöiden on käytettävä henkilökohtaisia suojavarusteita (jalkineet, haalarit/työvaatteet ja suojakäsineet), jotka vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Kunnostustyössä varaudutaan käyttämään tarvittaessa A3/P3 suodattimilla varustettuja hengityssuojaimia. Kunnostuksen valvoja auttaa tarvittaessa käyttötarpeen määrittelyssä. Kaivualueella syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty. Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle estetään kunnostuksen aikana tiedottamalla mm. kohdealueen työntekijöille kunnostustyöstä, rajaamalla alue aidoin/lippusiimoin sekä tarvittaessa mm. varoituskyltein. Maan pölyämisherkkyyttä seurataan ja tarvittaessa maata kostutetaan. Kaivutyö toteutetaan siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Jos pilaantuneita maita joudutaan väliaikaisesti nostamaan kasalle (esim. odottamaan kuormausta viikonlopun yli), kasat peitetään. Läjitysalue puhdistetaan välittömästi, kun kasat on poistettu. Kunnostuksesta aiheutuu ympäristöön normaaliin maarakennustyöhön verrattavaa melua eli kaivinkoneiden ja kuorma-autojen ääniä. Voimakkaammalta melulta suojaudutaan henkilösuojaimien avulla. Kunnostuksessa käytettävät kuorma-autot lisäävät väliaikaisesti alueen raskasta liikennettä. Jos kaivantoon tulee työn aikana vettä, pois pumpattava vesi käsitellään tarvittaessa ennen viemäriin johtamista tai pumpataan säiliöön ja toimitetaan käsiteltäväksi. Jos viemäriin johdetaan kaivantovesiä, kysytään menettelylle ennen toimenpidettä lupa paikalliselta viemärin omistajalta. Raportointi Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Loppuraportissa esitetään vähintään seuraavat asiat: - kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi - kaivutyön toteutus - kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista - jäännöspitoisuustiedot - mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskiarvio - piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista sekä - mallit siirtoasiakirjoista. LAUSUNNOT Lausuntoja ei ole erikseen pyydetty.
6(8) ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Määräykset: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, seuraavin määräyksin. 1. Maaperän kunnostuksen tavoitetaso on vähintään Vna 214/2007 mukainen alempi ohjearvotaso: bensiinijakeet (C 5 -C 10 ) 100 mg/kg keskitisleet(>c 10 -C 21 ) 300 mg/kg raskaat öljyjakeet (>C 21 -C 40 ) 600 mg/kg Mikäli alueen maaperässä todetaan muita haitta-aineita, käytetään niiden kunnostamisen tavoitepitoisuuksina Vna 214/2007 alempia ohjearvotasoja vastaavia pitoisuuksia. 2. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen aikana. 3. Kunnostettavan alueen maaperästä on poistettava käytöstä poistetut polttonesteiden varastointiin liittyvät rakenteet ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Maaperän puhdistamisen yhteydessä maaperästä löytyvät jätteen on poistettava maaperästä ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. 4. Mikäli kaivantoihin kertyy haitta-ainepitoista vettä, tulee ko. vesi poistaa kaivannosta ja käsitellä asianmukaisesti öljynerottimessa tai toimittaa käsiteltäväksi asianomaisen käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Mikäli ko. vettä on tarkoitus johtaa viemäriin, tulee asiasta etukäteen sopia viemärin omistajatahon kanssa. 5. Mikäli tavoitearvoihin ei jostakin syystä päästä, tulee riskinarvioinnilla osoittaa, ettei maaperään jäänyt haitta-ainepitoisuus aiheuta haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Alueen maankäytön suunnitelmien muuttuessa tai haitan tai vaaran ilmetessä on puhdistustarve selvitettävä uudelleen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. 6. Kunnostustyön päätyttyä tulee Kaakkois-Suomen ELY- keskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiselle toimittaa loppuraportti kolmen kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta. Loppuraportista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027) Perustelut Ilmoituksessa esitetään kohteen maaperän kunnostustasoksi Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemmat ohjearvot. Alemmat ohjearvot ovat hyväksyttävissä alueen maankäytössä (kauppakiinteistö). (Määräys 1) Pilaantuneen maaperän kunnostamiseen liittyvistä toiminnoista ei saa aiheutua ympäristön muuta pilaantumista, joten kunnostuksen työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava
7(8) niin, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. (Määräys 2) Kunnostettavalla maa-alueella olevat jätejakeet ovat riski ympäristölle. Niiden jättäminen maaperään voi estää maaperän kunnostamisen puhdistamistavoitteiden määrittämistä (näytteenotto). Jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. (Määräys 3) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 4) Pilaantuneita maa-alueita puhdistettaessa tulee usein työn aikana esiin seikkoja, joihin ei ole tutkimuksista huolimatta osattu tai pystytty etukäteen varautumaan. Tämän vuoksi valvontaviranomainen voi joutua antamaan työn aikana lisäohjeita tai -määräyksiä. (Määräys 5) Loppuraporttiin kootaan kaikki puhdistuksen kannalta olennaiset tiedot. Raportissa arvioidaan ja dokumentoidaan puhdistustavoitteen saavuttaminen, jatkotarkkailun ja - puhdistuksen tarve, kaikkien maaperään jäävien sovelletun asetuksen mukaisen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden aiheuttamat riskit sekä mahdolliset kiinteistön tulevaa käyttöä rajoittavat tekijät. Loppuraportin avulla saadaan pilaantuneen maaperän kunnostamisen tiedot tallennetuksi tieto- ja valvontajärjestelmiin. Jatkotarkkailun tarve ratkaistaan erikseen loppuraportin perusteella. (Määräys 6) Ilmoituksen käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja asetusta (169/2000). Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneen maaperän puhdistukseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle, kun puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttyä puhdistusmenetelmää, eikä toiminnasta aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Nyt kysymyksessä olevat puhdistustoimenpiteet tehdään hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen, eikä toimenpiteistä aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 78 :n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi terveydellisten haittojen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Kirjanpito-, raportointi-, ilmoittamis- ja selvitysvelvoitteet on annettu valvonnallisista syistä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Valtioneuvoston asetus (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (1394/2010) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua Valtioneuvoston asetuksen (1394/2010) mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelys-
8(8) tä peritään maksua 48 /h. Käytetyn tuntimäärän, 15 h, mukaan maksua kertyy 720. Maksu peritään erillisellä laskulla. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Kouvolan kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. (YsL 96 ja 97). Valitusosoitus on liitteenä. vs. ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Pulkkanen ympäristöinsinööri Mikko Rautio JAKELU Päätös ilmoituksen tekijälle saantitodistuksella. TIEDOKSI Kouvolan kaupunginhallitus Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) LIITTEET Valitusosoitus
LIITE Kaakkois-Suomen elinkeino, - liikenne ja ympäristökeskuksen päätökseen 29.5.2012 KASELY/292/07.00/2011 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu julkipanon jälkeen 29.5.2012. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusajan viimeinen päivä on 28.6.2012. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon: käyntiosoite postiosoite puhelin 0100 86360, 010 364 2611 telekopio 010 364 2760 Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA PL 204, 65101 VAASA aukioloaika klo 8.00-16.15 sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 90 euroa.