TOIMINTAKERTOMUS 2009 TUKIYHDISTYS KARVINEN RY

TOIMINTAKERTOMUS 2009 TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TUKIYHDISTYS KARVINEN RY SOIDINTIE 3 F, PL 4 00701 HELSINKI Y-TUNNUS: 1481353-9

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. HALLITUS JA SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET... 4 3. TOIMIHENKILÖT... 5 4. KARVISEN KOHTAAMISPAIKAN TOIMINTA... 5 5. KEHITYS- JA HANKETOIMINTA... 8 6. JÄSENPALVELU... 8 7. VAPAAEHTOISTYÖ JA VERTAISTUKI... 11 8. TYÖTOIMINTA... 11 9. JÄRJESTÖTOIMINTA... 12 10. YHTEISTYÖ... 12 11. TALOUS... 13 TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 2

1. JOHDANTO Yhdistys perustettiin 26.4.1996 Psyykkiset ry:n, Mielenterveyden Keskusliiton sekä Koillisen mielenterveysyksikön yhteistyöprojektina. Projektin ( Tuki, työ ja toiminta -vertaistuella työllisyyteen ) lopputuloksena syntyi Tukiyhdistys Karvinen ry, joka rekisteröitiin ja liittyi Mielenterveyden Keskusliiton jäsenjärjestöksi 3.3.1998. Toiminta käynnistettiin Mielenterveyden Keskusliitolta vuonna 1996 saadun projektirahan sekä Helsingin kaupungilta saadun kuntoutusrahan turvin. Tukiyhdistys Karvinen ry on mielenterveyskuntoutujien tukiyhdistys, jonka tarkoituksena on parantaa mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä elämänlaatua tarjoamalla vertaistukea, mielekästä toimintaa sekä ohjausta erilaisten elämäntilanteiden edessä. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen työ- ja virkistystoimintaa sekä vapaaehtoistyötä. Erilaisten työ-ja virkistysmahdollisuuksien sekä vertaistuen tarkoituksena on tarjota mielekästä sisältöä elämään ja sitä kautta parantamaan mielenterveyskuntoutujan elämänlaatua ja valmiuksia selvitä arjesta. Vertaistukiryhmiä on viikoittain useita ja ryhmien osallistumisprosentti on kasvanut vuosi vuodelta. Karvisen toimintaan kuuluu myös mielenterveyskuntoutujien edunvalvonta sekä harrastustoiminnan tarjoaminen. Jäsenet ovat erittäin tiiviisti mukana toiminnassa niin vapaaehtoistoiminnan järjestäjinä, toteuttajina, osallistujina kuin kehittäjinäkin. Toiminnan keskiössä korostuvat jäsenistön tarpeista ja toiveista kumpuava aito kansalaistoiminta, joita ovat toteuttamassa jäsenet jäsenille. Karvisen toimitilat ovat sijainneet hyvien kulkuyhteyksien varrella Malmilla Soidintiellä keväästä 2005 lähtien. Huomattavasti lisääntyneen kävijämäärän ja tästä suorana seurauksena syntyvän ryhmäkokojen suurenemisen vuoksi tilat ovat käyneet ahtaiksi. Tukiyhdistyksen toiminta palvelee pääasiassa Koillis-Helsingin alueella asuvia, mutta yhä useammin jäseniä tulee myös muualta pääkaupunkiseudulta ja sen lähialueilta. Julkisten palveluntarjoajien psykiatristen yksiköiden resurssipulan vuoksi Karvisen kohtaamispaikan aukiolo ja vertaistoimintojen pyörittäminen loma-aikoina ovat kuntoutujille ensiarvoisen tärkeitä. Toiminnan tärkeyden ja välttämättömyyden ovat huomanneet myös kuntoutujien sidosryhmät. Sidosryhmät psykiatrisista yksiköistä omaisiin ovat olleet kiinteässä vuorovaikutuksessa Karvisen henkilökuntaan alusta asti. Yhdistystä on kehitetty ja edelleen kehitetään avoimena järjestönä, jonka toimintaan pääsevät osallistumaan sekä jäsenet että jäsenyyttä harkitsevat. Keskustelu, vuorovaikutus ja välittäminen ovat ydinasioita pyrittäessä jäsenyyden ja yhdistyksen kehittymiseen. Vuosi 2009 on merkinnyt uuden hallitusohjelman ja kehittämissuunnitelman 2009 2010 ensimmäistä varsinaista toteuttamisvuotta. Kehittämisohjelmassa korostetaan yhdistyksen toiminnan rakenteiden ja toimintamallien uudistamistyön tärkeyttä. Kehittämistyön keskiössä on entistä laadukkaampi ja palvelevampi järjestötoiminta. Yksikään toimintamuoto sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa ei jää kehittämisprosessien ulkopuolelle. TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 3

Kehittämisohjelman laatimistyö alkoi jo tammikuussa 2009, jolloin pidettiin hallituksen ja toimihenkilöiden yhteinen kehittämispäivä. Kehittämispäivien yhteydessä todettiin, että toimihenkilöt hakevat aktiivista roolia ohjelman laatimisprosessissa ja turvata jäsenten äänen kuulumisen valmistelun eri vaiheissa. Kehittämisohjelman tarkoituksena on ollut mm. tarkastella jäsenrakennetta sekä vaihtoehtoisia rahoitus- ja toimintamalleja. Vaihtoehtoisia malleja löydettiin vuonna 2009 muun muassa Kunnossa Kaiken Ikää-ohjelman hankerahoituksen kautta. Karvisen SYSÄYS-projektissa oli tarkoituksena kehittää mielenterveyskuntoutujien fyysistä ja henkistä hyvinvointia mm. joogan, uinnin ja rentoutustuokioiden kautta. Hankkeeseen myönnettiin rahoitusta 1 200 euroa. Järjestölliseen kehittämiseen haettiin vauhtia laaturaportin kautta. Tukiyhdistys Karvinen ry tukee moniarvoisten ja monipuolisten toimintatapojen ja palvelujärjestelmien säilymistä. Yhteiskunnallisina vaikuttamistoimenaan yhdistys pyrkii rakentamaan yhteistyöjärjestöjensä kanssa hyvät toiminnalliset yhteydet julkisiin ja kolmannen sektorin toimijoihin. 2. HALLITUS JA SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET Syyskokouksessa 2008 valittiin vuoden 2009 hallituksen jäseniksi: Matti Tanskanen, Salme Raatikainen, Inger Aalto, Timo Niiranen, Kauko Mustola, sekä varajäseniksi Ritva Kemppainen ja Tarja Gartz. Puheenjohtajaksi valittiin Kaj From. Sihteeriksi Inger Aalto ja Taloudenhoitajaksi Salme Raatikainen. Inger Aalto luopui sihteerin tehtävistä maaliskuussa 2009, joten tehtävässä jatkoi Matti Tanskanen. Salme Raatikainen erosi taloudenhoitajan tehtävistä 1.10 alkaen. Hänen tilalleen valittiin Ritva Kemppainen. Yhdistyksen hallitus kokoontui vuonna 2009 peräti 18 kertaa. Syyskokouksessa 28.9.2009 valittiin hallitus vuodelle 2010. Yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2010 valittiin Seppo Hölttä ja hallituksen jäseniksi Inger Aalto, Ritva Kemppainen, Matti Tanskanen, Timo Niiranen ja Ulla Pietilä. Varajäseniksi valittiin Juhani Peltonen ja Kauko Mustola. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 2009 valittiin yhdistyksen taloudenhoitajaksi Ulla Pietilä ja sihteeriksi Matti Tanskanen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Timo Niiranen. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus on tehnyt tiivistä yhteistyötä jäsenten kanssa. Toimintaa on suunniteltu ja kehitetty yhdessä hallituksen, jäsenten sekä työntekijöiden kanssa. Kevätkokous pidettiin 15.5. 2009 kansanedustaja Rakel Hiltusen johdolla. Retkistä vastasivat Kauko Mustola, Ritva Kemppainen, Inger Aalto sekä Nanna Louhivirta. Nanna Louhivirran irtisanouduttua, syyskuun lopulta lähtien toiminnanohjaajan tehtäviä hoiti Anni Hakolampi. Syyskokouksessa 29.8.2009 käsiteltiin jäsenen esittämää sääntöehdotusta, joka koski täsmennystä jäsenen erottamisesta. Sääntöehdotus hylättiin. Syyskokouksen puheenjohtajana toimi Martti Korvenmaa. TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 4

Vuoden 2009 aikana Tukiyhdistys Karvinen liittyi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäseneksi. 3. TOIMIHENKILÖT Toiminnanohjaajana työskenteli Nanna Louhivirta 26.9.2009 saakka. Anni Hakolampi toimi toiminnanohjaajana 30.9 lähtien. Järjestötyöntekijänä toimi Kaius Kuusela heinäkuuhun 2009 saakka. Keittiötyöntekijöiden vaihtuvuus oli suuri vuoden 2009 aikana. Keittiötyöhön oli erityisen hankalaa saada sitoutunutta ja motivoitunutta työntekijää Arja Jääskeläisen lopetettua helmikuussa 2009. Keittiötyöntekijöinä työskentelivät Ari Suomalainen ja Jorma Nokelainen. Sosiaaliohjaajan ja keittiötyöntekijän tehtävässä toimi myös Liisa Mononen. Lisäksi Karvisessa työskenteli heinä-syyskuun ajan KKI-hanketyöntekijä Emilia Kujala, joka vastasi myös Karvisen laadunarviointiraportin laadinnasta. 4. KARVISEN KOHTAAMISPAIKAN TOIMINTA Vuonna 2009 ilmestyi kolme jäsentiedotetta. Tiedotteilla informoidaan jäseniä Karvisen tapahtumista. Tiedotetta jaettiin jäsenille postitse, Karvisessa paikanpäällä, yhteistyökumppaneille, tapahtumissa sekä nettisivujen kautta. Avomielin- lehtityöskentely oli katkolla Karvisen Avomielin- yhteistyön jäädyttämisen vuoksi. Avomielin- lehden julkaisemista jatkettiin kuitenkin muiden pääkaupunkiseudun mielenterveysyhdistysten voimin. Lehteä jaettiin myös Karvisen pisteellä Mielenterveysmessuilla. Karvisen vuoden 2009 toimintaa varjosti pelko rahoituksen radikaalista pienenemisestä tai jopa loppumisesta. Huoli heijastui myös loppuvuoden kävijätilastoihin. Toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi Karvinen kävi vakavia neuvotteluja Helsingin sosiaaliviraston ja RAY:n edustajien kanssa. Samaan aikaan käytiin neuvotteluja Karvisen siirtymisestä Messin toimitiloihin 2010 aikana. Päiväkohtainen keskiarvo 1/09-12/09 Ka 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 tammikuu maaliskuu toukokuu heinäkuu syyskuu marraskuu Kaavio 1. Kävijät päiväkohtaisten keskiarvojen mukaan 2009. TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 5

Karvisen kohtaamispaikka kasvatti selvästi suosiotaan alkuvuodesta 2009. Verrattuna vuoden 2008 tammikuuhun kävijämäärä kasvoi huimat 44,7%. Helmikuun lukematkin näyttivät yli 32% kasvua verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Maalis-huhtikuun osalta kävijämäärä laski hiukan vuoden takaiseen verrattuna (-4-5%) ja kesäkuukausien osalta ero oli lähes olematon vuosien välillä. Keskimäärin kävijöitä hiljaisimpana kuukautena (marraskuu) kävijöitä kävi keskimäärin 28,8 per päivä ja vilkkaimpana (tammikuu) 46,6. 2009 2008 Kuukausi Kpl Pviä Ka Kpl Pviä Ka Muutos % tammikuu 1166 25 46,6 992 26 38,2 22,2 helmikuu 1020 24 42,5 786 25 31,4 35,2 maaliskuu 1170 26 45,0 1010 24 42,1 6,9 huhtikuu 1023 23 44,5 1167 26 44,9-0,9 toukokuu 1055 25 42,2 1226 26 47,2-10,5 kesäkuu 776 25 31,0 636 23 27,7 12,3 heinäkuu 817 27 30,3 723 27 26,8 13,0 elokuu 796 26 30,6 695 26 26,7 14,5 syyskuu 893 26 34,3 1246 26 47,9-28,3 lokakuu 850 27 31,5 1209 27 44,8-29,7 marraskuu 819 24 34,1 1045 24 43,5-21,6 joulukuu 749 26 28,8 962 26 37,0-22,1 Yhteensä 11134 304 36,6 11697 306 38,2-4,2 Taulukko 1. Kävijät käyntimäärien, päivien ja päivittäisen keskiarvon mukaan vuosina 2008-2009. Loppuvuoden 2009 osalta kävijämäärät syöksyivät laskuun. Elokuun kävijämäärät pysyttelivät vielä vuoden 2008 tuntumassa viiden prosentin laskulla, mutta syys-joulukuussa pudotusta oli jo viidenneksen, ja jopa neljänneksen edellisvuoteen verrattuna. Kokonaiskävijämäärää tarkastellessa voidaan päätellä, että kävijämäärät ovat pysyneet lähes ennallaan vaikka jäsenmäärä on kasvanut räjähdysmäisesti. Kokonaiskävijöitä oli vuonna 2008 11 697 kpl ja 2009 11 134 kpl. Prosentuaalisesti muutos vuoden 2008 lukemiin oli pieni, vain 4,2% TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 6

Muutos % 08-09 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0 tammikuu maaliskuu toukokuu heinäkuu syyskuu marraskuu Kaavio 2. Kävijämäärien muutos % vuosina 2008-2009. Muutoskaavio osoittaa räjähdysmäisen kasvun alkuvuodessa, ja jyrkän laskun loppuvuodesta. Hiljaiset kesäkuukaudet olivat vilkkaampia edellisvuoteen verrattuna hieman hiljaisemman kevätjakson jälkeen. Ruokailu, tietokone, keskustelut muiden jäsenten kanssa ja vertaistukiryhmät ovat yhä useammalle jäsenelle tuttua Karvisen arkipäivää. Kohtaamispaikan aukioloaikoja on pyritty muokkaamaan tarpeiden mukaan. Karvisen Kohtaamispaikka on auki klo 9.00-15.00 sekä tiistai ja torstai iltaisin klo 18 saakka. Keskustelukerhoja on Karvisessa toiminut kolme. Kerran viikossa on kokoontunut avoin keskustelukerho. Ryhmänvetäjänä on toiminut Timo Niiranen. Kokoontumispäivä on tiistai. Ryhmä on ollut kaikille avoin. Naisten keskusteluryhmä kokoontui tiistai-iltaisin. Ryhmänvetäjänä toimi Inger Aalto. Miesten keskustelukerho kokoontui torstai-iltapäivisin kerran viikossa. Ryhmää ohjasi Kaj From. Liiku ja virkisty-ryhmä kokoontui maanantaisin Malmin virkistyskeskuksessa. Ryhmän ohjelmaan kuului uintia ja vesijumppaa, kävelyä, virkistys- ja rentoutusjumppaa. Liiku ja virkisty ryhmän toiminnasta on vastannut ryhmän vakituisena vetäjänä jo kauan toiminut Harriet Rantala, joka toimii Karvisen liikuntavastaavana. Karvisessa toimi myös Painonhallintaryhmä keskiviikkoisin. Jäsenet voivat käydä uimassa Malmin uimahallilla 4 krt/ kk vuoden 2009 aikana. Kädentaitoryhmä kokoontui keskimäärin kerran viikossa. Ryhmässä on maalattu, ommeltu ja painettu kangasta sekä askarreltu eri ajankohtaisten teemojen merkeissä. Ryhmänvetäjänä toimi Salme Raatikainen. TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 7

Bingo oli torstaisin. Ryhmän päävetäjinä on toiminut Anitta Lahti ja Salme Raatikainen. Ruotsin ja englannin keskusteluryhmät kokoontuivat kevätkauden ajan keskiviikkoisin. Ruotsin kieliryhmä kuihtui keväällä 2009 niukkaan osanottoon, mutta englannin ryhmä jatkoi. Karvisessa on toiminut myös karaoke- ja elokuvakerhoryhmät. Karaoke on vakiinnuttanut paikkansa perjantaisin. Karvisen tiloja ovat käyttäneet vuoden 2009 aikana myös Sturenkadun psykiatrian poliklinikan toimintaterapiaryhmä ja suljettu AA-ryhmä Soidinryhmä. 5. KEHITYS- JA HANKETOIMINTA Tukiyhdistys Karvinen jatkoi toimintansa ja toimintojensa kehittämistä vuonna 2009 keskittymällä entistä enemmän sähköiseen viestintään. Karviselle avattiin omat Facebooksivut ja jäsenistön sähköpostiosoitteita kerättiin yhteisen tietokannan luomiseksi. Yhdistys osallistui vuonna 2008 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES:n Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelman hankekilpailuun SYSÄYS-hankkeellaan. Hankkeen tarkoituksena oli aktivoida liikkumaan yli 40-vuotiaita, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Yhdistyksen hallitus päätti aloittaa SYSÄYS hankkeen toteuttamisen vuonna 2009. Hanketyötekijäksi palkattiin Emilia Kujala. SYSÄYS- hanke sai aikaan positiivia kokemuksia jäsenistössä ja yhdistyksen kehittymisen näkökulmasta. Jäsenlähtöisyys on taannut sen, että liikunnallisuus ja fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen ovat nousseet tärkeämpään asemaan tulevaa toimintaa suunnitellessa. Vuonna 2009 Tukiyhdistys Karvinen jätti KAMARI- projektihakemuksen RAY:lle. KAMARIn tarkoituksena oli luoda vapaaehtoisuuteen perustuva neuvontajärjestelmä kunnallisiin ja järjestöllisiin palveluihin. KAMARI- hankkeeseen ei myönnetty rahoitusta RAY:n toimesta vuodelle 2010, mutta hanketta jatkojalostetaan ja rahoitusta haetaan uudelleen vuodelle 2011. 6. JÄSENPALVELU Tukiyhdistys Karvisen jäsenmäärä on kasvanut pelkästään vuoden 2009 aikana 68:lla uudella jäsenellä. Edellisvuotena 2008 jäsenmäärä kasvoi jopa 100 uudella jäsenellä. Kokonaisjäsenmäärä on tällä hetkellä 600. Yhdistyksen palvelutoiminnan kehitystyötä on jatkettu jatkuvan kehityksen periaatteella. Jäsenpalvelujen kehittämisessä otetaan huomioon jäsenten tarpeet ja jokaiselle jäsensegmentille suunnatut palvelukokonaisuudet päivitetään eri jäsenryhmien kanssa sovittavilla tavoilla. Palvelutoimintaa kehitetään yhteistyössä jäsenten kanssa. Yhdistyksen jäsenneuvonta on tärkeä palvelutoiminto. Neuvonnan saatavuutta pyritään parantamaan. Neuvontapalvelua kehitetään ja parannetaan mm. kouluttautumalla sekä seuraamalla uusien palvelumuotojen toimivuutta ja mahdollisesti suunnittelemalla kokonaan TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 8

uusia palvelumuotoja. Neuvonta- ja tiedotuspalvelujen tueksi ja täydennykseksi jatketaan erilaisia jäsenryhmiä palvelevien toimintojen kehittämistä. Retket, leirit, konsertit ja teatteriesitykset ovat kasvattaneet suosiotaan yhdistyksen jäsenten keskuudessa. Vuonna 2009 retkiä oli useita ja ne toteutettiin jäsenten toiveiden mukaisesti. Marraskuussa oltiin kylpylämatkalla Pärnussa.. Lisäksi tehtiin retkiä Mustasaareen ja Vartiosaareen. Lisäksi tehtiin matkoja mm. konsertteihin ja teatteriesityksiin. Karvisessa järjestettiin myös syysiltamat. Iitin Kesäharjussa vietettiin viikko kahdesti vuoden aikana, keväällä ja syksyllä. Perinnettä on tarkoitus jatkaa myös vuonna 2010, tosin retkien määrä nostetaan kolmeen jotta mahdollisimman moni pääsee matkalle mukaan. Retkimaksut on pyritty pitämään kohtuullisena, jotta jokaisella jäsenellä on mahdollisuus osallistua. Malmin seurakunnan diakonit ja pastorit ovat vierailleet Karvisessa kerran kuukaudessa pitäen hartaushetkiä. Jäsenten uimaedut säilyivät ennallaan vuonna 2009. Erityisuimakorttiin oikeutetut jäsenet saivat toimistosta kuittia ja voimassaolevaa lippua vastaan 50% alennuksen lipun hinnasta. Ne, jotka eivät ole oikeutettuja erityisuimakorttiin, saavat uida 4 kertaa kuukaudessa Karvisen laskuun Malmin uimahallissa. Ruokamaksut ovat säilytetty ennallaan. Lounaan jäsenhinta oli vuonna 2009 2,50 + jälkiruoka 0,50. Ei- jäsenille hinta oli 4 jälkiruokineen. Huokea lounas onkin tuonut Karviseen runsaasti kävijöitä. Päiväkohtainen keskiarvo 1/09-12/09 Ka 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 tammikuu maaliskuu toukokuu heinäkuu syyskuu marraskuu Kaavio 3. Ruokailijoiden päivittäinen keskiarvo 2009. Karvisen vuoden 2009 ruokailijamäärät noudattelivat kävijämäärien linjaa. Tammi-helmikuu olivat selkeästi vilkkaampia edellisvuoteen 2008 verrattuna, ja syksy oli huomattavasti hiljaisempi. Keskimääräiset ruokailijamäärät vaihtelivat tammikuun 27,0 kävijästä joulukuun TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 9

16,7 kävijään. Koko vuoden ajalta tarkasteltuna päivittäinen ruokailijakeskiarvo oli 21,1, joten pudotusta edellisvuoden keskiarvoon tuli vajaa yksi ruokailija (0,7) per päivä. Muutos % 08-09 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0 tammikuu maaliskuu toukokuu heinäkuu syyskuu marraskuu Kaavio 4. Ruokailijamäärien muutos % 2008-2009. Tammikuun osalta ruokailijamäärät lähes tuplaantuivat ( +44,7%) ja helmikuussakin vielä 32,3%. Maalis-elokuun ruokailijamäärät liikkuivat kutakuinkin edellisvuoden lukemissa, eroa oli vain viisi prosenttia molempiin suuntiin. Syys-joulukuu oli huomattavan hiljainen, ero edellisvuoden 2008 ruokailijamäärä oli paikoin jopa neljänneksen suurempi kuin vuonna 2009. 2009 2008 Kuukausi Kpl Pviä Ka Kpl Pviä Ka Muutos % tammikuu 675 25 27,0 485 26 18,7 44,7 helmikuu 560 24 23,3 441 25 17,6 32,3 maaliskuu 616 26 23,7 592 24 24,7-4,0 huhtikuu 532 23 23,1 634 26 24,4-5,1 toukokuu 508 24 21,2 538 26 20,7 2,3 kesäkuu 509 25 20,4 461 23 20,0 1,6 heinäkuu 542 27 20,1 541 27 20,0 0,2 elokuu 495 26 19,0 519 26 20,0-4,6 syyskuu 507 26 19,5 653 26 25,1-22,4 lokakuu 518 27 19,2 646 27 23,9-19,8 marraskuu 486 24 20,3 582 24 24,3-16,5 joulukuu 435 26 16,7 585 26 22,5-25,6 Yhteensä 6383 303 21,1 6677 306 21,8-3,5 Taulukko 2. Ruokailijamäärät, ruokailupäivät ja ruokailumäärien keskiarvo vuosina 2008-2009. Parhaimpana ruokailukuukautena vuonna 2009 ruokailukertoja kertyi 675, kun vuoden 2008 huippukuukautena ateriointikertoja oli vain 646. Hiljaisimpana kuukautena 2009 lounastajia kävi 435 ja 2008 441. Vuonna 2008 yli 600 ruokailijan rajan päästiin kolmena kuukautena, kun vuonna 2009 yli 600 ruokailijan rajaan yllettiin vain kahdesti. Ruokailukertoja oli vuonna TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 10

2009 yhteensä 6 383 kpl ja vuonna 2008 6 667 kpl. Ruokailijamäärä pieneni edellisvuoteen verrattuna -3,5% Yhdistyksen jäsenmäärän ja erilaisten tarpeiden kirjon kasvaessa toimitilojen aukioloaikoja laajennettiin. Vuonna 2009 yhdistyksellä oli viikkotasolla 3 ilta-aukioloaikaa ja yksi lauantaiaukioloaika. Ilta-aukiolot olivat tauolla kesäloman ja joululoman ajan. Kävijämäärän noususta ja jäsenmäärän lisääntymisestä johtuen aukioloaikojen pidentämistä on vakavasti harkittava sekä mietittävä pystyvätkö nykyiset toimitilat tyydyttämään kasvaneen kysynnän aiheuttamaa painetta. Vuoden 2009 aikana kartoitettiin aktiivisesti uusia toimitiloja Koillis-Helsingin alueella, ja etsintää jatketaan myös vuonna 2010. 7. VAPAAEHTOISTYÖ JA VERTAISTUKI Karvisen vapaaehtoistyöntekijöiden määrä on ollut vahvasti nousujohteinen, vaikkakin jäsenkiinnittyminen on ollut hyvin yksilöllistä. Kansalaistoiminnan ja yhteisen tekemisen henki on ollut Karvisessa kuitenkin vahvasti läsnä. Vapaaehtoistyöhön mm. tapahtumiin, yhteistyöpalavereihin ja reissuihin ei ole ollut vaikeuksia saada mukaan motivoituneita karvislaisia. Yhä useampi liittymistä harkitseva jäsen on kertonut liittymisensä syyksi tuen saamisen ohella myös tuen antamisen, vapaaehtoistyön. Yhdistyksen ydintoimintamuotona vertaistuki on ollut elintärkeää. Vertaisohjaajat ovat olleet sitoutuneita ja innostuneita omasta toiminta-alueestaan ja sen kehittämisestä. Vertaisohjaajille on tarjottu koulutuksia, joita Karvinen on tukenut. Vertaisohjaajaverkostoa on kehitetty paremmaksi varamiesjärjestelyillä ja siten turvattu myös vertaisten jaksaminen vapaaehtoistyössä. Aktiivinen vapaaehtoistyö on mahdollistanut runsaan ohjelmatarjonnan niin Karvisen Kohtaamispaikassa kuin sen ulkopuolellakin mm. eri yhteistyötapaamisten ja matkojen muodossa Ryhmien toiminnan laatuun, määrään ja valikoimaan on kiinnitetty huomiota. Tiloja on käytetty tehokkaasti ryhmätoiminnan toteuttamiseksi. Eniten suosiota jäsenistön keskuudessa ovat saaneet erilaiset keskustelu-, viihde- ja liikuntaryhmät. Karvinen on panostanut myös kielelliseen että taide- ja kädentaitoja ylläpitävään ja kehittävään vertaistoimintaan. SYSÄYShanke on ollut omalta osaltaan täydentämässä ryhmätoimintatarjontaa asiantuntijaotteella. Yhteistoimintaa Malmin seurakunnan kanssa pidettiin yllä hartaushetkien muodossa. 8. TYÖTOIMINTA Tukiyhdistys Karvinen järjesti yhdistyksen jäsenille työtoimintaa mielenterveyskuntoutujien yksilöllisten taitojen ja toimintakyvyn kehittämiseksi. Työtoiminnan kautta Karvinen on tarjonnut jäsenilleen paremmat edellytykset työelämään tai jatko-opiskeluun. Työtoiminnan on havaittu parantavan kuntoutujan elämänlaatua ja itsearvostusta ja näiden seurauksena oman elämän rytmittäminen ja hallinta ovat parantuneet. Karvisen keittiössä on vuoden 2009 aikana työskennellyt kuntouttavassa työtoiminnassa jopa 12 kuntoutujaa. Työtoiminnan tavoitteena on tarjota tekemisen mielekkyyttä, tehtävien vaihtelevuutta ja lisääntynyttä vastuuta. Kuntoutujille on työtoiminnasta hyötyä myös siten, että toiminnan TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 11

kautta on mahdollisuus suorittaa hygieniapassi. Työtoimintaan tulijoita on riittänyt kiitettävästi kasvaneen jäsenmäärän myötä. Tilan ahtaus ja kasvava kysyntä asettavat merkittäviä haasteita myös työtoiminnan järjestämiseen. Aukioloaikoja on laajennettava merkittävästi, kun työmäärää ei voida muuten lisätä nykyisten tilojen puitteissa. Jotta työtoiminnan kasvavaan kysyntään voidaan vastata jatkossakin, on tärkeää, että Helsingin kaupunki avustaa Tukiyhdistys Karvinen ry:n työtoimintaa suuremmalla avustusosuudella kuin vuonna 2009. 9. JÄRJESTÖTOIMINTA Tukiyhdistys Karvinen ry:n toimintaan kuuluu mielenterveysongelmaisten ja kuntoutujien edunvalvonta yhteistyössä Mielenterveyden Keskusliiton ja muiden järjestöjen kanssa. Yhdistys ottaa tarvittaessa kantaa asioihin sekä tukee ja avustaa jäseniä etujen hoitamisessa. Tukiyhdistys on ollut mukana hoitojaksolla olevien kuntoutujien kotiuttamisasioissa ja yhteistyöverkoston luomisessa. Omaisiin ollaan oltu yhteydessä tarpeen mukaan. Kohtaamispaikan aukioloaikojen kehittäminen turvaa toiminnan kehittymisen. Uusien toimitilojen saanti varmistaisi mahdollisimman monelle kuntoutujalle edellytykset työ- ja vertaistukitoimintaan sekä vapaaehtoistyöhön. Samalla parannetaan palvelujen laatua ja saatavuutta jäsenten hyödyksi. Yhdistys edistää jäsensegmenttien yhteistyön tiivistämistä ja tukee muutosprosessia käytettävissä olevin keinoin. Myös jäsensegmenttien tarvitsemien palveluiden tuottamista edistetään. Yhdistys sekä järjestää että koordinoi toimihenkilöiden ja jäsenten koulutusta ja osaamisen kehittämistä. Tavoitteena on järjestää erillisiä sisäisiä neuvonpitoja eri tyyppisten jäsensegmenttien ryhmänvetäjille sekä ryhmänvetäjille ja toimihenkilöille. 10. YHTEISTYÖ Tukiyhdistys Karvinen ry piti välivuoden Avomielin-yhteistyöstä pääkaupunkiseudun mielenterveysyhdistysten kanssa. Yhdistys toteuttaa yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun mielenterveysyhdistysten ja muun yhteistyöverkostonsa kanssa liikuntatapahtumia, iltamia ja erilaisia teemapäiviä. Avomielin- toiminta toteutetaan pääkaupunkiseudun mielenterveysyhdistysten yhteisenä hankkeena. Toiminta sisältää teemapäivien, retkien ja tapahtumien järjestämisen lisäksi Avomielin- lehden julkaisemisen. Hallitus jatkoi muuta suhdetoimintaa sekä muiden kolmannen sektorin, kaupungin ja seurakunnan organisaatioiden kanssa mm. Iloliikkuja-tapahtuman, Kynttiläpäivän, Malmin suunnistuspäivän, Valonpäivän ja Aurora-päivän osalta. Keskusteluyhteydet Raha-automaattiyhdistykseen ja Helsingin kaupungin sosiaalivirastoon olivat vuonna 2009 erityisen tiiviit. Keskusteluja käytiin Karvisen jäsenmäärän, rahoitustarpeiden ja tilakysymysten tiimoilta. Hallitus, jäsenet ja toimihenkilöt osallistuvat tarpeen mukaan MTKL:n järjestämiin koulutuksiin ja kokouksiin. Vuoden 2009 aikana ollaan aloitettu yhteistyö mm. Helsingin kaupungin päihdetyön (Toukola-koti), Pukinmäen A-killan ja Helsingin Klubitalojen kanssa. TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 12

Yhteistyötä yhdistyksen ja asunnottomien järjestön (Vailla vakinaista asuntoa ry) tehtiin tiiviisti ja yhteistyötä tullaan jatkamaan. Messin toiminnan lopettamisen yhteydessä käytiin neuvotteluja tulevasta yhteistyöstä Pohjoisen A-klinikan työntekijöiden kanssa. 11. TALOUS Tukiyhdistys Karvinen ry:n toimintaa rahoitti vuonna 2009 Raha-automaattiyhdistys ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Lisäksi avustuksia saatiin Mielenterveyden keskusliitolta, Työväen Sivistysliitolta ja Helsingin kaupungin liikuntavirastolta. Suurimmat rahoittajat, eli Raha-automaattiyhdistys myönsi Karviselle avustusta vuonna 2009 85 000 euroa, ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto 25 000 euroa. Yhdistyksen kirjanpidon vuonna 2009 on hoitanut Tilihelsinki Oy. Taloudenhoitajana on toiminut Salme Raatikainen ja Ritva Kemppainen. Tilintarkastajana on toiminut Mervi Kaplas. Hallitus on valvonut asioiden hoitamista säännöllisesti. TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 13 SOIDINTIE 3 F, PL 4 00701 HELSINKI Y-TUNNUS: 1481353-9