Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (31) Kokoustiedot Aika 01.09.2014 maanantai klo 18:00-19:00 Paikka Valtuuston istuntosali Saapuvilla olleet jäsenet Janne Laulumaa, puheenjohtaja Heikki Arikka Janette Broberg Aarre Lehtonen, 2. varapuheenjohtaja Ari Leinonen Pipsa Allén Jari Salonen Heikki Laine Karoliina Harju Tuija Hyytiä Elisa Vuorinen Katriina Ylönen Ari Jutila Jan Stenlund Eeva Savola Risto Nikkonen Jonni Moislahti Riikka Visa Helena Sukari Hannele Lehto-Laurila Anneli Kivijärvi, saapui klo 18.10 Vesa Parantainen Raimo Sulonen Jarmo Rosama Anita Ruusuranta Sirpa Ek Teuvo Helenius Kimmo Nurmi Juha Hellstén Kimmo Kosonen Marja Kannisto Suvi Heiniola Jyrki Yrttiaho Kiira Lasarov-Pernaja Eija Nurmi Juha Jormanainen Pekka Närhinen Leena Rihko Kari Hanka Mika Koivisto Teemu Seikkula Raimo Perälahti Jyrki Heiskari Leila Myllyoja Erkki Haavisto Mirjam Karila Kalle Myllymäki Saila Rintee Veera Köpsi
Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (31) Muut saapuvilla olleet Veijo Mikola Ari Korhonen, Konsernihallinto Heli Lähteenmäki, Konsernihallinto Matti Sivonen, Sivistyskeskus Antti Korte, Tekninen keskus Mari Koivunen, Konsernihallinto Outi Reinikainen, Konsernihallinto Juha Sandberg, Sosiaali- ja terveyskeskus Petra Määttänen, Konsernihallinto kaupunginhallituksen edustaja kaupunginjohtaja talousjohtaja sivistysjohtaja tekninen johtaja viestintäpäällikkö kaupunginlakimies sosiaali- ja terveysjohtaja pöytäkirjanpitäjä Asiat 64-75 Allekirjoitukset Janne Laulumaa puheenjohtaja Petra Määttänen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Raisio, 4.9.2014 Veera Köpsi Raimo Sulonen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Raisio, 5.9.2014 Petra Määttänen Pöytäkirjanpitäjä
Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (31) Käsitellyt asiat Nro Liite Otsikko Sivu 1 64 Kokouksen laillisuuden toteaminen 4 2 65 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen 5 3 66 Esityslistan hyväksyminen 6 4 67 Valtuutettu Kiira Lasarov-Pernajan ym. valtuustoaloite koskien selvityksen tekemistä yhteispäivystyksen kustannuksista 5 68 1 Vanhuspalvelulain mukainen ikäihmisten hyvinvointiohjelma 14 6 69 Toimivaltaisen viranomaisen määrääminen ympäristönsuojelulain mukaisessa asiassa 7 70 Pasi Puoskarin eroanomus vapaa-aikalautakunnan jäsenyydestä ja teknisen lautakunnan varajäsenyydestä 8 71 Omaisuuden siirto vesihuollon taseyksiköltä Raision kaupungille ja siihen tarvittava määrärahamuutos 9 72 Kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudun läntisissä kunnissa 23 10 73 Valtuutettu Vesa Parantaisen ym. valtuutettujen aloite koskien katuvalojen sammuttamista 11 74 Valtuutettu Ari Leinosen ym. valtuutettujen aloite koskien puistokummitoimintaa 12 75 Valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloite koskien liittymistä mukaan HINKU-hankkeeseen Muutoksenhaku 64-75 Muutoksenhakuohje 30 7 16 18 20 25 26 28
Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (31) 64 Kokouksen laillisuuden toteaminen ehdotus Valtuusto toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Valtuusto totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (31) 65 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen ehdotus Valtuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Valtuusto valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valtuutetut Veera Köpsin ja Raimo Sulosen.
Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (31) 66 Esityslistan hyväksyminen ehdotus Valtuusto käsittelee asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Valtuusto päätti käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä.
Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (31) Kaupunginhallitus 218 16.6.2014 Asianro 478/00.04.01/2014 67 Valtuutettu Kiira Lasarov-Pernajan ym. valtuustoaloite koskien selvityksen tekemistä yhteispäivystyksen kustannuksista historia Kaupunginvaltuusto 28.4.2014 46 "Valtuutettu Kiira Lasarov-Pernaja jätti valtuustolle seuraavan aloitteen: "Selvitys yhteispäivystyksen kustannuksista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos aloitti alueellisesti keskitetyn yhteispäivystyksen TYKS:n T-sairaalan laajennusosassa keväällä 2013. Talousnäkökulmasta tarkastellen keskitetyllä yhteispäivystyksellä haluttiin säästöjä. Hoitoa annetaan oikeaan aikaan ja se on oikean tasoista. Turhat tutkimukset, hoidot ja vaiheet jäävät pois potilaan hoidosta, minkä laskettiin olevan kustannustehokasta. Raisiolle hinta-arvio oli 1.115.000 euroa vuodessa. Lupaus myös oli, että illasta vapautuvilla resursseilla saadaan Raision oman terveyskeskuksen vastaanottopalveluiden jonoja lyhyemmiksi. Miten tässä on onnistuttu? Raision Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että päättäjille valmistellaan selvitys, mihin on laskettu Raision yhteispäivystyksen kustannukset vuositasolla. Selvityksessä tulee tarkastella myös potilasnäkökulma, talousnäkökulma, henkilöstönäkökulma ja organisaationäkökulma. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä Kiira Lasarov-Pernaja Eija Nurmi Pekka Närhinen Leena Rihko" Aarre Lehtonen Jyrki Yrttiaho Kari Hanka Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi." Kaupunginhallitus 12.5.2014 160 - - -
Raision kaupunki Pöytäkirja 8 (31) Kaupunginhallitus lähettää valtuutettu Kiira Lasarov-Pernajan jättämän aloitteen koskien selvitystä yhteispäivystyksen kustannuksista sosiaali- ja terveyskeskuksen valmisteltavaksi. - - - Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 11.6.2014 106: "Johtava ylilääkäri Arto Raassina 2.6.2014: Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 12.11.2012 118 päättänyt Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestämistä. Kaupunginvaltuusto päätti: että Raision yhteistoiminta-alueen virka-ajan ulkopuolinen päivystys siirretään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen EPLL:n järjestettäväksi Turun seudun yhteispäivystyksen aloittaessa toimintansa (todennäköisesti 2.4.2013 alkaen). Terveyskeskussairaalan vuodeosastojen ja muiden hoivayksiköiden päivystysaikaisiin akuuttitarpeisiin vastaamiseksi lautakunta päättää esittää, että lääkärien varallaoloa toteutetaan ensisijaisesti osastojen puhelinkonsultaatiopalveluna ja viikonloppujen osastokiertona Kaupunginvaltuuston päätöksen perustelussa käytiin läpi neljä näkökulmaa, jotka ovat myös nyt tehdyn valtuustoaloitteen kysymyksinä: Päivystyksen keskittämisestä päätettäessä on syytä ottaa huomioon joukko näkökulmia, joita ovat ainakin yleiset valtakunnalliset kiireellisen hoidon linjaukset ja säädökset, potilas-, henkilöstö-, organisaatio- sekä talousnäkökulmat. Terveydenhuoltolain 50 :ssä kunta tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymä velvoitetaan järjestämään ympärivuorokautinen päivystys ja varaamaan päivystystä toteuttavaan yksikköön riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Päivystyspisteistä päätettäessä laki velvoittaa ottamaan huomioon alueen ensihoitopalvelun, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä väestön palvelutarpeen. Lausuntokierroksella olevassa STM:n asetuksessa kiireellisen hoidon perusteista edelleen tarkennetaan päivystyksen laatu-, henkilöstö- ja yhteistyökysymyksiä. Potilasnäkökulmasta tulee ottaa huomioon erityisesti potilasturvallisuuden lisääntyminen keskitetyssä päivystyspisteessä. Osaamisen keskittymisen lisäksi potilasturvallisuutta lisäävät laboratorio- ja röntgenpalveluiden parempi saatavuus myös virka-ajan ulkopuolella sekä yhteispäivystyksen tiivis yhteistyö ensihoidon (sairaankuljetus) kanssa. Toisaalta useimmilla potilailla matkat päivystykseen pitenevät, vaikka monille liikenneyhteydet Turkuun yhteispäivystykseen voivat olla jopa helpommat kuin Raision terveysasemalle.
Raision kaupunki Pöytäkirja 9 (31) Henkilöstön näkökulmasta päivystystoiminnan haavoittuvuus vähenee ja työturvallisuus paranee, kun siirrytään isompiin päivystysyksiköihin. Henkilöstön rekrytoiminen paitsi yhteispäivystykseen, myös kuntien omaan toimintaan oletettavasti helpottuu, kun päivystysvuorot jäävät pois. Osaaminen vahvistuu yksikössä, jossa akuuttilääketieteeseen on voitu erityisesti panostaa. Kunnan päivystystoiminnan loppuminen vapauttaa resursseja päiväaikaisen terveyskeskustoiminnan kehittämiseen. Toisaalta päivystystyö on henkilöstölle mahdollista edelleen sekä omana toimintana virka-aikaan että sivutyönä EPLL:n yhteispäivystyksessä, vaikka päivystys siirtyisi yhteispäivystykseen. Organisaationäkökulmasta on todettava, että useamman rinnakkaisen ja yhtäaikaisen päivystyspisteen ylläpitämistä ei voida pitää toiminnallisesti järkevänä eikä se useimmiten ole myöskään kustannustehokasta. Mitä lyhyemmät ovat välimatkat perustason päivystyspisteiden välillä, sitä merkittävämpiä pitäisi olla niiden syiden, joiden johdosta lähekkäisiä päivystyspisteitä ylläpidetään. Jos EPLL:n yhteispäivystys voidaan osoittaa kustannustehokkaaksi ja lääketieteellisesti ylivertaiseksi tavaksi tuottaa päivystysaikaisia perusterveydenhuollon palveluita, 12 km:n matka kahden päivystyspisteen välillä on perin lyhyt. Yhteispäivystyksessä myös perusterveydenhuollon osaaminen ja erityispiirteet saadaan lähelle erikoissairaanhoitoa, mikä madaltaa hallinnollisia ja kuvaannollisia raja-aitoja. Toisaalta on eroteltava ne toiminnat joiden on tarkoituksenmukaista tapahtua keskitetyissä päivystyksissä niistä toiminnoista joista vastuun tulee säilyä kunnissa keskitetyn päivystystoiminnankin aikana. Yksi keskeinen toiminnan edellytys on myös mahdollisuus reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon potilastietojärjestelmien välillä, jotta pääsy ajankohtaisiin potilaskertomustietoihin voidaan taata hoidon niin vaatiessa ja jotta tieto saadusta hoidosta kulkeutuu yhteispäivystyksestä takaisin kuntaan. Talousnäkökulmasta tarkastellen keskitetyllä yhteispäivystyksellä on hyvät edellytykset vaikuttaa terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Kun hoitoa annetaan oikeaan aikaan ja se on oikean tasoista, jäävät turhat tutkimukset, hoidot ja vaiheet pois potilaan hoidosta, mikä on kustannustehokasta. EPLL:n yhteispäivystyksessä on pyritty läpinäkyvään kustannuslaskentaan ja tuotteistukseen: tuotteet ovat eri tasoisia sairaanhoitajavastaanotosta useamman ammattihenkilön vaativaan hoitoon, jolloin tuotteen hinta vastaa annetun hoidon sisältöä. Mitä isompi potilasvolyymi yhteispäivystykseen tulee (eli mitä useampi kunta siirtää toimintansa), sitä pienemmäksi tuotteen hinta saadaan. Jo tällä hetkellä yhteispäivystys näyttäisi onnistuvan hyvin sekä talouden että toiminnan mittarien näkökulmasta. On myös huomioitava, että Raision sosiaali- ja terveyskeskuksessa vuonna 2011 käynnistetyn vastaanottopalveluiden kehittämisohjelman onnistuminen on osittain laskettu sen resurssin varaan, jota vapautuu päiväaikaisen toiminnan kehittämiseen päivystyksen siirtymisen yhteydessä. Raision yhteistoiminta-alueella perusterveydenhuollon tasoinen päivystys on järjestetty tällä hetkellä siten, että virka-ajan ulkopuolinen päivystys klo 22:een asti (viikonloppuisin klo 8 22) järjestetään omana toimintana Raision terveysasemalla. Yöpäivystyksestä klo 22 08 välisenä aikana on huolehtinut vuoden
Raision kaupunki Pöytäkirja 10 (31) 2012 ajan EPLL Turun Mäntymäen Päivystys 1 toimipisteessä Turun Kaupunginsairaalan tiloissa. Tätä asiaa on käsitelty viimeksi tarkastuslautakunnan selvityspyynnössä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta on vastannut 14.5.2014 98 kaupunginhallituksen selvityspyyntöön tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arviointikertomuksesta: Kaupunginhallitus on käsitellyt tarkastuslautakunnan arviointikertomusta kokouksessaan 12.5.2014 157 ja pyytänyt lautakunnilta selvityksiä ja vastauksia arviointikertomuksesta esitettyihin kysymyksiin. Lautakuntien vastaukset tulee toimittaa siten, että ne käsitellään kaupunginhallituksessa 2.6.2014. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnalta pyydetään selvitystä vastaanottopalvelujen saatavuuden parantumisesta päiväsaikaan ilta- ja viikonloppupäivystyksen siirryttyä T2-sairaalaan seudulliseen yhteispäivystykseen. Raision sosiaali- ja terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan ilta- ja viikonloppupäivystys siirtyi T-sairaalan yhteispäivystykseen huhtikuussa 2013. Muutokseen varauduttiin Raision vastaanotolla usealla eri tavalla. Kaikilla lääkäreillä on arkipäivisin varattu kiireellisiä potilaita varten aikoja, joita voi varata samana päivänä. Sen lisäksi on ollut kaksi lääkäriä, jotka hoitavat ainoastaan kiireellisiä potilaita. Vuoden 2013 alussa päivystystyöhön irrotettiin kolmas lääkäri ainoastaan kiireellisiä potilaita varten. Näin varauduttiin siihen, että iltavastaanotolla aikaisemmin olleet potilaat voitiin hoitaa päiväsaikaan. Samalla päivystyksen toimintamallia uudistettiin sekä hoitajien ja lääkärien työnjakoa tarkastettiin. Terveysasemalla on nyt yksi sairaanhoitaja, jolla on rajattu lääkkeenmääräysoikeus. Verenohennushoitoa saavien potilaiden kontrolleja on siirretty näiden potilaiden hoitoon koulutetuille hoitajille (soteltk 6.6.2013 146). Näin lääkärin aikoja on vapautunut muille tarvitsijoille. Raision terveysaseman lääkäreillä on siis joka päivä enemmän vastaanottoaikoja kiireellisille potilaille. Ei-kiireellisten potilaiden jono lääkärille on kuitenkin pidentynyt. Yhden lääkärin kiireellisiin potilaisiin kohdistuva työpanos on poissa ei-kiireellisten hoidosta. Vuoden 2013 säästötoimien yhteydessä vastaanottotoiminnan lääkärityöpanoksesta säästettiin 0,5 henkilötyövuoden panos. Tämä toteutettiin loppuvuonna lääkärinviran täyttämättä jättämisenä yhteensä 6 kuukauden ajan. Samanaikaisesti toteutettiin myös säästövapaiden ja lomarahavapaiden pito säästötoimenpiteenä ilman sijaisia. Myös hoitohenkilökuntaan kohdistuvat säästötoimet toteutettiin loppuvuoden aikana. Syksyn aikana oli myös runsaasti sairauslomia, joihin ei otettu sijaisia. Loppuvuoden aikana pidettiin pois myös aikaisemmista päivystyksistä kertyneitä aktiivivapaita ja muita kertyneitä säästövapaita. Yhteenvetona voi todeta, että muutokseen on varauduttu lisäämällä kiireellisiä vastaanottoaikoja ja muuttamalla terveysaseman toimintamallia. Toimintamallin kehitystyö jatkuu edelleen. Vuoden 2013 aikana uusi toimintamalli ei tuonut vielä täyttä hyötyä em. syistä johtuen.
Raision kaupunki Pöytäkirja 11 (31) Yhteispäivystys on nyt toiminut ensimmäisen vuoden. Toimintamallin kokemusten analysointi on vielä vaikeaa toimintaympäristön muutosten takia. Tässä alustavia arvioita. Valtakunnallinen lainsäädäntö on muuttunut. 29.8.2013 on annettu STM asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (päivystysasetus). Siinä tiukennetaan päivystyksen toiminnan vaatimuksia 1.1.2015 alkaen. Asetuksen tavoitteena on vähentää päivystysyksiköitä ja keskittää päivystystoimintaa maassa. Jokaisessa päivystysyksikössä on oltava mm. aina paikalla kuntaan virkasuhteessa oleva laillistettu lääkäri. Asetuksen voimaan tullessa pienten ja keskisuurten kaupunkien terveyskeskusten omat päivystykset tulevat loppumaan, mikä on asetuksen tavoitekin. Paluu omana toimintana järjestettävään päivystykseen ei ole mahdollista säädöstenkään pohjalta. Esityksen potilasnäkökulman osalta keskeiset asiat ovat toteutuneet. Potilasturvallisuus on lisääntynyt keskitetyssä päivystyksessä hoidettujen potilaiden osalta. Päivystyspisteessä on saatavilla ympäri vuorokauden laboratorio- ja röntgenpalvelut sekä eri erikoisalojen erikoislääkärikonsultaatiot. Päivystyksellinen tutkimus ja hoito voidaan toteuttaa yhdessä paikassa. Jonkin verran kyselyjä on aiheuttanut yhteispäivystyksen potilasvalintakriteerit. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan yhteispäivystyksessä. Jos asia ei ole päivystyshoitoa vaativa, hoito toteutetaan omalla terveysasemalla. Tämän takia kiireellisen hoidon aikoja terveysasemalla on lisätty. Henkilöstönäkökulmasta terveyskeskuksen oman päivystyksen loppuminen on helpottanut henkilökunnan rekrytointia. Erityisesti lääkäreiden osalta Varsinais-Suomen alueella on haasteita rekrytoinnissa. Raision osalta vakituiset virat on saatu täytettyä ja kesäsijaisten osalta riittävästi hakijoita on löytynyt. Päivystyksen siirtyminen yhteispäivystykseen on helpottanut lääkärien rekrytointia. Hoitajia on riittävästi saatavilla terveyskeskustyöhön vakituisiin työsuhteisiin. Organisaationäkökulmasta yhteistoiminta-alueen kannalta päivystyksen keskittäminen mahdollistaa päiväaikaisen toiminnan kehittämisen. Edellä kuvattiin jo terveysasemalla tehtyjä toiminnan muutoksia. Jatkossa terveysaseman toimintaa kehitetään edelleen ns. tiimimallin suuntaan. Talousnäkökulmasta vuosi 2013 oli poikkeuksellinen. Henkilöstösäästöjä saatiin virkojen ja sijaisuuksien täyttämättä jättämisellä ja palkattomilla vapailla sekä lomautuksilla. Yksi hoitajan virka jätettiin täyttämättä päivystyksen siirtymisen jälkeen. Loppuvuodesta yhteensä 0,5 henkilötyövuotta säästettiin lääkärin viroista palkattomien vapaiden lisäksi. Raision vastaanotolla lääkärien ja hoitajien henkilöstösäästöt olivat kokonaisuudessaan vuonna 2013 116 000. Nämä säästötoimet ajoittuivat samanaikaisesti päivystystoiminnan
Raision kaupunki Pöytäkirja 12 (31) muutosten kanssa. Siksi kokonaisvaikutusta on vaikea arvioida. Kustannuksista suoraan päivystykseen kohdistuneiden iltalisien ja päivystyskäyntien korvausten kustannukset putoavat vuositasolla n. 100 000. Viikonloppuisin omassa päivystyksessä oli ostopalveluna vartija. Vartijapalvelun lopettamisesta säästyi n. 60 000 /vuosi. Lisäksi lääkärien aktiivivapaiden poistumisen kautta vapautuu n. 1 henkilötyövuosi päiväaikaiseen työhön. Tämä ei toteutunut vielä vuonna 2013, koska lääkärit pitivät pois aikaisemmin kertyneitä aktiivivapaitaan vuoden aikana. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos (EPLL) vastaa yhteispäivystyksestä. Ennen tätä päivystyksen siirtoa huhtikuussa 2013 siellä järjestettiin jo yöaikainen päivystys. EPLL laskutus yöpäivystyksestä oli vuonna 2012 1 105 527. Laskutus vuonna 2013 oli 1 570 680, eli nousua oli edellisvuoteen 519 153. Vuonna 2013 sairaanhoitopiiri muutti laskutusperusteitaan, laskutuksen muutoksen vaikutusta ei pystytä tästä arvioimaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että yhteispäivystys on tuottanut laadullisesti hyvää palvelua raisiolaisille. Samanaikaisten säästötoimien takia oman päiväaikaisen toiminnan vahvistaminen ei ole toteutunut vielä toivotulla tavalla vuonna 2013. Suorat kustannukset ovat nousseet, kokonaiskustannusten arviointi on vaikeaa. Uudella mallilla päivystyksellinen hoito saadaan toteutettua kerralla yhdessä paikassa. Uusi päivystysasetus 1.1.2015 alkaen tulee lopettamaan myös muiden samankokoisten kaupunkien oman päivystyksen, joten entiseen toimintamalliin ei voida palata. ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle valtuustoaloitteeseen yllä olevan vastauksen. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti." Kaupunginhallitus 16.6.2014 218 "ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää 1 merkitä sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan valtuutettu Kiira Lasarov- Pernajan ym. valtuutettujen aloitteeseen antaman selvityksen tiedokseen, 2 ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan valtuutettu Kiira Lasarov-Pernajan ym. valtuutettujen aloitteeseen antaman selvityksen tiedokseen, ja
Raision kaupunki Pöytäkirja 13 (31) 3 ehdottaa valtuustolle, että valtuusto toteaa, että aloite on tullut loppuunkäsitellyksi. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti." ehdotus Kaupunginhallitus 1 ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan valtuutettu Kiira Lasarov-Pernajan ym. valtuutettujen aloitteeseen antaman selvityksen tiedokseen, ja 1 ehdottaa valtuustolle, että valtuusto toteaa, että aloite on tullut loppuunkäsitellyksi. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 14 (31) Kaupunginhallitus 219 16.6.2014 Asianro 576/00.01.03/2014 68 Vanhuspalvelulain mukainen ikäihmisten hyvinvointiohjelma historia Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 11.6.2014 109 "Johtava hoitaja Sari Tanninen 4.6.2014: Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista tuli voimaan 1.7.2013. Laki velvoittaa kuntia laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi (5 ). Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Tämä hyvinvointiohjelma tulee korvaamaan aikaisemmin laaditun Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoito- ja hoivapalveluohjelman 2015. Vanhuspalvelulain mukaan suunnitelmassa tulee Arvioida ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestöl-le tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen vä-estön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Määritellä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi. Määritellä toimenpiteet, joilla kunta vastaa tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvioitava voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi Määritellä kunnan eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamisessa Määritellä, miten kunta toteuttaa yhteistyötä eri tahojen kanssa. Uusi yhteistoiminta-alueen ikäihmisten hyvinvointiohjelma pyrkii vastaa-maan vanhuspalvelulain velvoitteisiin. Tarkoitus on, että Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueella vanhustyötä kehitetään ohjelman tavoitteiden suuntaisesti. Ohjelman päivitys tapahtuu valtuustokausittain niin, että uusi valtuusto hyväksyy päivitetyn ohjelman. ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta hyväksyy ikäihmisten hyvinvointiohjelman vuosille 2014 2017 ja saattaa sen edelleen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.
Raision kaupunki Pöytäkirja 15 (31) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti." Kaupunginhallitus 16.6.2014 219 "ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää hyväksyä omalta osaltaan ikäihmisten hyvinvointiohjelman vuosille 2014-2017 ja ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy ikäihmisten hyvinvointiohjelman vuosille 2014-2017. Esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta kaupunginhallitus lisäsi ikäihmisten hyvinvointiohjelman kappaleeseen 2 Vanhuspalvelulaki loppuun lauseen: "Vanhusneuvosto on otettava mukaan suunnitelman valmisteluun ja arviointiin (11 )". Kaupunginhallitus päätti hyväksyä omalta osaltaan ikäihmisten hyvinvointiohjelman vuosille 2014-2017 ja ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy ikäihmisten hyvinvointiohjelman vuosille 2014-2017." Liitteet 1 Ikäihmisten hyvinvointiohjelma 2014-2017.pdf ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy ikäihmisten hyvinvointiohjelman vuosille 2014-2017. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 16 (31) Kaupunginhallitus 251 19.8.2014 Asianro 705/00.01.01/2014 69 Toimivaltaisen viranomaisen määrääminen ympäristönsuojelulain mukaisessa asiassa historia Kaupunginhallitus 19.8.2014 251 "Ympäristöpäällikkö Kirsi Anttila 14.8.2014: Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) on annettu 27.6.2014 ja se tulee voimaan 1.9.2014. Voimaan tulevan ympäristönsuojelulain mukaan, jos kiinteistöä ei ole liitetty viemäriverkostoon eikä toimintaan tarvita ympäristölupaa, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Talousjätevesien käsittelyä varten kiinteistöllä on oltava jätevesien käsittelyjärjestelmä, jonka tulee soveltua käyttökohteeseensa. Talousjätevesien käsittelyä koskevista vaatimuksista voidaan poiketa 157 :n mukaisin edellytyksin. Kunnan toimivaltainen viranomainen myöntää hakemuksesta lain 157 :ssä tarkoitetun poikkeuksen. Koska toimivaltaista viranomaista ei ole määritelty laissa, se tulee päättää erikseen. Ympäristönsuojelulaissa on muulta osin toimivalta pääosin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella, joka on Raisiossa ympäristölautakunta. Olisi johdonmukaista siirtää toimivalta tältäkin osin ympäristölautakunnalle. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää lisätä teknisen toimen johtosäännön 4 :ään uuden I-kohdan, jonka mukaan ympäristölautakunta toimii ympäristönsuojelulain (527/2014) 157 3 mom. mukaisena toimivaltaisena viranomaisena. Samalla nykyisen 4 :n I-kohta muuttuu J-kohdaksi. Muutos tulee voimaan 1.9.2014. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti."
Raision kaupunki Pöytäkirja 17 (31) ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää lisätä teknisen toimen johtosäännön 4 :ään uuden I-kohdan, jonka mukaan ympäristölautakunta toimii ympäristönsuojelulain (527/2014) 157 3 mom. mukaisena toimivaltaisena viranomaisena. Samalla nykyisen 4 :n I-kohta muuttuu J-kohdaksi. Muutos tulee voimaan 1.9.2014. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Antti Korte, Tekninen keskus Kirsi Anttila, Ympäristön- ja rakennusvalvontapalvelut
Raision kaupunki Pöytäkirja 18 (31) Kaupunginhallitus 252 19.8.2014 Asianro 112/00.00.01/2014 70 Pasi Puoskarin eroanomus vapaa-aikalautakunnan jäsenyydestä ja teknisen lautakunnan varajäsenyydestä historia Kaupunginhallitus 19.8.2014 252 "Kaupunginsihteeri Petra Määttänen 8.8.2014: Pasi Puoskari on kirjallisesti anonut eroa Raision kaupungin vapaaaikalautakunnan jäsenyydestä ja teknisen lautakunnan varajäsenyydestä. Lisäksi Pasi Puoskari ilmoittaa olevansa toistaiseksi estynyt hoitamasta kaupunginvaltuuston varavaltuutetun tehtäviä. Anomuksessaan Puoskari toteaa, että työtehtävien muututtua ja siirryttyä toiselle paikkakunnalle, hän ei tosiasiallisesti kykene hoitamaan edellä mainittuja luottamustehtäviä. Puoskarin asuinpaikka säilyy Raisiossa. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että 1. valtuusto päättää myöntää Pasi Puoskarille eron vapaaaikalautakunnan jäsenyydestä ja teknisen lautakunnan varajäsenyydestä, 2. valtuusto valitsee vapaa-aikalautakuntaan uuden jäsenen ja tarvittaessa uuden varajäsen ja 3. valtuusto valitsee tekniseen lautakuntaan uuden varajäsenen. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Keskustelun kuluessa Elisa Vuorinen ehdotti, että vapaa-aikalautakunnan uudeksi jäseneksi ehdotetaan Tommi Liimataista ja teknisen lautakunnan uudeksi varajäseneksi Reijo Pajua. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti ehdottaa valtuustolle, että
Raision kaupunki Pöytäkirja 19 (31) 1. valtuusto päättää myöntää Pasi Puoskarille eron vapaa-aikalautakunnan jäsenyydestä ja teknisen lautakunnan varajäsenyydestä, 2. valtuusto valitsee vapaa-aikalautakuntaan uudeksi jäseneksi Tommi Liimataisen, ja 3. valtuusto valitsee tekniseen lautakuntaan uudeksi varajäseneksi Reijo Pajun. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastettiin heti." ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että 1. valtuusto päättää myöntää Pasi Puoskarille eron vapaa-aikalautakunnan jäsenyydestä ja teknisen lautakunnan varajäsenyydestä, 2. valtuusto valitsee vapaa-aikalautakuntaan uudeksi jäseneksi Tommi Liimataisen, ja 3. valtuusto valitsee tekniseen lautakuntaan uudeksi varajäseneksi Reijo Pajun. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 20 (31) Kaupunginhallitus 253 19.8.2014 Asianro 877/02.02.00/2013 71 Omaisuuden siirto vesihuollon taseyksiköltä Raision kaupungille ja siihen tarvittava määrärahamuutos historia Kaupunginhallitus 19.8.2014 253 "Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: "Kuntayhtymän omistajakunnat saivat Raisio-Naantalin vesilaitoskuntayhtymältä maa- ja kiinteistöomaisuutta sen lopetettua veden tuotannon 2012. Nämä omaisuuserät kirjattiin Raisiossa silloin vesihuollon taseyksikön omaisuudeksi, koska omaisuuden siirto kustannettiin kuntayhtymän peruspääoman alentamisella ja kuntayhtymän osakkeet ovat vesihuollon taseyksikön omaisuutta. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltotoiminta on eritytettävä omaksi talousyksikökseen, jossa on vain ko. toimintaan liittyviä omaisuuseriä. Taseyksikkö on kevyin mahdollinen oma talousyksikkönsä eli sillä on oma rahaliikenne, kirjanpito ja näin ollen myös tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. Se yhdistellään kuitenkin koko kaupungin talousarvioon ja tilinpäätökseen ja niissä oleviin kaupungin tuloslaskelmaan, rahoituslaskelmaan ja taseeseen. Vesihuollon taseyksikön kuntayhtymältä saama maa- ja kiinteistöomaisuus ei liity millään tavalla taseyksikön toimintaan, mutta omaisuuteen liittyvät käyttökustannukset sekä poistot rasittavat taseyksikön taloutta. Näistä syistä on tarkoituksenmukaista siirtää ko. omaisuus Raision emokaupungille. Tätä varten tarvitaan määrärahaa, jota ei talousarviossa ole. Saamallaan tulolla taseyksikkö lyhentää kaupungilta saamiaan lainoja vastaavilla summilla. Määrärahaa tarvitaan vesihuollon taseyksikön puolelle investointeihin kohdistuviin tuloihin ja emokaupungin puolelle investointimenoihin seuraavasti: VESIHUOLLON TASEYKSIKÖN KIRJANPITO Myynti/Maaomaisuus kustannuspaikka: 960020 projekti: 963700-525 000 Myynti/Rakennukset kustannuspaikka: 960020 projekti: 963700-269 164
Raision kaupunki Pöytäkirja 21 (31) RAISION KAUPUNGIN KIRJANPITO Osto/Maaomaisuus kustannuspaikka: 910010 projekti: 911010 525 000 Osto/Rakennukset kustannuspaikka: 960010 projekti: 964117 269 164 Koko kaupungin talousarviossa ja tilinpäätöksessä tehty toimenpide eliminoidaan taseyksikön ja kaupungin väliltä, kuten muutkin yhdisteltävät erät. Näin ollen koko kaupungin luvuissa toimenpide ei näy, kuten ei myöskään kaupungin ja taseyksikön väliset lainat. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä seuraavat määrärahalisäykset: VESIHUOLLON TASEYKSIKÖN KIRJANPITO Myynti/Maaomaisuus kustannuspaikka: 960020 projekti: 963700-525 000 Myynti/Rakennukset kustannuspaikka: 960020 projekti: 963700-269 164 RAISION KAUPUNGIN KIRJANPITO Osto/Maaomaisuus kustannuspaikka: 910010 projekti: 911010 525 000 Osto/Rakennukset kustannuspaikka: 960010 projekti: 964117 269 164 Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti."
Raision kaupunki Pöytäkirja 22 (31) ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä seuraavat määrärahalisäykset: VESIHUOLLON TASEYKSIKÖN KIRJANPITO Myynti/Maaomaisuus kustannuspaikka: 960020 projekti: 963700-525 000 Myynti/Rakennukset kustannuspaikka: 960020 projekti: 963700-269 164 RAISION KAUPUNGIN KIRJANPITO Osto/Maaomaisuus kustannuspaikka: 910010 projekti: 911010 525 000 Osto/Rakennukset kustannuspaikka: 960010 projekti: 964117 269 164 Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 23 (31) Kaupunginhallitus 270 19.8.2014 Asianro 134/00.04.00/2012 72 Kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudun läntisissä kunnissa historia Kaupunginhallitus 19.8.2014 270 "Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kuntajakoselvittäjät päättivät kesäkuussa jakaa Turun kaupunkiseudun 17 kunnan kuntajakoselvitysalueen pienempiin osiin. Erityistä kuntajakoselvitystä jatketaan uusissa kuntaryhmissä. Raisio kuuluu samaan selvitysalueeseen yhdessä Ruskon, Nousiaisen, Mynämäen ja Vehmaan kanssa. Selvitystyö on käynnistynyt ja ensimmäinen selvitysryhmä pidettiin 7.8.2014. Yhdyskuntarakenteen ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kannalta ns. Raision selvitysalue ei ole luonteva. Alueen maankäytöllisesti ja myös yhdyskuntarakenteellisesti yhdistävä 8-tie kulkee Maskun läpi. Lisäksi selvitysalueen kunnista Mynämäki ja Nousiainen kuuluvat perusturvakuntayhtymä Akseliin, joka järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut myös Maskulle, joka on perusturvakuntayhtymän Akselin jäsen. Palveluiden ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta olisi hyvä, jos myös Masku osallistuisi Raision selvitysalueeseen. Osa Raision selvitysalueen kunnista on ottanut tämänsuuntaisen kannan jo edellisessä lausunnossaan silloin kun selvitysaluetta ei vielä ollut jaettu. Turun seudun länsipuolen kunnat (Rannikko-Pohjoinen) tekevät keskinäistä palveluyhteistyötä ja lisäksi alue yhdyskuntarakenteellisesti muodostaa järkevän kokonaisuuden siten, että olisi mahdollisesti perusteltua liittää jopa koko läntinen alue yhteiseen selvitykseen. Mikäli alueen sisällä muodostuu pienempiä luontevia kokonaisuuksia ja kunnat haluavat selvittää asiaa aina yhdistymissopimukseen saakka, niin selvittely jatkuisi silloin eteenpäin näiden kuntien osalta. Jos alue pysyy pilkottuna pienempiin osiin, ei tätä mahdollisuutta synny. Raision kaupungin kannalta on perusteltua esittää sellaisen selvitysalueen muodostamista, johon kuuluvat Raision, Ruskon, Nousiaisten, Mynämäen ja Vehmaan selvitykseen tulisivat mukaan myös Masku ja Naantali sekä mahdollisesti myös Taivassalo ja Kustavi. Asian tulee perustua kaikelta osin kuntien vapaaehtoisuuteen. Tavoitteeksi tulee asettaa selvityksen tekeminen siitä, millä kunnilla tämän alueen sisällä on halukkuutta edetä yhdistymissopimusneuvotteluihin saakka. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen
Raision kaupunki Pöytäkirja 24 (31) Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle että kaupunginvaltuusto päättää ehdottaa Naantalille, Maskulle, Nousiaiselle, Mynämäelle, Ruskolle ja Vehmaalle, että ne yhdessä Raision kanssa tekisivät vapaaehtoisen kuntaliitosselvityksen nyt tehtävän erityisen kuntajakoselvityksen ohella. Lisäksi kaupunginvaltuusto katsoo, että myös muita kuntia voisi osallistua tähän selvitykseen vapaaehtoiselta pohjalta ja varsinaisen selvitysalueen hyväksymänä. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti." ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle että kaupunginvaltuusto päättää ehdottaa Naantalille, Maskulle, Nousiaiselle, Mynämäelle, Ruskolle ja Vehmaalle, että ne yhdessä Raision kanssa tekisivät vapaaehtoisen kuntaliitosselvityksen nyt tehtävän erityisen kuntajakoselvityksen ohella. Lisäksi kaupunginvaltuusto katsoo, että myös muita kuntia voisi osallistua tähän selvitykseen vapaaehtoiselta pohjalta ja varsinaisen selvitysalueen hyväksymänä. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 25 (31) Asianro 752/10.03.01/2014 73 Valtuutettu Vesa Parantaisen ym. valtuutettujen aloite koskien katuvalojen sammuttamista Valtuutettu Vesa Parantainen jätti valtuustolle seuraavan aloitteen: Raisiossa on säästösyistä sammutettu katuvalot klo.0.00-5.00 välisenä aikana. Tämä on herättänyt kuntalaisissa kysymyksiä ja myös turvattomuuden tunnetta. Minkä suuruinen säästö katuvalojen sammuttamisesta syntyy ja olisiko sammutus mahdollista toteuttaa vain osittaisena ja mikä olisi tämän kustannusvaikutus säästöön? Esitämme, että katuvalojen sammuttamiselle pyritään löytämään vaihtoehtoinen säästökohde ensi vuoden talousarvioon tai pimeää aikaa lyhennettäisiin. Raisiossa 1.9.2014 Raision Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä: Vesa Parantainen Kimmo Nurmi Marja Kannisto Hannele Lehto-Laurila Suvi Heiniola Raimo Sulonen Janne Laulumaa Sirpa Ek Teuvo Helenius Anita Ruusuranta Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Tiedoksi
Raision kaupunki Pöytäkirja 26 (31) Asianro 751/10.03.01.01/2014 74 Valtuutettu Ari Leinosen ym. valtuutettujen aloite koskien puistokummitoimintaa Valtuutettu Ari Leinonen jätti valtuustolle seuraavan aloitteen: Säännöllisin väliajoin pohditaan miten saada kuntalainen mukaan aktiivisesti huolehtimaan yhteisistä asioista. Innostava ja välittömästi tulosta tuottava on osallistuminen ja liittyä mukaan huolehtimaan ympäristöstä. Sanomalehtien palstoilla käydään keskustelua siitä, miten huonosti mm. puistoja hoidetaan. Tämähän ei tietenkään ole totta, puistoista huolehditaan sovittujen kriteerien mukaan. Puistot on jaettu erilaisiin luokkiin ja tämän mukaan määräytyy miten niistä huolehditaan, joistakin lähes viikoittain ja sitten ne, jotka jäävät enemmän luonnontilaan. Helsingissä on valjastettu puistokummit osallistumaan puistojen hoitoon ja samaa vapaaehtoisuuden periaatetta on tarjolla mm. Jyväskylässä ja Lahdessa. Helsingissä puistojen hoidosta kiinnostuneet henkilöt ovat voineet ilmoittautua kaupungin rakennusvirastoon. Ilmoittautumisen yhteydessä on ilmaistu, minkä puiston hoitoon on halukas osallistumaan. Lyhyen perehdytyksen jälkeen on innokas puistokummi päässyt toteuttamaan itseään sekä tuomaan iloa kanssaihmisille viihtyisien puistojen merkeissä. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Raisiossa mahdollistuisi puistokummitoiminta tai vastaava vapaaehtoistoiminta. Kaupunki nimeäisi ne puistot, joihin ei perustamisen jälkeen kohdistu juurikaan ylläpitoa. Näiden puistojen hoitoon voisi ilmoittautua yksittäiset henkilöt tai yhdistykset. Siisti ja hoidettu ympäristö ei ole keneltäkään poissa, vaan osaltaan tukee myönteistä kaupunkikuvaa. Onnistunut ja toimiva kummitoiminta mahdollistaisi entistä paremmin kaupungin puistopuolen keskittymistä ykkösvaatimustason kohteisiin. Toivomme myönteistä suhtautumista aloitteeseen. Raisiossa, 1.9.2014 Ari Leinonen Pipsa Allén Jonni Moislahti Katriina Ylönen Elisa Vuorinen Risto Nikkonen Riikka Visa Janne Laulumaa Heikki Laine Tuija Hyytiä Janette Broberg Jari Salonen Jan Stenlund Eeva Savola Helena Sukari
Raision kaupunki Pöytäkirja 27 (31) Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.
Raision kaupunki Pöytäkirja 28 (31) Asianro 753/11.01.04/2014 75 Valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloite koskien liittymistä mukaan HIN- KU-hankkeeseen Valtuutettu Saila Rintee jätti valtuustolle seuraavan aloitteen: Raisio liittyy mukaan HINKU-hankkeeseen Suomen ympäristökeskus on aloittanut vuonna 2008 hankkeen Kohti hiilineutraalia kuntaa eli HINKU-hankkeen, jonka rahoittajina ovat ympäristöministeriö, Sitra, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö sekä yrityskumppanit. Hankkeessa kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat yhdessä ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. HINKU-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Päästöjä vähennetään erityisesti parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Kunnan omien toimintojen lisäksi kunnat voivat vaikuttaa päätöksenteollaan muun muassa maankäytön, energiantuotannon ja liikenteen päästöihin kunnan alueella. Alueen elinkeinoelämä ja asukkaat kutsutaan mukaan yhteistyöhön. Tavoitteena on päästövähennysten ohella vahvistaa paikallista hyvinvointia esimerkiksi kustannussäästöjen, energiaomavaraisuuden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta. HINKU-hankkeessa on mukana lähialueen kunnista Uusikaupunki, Masku, Mynämäki, Laitila ja Rauma. Esimerkiksi Uusikaupunki pitää tärkeimpänä perusteena hankkeessa mukana olemiseen aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Tavoitteena on hankkeen avulla saada uusia yrityksiä ja työpaikkoja kaupunkiin sekä parantaa yritysten toimintamahdollisuuksia. Kaupungin omissa toiminnoissa hanke ulottuu kaikkiin hallintokuntiin ja hankkeessa aktivoidaan kaupunkilaisia ja yrityksiä talkoisiin ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Raumalla tavoitteena on päästövähennysten lisäksi mm. kilpailukyvyn vahvistaminen, cleantech-osaamisen ja biotalouden kehittäminen sekä alueen elinvoimaisuuden edistäminen. Mynämäessä on mm. innostettu vanhojen omakotitalojen omistajia siirtymään maalämpöön, jolla toiminnalla on ollut myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia. HINKU-kunnaksi ryhtyminen edellyttää HINKU-kriteerien täyttymistä. HINKUkriteerit on laatinut Suomen ympäristökeskus (SYKE). HINKU-kriteereillä tarkoitetaan kuntien ilmastonmuutoksen hillintätoimia ja linjauksia, joilla kunta uskottavasti sitoutuu vähentämään oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä sekä vaikuttamaan alueensa toimijoihin (asukkaat, yritykset, maa- ja metsätalousyrittäjät sekä vapaa-ajan asukkaat) siten, että alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä tavoitellaan hiilineutraaliutta.
Raision kaupunki Pöytäkirja 29 (31) Esitän, että Raisio hakee mukaan HINKU-hankkeeseen ja asettaa tavoitteeksi valtuuston päätöksellä kasvihuonekaasujen vähentämisen alueellaan 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Hankkeessa asetetaan myös elinkeinoelämän kehittämiseen ja työllisyyden parantamiseen liittyviä tavoitteita, jotka tukevat ilmastopäästöjen vähentämistä. Raisiossa 1.9.2014 Saila Rintee, kaupunginvaltuutettu, Vihreät Tuija Hyytiä Janne Laulumaa Juha Hellstén Suvi Heiniola Raimo Sulonen Jyrki Yrttiaho Mirjam Karila Veera Köpsi Kimmo Nurmi Leila Myllyoja Heikki Laine Vesa Parantainen Anita Ruusuranta Kalle Myllymäki Erkki Haavisto Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.
Raision kaupunki Pöytäkirja 30 (31) Muutoksenhakuohje Muutoksenhakuohje (64-75 ) Muutoksenhakukiellot Valitusosoitus Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (kuntalaki 91 ): 64-68, 72-75 Muun lainsäädännön mukaan ei seuraaviin päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla. numerot ja muutoksenhakukiellon perusteet: Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen Turun hallinto-oikeus Sairashuoneenkatu 2 4, PL 32, 20101 Turku turku.hao@oikeus.fi faksi 010 36 42414 Kunnallisvalitus; pykälät 69-71 Valitusaika 30 päivää Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Hallintovalitus; pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Muu valituselin (nimi ja postiosoite) Valitusaika x päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta, postiosoite ja puhelinnumero
Raision kaupunki Pöytäkirja 31 (31) Muutoksenhakuohje - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Myös laatijan ammatti, asuinkunta ja osoite on mainittava. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä, todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Valituskirja on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituskirjat voi lähettää postitse, sähköpostilla, faksilla tai lähetin välityksellä. Valitusasiakirjat on jätettävä postin kuljetettavaksi niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Yksityiskohtainen valitusosoitus annetaan pöytäkirjanotteen liitteenä.