Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 152/2012/2 Dnro ESAVI/37/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 26.6.2012 ASIA Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Iso-Kukkasen alitse Salmenmäestä Pekkalaan sekä valmistelulupa hanketta varten, Nastola HAKIJA Nastolan vesihuoltolaitos HAKEMUKSEN VIREILLETULO Nastolan vesihuoltolaitos on 22.3.2012 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa vesijohdon ja paineviemärin rakentamiseen Iso-Kukkasen alitse Salmenmäestä Pekkalaan 13.3.2012 päivätyn suunnitelman mukaisesti sekä lupaa ryhtyä hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Nastolan kunnassa Nastolan kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 1 momentin 4) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Rakennettava Iso-Kukkasen vesistönalitus vesijohdolla ja paineviemärillä on osa uutta Akalahti Kirkonkylä vesihuoltolinjaa. Alitus korvaa Pikku- Kukkasen nykyisen vesistönalituksen Salmenmäestä Pekkalaan. Uusi vesihuoltolinja kulkee Salmenmäestä Akalahden nykyiseltä jätevedenpumppaamolta Pekkalaan Hevosniemen nykyiselle jätevedenpumppaamolle. Uuden linjan paineviemäri toimii aikaisempaa laajemman alueen siirtoviemärinä. Jätevedet kootaan tällä hetkellä paineviemäriin Salmenmäestä ja Pajulahdesta sekä tulevaisuudessa Nastolan Kumiantien ja Iitin Vuolenkosken alueilta. Hanke toteutetaan vuosina 2012 2013. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Kaavoitustilanne ja suojelualueet Vesijohto rakennetaan 200 mm:n ja paineviemäri 160 mm:n PEH-10 muoviputkesta. Vesijohto lasketaan pohjaan 100 %:n ja paineviemäri 120 %:n painotuksella. Putket kaivetaan pohjaan vesisyvyyden ollessa alle 1,5 m mitattuna alimmasta havaitusta vedenkorkeudesta N 43 +90,25 m. Putket merkitään rannoille tauluilla. Paineviemäri liitetään Hevosniemen nykyiseen pumppaamoon ja vesijohto pumppaamolle tulevaan vesijohtoon. Vesistönalituksen pituus on noin 619 m ja vesisyvyys putkilinjalla enimmillään noin 3,5 m mitattuna keskivedenkorkeudesta N 43 +90,50 m. Alueella on voimassa 11.3.2008 lainvoimaiseksi tullut Päijät-Hämeen maakuntakaava, 17.4.2008 lainvoimaiseksi tullut Iso-Kukkasen, Salajärven ja Ruuhijärven rantayleiskaava sekä 27.9.1993 hyväksytty Nastolan kirkonkylän rakennuskaava. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (kaavamerkintä A) sekä kulttuurihistorian tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi (kmv). Rantayleiskaavassa vesihuoltolinjan alkupään maa-alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Rakennuskaavassa rantautumispaikat on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Vesistönalituksen alkupäässä on otettava huomioon luonnonsuojelulliset näkökohdat (VL/s). Hankealueella ei ole luonnonsuojelu- tai pohjavesialueita. Vesistötiedot Iso-Kukkanen kuuluu Alasenjärven ja Sylvöjärven väliseen järviketjuun Kymijoen vesistöalueella. Iso-Kukkasen pinta-ala on 2,5 km 2, lähivalumaalueen pinta-ala 9,3 km 2 ja koko valuma-alueen pinta-ala 96,6 km 2. Järven keskisyvyys on 10,3 m ja suurin syvyys 34,5 m. Järven vesi on kirkasta ja niukkaravinteista. Järven vedenkorkeutta säännöstellään Kumianjoen padolla. Vuosina 2001 2011 ylivedenkorkeus (HW) on ollut noin N 43 +90,95 m ja alivedenkorkeus (NW) noin N 43 +90,25 m. Keskivedenkorkeus (MW) on N 43 +90,50 m. Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Hankkeen vesistövaikutukset Vesialuetta käytetään kalastukseen, uintiin ja veneilyyn. Järven eteläosassa on Hevosniemen uimaranta ja järven läpi kulkee melontareitti Kymijärveltä Kymijoelle. Alueella on vapaa-ajan ja vakituista asutusta. Järven rannalla sijaitsee Pajulahden Liikuntakeskus. Hankkeesta aiheutuu vähäistä ja tilapäistä veden samentumista. Työnaikainen melu ja veden samentuminen voivat tilapäisesti karkottaa kaloja työalueelta. Putket saattavat haitata vähäisesti pyyntikalastusta matalissa kohdissa.
3 Kiinteistötiedot Putket rantautuvat Nastolan kunnan Nastolan kylässä kiinteistöillä Hämmäranta RN:o 2:69 ja Pitäjän Apulaisen Papin Virkatalo RN:o 4:190. Putket kulkevat Kirkonkylän Kumian osakaskunnan hallinnoimalla Nastolan kunnan Nastolan kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Nastolan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 14.5.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalous-yksiköltä, Nastolan kunnalta sekä Nastolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue on todennut, että Iso-Kukkanen kuuluu Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueeseen ja on mukana vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa. Iso-Kukkanen on ekologiselta tilaltaan hyvässä tilassa, eikä sen tila saa heiketä. Paineviemärin sijoittaminen vesistöön muodostaa aina paikallisesti pilaantumisriskin. Paineviemärin kulkeminen maalla on parempi vesienhoidon kannalta. Toisaalta hankkeessa korvataan nykyinen vesistönalitus uudella vesihuoltolinjalla, jolla jätevedet saadaan koottua laajemmalta alueelta. Haja-asutuksen jätevesien asianmukainen käsittely on aina vesiensuojelun kannalta paras ratkaisu. Näin ollen hanke edistänee vesienhoidon suunnittelun tavoitteissa pysymistä. Hankkeelle voidaan myöntää lupa normaalein lupaehdoin. 2) Lahden seudun ympäristölautakunta/vesiensuojelupäällikkö Nastolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on todennut, että uuden vesihuoltolinjan rakentaminen on tärkeää vesihuoltolain velvoitteiden toteuttamiseksi. Vesihuoltopalveluiden ulottaminen herkille runsasjärvisille alueille palvelee vesiensuojelua. Alueen järvistä muun muassa Salajärvi ja Ruuhijärvi on luokiteltu tyydyttävään tilaan, joten hajajätevesien aiheuttamaan vesistökuormaan on pyrittävä puuttumaan. Hankkeen toteuttajan tulisi vielä selvittää mahdollisuudet lyhentää vesistöalitusta johtamalla linjastot Karhusillan suuntaisesti suoraan etelään ja maitse Tervalepäntien alitse Hevosniemen jätevedenpumppaamolle, jolloin Iso-Kukkasen pohjan ruoppaustarve ja sen myötä vesistöhaitat vähenisivät huomattavasti.
Rakennustyöt on pyrittävä tekemään vilkkaimman veneilykauden ulkopuolella siten ja sellaisena aikana, ettei vesiliikenteelle tai muulle virkistyskäytölle aiheuteta tarpeetonta haittaa. Paineviemäri tulee sijoittaa vesistönalituksen osalta suojaputkeen, jonka kuntoa tarkkaillaan. Jäteveden virtausmääriä tulee tarkkailla vesistönalituksen molemmista päistä. Pumppaamot tulee saattaa kaukovalvonnan piiriin ja sähkökatkojen varalle tulee varmistua riittävästä jäteveden varastotilavuudesta. Putket tulee painottaa liukumattomilla sileäpintaisilla painoilla. Käytöstä poistettavat viemärit Pikku-Kukkasesta ja Iso-Kukkasesta tulee poistaa kohtuullisessa ajassa, joka voi olla enintään kolme vuotta. Etenkin Pikku-Kukkasen viemäri on järven ainoassa syvänteessä haitannut hoitokalastusta. 3) Nastolan kunnan kunnanhallitus on todennut, että alueella, jota lupahakemus koskee, on voimassa Iso-Kukkasen, Salajärven, Ruuhijärven rantayleiskaava. Yleiskaavassa vesihuoltolinjan rantautumispaikka on Hevosniemessä virkistysaluetta (kaavamerkintä V) ja Hattisenkärjessä Salmenmäen rantametsän alueella maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Pekkalan ranta-alueella on lisäksi voimassa asemakaava, jossa ranta-alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi, jonka hoidossa tulee ottaa huomioon luonnonsuojelulliset näkökohdat (VL/s-1). Metsänhoidossa on erityisesti otettava huomioon kosteikkokasvien elinolosuhteet ja massiivisten kolopuiden jättäminen. Asemakaavassa on osoitettu Hevosniemen pumppaamo ET-alueena. Pekkalan ranta-alueen kasvillisuus on edustavaa, joskaan ei sisällä erityisen huomionarvoisia lajeja. Rantavyöhykkeellä esiintyy saraja pajuhieskoivuluhtaa. Koko Hevosniemen alue on luontokohteena merkittävä, erityisesti rehevän tervaleppämetsän biotooppina, mutta alue ei kuitenkaan täytä luonnonsuojelulain mukaisen luontotyypin kriteerejä. MY-alueen ympäristöarvot liittyvät Salmenmäen rantametsään, joka on pitkä rakentamaton rantaosuus iso-kukkasen ranta-alueella. Rantametsä on valkoselkätikan elinympäristöä ja alueella elää muutakin vaateliasta linnustoa. Lahden seudun ympäristöpalveluiden asiantuntija on todennut, että vesihuoltolinjan rakentaminen hakemuksen mukaiseen paikkaan ei vaaranna alueen luontoarvoja. Salmenmetsän rantametsän alueella on MY-alueen lisäksi rantaosayleiskaavassa osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Tätä aluetta koskien on kuntaan saapunut kaavoitushakemus ja kunnanhallitus on päättänyt, että alueelle laaditaan Hattisenrannan asemakaava. Asemakaavassa yleiskaavan MY-alue osoitetaan virkistysalueeksi. Asemakaavaa laadittaessa otetaan huomioon myös nyt suunnitteilla oleva vesihuoltolinja. 4
Karhunsillalta avautuu vaalimisen arvoinen maisema sekä Pikku-Kukkasen että Iso-Kukkasen suuntaan. Vesihuoltolinjan rakentaminen suunnitelman mukaisesti riittävän etäälle turvaa hyvin maisema-arvojen säilymisen. Kunnalla ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Suunnitelman mukainen vesihuollon rakentaminen ei vaaranna alueen yleis- tai asemakaavan toteuttamista eikä aiheuta haittaa alueiden käytön järjestämiselle. 4) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalous-ryhmä on todennut, että kalastukselle aiheutuvien haittojen välttämiseksi viemäri- ja vesihuoltoputkistot tulisi pääsääntöisesti sijoittaa maalle. Tätä puoltaa myös vuotojen havaitsemisen ja korjauksen helppous sekä mahdollisuus lisäliittymien tekoon. Mikäli kyseisiä putkilinjauksia ei voida rakentaa kokonaisuudessaan maaalueelle, pohjan pinnalle jäävän putkiston painotuksessa tulee käyttää uudentyyppisiä muodoltaan pyöreitä ja sileäpintaisia painoja, joissa ei ole pyydyksiin tarttuvia ulokkeita. Putkien upotuksen jälkeen on painojen sidenarut poistettava. Jos painotus tehdään perinteisin betonisin lukkopainoin, estyy kalastaminen putkien ympäristössä pyydysten kiinnitarttumisriskin vuoksi. Painojen sidenaru puolestaan haittaa viehekalastusta, koska vieheet tarttuvat siihen. Vesistölinjauksien tulisi olla myös mahdollisimman suoria. Muuten kalastajien on mahdotonta hahmottaa putkilinjojen sijainti pelkkien rantataulujen perusteella. Ranta-alueilla kaivutyöt aiheuttavat vesistössä samentumista ja vapauttavat ravinteita. Nämä vaikutukset jäävät kuitenkin vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi, jos töiden jälkeen pohja kunnostetaan mahdollisimman luonnontilaiseksi. Putkien upotuksen jälkeen on sukeltajan tarkistettava, että putket ovat asettuneet kokonaisuudessaan pohjaan eikä painotukseen jää kalastusta haittaavia ulokkeita. Vuotojen havaitsemiseksi ja vesistön suojelemiseksi jätevesiputkeen tulisi asentaa paine- tai virtaamamittarit tai tarvittava suojaputki. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu kalataloudelle kompensoitavaa haittaa. Mikäli haittoja vastoin ennakko-odotuksia ilmenisi, on niiden korvaamisesta sovittava vesialueen omistajan kanssa. 5 MUISTUTUS 5) Kirkonkylän Kumian osakaskunta on todennut, että osakaskunnan vesialueella on jo kolme viemäriputkea ja useampia vesijohtoputkia näiden rinnalla. Putket ovat haitanneet järven hoitotöitä melkoisesti. Osakaskunta on hoitokalastanut ja suorittanut ruovikon niittoja useilla alueilla ja näin vähentänyt järven sisäistä kuormitusta jo 1990-luvulta lähtien, mutta lisääntyvä järven rakentaminen putkistoilla hankaloittaa lisääntyvästi osakaskun-
nan hoitotoimenpiteitä. Suunniteltu putkisto korvaisi Akalahdesta Palonpohjaan tulevan viemäriputkiston, jolloin jälleen jäisi käyttämätön putkisto järven pohjaan. Uusi suunnitelman mukainen putkisto vaatii myös useamman sadan metrin kaivamista järven pohjaan mutaan, jolloin järven vedenlaatu huononee useammaksi vuodeksi kyseisellä alueella ja myös muualla alapuolisilla alueilla. Tällä hetkellä Iso-Kukkanen on puhtaimpia ja kirkkaimpia järviä Nastolan alueella. Osakaskunta on vaatinut ensisijaisesti putkiston linjauksen siirtämistä Karhusillan kapeikon ylittämiseen mahdollisimman lyhyeltä matkalta ja mahdollisimman paljon maa-alueelle lehtometsän läpi sekä poistamaan vanhat käyttämättömät kunnan asentamat putkistot pois osakaskunnan vesialueelta. Lisäksi osakaskunta on vaatinut käyttöoikeuskorvausta tulevan putkiston osalta kaksi euroa/m kultakin putkelta. 6 HAKIJAN SELITYS Aluehallintovirasto on pyytänyt lausuntojen ja muistutuksen johdosta selityksen hakijalta. Nastolan kunnan tekninen lautakunta on selityksessään 31.5.2012 todennut, että Nastolan vesihuoltolaitos ottaa huomioon Iso- Kukkasen ali tapahtuvassa rakentamisessa eri vaihtoehdot vesistönalituksen sijainnille ja pyrkii näin minimoimaan vesistöasennuksen osuuden. Vesihuoltolaitos sitoutuu tutkimaan kokonaisvaltaisesti sopivimman asennuspaikan, kuitenkin niin, että se on teknisesti mahdollista toteuttaa. Nastolan vesihuoltolaitos korostaa, että heillä on meneillään tarkastelu teknisistä varmuustekijöistä (muun muassa suojaputki, virtaamamittaus), joilla kyseisessä vesistönalituksessa minimoidaan ympäristöriskit. Nastolan vesihuoltolaitos sitoutuu toteuttamaan kohteen vesistönalituksen parhaalla mahdollisella tavalla ympäristönsuojelulliset seikat huomioon ottaen. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Nastolan vesihuoltolaitokselle luvan vesijohdon ja paineviemärin rakentamiseen Iso-Kukkasen alitse Salmenmäestä Pekkalaan hakemukseen liitetyn suunnitelman ja 15.3.2012 päivätyn asemapiirroksen nro 101 (mittakaava 1:2 000) mukaisesti Nastolan kunnassa Nastolan kylässä. Lupa on voimassa toistaiseksi. Aluehallintovirasto myöntää Nastolan vesihuoltolaitokselle pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittavaan osaan Nastolan kunnan Nastolan kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1. Hankkeesta ja myönnetystä vähäisestä pysyvästä käyttöoikeudesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Putket on upotettava vesialueen pohjaan suunnitelman mukaisesti ja painotettava siten, että ne pysyvät tyhjinäkin paikoillaan. Alueilla, missä vesisyvyys keskivedenkorkeudesta mitattuna on enintään 1,5 m, putket
painoineen on upotettava pohjaan tehtävään kaivantoon ja peitettävä luonnollisen pohjan tasoon. Putkien painotuksessa on käytettävä muodoltaan pyöreitä ja sileäpintaisia painoja, joissa ei ole kalanpyydyksiin tarttuvia osia. 2) Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Jos työt tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 3) Luvan saajan tulee selvittää suunnitelman mukaisella työalueella mahdollisesti olevat muut johdot ja kaapelit. Työt on tehtävä niitä vaurioittamatta. 4) Putket rakenteineen on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. 5) Putkien sijainti on merkittävä asianmukaisesti. Merkintään käytettävät rakenteet on pidettävä kunnossa. 6) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 7) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 8) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa ja myönnetty käyttöoikeus raukeavat. 9) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle ja Nastolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Nastolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä putkien lopullista sijaintia vesialueella osoittava kartta ja pituusleikkauspiirustus sekä selvitys putkien merkintätavasta. 7 Perustelut Hanke on tarpeen vesihuollon järjestämiseksi asianmukaisesti. Hanke ei lupamääräysten mukaisesti toteutettuna sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua.
8 Sovelletut säännökset Valmistelulupa Perustelut Vesilain 2 luvun 12 ja 13 :n 2 momentti sekä 3 luvun 4 :n 1 momentin 1) kohta Aluehallintovirasto oikeuttaa Nastolan vesihuoltolaitoksen ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Valmistelevat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Sovelletut säännökset Vesilain 3 luvun 16 ja 17 Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa lausunnoissa esitetyt vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla ja hylkää ne muilta osin. Aluehallintovirasto katsoo Kirkonkylän Kumian osakaskunnan muistutuksen osalta, ettei hankkeesta lupamääräysten mukaisesti toteutettuna aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Korvattavuuden arvioinnissa aluehallintovirasto on ottanut huomioon, että kalastukselle aiheutuvia haittoja on vähennetty lupamääräyksin, myönnetty käyttöoikeus aiheuttaa vain vähäisiä rajoituksia vesialueen käytölle ja hankkeen vaikutukset vesialueella muutoinkin ovat vähäisiä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 1 460 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen vuosien 2012 ja 2013 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan johtoa koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1 460 euroa.
9 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Nastolan vesihuoltolaitos Jäljennös päätöksestä Nastolan kunta Nastolan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue/kalatalous (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-37-04-09-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Nastolan kunnan virallisella ilmoitustaululla.
10 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Esko Vähäsöyrinki Saku Hurskainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki. Asian on esitellyt ympäristölakimies Saku Hurskainen. SH/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 26.7.2012. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.