ELÄMÄ JA VALO Romanilähetyslehti 5,50

3. 2010 ELÄMÄ JA VALO Romanilähetyslehti 5,50 n Nälkäiselle ei anneta kalaa vaan onki n Seurakunta Latviassa saanut sydämelleen romanilapset n Turun leirille osallistui lähes 200 henkilöä n Romanit seurakunnassa Kuopiossa

Pääkirjoitus Tässä numerossa 4 Sisällys Nro 3 2010 Pystymme parempaankin Ame hajuvaha niina fendide Kalan sijasta onki! 4 Telttakesän 2010 terveisiä 8 Kesän aikana tapasin paljon ihmisiä. Teltoilla, tapahtumissa ja leireillä eri ikäluokat olivat liikkeellä. Ajatuksia on herättänyt, yhteistyö eri ikäryhmien välillä. Viime aikoina on ollut pinnassa puhe kuilusta, joka voi olla nuorempien ja vanhempien välillä. Ei kyetä tai voida toimia yhdessä, olla yhdessä. Tälle ajatukselle ei tule antaa siunausta. Kysymys mielestäni on enemmänkin asenteen muutoksesta kuin asian todenmukaisuudesta. Muutoksen varaa on meissä nuoremmissa, turhan pois riisumista, tilalle aitoa kunnioitusta ja sosiaalisuuteen kasvamista. Kuin myös vanhempien kohdalla odotetaan sen viisauden ja elämän kokemuksen mukaista ohjausta ja käyttäytymistä nuorempia kohtaan, kärsivällisyyttäkin. Eräs vanha saarnaaja sanoi leikkimielisesti: nuoremmat luulevat vanhempien olevan tyhmiä ja kykenemättömiä tämän päivän työhön, me taas tiedämme heidän sitä olevan Eli tarvitaan asennemuokkausta. Tämän kesän tapahtumat toimivat hyvin asennemuokkauksessa. Eri ikäluokkien yhteinen toiminta tuo rikkautta. Ei tämä ole sellaista viestijuoksua ja kilvoittelua, että vanhempi pysähtyy ja nuorempi jatkaa, vastuualueet vaan voivat kokea muutoksia. Mooseksen hengellinen johtajuus oli laadultaan kansaa yhdistävä, ei eroiltava. Kun kansan oli aika päästä uhraamaan Herralle, farao olisi päästänyt vain osan kansasta, ehkä miehet voidaan päästää, vaimot ja nuoret jäävät paikoilleen. Mooses ei antanut periksi, minä ja minun kansani me palvelemme yhdessä Jumalaa (2.Moos 7-) Vastuunkantajat tervetuloa 22 24.10. virkistyspäiville Ylöjärvelle. Lukijoille siunattua syyskautta. Jani Lindroos Niijalesko tiija me dikjom buut komuja. Frohlaaga komuja aune aro tßelta ta fanubi. Me hin tenkadom, savohlaaga tßetanobuttia phurane ta terne komuja tßeerena. Sisto tiija hin buut rakkade, te phurane ta terne komujengo mahkar hin baro gruopa, ame na vojuvaha te tßeeren ta aahhen tßetanes. Ajasaavo tenkiboske na lova te den singliba. Buhhiba hin mango d intata butide amengo tenkibongo parubosta sar saakako tßatßibosta. Ame terne mote te paruven amengo tenkibi. Ame hyövyhava butide pattia ta sosiaaliko parjiba. Ame niina ventavaha phurane komujenna lengo goodjibosko ta d ivibosko barvilba ta tßihka laave kajo terne komujen. Iek phurano rahhal phenjas sanjime: terne tenkavena te phurane na aahhena fiine ta joon na hajuvena te tßeeren aka diivesko buttia, bi ame d aanaha te joon aahhena ajasaave. Jakkes, ame hyövyvaha te paruven amengo tenkibi Aka niijalesko fanubi aahte latßes tenkibosko parubosko tiija. Froohlaaga komujen, ternengo ta phuranengo tßetano buttia aanela barvaliba. Dauva naa ajasaavo prastiba, te phurane stannuvena ta terne d ana naalal. Mosesesko deulikaano praaluniba sas ajasaavo, te douva tßundas folki it, naa froojidas leen. Ka folki mostude te d an te den nisja Raad ake, farao na diijas saare komujen te d an doori. Fani d eenen lena te d an bi kenti ta d uuja aahhena still. Moses na d eelo garime, Me ta mango folki tßenstavaha tßetanes Deevel. (2.Moos.7- ) Tumen, koonen tßeerena deulikaano buttia, sasteaven panjako tßoonesko bihhoduito ta bihhostarto diives aro maalengo diives aro Ylöjärvi. Saare drabiboskiirenge me kammaa singlime hyöstakotiija! Jani Lindroos risiba/käännös: Tuula Åkerlund 28 Kristillinen romanityön lehti Ilmestyy 5 kertaa vuodessa 46. vuosikerta Julkaisija ja kustantaja: Elämä ja Valo ry. Päätoimittaja: Jani Lindroos info@elamajavalo.fi 040-7000 134 Toimitussihteeri: Rainer Lindeman info@elamajavalo.fi 0440-766 927 Julkaisumateriaali: Elämä ja Valo lehti PL 85 32701 HUITTINEN info@elamajavalo.fi Pankkiyhteys ja lahjoitukset: Nordea 111930-109322 Toimitus: Jani Lindroos, Susanna Hedman, 12 24 Henry Lindgren, Maruska Lindeman, Tuula Baltzar ja Tino Grönfors Taitto/Kuvien käsittely: GRAFIMUS OY/Valfrid Åkerlund Asiakaspalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Jani Lindroos 040-7000 134 info@elamajavalo.fi kts. palvelukortti s. 36 Tilaushinnat: Kestotilaus, Suomi ja Pohjoismaat 25,00 euroa Kestotilaus, muut maat 27,00 euroa Herätkää tänään 10 Latviassa ruokitaan lapsia 12 Seurakunta saanut sydämelleen romanilapset 12 Tulevaisuutta ja toivoa kokoukset Savonlinnassa 16 Huh huh, tätä hellettä! 16 Elämä ja Valo -kesäjuhla Kajaanissa 20 Rukoilevat sisaret 21 Iloista antajaa Jumala rakastaa! 22 Elämässä eteenpäin 24 Kuopion romanit seurakunnassa 25 Leiri onnistui 28 Turun leirillä 200 henkilöä 28 Uskollinen loppuun asti 30 Vuositilaus, (5 nroa) Suomi ja Pohjoismaat 27,00 euroa Vuositilaus, muut maat 29,00 euroa Lahjatilaus, ((5 nroa) Suomi ja Pohjoismaat 25,00 euroa Lahjatilaus, muut maat 27,00 euroa Kansikuva: Kansikuvassa osallistujia Turun romanileiriltä. Valokuva: Jani Lindroos ISSN 0781-058X Painopaikka: PK-Paino Oy, Tampere 2 Elämä ja Valo 3/2010 Elämä ja Valo 3/2010 3

Kalan sijasta onki! Siinä on kiteytettynä kehitysyhteistyön tavoite ja päämäärä! Yli neljä vuotta on mennyt Balkanilla, Bosnia-Hertsegovinassa romanikylien kehittämishankkeessa ja voimme todeta, että juuri näin se on. Humanitäärinen apu muuttuu kehitysyhteistyöksi ja ennen pitkää yhteisö, jota koulutetaan ja varustetaan, menee eteenpäin ja jakaa tietonsa ja taitonsa muille yhteisöille. Ja taas ajan kuluessa tuo tiedon saanut yhteisö menee jälleen eteenpäin ja niin edelleen. Tapahtuu moninkertaistumisen ihme! Meillä on ollut suuri ilo olla palvelemassa juuri tällaisessa työssä. Näemme jo muutoksia asenteissa ja ajatusmalleissa, joka näkyy varsinkin lasten ja nuorten kohdalla. Työmme onkin alusta lähtien painottunut juuri tähän ikäryhmään, sillä heidän on helpompaa ottaa vastaan uutta informaatiota kuin mitä se on vanhemmalla sukupolvella. Romanit ovat näillä seuduin heikoin ja syrjäytynein kansanryhmä, joiden sosiaalinen tilanne sodan myötä vain paheni pahenemistaan. Pitkään jatkunut avustuksien vastaanottaminen on toisaalta tuonut niin hyvää kuin huonoakin. Jotkut ovat tottuneet elämään avustusten varassa ja luottavat siihen, että kyllä joku jotain antaa, tänäänkin. Kerjääminen, josta nyt Suomessakin on paljon puhetta, on täällä totista arkea jokapäiväisen leivän toivossa. Jopa lapsikauppaa käydään, sillä jos jostain vain rahaa voi saada, se myydään. Armotonta, kovaa ja ahdistavaa elämää, vaikka vain sivusta seuraamme. Mitä se onkaan sitten heille, jota se konkreettisesti koskettaa? Onko tästä kaikesta hyötyä? Mitä sitten olemme voineet välittää ja mitä vaikutusta meidän työllämme on ollut? Näitä kysymyksiä ei helposti itseltään kysele, mutta evaluointi, tekemisten tarkastelu ja arviointi ovat osa työtämme, oli se sitten mitä tahansa ja missä tahansa. Ensinnäkin suurin ja eniten vaikutusta on saanut aikaan Jumalan Sanan kylväminen, evankeliumin julistaminen ja esirukous. Kotijoukot Vetelin-Halsuan ja Kaustisen helluntaiseurakunnissa ovat hoitaneet hyvin lähettämiseen ja varustamiseen liittyvät asiat ja esirukouksin ovat muistaneet niin meitä kuin myös koko työtä. Ilman tätä hengellistä osa-aluetta emme olisi kyenneet päivääkään tekemään työtä Tuzlan kaupunki iltavalaistuksessaan. 4 Elämä ja Valo 3/2010 Elämä ja Valo 3/2010 5

Kummit mahdollistavat koulutuksen Toinen vaikutus työllämme konkreettisesti on ollut romanilasten ja -nuorten parempi kouluttautuminen tällä työalueella kummilapsiohjelman kautta. Meillä on tällä hetkellä 51 lasta mukana, joilla on kummi Suomesta. Kummi kuukausittaisen maksun kautta auttaa lasta/nuorta käymään koulunsa loppuun ja jopa etenemään ammattikouluun. Suurta iloa meille on tuonut 7 nuorta, jotka ovat nyt ammattikoulussa ja kummit ovat sitoutuneet heidän avustamiseensa siihen saakka kunnes saavat ammatin. Hienoa edistystä ja etenemistä, sillä he ovat ensimmäisten romanien joukossa tällä alueella, joilla tulee olemaan ammattitutkinnot! Yksi heistä on Ziba, nuori romanineito, joka opiskelee nyt jo toista vuotta kampaajalinjalla. Hänellä on liikuntarajoitteena kampurajalat, joita ei ole aikanaan hoidettu varojen puutteessa. Silti tämä tyt- Lasten piirustushetki luo elämän iloa. Toimintakeskus Kiseljakissa. näiden kylien synkissä ja masentavissa olosuhteissa, lukemattomien avunpyyntöjen ja vaikeuksien keskellä. Hienointa on ollut nähdä se, miten ihminen, muiden silmissä halveksuttu ja jopa saastainen, saa elämälleen uuden toivon ja suunnan ottaessaan vastaan Kristuksen! Siinä ei vain pelastu hänen henkensä vaan koko elämä alkaa muuttua kaikilla elämän eri osa-alueilla! Ja vaikka sosiaalinen ja taloudellinen tilanne ei välttämättä heti muutukaan, tulee elämään kuitenkin toivo ja usko parempaan ja se näkyy! Olemme olleet oikealla tavalla ylpeitä meidän salibandyporukastamme, joka ainoana romanijoukkueena pelaa Balkanin liigassa! He, joista ei mitään pitänyt tulla, ovatkin nyt ensimmäisinä maassa tuomassa uutta urheilulajia tunnetuksi. Pelin alussa pojat rukoilevat siunausta ja se on jo toinen ihmettelynaihe! Romaniperheen hökkeli. töä jaksaa vaikeasta kävelystään huolimatta joka aamu lähteä kouluun. Talvella kun lunta oli kylän teillä paljon ja auratkaan eivät moneen päivään liikkuneet, niin Ziba meni sinnikkäästi eteenpäin lumesta välittämättä. Vanhemmat ovat yrittäneet moneen kertaan saada tytärtään jättämään koulun kesken, mutta mikään ei saa Zibaa lannistumaan ja luopumaan haaveistaan! Hän on todellinen esimerkki siitä, että jos todella jotain haluaa, niin sen voi saavuttaa! Hänellä on unelmana avata oma kampaamoliike Kiseljakin romanikylään! Kerjääminen osa elämää ei aina järjestäytynyttä rikollisuutta Lasten parissa tehtävä työ on haasteellista, mutta antoisaa! Meille pienet asiat, kuten piirustuspaperi, lyijykynä ja sakset ovat heille suuria elämän iloja ja riemuja! Ihmettelemme aina uudestaan ja uudestaan sitä, miten pieni hymy ja rohkaisu, syliin ottaminen ja kehuminen, antaa lapselle toisenlaisen ilmeen ja käytöksen. Rakkaudellisessa Ziban unelmana on avata oma kampaamoliike Kiseljakin romanikylään. ja turvallisessa ilmapiirissä rumat puheet ja käytöshäiriöt unohtuu. Opetamme lapsille monenlaisia elämän perusasioita, lähtien hygieniasta aina englannin kielen alkeisiin. Opetustyö on lähdettävä perusteista, sillä näillä lapsilla ei ole ollut mahdollisuuksia ns. normaaliin elämään. Suurin osa työmme piirissä olevista perheistä asuu sellaisissa olosuhteissa, joita on vaikea kuvailla sanoin. Mökkeihin ei tule vettä, kylpyhuoneita, vessoja ei ole (lähin metsä toimittaa sitä virkaa), sähköä on, jos sen saa joltain naapurilta lainattua. Perheet elävät kädestä-suuhun -menetelmällä. Kerjääminen kuuluu osana kuvioihin eikä sen takana todellakaan ole aina järjestäytynyttä rikollisuutta vaan Romaneista koostuva salibandyjoukkue pelaa Balkanin liigassa. oikeasti se on perheen ainoa keino saada ruokaa. Joka kerta kun menemme kerhoja pitämään, ovat lapset jo odotelleet tunnin keskuksemme pihassa ja ovat joskus vihaisia, kun olemme pari minuuttia myöhässä. Olemme saaneet heihin hyvän luottamuksen ja Jumalalta saamamme rakkauden avulla voimme olla heitä ohjaamassa kohti toisenlaista tulevaisuutta, muutosta kohti. Paluu Suomeen haikein mielin Siis toivomme sitä, että olemme voineet jotain heille antaa, ei ainoastaan suoraa apua vaan keinoja, joilla he pyrkivät auttamaan itse itseään. Kalan sijasta onki! Vuotemme Bosniassa ovat käymässä nyt vähiin, sillä loppuvuodesta pakkaamme matkalaukkumme ja palaamme Suomeen, Kaustiselle. Haikein mielin tulemme jättämään rakkaiksi käyneet romaniystävämme, mutta samalla luottavaisin mielin, sillä osaava paikallinen seurakunta ja koulutettu tiimi jatkaa työtä vähäosaisten romanien parissa. Lähetystyöterveisin Anne, Janne, Emma ja Aatu Harjukoski, Bosnia-Hertsegovinasta 6 Elämä ja Valo 3/2010 Elämä ja Valo 3/2010 7

Telttakesän 2010 terveisiä Raahen viikolla mukana olivat mm. Juhani Valentin (vas.), Allan Roth ja Terno Zitron. Juhani Valentin (vas.) ja Henry Zitron laulun lumoissa. selta ja vaikealta, niin toisessa jo koimme avautumista. Niin ja sitä kiitoksen tuntua, kun ilmapiirissä aistit sen, että: nyt menee läpi. Ei niitä läpimurtoja tee kukaan muu kuin Pyhä Henki, nöyrin sydämin haluamme sanoa: kiitos Jeesus tästä kesästä. Paikkakunnilla, joilla teltta liikkui, kohdattiin myös paljon ikäviäkin tilanteita ihmisten kodeissa ja lähipiireissä. Menetykset, sairaudet ovat astuneet monien elämään. Nämä tilanteet jälleen herättivät meissä rukousta ja kotilähetystyönäyn virittämistä voimakkaammin esiin yhdistyksemme tehtävänä. Eri toimintojen ohessa yritämme elvyttää yhdistyksemme varatilannetta, jotta voisimme enemmän panostaa mm. kotilähetystyöhön. Vielä haluamme kiittää kaikkia, jotka osallistuitte tämän kesän kierroksen vastuunkantoon. Jatketaan edelleen ja ollaan käytettävissä. Alkusyksystä pyörähtääkin käyntiin uuden teltta- ja tapahtumatoimikunnan kausi. Heidän tehtävänään tulee toimia hallituksen alaisuudessa tapahtumien suunnitteluissa ja toteuttamisessa, kuin myös hoitaa telttakierroksen vastuualueeseen kuuluvat tehtävät. Muistetaan heitä rukouksin! Uudet teltta- ja tapahtumatoimikunnan jäsenet: Henry Zitron, Seppo Ärling, Antti Nyman ja Terno Zitron. Kirj. Jani Lindroos Hyvinkäältä lähdettiin liikkeelle ja Huittisissa purettiin tämän kesän viimeisen kerran teltta. Hengellinen anti oli viikoilla hyvää, Jumala edelleen osoitti ja seurakuntien halu tehdä yhdessä työtä sen, että ensi kesän kierrosta rakennetaan jo. Hienoa oli todeta, että monet seurakunnat olivat todella panostaneet telttaviikkoon ja saimme viettää hengellisiä kesäjuhlia yhdessä. Matkan varrella aina huomataan toki myös joitain puutteita ja pyrimme niissä tekemään parannusta. Kuitenkin kaikki se hyvä palaute mitä olemme jälkeenpäin saaneet, on rohkaissut. Huomasimme, että emme todellakaan olleet turhaan liikkeellä. Virvoituksen lähteet avautuivat kerta toisensa jälkeen kesän tilaisuuksissa. Jos toinen kokous tuntui tukkoi- Iisalmen teltta täyttyi ilta toisensa jälkeen. Kajaanin telttaviikko vietettiin todellisten helteiden keskellä. Tuolloin Kajaani oli koko Euroopan lämpimimpiä paikkoja. 8 Elämä ja Valo 3/2010 Elämä ja Valo 3/2010 9

Herätkää tänään Ensiksi haluan painottaa, että jokainen lukija koettelee lukemaansa Luojansa edessä ja ottaa tästä sen, minkä kokee rakentavaksi itselleen ja läheisilleen. Toivon, että meillä jokaisella olisi kuulevat korvat. (Ks. Matt.13:14,15) Jumala puhui monella eri tavalla tien valmistamisesta minulle. Jumalan sanasta silmiini nostettiin VT:n ja UT: n puolelta sama teema valmistakaa tietä. En ymmärtänyt, mitä Jumala noilla sanoillaan oikein minulle ja ajallemme tarkoitti ja niinpä kysyin sitä Häneltä. Ymmärsin, ettei tietä oltu valmistettu kokonaisvaltaisesti pelkästään Johannes Kastajan toimesta, vaan tien valmistaminen toteutuu vasta ennen Jeesuksen toista tulemusta. Ei tarvitse olla ennustaja tai profeetta, riittää kun tarkkailee tätä aikaa, jota elämme. Olen myös keskustellut joidenkin uskovaisten yksilöiden kanssa ja monet kokevat samantyyppisiä asioita kuin minäkin. Ensin ajattelin, että mikä minä olen kirjoittamaan näistä, mutta koen myös vastuuta ja huolta koko romanikansasta. Se on Jumalalle ja minulle rakas kansa. Elämänlaki, joka löytyy Raamatusta, on meille kaikille tämä: Mitä kylvät, sitä niität.(gal.6:7) Sodoman ja Gomorran synti oli leivän yltäkylläisyys, eräänlainen huolettomuus ja välinpitämättömyys, sekä se, etteivät he auttaneet apua pyytävää henkilöä. Heidän tilanteensa heijastaa myös sitä, että rakkaus oli kylmentynyt. Jumala tuhosi nuo kaupungit syntiensä tähden. Meidänkin syntimme ovat nousseet taivaisiin saakka. Rakkautemme on kylmentynyt ja aito Jumalan pelko on loitontunut meistä kauemmaksi. Hyvä esimerkki tästä on ulkomailta tänne tulleet kerjäläiset. Monet ovat sitä mieltä, että heitä tulisi auttaa lähtömaassa, mikä onkin pitkällä tähtäimellä järkevää. Mutta se ei varmaankaan toteudu päivässä tai kahdessa. Nyt he ovat meidän keskuudessamme. Miten me suhtaudumme heihin? Viemmekö heille ruokakassin tai sanomme edes hyvän sanan. Muistammeko omia lähtökohtiamme, kun jouduimme pyytämään pääväestöltä yösijaa ja olimme heidän hyvän tahdon varassa? Meillä on nyt tilaisuus evankelioida heitä. Raamatussa sanotaan, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmäistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. Puhumme toisistamme pahaa ja juoruamme. Kielen synnit ovat erityisen vakava alue. Raamatussa sanotaan, että ihmisen saastuttaa se, mikä käy suusta ulos.(matt.15:11). Meidän tulee tehdä Jumalalle tili jokaisesta sanastamme. Lisäksi Raamatussa mainitaan, että kielellä on vallassaan elämä ja kuolema. Puhumme joko kuolemaa tai elämää, kultaista keskitietä ei ole olemassa. Raamatussa Jumala loi kaiken sanallaan. Sanoilla on siis luova voima. Tieteen parissa tämä sama asia sanotaan eri tavoin, esimerkiksi näin: sanat eivät ainoastaan kuvaa todellisuutta, vaan luovat samanaikaisesti sitä. Lisäksi kadehdimme toinen toisiamme, vaikka meidän tulisi rukoilla toisiemme puolesta. Eniten Jumala vihaa ylpeyttä, ylpeitä silmiä ja käyttäytymistä. Ylpeyttä on myös se, ettemme nöyrry pyytämään anteeksi Jumalalta ja lähimmäisiltä, joita vastaan olemme rikkoneet. Raamattu vie anteeksi pyytämisen vielä korkeammalle tasolle sanoessaan, että jos veljelläsi on jotakin sinua vastaan, mene sinä ja pyydä anteeksi. Huolestuttavaa on myös se, että keskuudessamme esiintyy kasvavassa määrin perheiden rikkoutumisia, lasten itkua, itsemurhia, jne. Joskus tuntuu, että Paha vihaa meitä yliluonnollisen paljon. Sielunvihollisen päämäärä jokaisen yksilön kohdalla on Raamatun mukaan tappaa ja tuhota. Jumalan sanasta voimme lukea juutalaisista ja heidän elämänkulustaan. Aina kun he tekivät syntiä, Jumala antoi heille tilaisuuden nöyrtyä. Nöyrtyminen on jotain, jota ihmisen täytyy itse tehdä. Jumala ei tee sitä puolestamme. Se on ihmisen päätös, haluan nöyrtyä (nöyryyttää sydämeni) Jumalan edessä. UT: n mukaan meidän tulee myös nöyrtyä, pyytää anteeksi ja Jeesuksen veri pesee meidät kaikesta synnistä. Haastan myös kristittyjä rukoilemaan. Rukoilkaa kansan muuttumista. Jumala muuttaa yksilöitä ja kansoja. Raamattu vakuuttaa, että saamme pyytää Jumalalta kansakuntia. Jumala on elävä ja todellinen, pyrkikäämme sopuun Hänen kanssaan. Ainoastaan Jumalassa on turvamme. Jos emme turvaa Häneen, keneen sitten? Sisar Kristuksessa, Inga Seloskoski 10 Elämä ja Valo 3/2010 Elämä ja Valo 3/2010 11

Seurakunta saanut sydämelleen romanilapset Teksti ja valokuvat: Jorma Vilponen ja Allan Palm Latviassa ruokitaan lapsia Ilman ruoka- ja vaatekuljetuksia lasten ruokintaa olisi jouduttu vähentämään ja heitä alettiin myös ruokkia. Aluksi siellä kävi viikoittain 20 lasta, joita ruokittiin kokouksien aikana. Sittemmin lasten määrä kasvoi moninkertaiseksi. Muutto suurempiin tiloihin Latvian Romanikodit ovat vaatimattomia. Latvian kierrokset ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi muun muassa Allan Palmille, Esko Bollströmille ja Mertsi Blomerukselle Vantaalta. Halu mennä auttamaan sydämelle jääneitä seurakuntia, evankelioiden alueella ja vieden avustuksia, miehet useasti vuodessa matkaavat Latvian puolelle. He ovat viime aikoina saaneet myös nuorempia mukaan aktiomatkoilleen. Matkat ovat täynnä ihmeellisiä uskoontulokertomuksia ja onnellisia leivän saaneita ihmisiä. Latviassa on herätty myös näkemään romanit seurakuntien puolelta. Vuosien varrella tehdystä työstä Latviassa olisi paljon kertomista, mutta tarkemmin haluamme kertoa eräästä Gardenen seurakunnasta. Kun Gardenen seurakunta alkoi kehittyä, sillä oli alusta pitäen näkynä auttaa ihmisiä ja erityisesti lapsia. Siihen aikaan ihmisillä ei ollut välttämättä varaa edes lämmittää kotejaan, joten asunnot olivat kylmiä. Lapset tulivat seurakuntaan lämmittelemään Seurakunta alkoi rukoilla, että saataisiin paremmat tilat kokouksia varten. Vastauksena tähän kunnan edustajat tulivat tarjoamaan heille entistä lastentarhan rakennusta vuokralle. Seurakunnalla ei ollut rahaa tähän, mutta he rukoilivat, ja rahoitus saatiin kuin ihmeen kautta järjestymään. Aluksi seurakunnan ei tarvinnut maksaa tiloista lainkaan, ja noin vuoden verran se maksoi vain nimellistä vuokraa. Viimein Jumala avasi seurakunnalle mahdollisuuden ostaa rakennuksen, ja se teki niin. Seurakunta alkoi kehittää lapsityötä, ja työhön riitti vapaaehtoisia. Seurakunnan kokousten kävijämäärät kasvoivat 30-35 aikuiseen kokousta kohden, mikä mahdollisti lapsityön laajentamisen. Tämä oli mielenkiintoista aikaa seurakunnalle. Tänä päivänä seurakunnalla on taloudellisia haasteita: miten ruokkia ja vaatettaa kaikki sinne tulevat lapset. Seurakunnan täytyy lahjoittaa lapsille vaatteita, sillä lasten kasvaessa perheillä ei ole varaa ostaa heille uusia vaatteita kovin usein. Tästä syystä humanitäärinen apu on tarpeen. Nykyisin seurakunnassa ruokitaan 75 80 lasta viitenä päivänä viikossa. Sunnuntaisin lapsille on pyhäkoulu. Avustuskuormat menevät perille Allan Palmilla on merkittävä rooli tässä lasten auttamisessa ja työn organisoimisessa Suomen puolella. Hänen tuomansa ruoka- ja vaatelastit menevät suoraan lapsille, ja ilman niitä lasten auttaminen ei varmaankaan onnistuisi näin hyvin. Lasten määrä ja elinkustannukset ovat kasvussa, joten tämä lasten ruokkiminen on perheille Latvian romanilapset kiittävät kaikkia suomalaisia lahjoittajia. suuri siunaus. Näin siitäkin syystä, että taloudellisen laman tähden monet vanhemmat ovat joutuneet työttömiksi ja saavat vain pientä työttömyyskorvausta, muistuttaa Allan. Seurakunta saa palvella Herraa auttamalla paikallisia asukkaita. Seurakunta on hyvin kiitollinen Suomesta tuodusta ruuasta ja avustuksesta se on heidän rukousvastauksiaan. Sen avulla he säästävät paljon rahaa, minkä voinee käyttää sitten esimerkiksi sähköön ja lämmitykseen. Ne ovatkin suuria menoeriä seurakunnalle, ja ilman ruoka- ja vaatekuljetuksia lasten ruokintaa olisi jouduttu vähentämään, jatkaa Allan. Kuvassa työn vastuunkantajia. Vasemmalta Jorma Vilponen, Allan Palm, Esko Bollström, Mertsi Blomerus, Aare Lukman (tulkki), sekä paikallisia veljiä. Latvian Helluntaiunionin piispa tietää tästä ruoka-avusta ja on siitä kiitollinen. Hän tietää, ettei apu tule yltäkylläisyydestä, vaan ihmiset ovat alttiisti jakaneet pienen leipänsä. 12 Elämä ja Valo 3/2010 Elämä ja Valo 3/2010 13

Seurakunnassa ihmiset tuovat jaettavaksi ne tavarat mitä eivät tarvitse. Niin sanotuille lahjapöydille kerätään niin ruokaa kuin vaatteita ja muuta hyötytavaraa. Romanityö seurakunnan sydämellä Romaniperheillä on erityisen vaikea tilanne. He eivät aina saa kunnalta taloudellista apua, eivätkä välttämättä osaa edes hakea sitä. Seurakunta an- usein paljon lapsia. Osan lapsien vanhemmista saattaa olla ulkomailla töissä, tai heillä ei ole vanhempia lainkaan. Lukutaito ei ole romanilapsille itsestäänselvyys, ja moni heistä unelmoi osaavansa lukea Raamattua jonain päivänä. Jumala tekee työtä romanien parissa eri puolella Latviassa tällä hetkellä, ja siitä kuuluu kunnia yksin Hänelle. Työ on Jumalan. Monia on mennyt kasteelle ja aina reissuillamme saamme iloita ihmisten antautumisesta RISTI VAIN Sävel: William H. Doane (1869) Sanat: Fanny J. Crosby (1869) Romanikieliset san.: Viljo Koivisto LATVIA PÄHKINÄNKUORESSA Väkiluku: (2009) 2 231 503 Pääkaupunki: Riika (722 485 as.) Pinta-ala: 64 589 km² (Oulun lääni n. 61 600 km²) Valuutta: lati (LVL) BKT/asukas: 18 005 USD (Suomi 35 000 USD) 1. Deevel naal Tu truhhules Mek maan daari aahhel, Strömma sasjibosko neer, Neer Tu navasiina. Truhhul bi, truhhul bi Doi hin kaan mo häärni. Jekkar himmelengo phuu Laa me lohavaabi. 1. Jeesus, ristin juuralla suo mun pysytellä, terveysvirran äärellä, elon lähtehellä. Risti vain, risti vain olkoon kunniani, kunnes taivaan rannalla nautin autuuttasi. Romanien määrä: 13 000 15 000 taa joidenkin romaniperheiden aikuisten ruokailla lasten kanssa. Jumala on antanut romanityön seurakuntalaisten sydämelle. Heillä on näky romaneista, jotka tarvitsevatkin paljon apua. Romaniperheillä on Jeesuksen seuraamiseen. Jos meillä ei olisi niin hyviä yhteyksiä paikallisiin seurakuntiin ja tekisimme työtä ilman paikallisia työntekijöitä, työ ei pääsisi etenemään. Uskomme, että Jumala on avannut paikallisten seurakuntien silmät näkemään myös romanit ja niin me yhdessä seurakuntien kanssa saamme tehdä työtä, iloitsee Allan Palm. Romanit käyvät seurakunnassa, rukoilevat ja tahtovat muutosta elämäänsä. Moni on epävakaa uskossaan, mutta paljon on silti tapahtunut. On ilon ja surun aiheita. Kunpa meidänkin silmät vielä avautuisivat täällä Suomen puolella ja seurakuntien, jossa me olemme, tavalla tai toisella tarttumaan todellisiin tarpeisiin. Hätää on tietysti joka puolella, mutta toimia siinä mihin tie on avautunut tällä hetkellä, muistuttaa Allan. Toivomme rukousta työn ja matkojemme puolesta, toivottavasti rohkenet ottaa yhteyttä, jos haluat kuulla lisää tai ehkäpä lähteä mukaan seuraaville aktiomatkoille Latviaan. 2. Undra, Truhhulesko neer, Nooda vinnadiilo. Ta mo dzi bi angeles, Glimmos glimmadiilo. 3. Truhhules mo Deevel kaan, Doi hin kaan mo haaga Jeesus paalal truhhules, Mo lamjiman kaan ige. 4. Neer kaan Tukko truhhules, Ventavaa mo Deevel. Jekkar doori himmelen, Tuut me laa bi dikkaa. 2. Ihme: ristin juurella armo synnin voitti! Sieluhuni ristiltä aamutähti koitti. 3. Ristihin, oi Karitsa, kiinnä katseheni. Jeesus, ristis varjossa johda askeleeni. 4. Valvon ristin juurella, ootan Jeesustani, kunnes näen kotona kasvot Jumalani. Yhteinen rukoushetki romanikodissa. Lisätietoja: Allan Palm 045-2314687 14 Elämä ja Valo 3/2010 Elämä ja Valo 3/2010 15

Tulevaisuutta ja toivoa -kokoussarja Savonlinnassa 15. 18.7.10 HUH HUH, TÄTÄ HELLETTÄ! Teksti ja kuvat: Antti Virolainen Virvoiketeltan antimet kävivät hyvin kaupaksi ja erityisesti ne virvoitusjuomat. Telttamestari Unto Siksröm on tuonut maakuntateltan kalusteet Savonlinnan ammattikoulun pallokentälle pystytystä varten. Alkaa kiilojen moukarointi ja mastojen nosto. Otan hikeä pyyhkivistä miehistä kuvia. Levottomana seuraan, miten sydänvikainen telttamestari selviää ennätyksellisesti yli 30 asteen kuumuudesta. Vaikka meitä on hieman vajaa miehitys, mastot nousevat, kun nousevatkin pystyyn ja iltakymmeneen mennessä teltta kalusteineen on valmiina. Ihailen veljien tarmokkuutta ja lujaa uskoa, sillä he uskovat, että suuri maakuntateltta tulee täyttymään kuulijoista. Torstaina kokouksen savonlinnalaiset, Toivon Lähetit, pitävät omin väin, kuulijoita on vielä vähän. Alku on kuitenkin lupaava ja saadaan rukoilla joidenkin puolesta. Katusoihtujen väkevää julistusta sanoin ja sävelin Perjantaina juuri saapunut lauluyhtye, Katusoihdut, pitävät kaksi kokousta illan aikana. Laulu raikaa ja puheet ovat tulta täynnä. Ristin evankeliumi kaikuu selkeänä ja kutsuvana. Jälkikokouksessa eri puolilla telttaa rukoillaan apua tarvitsevien kanssa. Lauantain torikokouksen olemme pakotetut pitämään melko ahtaassa välikössä, sillä torikauppiaiden myyntikojut jakavat yleisön. Kuulijoita ei kuitenkaan puutu, sillä reippaat laulut ja väkevät todistukset Jumalan muuttavasta voimasta vetävät kansaa. Illan telttakokoukseen saapuu myös aamullista toriväkeä, (Itä Savon pilapiirtäjäkin kuuntelee julistusta Jeesuksen paluusta ja tekee oman tulkintansa). Kiitollisuus valtaa mielen Teltan pystyttäjiä lepotauolla. Telttamestari Unto Sikström kolmas vasemmalta. Sunnuntain päivä- ja iltakokouksessa, rukoushuoneella, Pyhän Hengen läsnä olo on entistä tuntuvampi, suorastaan käsin kosketeltava, rukous ja sielujen hoito jatkuu tuntikauden.kokoussarjan järjestelyistä päävastuun kantaneilta: Hilja Nymanilta, Leif Baltzarilta, Gunnar Blomerukselta ja Kent Nymanilta kyselen heidän tunnelmiaan näin jälkikäteen. Kuin yhdestä suusta he toteavat: Rukouksiin on vastattu yli odotusten. Vaikkei teltta tullut täyteen, saavutimme paljon kuulijoita. Jopa torikokous oli mahtava tilaisuus, sillä ihmiset olivat vastaanottavaisia ja kuuntelivat hievahtamatta puhettakin kannatti mennä ulos kansan pariin! Katusoihdut ja osa yleisöä kauppatorilla. Leif Nyman toivottaa yleisön ja esiintyjät tervetulleiksi torikokoukseen. 16 Elämä ja Valo 3/2010 Elämä ja Valo 3/2010 17

Naamiot Mitä piilotat naamiosi taakse peläten? Miksi rakensit sydämellesi kahleet? Suojaksiko? A Tunnusta tarvitsevasi Jeesusta. Kukaan ei tule Taivaallisen Isän luo muutoin kuin Jeesuksen kautta. Hän kuoli sovittaakseen syntisi. Hän nousi kuolleista ja elää ollakseen aina Sinun Vapahtajasi. B Tunnusta rikkomuksesi Jumalalle Jokainen ihminen on rikkonut Jumalan tahdon ja elää erossa Hänestä. Jeesukseen uskova voi pelotta tunnustaa syntinsä ja rikkomuksensa, sillä Jeesus on syntisten ystävä. Voit rukoilla vaikkapa seuraavin sanoin: Taivaallinen Isä. Tiedän, että olen rikkonut Sinua vastaan ja poikennut Sinun tahdostasi. Uskon, että Jeesus on kuollut minun puolestani ja että Hän sovitti minun syntini. Tahdon antaa koko elämäni Jeesukselle ja kääntyä Hänen avullaan synneistäni. Jeesus on minun Herrani ja Vapahtajani. Aamen. C Jokainen, joka uskoo Jeesukseen, saa synnit anteeksi Uskoontulo ei ole tunteen, vaan uskon asia. Sinulla on lupa ja etuoikeus tunnustaa uskosi.raamattu sanoo: Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt Hänet kuolleista, olet pelastuva. D Tutustu Raamattuun ja toisiin uskoviin Lue Raamattua ja opettele henkilökohtaisesti tuntemaan, millainen Jeesus todella on ja mitä Hän sanoo. Etsi ystäviä, joiden kanssa voit jakaa löytösi. Taivaallinen Isä tahtoo, että Hänen lapsensa löytävät itselleen hengellisen kodin, jossa he voivat kasvaa ja vahvistua. Saatat kuulla monia mielipiteitä ja eri näkemyksiä seurakunnista, kasteesta ja muista kysymyksistä, mutta älä unohda, että Sinulla on aina mahdollisuus tutkia asioita omasta Raamatustasi. Kerron sinulle: Jeesus sinut tuntee, Hän tahtoo kaiken poistaa ajallaan. Mitä löytyy kun naamiosi pois riisutaan? Kahleet sydämen, kun vapautuu? Ihminen, joka on peloissaan. Loit naamiosi maailmaa peläten. Ihmisiä varten, jotka antoivat valheen rakkauden. Katso Jeesukseen, Hän suojelee ja rakastaa. Hän luo ympärillesi rakkauden. Ei vaaroja maailman. Heitä naamiosi pois ja avaa kahleesi. Katso ristiin, siellä on elämä. Elämä joka sinut parantaa. Huomaatko kuinka Jeesus sinulle tahtoo puhua? Angelica Vironen 18 Elämä ja Valo 3/2010 Elämä ja Valo 3/2010 19

Elämä ja Valo -kesäjuhla Kajaanissa Rukoilevat sisaret Kajaanissa Telttakesän viikoista mieleenpainuvimpia oli Kajaanin viikko. Rukoilimme yhdessä seurakunnan tiimin kanssa kymmentä sielua Kristukselle ja täyskymppi tuli. Viikko oli monipuolinen hoitava ja siunaava. Seurakunnan vieraanvaraisuus ja huolenpito toimi Kajaanissa, niin kuin tietysti muuallakin. Pyysimmekin erikoisesti lehteemme Tuija Valtasta, Kajaanin helluntaiseurakunnan evankelistaa kertomaan kokemuksestaan ja jälkitunnelmista. Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tätä saimme kokea Elämä ja Valo -telttajuhlilla Kajaanissa. Etukäteen tehty yhteistyö vastuunkantajien kanssa mahdollisti sen, että saimme kokea Jumalan suurta siunausta viikon ajan vieraittemme kautta, heidän palvellessaan meitä ja Taivaan Isää. Rukous on kaiken työn perusta. Kaikki, minkä teemme Jumalalle rukoillen ja siunaten, kantaa aina hedelmää. Kajaanin viikko oli monipuolinen. Ryhmä teki kotikäyntejä, julisti Jumalan Sanaa niin teltalla kuin katutilaisuuksissa ja heidän musiikkinsa kosketti jokaisen sydäntä. Saimme yhdessä olla rakentumassa yhteisestä uskosta. Saimme kylvää Sanan siementä sydämiin ja niittää myös kypsää viljaa. Meihin kajaanilaisiin teki vaikutuksen ryhmän vilpitön ja nöyrä asenne palvella. Herra siunasi myös sään koko viikon ajaksi, lämmintä oli riittämiin. Kajaani oli jopa yhtenä päivänä Euroopan kuumimpia paikkoja. Kun nyt katsoo taaksepäin tuota viikkoa, on sydän täynnä kiitosta. Ryhmä jatkoi matkaansa, mutta Jumala jatkoi työtään ihmisten sydämessä. Saamme viettää suurta kastejuhlaa syyskuussa ja osa kasteelle menijöistä on telttaviikon hedelmää. Taivaassa iloitaan yhdenkin syntisen kääntymisestä Jumalan puoleen. Jumalalla on tahto antaa meille synnit anteeksi ja saada meidät läheiseen yhteyteen kanssaan. Hienoa nähdä, että tässä meidänkin ajassa Pyhä Henki tekee todeksi synnin, vanhurskauden ja tuomion. Jäämme siunaamaan edelleen jokaista Herran palvelijaa, jokaista joka oli Sanan kuulolla. Uskon, ettei Jumalan Sana raukea tyhjiin, vaan saamme vielä kokea lisää näitä sadonkorjuunaikoja. Haluamme antaa kaiken kunnian Herralle Jeesukselle! Kiitollisin sydämin, Tuija Valtanen Rukouksesta eivät sisaret lakkoilleet telttaviikonkaan puolesta, vaan haluavat muistuttaa ja välittää: rukousmaailman kautta avautuvat voitot tilanteisiimme Jumala kun on kutsunut Tuija Ja Birge Schwartzin esirukoilijan tehtävään. Se huomattiin myös viikon aikana. Molemmilla on oma armoitus tässä tehtävässä. Sisarukset ovat olleet jo yli kaksikymmen- tä vuotta Herran seurassa ja Jumala on monien vaikeidenkin vaiheiden kautta opettanut, että tie ylöspäin on aina auki. Monet rukousaiheet ovat muuttuneet kiitosaiheeksi. Jumalalle on kaikki mahdollista. Tuija kokee usein, että hänen on mentävä yksin kammioonsa rukouksin kantamaan ihmisiä ja tilaisuuksia. Kajaanin telttaviikonkin puolesta hän sai rukoilla monet rukoukset. Koin, että on aika rukoilla vapautusta ihmisille, kertoo Tuija. Teltassa kokousten aikanakin hän oli rukouksessa. Tällä kertaa sai oikein hyvillä mielin rukoilla. Joskus kokee ihan toisenlaista raskautta, mutta nyt sain oikein valmistaa rukouksin Jeesukselle tietä ihmisten sydämeen, hän jatkaa. Jumala on antanut Tuijalle halun olla esirukoilija. Hän kokee, ettei rukousta saa lopettaa ennen aikojaan, vaan on rukoiltava kunnes Herra antaa voiton. Sen jälkeen se voitto tulee usein näkyviin myös käytännössä eri tilanteissa. Jumala on antanut erikoisen innon tähän asiaan ja usein hän on saanut kokea, että pääsee iloitsemaan rukousvastauksista. Tuija muistelee vielä Kajaanin teltalla olostaan seuraavaa. Seisoin rukoilijan paikalla kokousten aikana ja iloitsin hengessäni, kun tunsin, että Jumala antoi läpimurron tulla. Sanoma meni perille ja ihmiset saivat kokea Jumalan todellisuutta. Birge on kokenut myös rukouksen ihmeellisen voiman usein elämässään. Rukous on hänelle ase, jolla monet pahat asiat voivat kääntyä hyväksi. Rukous on tärkeä osa elämääni. En voisi elää ilman sitä, hän kertoo. Sielunhoitoterapeutiksi opiskeleva Birge kokee, että opintojen kautta myös rukouselämään on tullut uutta ulottuvuutta. Hän on oppinut yhä enemmän käyttämään Jumalan Sanaa rukouksen aseena. Rukous on parhaimmillaan myös antamassa iloa ja voimia rukoilijalle ja saan itse latautua Herran läsnäolossa. Väsyneenäkin saa huomata, että jopa pieni huokaisu huomioidaan taivaassa, Birge toteaa. 20 Elämä ja Valo 3/2010 Elämä ja Valo 3/2010 21

Luuk 24:1-12 Iloista antajaa Jumala rakastaa! Naiset menivät haudalle varhain sunnuntaiaamuna. He halusivat tehdä (epätoivoisen) rakkauden työn. Rakkaus oli voimakkaampi kuin kuolema. Haudalla oleva kivi oli naisten vakava ongelma sekä Pilatuksen sinetti ja roomalaiset sotilaat. He kohtasivatkin haudalla enkelit, jotka nuhtelevat naisia lempeästi ja muistuttivat, mitä Herra oli puhunut ylösnousemuksestaan. Jeesus oli ylösnousemus ja elämä. Meidän ihmisten on niin helppo unohtaa asia, johon emme usko. Jeesuksen sanat eivät olleet vielä auenneet heille. Siemen oli kyllä kylvetty heidän sydämiinsä ja se tuli tuottamaan hedelmän, kun sen aika oli siihen kypsä. Luukas ei kerro tapahtumia yhtä seikkaperäisesti kuin toiset evankelistat, vaan halusi tuoda esiin suuren TOTUUDEN! Naisissa tapahtui suuri muutos; he eivät enää olleet ongelmakeskeisiä, vaan heistä tuli ilosanoman eteenpäin viejiä. Kaikki alkoi siitä, että he halusivat antaa omastaan ja tehdä hyvää. Samanlaisen voimallisen tapahtuman näemme vanhassa testamentissa, kun profeetta Elia taisteli Karmel-vuorella Baalin profeettoja vastaan. Elia rakensi Herralle alttarin ja hän asetti mullikan uhriksi alttarille, mutta sitten hän teki jotain odottamatonta. Hän vuodatti vettä alttarille ennen kuin rukoili Jumalan tulen ilmentymistä. Vesi oli kallista silloin. Olihan ollut kuivakausi eikä Jumala ollut antanut sadetta Israeliin yli kolmeen vuoteen. Elia uhrasi kallista vettä Jumalan alttarilla. Tiedämme, millainen siunaus tapahtui sen jälkeen. Kansa teki parannusta Jumalan edessä ja myös sateet tulivat takaisin. Paavali kertoo Makedonilaisten anteliaisuudesta kirjeessään Korinttolaisille (2 Kor 8:1-15). Kuinka he iloitsivat köyhyydessäänkin, alttiisti antoivat, jopa yli voimiensa antoivat. Paavali kertoo kuinka he moninaisissa murheissa ollessaan olivat silti aina iloisina. He olivat köyhiä, mutta ylenpalttisia antamisessaan. Paavali todistaa heistä, kuinka he antoivat itsensä Herralla ja meillekin. Paavali uskalsi kehottaa Jerusalemin uskovaisia olemaan myös ylenpalttiset tässä rakkauden työssä. Hän viitoitti meille uskoville tietä, jossa voimme toimia rakkauden vaikuttimista käsin. Rakkaus ei pakota meitä antamaan, vaan antaa meille mahdollisuuden osoittaa Herralle vastarakkautta. Jeesus on täydellinen esimerkki siitä rakkaudesta, jolla Hän rakasti omiaan loppuun asti antamalla itsensä. Hän rakasti kuolemaan asti, todistaa Raamattu meille. Jumala arvostaa sitä, että mekin olemme valmiit rakkaudessa valitsemaan antamisen osan, palvelijan osa, jopa rakkauden orjan osan, koska Hän antoi meille Poikansa. Jumala arvostaa altista mieltä eikä lahjan suuruutta. Yksi koskettavimmista tarinoista Raamatussa on Sarpatin lesken tarina. Profeetta Elia meni köyhänä köyhän luokse! Ja he saivat kokea Jumalan ihmeen, koska leski antoi vähästään Jumalalle. Muistamme pienen pojan pienet eväät. Herra tekee pienestä suurta ja ravitsi kansan joukon. Paavali jatkaa opetustaan antamisen siunauksesta seuraavassa luvussa (2 Kor 9:6-15). Hän opettaa siitä, että jos olemme valmiita kylvämään, niin saamme myös leikata. Voimme antaa niin monella tapaa Jumalalle. En tarkoita vain rahaa, vaan aikaamme, rakkauttamme, lempeitä sanoja, armoitustamme jne. Kuinka siis on, veljet? Kun tulette yhteen, on jokaisella jotakin annettavaa: millä on virsi, millä opetus, millä ilmestys, mikä puhuu kielillä, mikä selittää; kaikki tapahtukoon rakennukseksi. (1 Kor 14:26). Tämä aika tarvitsee uskovaisia, jotka ennen kaikkea antavat itsensä elävänä uhrina Jumalalle. Antaudu Jumalalle. Sillä, jos nisun jyvä kuolee, se tuottaa suunnattoman sadon. Tuija Valtanen 22 Elämä ja Valo 3/2010 Elämä ja Valo 3/2010 23

Elämässä eteenpäin A jattelin kirjoittaa teille terveisiä Lahdesta. Olen Satu Grönfors 22-vuotias opiskelija. Kirjoitin vuonna 2007 ylioppilaaksi ja tällä hetkellä opiskelen Lahden diakonia-instituutissa lapsi- ja perhetyön perustutkintoa, josta aikomus olisi valmistua talvella 2011 lastenohjaajaksi. Lastenohjaajat valmistuvat laaja-alaisesti kirkon ja yhteiskunnan kasvatus- ja ohjaustehtäviin. Seurakunnissa lastenohjaajat työskentelevät päiväkerhoissa, iltapäiväkerhoissa, retki- ja leiritoiminnoissa ja perheiden kanssa. Yhteiskunta tarjoaa lastenohjaajille työpaikkoja päiväkodeissa ja malalla tuntui olevankin minua leikkipuistoissa. Meille romaninaisille, hoitoala ja varsinkin ma. Laitoin hakemuksen useam- varten toisenlainen suunnitel- lastenalat on yleensä luonnonomaista, kehotan hankkimaan, ei vaan irronnut mistään. Kait paan kouluun, koulutuspaikkaa jonkun alan perustutkinnon. Jumala sitten näki, että en ollut Ei puhuta pitkästä ajasta, kun siihen vielä valmis. Seuraavat tulemme vielä tiukemmin huomaamaan, että ammatti on vältkätöitä tehdessä. pari vuotta menikin sitten pättämätön. Vuonna 2009 huomasin istuvani jälleen koulun penkillä, Olen ollut n. 3 vuotta uskossa ja tänä aikana olen pyrkinyt josta olin kiitollinen. Itsensä antamaan Jumalalle vapaat kädet johdattaa minua tahtonsa valmistuminen on minulle aina kouluttaminen ja ammattiin mukaan. Haaveenani siis on ollut työskennellä lasten parissa, työssä. Pidän myös tärkeänä, ollut tärkeää, samoin viihtyvyys työmuotonani olisi voinut olla että saavutan kaikki itselleni perhekodin ylläpitämistä, jota asettamani päämäärät ja pyrin pienempänä näin vanhempieni noudattamaan Jumalan tahtoa. tekevän. Tiedän, että Jumala on minulle tulevaisuudessa varannut Lukion jälkeen päätin lukea itseni sosionomiksi, mutta Ju- lasten ja nuorten parissa työtä, siispä minä aion jatkaa itseni kouluttamista niin pitkälle kuin vaan on mahdollista. Sekä haluan pitää silmät ja korvat auki, mitä seuraavaksi kannattaa tehdä. Kehottaisin kaikkia rohkeasti tarttumaan Jumalaan, noudattamaan ja tutkimaan Hänen tahtoaan. Kulje siihen suuntaan mihin Jumala on sinut tarkoittanut. Kehotan teitä tekemään töitä sen eteen, että pysytte oikealla tiellä Jumalan tarkoittamalla ja siunaamalla tiellä. Elämäsi avautuu aivan uudella tavalla, Jumalan varjelevien käsien alla. Siunausta kaikille ja oikein hyvää syksyä. Toivoo: Satu Kuopio on yksi niistä kaupungeista, missä romanit ovat vahvasti löytäneet paikkansa myös seurakunnan keskellä! Teksti: Tino Grönfors Valokuvat: Jani Lindroos Kuopion romanit seurakunnassa Kuopiossa, Savon sydämessä eletään hengellisesti hyviä aikoja. Jumala on tehnyt hyvää työtään varsinkin romaninuorison keskellä. Hengellinen eteenpäin meneminen ei ole jäänyt ainoastaan uskoontuloon, vaan nuoriso on löytänyt myös oman paikkansa seurakuntien elämästä. Kuopiossa romanit elävät vahvasti rinnakkain. Osa heistä on Helluntaiseurakunnassa, ja osa taas Vapaakirkon puolella. Kuopiossa nuorten parissa alkoi puhaltaa uudet tuulet muutamia vuosia sitten. Uskoon on tullut sen jälkeen useita nuoria ja nuoria aikuisia, ja Jumala on sytyttänyt heissä voimakkaan halun palvella Jumalaa seurakuntien eri osa-alueilla. Tästä yhtenä esimerkkinä, kun juhlittiin toukokuun viimeisenä lauantaina Kuopion Helluntaiseurakunnan Eelim-temppelillä romanipäivää. Puhujavieraaksi oli kutsuttu Jani Lindroos, Nokialta ja Feija Grönfors, Kiuruvedeltä. Kokousvieraita oli tullut eri puolilta Suomea aina pääkaupunkiseutua myöden. Musiikissa palveli Semira-yhtye Pohjanmaalta. Päivä koostui useammasta kokouksesta, joissa oli aistittavissa voimakas Pyhän Hengen läsnäolo. Feija Grönfors ja Jani Lindroos julistivat voimassa Yhä useampi Kuopiolainen romaninuori lukeutuu seurakunnan aktiivijäseniin. Leif Hagert (vas.) ja Tino Grönfors kävelyllä Kuopion kaduilla. 24 Elämä ja Valo 3/2010 Elämä ja Valo 3/2010 25

Jumalan sanaa, Semira-yhtyeen säestäessä musiikilla tilaisuuksia alttiisti palvellen alttarihetkiä myöten. Käytännön järjestelyistä ja kokousten johtamisesta vastasivat yhteistyön veljet Kuopiosta Mertsi ja Leif Hagert. Päivä oli kokonaisuutena erittäin antoisa ja siunaava. Kunnioitus nuorten ja vanhojen välillä Feija Grönfors on esimerkki vanhemmasta julistajasta, joka rohkaisee ja antaa tukensa nuoremmille vastuunkantajille. Leif Hagert kokee olevansa oikealla paikalla palvellessaan Jumalaa Kuopion Vapaaseurakunnan tehtävissä. Mertsi Hagert opiskelee tällä hetkellä Iso Kirja opiston opintoja monimuotoopiskeluna. Vanhemmat romanimiehet ovat todella kiitollisia siitä, että on noussut nuoria, jotka aidolla tavalla jakavat vastuuta. Vanhempi väki osallistui mielellään myös juhliin ja haluavat jatkaa yhdessä eteenpäin. Kunnioitus nuorten ja vanhusten välillä tulee toimia, muuten syntyy vaikeita kuiluja ja kaikki hidastuu. Karsinoituminen lähtee siitä, kun ei kyetä olemaan yhteydessä ja nähdään ikäluokkien välit erottavana tekijänä. Siihen haluamme kiinnittää huomiota, että vanhojen ja nuorten välillä niin seurakunnassa kuin ulkopuolellakin säilyisi aito yhteys. Mertsi Hagert - raamatun opiskelua työn ohella rakunnassa toimivassa Viadia-projektissa. Kuopion vapaakirkon hallinnoimaan Viadia-työhön kuuluu mm. vähäosaisille järjestettävää ruokailua. Työmuoto on kasvanut suureksi satojen ihmisten kohtaamispaikaksi ja sen kautta onkin tullut useita ihmisiä uskoon. Leifin vastuulla on myös Kuopion Petosen kaupunginosassa toimivan Vapaakirkon Mertsi Hagert Kuopiosta antoi elämänsä Jeesukselle noin kolme vuotta sitten. Uskoon tullessaan hän koki myös voimakasta kutsua lähteä palvelemaan Jumalan valtakuntaa omalta osaltaan. Mertsi on käynyt viime vuoden aikana monimuoto-opiskeluna Isokirja -opiston raamattuopintoja ja tie vie voimakkaasti eteenpäin Jumalan valtakunnan työssä. Hän kuuluu Kuopiossa helluntaiseurakuntaan ja toimii tällä hetkellä työsuhteessa srk-avustajana. Hänen työnkuvaansa kuuluu kaikenlainen seurakunnan arjessa tapahtuva käytännön asioiden hoitaminen. Työssään hän onkin kokenut seurakuntaelämän eri osa-alueita laidasta laitaan aina kokousten järjestämisestä ja johtamisesta seurakunnan toimistoasioiden hoitoon ja jopa seurakunnan talonmiehen tehtäviin asti. Leif Hagert vankilasta Jumalan palvelijaksi Vapaakirkon puolella vaikuttaa myös uskollinen Jumalan mies nimeltään Leif Hagert. Leif tuli uskoon Naarajärven vankilassa viisi vuotta sitten. Vankisellissään hän koki konkreettisesti sen, mihin elämä ilman Jeesusta oli hänet johtanut. Tullessaan uskoon Leif koki voimakkaasti, että tästä uudesta elämästä, jonka hän on saanut, tulee kertoa muillekin. Vapautuessaan vankilasta vuonna 2007 Leif aloitti välittömästi osallistumisen seurakunnan toimintaan. Näinä vuosina hän on saanut kasvaa ja ottaa vastuuta seurakunnan eri työmuodoista. Leif on myös työsuhteessa seu- Kohtaamispaikka-tilojen ylläpito ja siellä kokousten järjestely. Palvellessaan näin Jumalaa hän on kokenut olevansa omalla paikallaan viemässä maailman suurinta sanomaa eteenpäin. Työ Kuopiossa menee eteenpäin Jumalan työ Kuopiossa jatkuu ja uskon, että saamme kuulla vielä paljon hyvää Kuopion suunnalta. Rukousaihe onkin, että kaikki mikä yhteyttä voisi hajottaa, ei saisi vaikutusta. Puutteitahan on aina, mutta emme kirjoita nyt niistä emmekä vihollisen töistä. Halusimme viestittää näitä hyviä uutisia, mitä Kuopiossa on meneillään. Saakoon Jumalan tuulet puhaltaa voimakkaasti Kuopion alueella. Vanhemmat romanimiehet ovat todella kiitollisia siitä, että on noussut nuoria, jotka aidolla tavalla jakavat vastuuta. 26 Elämä ja Valo 3/2010 Elämä ja Valo 3/2010 27

Teksti: Mertsi Lindberg, Jani Lindroos Kuvat: Jani Lindroos Leiri onnistui ja siunaus oli totta Turun leirille osallistui lähes 200 henkilöä Opetusvastuussa toimi Väinö Lindberg. Leirin osanotto oli runsasta. Sekä nuoret että vanhat lähtivät liikkeelle. Suurella joukolla olimme 3. 6. kesäkuuta mukana Turun ja ympäristön kaaleina Sauvon Ahtelan leirikeskuksessa. Tunnelma oli tiivis ja kotoinen. Leikkimielisyyttä leirillä vaadittiin vanhemmiltakin ohjelmissa, vaikkakin ohjelma pääasiassa koostui hengellisistä tilaisuuksista ja opetushetkistä, joka oli hyvä asia. Puhujina toimivat Jani Lindroos ja Väinö Lindberg. Leirin lättymestareina toimivat Seppo Lindeman (vas.) ja Aleksi Grönstrand. Leirillä järjestettiin monenlaista toimintaa. Kuva Kuorosota kisasta. Järjestelyt veivät oman aikansa, että toteutettua saatiin näinkin iso leiri. Halusimme saada kaikki ikäryhmät yhteen ja siinä koimme onnistumisen. Vastoinkäymisistä huolimatta leirin alussa, tunnelma ei painunut maahan, vaan tuntui paranevan. Useilta osallistujilta jo kuulimme heidän odotuksistaan hengellistä antia kohtaan. Tiesimme, että mukana on uskomattomia ja uskovaisia, jotka jälleen kerran ovat tilanteessa, jossa tarvitaan kohdata Jumalaa. Kuorosota Musiikissa palvelivat eri solistit sekä Turusta ja sen ympäristöstä koottu kuoro Pyhät sotilaat. Olipa musikaalisia joukossamme niinkin runsaasti, että saimme järjestetyksi Kuorosota-kilpailun. Viisi eri kuoroa, sekakuoro, nuorten kuoro, vanhusten kuoro ym. saivat näyttää sydämensä innolla kuinka vanhat ja uudet veisuut veisataan. Oli soittajia ja laulajia. Salon Hemmin johdolla vanhukset veivät voiton. Saivat vielä kertoa arvan osoittamalla voittolaulullaan Kaikki, kaikki aikanaan, haaveet yksi kerrallaan Nuorilta kun ei oikein tuntunut sujuvan pitkän kirjan laulut, niin he tippuivat jo välierissä. Pyhän Hengen liikehdintää Opetus oli hyvää ja antoisaa. Leirillä tuli uskoon ja uudistui yhteensä 14 ihmistä. Siis jumalallinen vetovoima vaikutti. Huolestuttavaa on tietysti se, että monet, eivät lähde eteenpäin, vaan lankeavat jälleen takaisin maailmaan. Kiitosaihe kuitenkin on se, että Jumala armossaan osoitti vetovoimaansa ja kyllä on niitäkin, jotka ovat säilyneet uskossa ja elämä Kristuksen yhteydessä on kirkastunut. Eräs iltahetki oli se läpimurto. Todistukset olivat aitoja, laulajat ja kokouksen johtaja Voitto Friman oli hengen johdossa. Sellaisen hengen liikehdinnän pystyi aistimaan selkeästi tilaisuudessa. Eipä tarvinnut Väinön saarnata edes, kun hän asetti vaan ihmiset kysymyksen eteen: Mitä te odotatte? Vastauksena, joitakin pyydettiin nousemaan ylös ja siinä hetkessä moni sai uudistaa matkaliittonsa. Alttari aukaistiin ja murtava Hengen läsnäolo vaikutti. Jotkut mainitsivat, että eivät aikaisemmin ikinä ole kokeneet vastaavaa. Nuoret ja vanhat yhdessä Mielestäni parasta kaiken keskellä oli se, että olimme pitkästä aikaa koolla, kaikki ikäluokat. Erittäin tärkeää, olisi olla koolla enemmänkin nuorina ja vanhempina. Tämä nykymustalaisuus, väärällä tavalla vaikuttaa keskuudessamme ja on tuhoamassa yhteyttä, joka meillä on ollut aina viime vuosiin asti. Helppo on tietysti sanoa, että tällaista tarvitaan enemmän, mutta totta se on. Se vaatii vaan meiltä kaupungeissamme vaivannäköä. Suuri kiitos leirimme järjestäjätiimille, jonka johtajana toimii Aleksi Grönstrand. Haluan henkilökohtaisesti olla kannustamassa leirin järjestäjiä järjestämään leirejä, joissa ei ole ikärajaa, vaan jotka olisi kaikille avoinna. Uskon, että voimme vielä löytää sen yhteyden eri-ikäisinä, joka meillä on aina ollut. Hyvää syyskautta Elämä ja valo- lehden lukijoille. 28 Elämä ja Valo 3/2010 Elämä ja Valo 3/2010 29

Uskollisuus on Hengen hedelmää Uskollinen loppuun asti Tarvitseeko nuoren tehdä paljon, voiko vanhempi jo tehdä luvalla vähemmän? Mikä on tärkeintä, mistä meitä arvostetaan? Tehokkuutta vaativassa aikakaudessa mietitään näitä kysymyksiä. Risto Wotscken opetus vie meidät nuoret ja vanhat asian ytimeen, Uskollinen loppuun asti. Olla uskollinen loppuun asti. Se on tärkeintä. Elämämme lyököön uskollisuuden leimaa kaikilla elämänalueilla -Jani Lindroos Puhumme uskollisuudesta ja siitä, keneen voi luottaa. Mietimme Jeesuksen uskollisuutta ja pyrimme oppimaan hänestä. Kreikan kielen sana pistis tarkoittaa Novumin mukaan uskoa, luottamusta, uskollisuutta ja vakautta. Sana vastaa luottamusta johonkuhun, mutta se voi viitata myös uskottavuuteen ja luotettavuuteen. Hepreankielistä vastinetta aman käytetään erityisesti luottavaisesta asenteesta elävään persoonaan, varsinkin Jumalaan. Meidän tulee olla luotettavia palvelijoita, loppuun asti (Novum 5, s. 618.) 1) Jeesus oli uskollinen sanoissaan Tänään haluan käsitellä uskollisuus - aihetta Jeesuksen kautta. Hän on meidän esikuvamme, ja häneltä me haluamme oppia. Hengen hedelmä on joukko hengellisiä hyveitä, joita Jeesuksessa on ja joita hän haluaa saada meissäkin aikaan. Jeesus on uskollinen ja luotettava sanoissaan. Mitä hän sanoo, sen hän myös tekee. Hän sanoi hedelmättömälle viikunapuulle: Älköön sinusta enää ikinä kasvako hedelmää. Ja samassa viikunapuu kuivettui. (Matt. 20: 18.) Sadanpäällikölle, jonka palvelija oli halvaantunut ja kovissa tuskissa, hän sanoi: Mene. Tapahtukoon sinulle niin kuin uskot. Sillä hetkellä palvelija parani. (Matt. 8: 13.) Kun Jeesus lähetti opetuslapset valmistamaan pääsiäisaterian, hän antoi heille tarkat ohjeet, missä se piti valmistaa ja miten he tunnistaisivat paikan. He lähtivät ja totesivat kaiken olevan niin, kuin Jeesus oli heille sanonut (Luuk. 22: 13.) Jeesus lupasi nousta kolmantena päivänä, ja niin hän teki. Hän myös lupasi tulla takaisin aikojen lopulla ja ottaa omansa luokseen. Jeesus on tähän asti ollut Sanansa mittainen mies, ja voimme luottaa siihen, että myös tulevaisuutta koskevat ennustukset pitävät paikkansa. Voidaanko sinusta sanoa, että olet sanasi mukainen mies tai nainen? Voiko sinun lupaukseesi luottaa? Kun sanot tekeväsi jotakin, teetkö sen? Kun lupaat tulla johonkin, tuletko? Kun lupaat maksaa velkasi, maksatko? Lapsesi voivat unohtaa läksynsä ja he voivat unohtaa siivota huoneensa, mutta on yksi asia, jota he eivät koskaan unohda: lupausta, jonka annat heikkona hetkenä, kun haluat saada heidät kimpustasi. Kunnallisvaalien lähestyessä poliitikot miettivät kovasti, mikä olisi pureva vaalikampanja, jolla he pääsisivät valtuustoon. Näihin aikoihin tulee yleensä annettua paljon lupauksia. Poliitikoillekin tekisi hyvää opetella ulkoa Jeesuksen opetus: Olkoon teidän puheenne kyllä tai ei, mitä siihen lisätään on pahasta (Matt. 5: 37). Ole luotettava puheessasi, niin ei tarvitse vannoa kautta kiven ja kannon. 2) Jeesus oli uskollinen raha-asioissa Toiseksi Jeesus oli uskollinen raha-asioissa. Jeesus kasvoi uskovassa, mutta todennäköisesti köyhässä perheessä. Kun tuli aika uhrata kiitoslahja vauvasta, hänen vanhempansa uhrasivat lain mukaan kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa (Luuk. 2: 24). Tämä oli köyhän perheen uhrilahja. Muutenkaan ei näytä siltä, että Jeesus olisi erityisesti jaellut rahoja ympärilleen. Joskus kun kuuntelee nykyajan saarnoja, voi saada sellaisen kuvan, että kun tulee uskoon, saa kokea taloudellisia siunauksia. Köyhissä maissa lähetystyöntekijöitä syytetään siitä, että he avustustoiminnallaan ostavat sieluja. Todennäköisesti se on vastustajien propagandaa, mutta siinä saattaa olla myös hivenen totuutta. Ihmiset saattavat kääntyä avustusten toivossa ilman, että ovat tehneet todellisen uskonratkaisun. Jeesuksesta kuitenkin sanotaan, että hän maksoi temppeliveron. Tämä kertomus on voimakas osoitus siitä, että Jumalalla on kullat ja hopeat. Mutta ettemme loukkaisi heitä, mene ja heitä onki järveen. Ota sitten kala, jonka ensiksi saat. Kun avaat sen, löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi. (Matt. 17: 27.) Verojen suhteen juutalaisilla oli silloin samanlainen asenneongelma, kuin meillä monesti on. Etsimme pykäliä, jotka velvoittaisivat meitä maksamaan mahdollisimman vähän. Juutalaisia ärsytti erityisesti se, että roomalaiset keräsivät veroja. Jeesus kuitenkin opetti, että meidän tulee antaa keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on (Matt. 22: 21). Jos olemme Jeesuksen seuraajia, meidän tulee olla uskollisia raha-asioissa, hoitaa yhteiskunnalliset velvoitteet, maksaa velat luotettavasti ja antaa myös Jumalalle, mikä Hänelle kuuluu. Näinä aikoina luetaan lehdistä paljon pankkikriisistä, joka ravistelee maailmaa. Sopii kysyä, ovatko pankit hoitaneet säästäjien varoja uskollisesti. Toinen kysymys on tietysti se, ovatko lainanottajat hoitaneet lainakulunsa uskollisesti. Periaatteessa pankit hoitavat asiakkaittensa varat ja odotamme heiltä uskollisuutta. On helppo syyttää muita ja unohtaa katsoa itseensä. Oletko koskaan ajatellut, että sinäkin olet pankkialalla? Jumala on antanut sinulle varoja, jotka eivät ole sinun omiasi. Hän odottaa, että toimit niillä uskollisesti. Jos siis ette ole luotettavia, kun on kyse väärästä mammonasta, kuka uskoo teille oikeaa? Ja jos ette ole luotettavia hoitaessanne toisen omaisuutta, kuka antaa teille 30 Elämä ja Valo 3/2010 Elämä ja Valo 3/2010 31