1 (4) Sosiaali- ja terveysministeriö 26.2.2015 kirjaamo.stm@stm.fi sekä milla.mustamaki@stm.fi Lausuntopyyntönne STM047:00/2008 Luonnos hallituksen esitykseksi liikennevakuutuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä luonnos hallituksen esitykseksi laiksi liikenneturvallisuusmaksusta Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää Suomen Yrittäjiltä lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi liikennevakuutuslaki, jolla uudistettaisiin nykyisen lain rakenne ja poistettaisiin laissa havaitut puutteet. Liikennevakuutuslaki koskisi edelleen moottoriajoneuvojen liikenteeseen käyttämisestä aiheutuvien henkilö- ja esinevahinkojen korvaamista sekä näiden vahinkojen varalta otettavaa liikennevakuutusta. Esitys sisältää kuitenkin eräitä rajauksia liikennevahinkojen korvattavuuteen. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi laki liikenneturvallisuusmaksusta, jossa määrätään vakuutusyhtiöiden maksettavaksi tulevasta maksusta. Liikenteen turvallisuusvirasto keräisi maksua, ja sen määrä olisi yksi prosentti vakuutusyhtiön liikennevakuutuksesta saamasta maksutulosta. Liikenneturvallisuusmaksu tuloutettaisiin valtion talousarvioon ja tieliikenteen turvallisuuden edistämiseksi osoitettaisiin tarvittava määräraha talousarvion yhteydessä. Hallituksen esitysluonnokset on valmisteltu ministeriössä virkatyönä. Suomen Yrittäjät lausuu asiasta seuraavaa: Pakollisen liikennevakuutuksen korvauspiiri tulee säilyttää nykymuodossa Esityksen yhtenä tavoitteena on siirtää liiketoimintaan ja tiettyihin työsuorituksiin liittyvät riskit pois liikennevakuutuksen piiristä ja katettaviksi vapaaehtoisilla vakuutuksilla. Tarkempia perusteita järjestelmän muut- Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, 00250 Helsinki, PL 999, 00101 Helsinki puhelin 09 229 221 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi Y-tunnus 1030657-2
2 (4) tamiselle ei ole esitetty. Vaikka ymmärrämme muutosesityksen taustalla olevan tavoitteen sitoa liikennevakuutus tiiviimmin ajoneuvon normaaliin liikennekäyttöön, emme silti näe riittäviä perusteita liikennevakuutuksen korvauspiirin muuttamiselle. Järjestelmä on tällä hetkellä toimiva ja korvauskäytäntö vakiintunutta. Esityksen myötä osa liikennevakuutuksen piiriin kuuluvista vahinkoriskeistä siirrettäisiin liiketoiminnan vastuuvakuutuksen korvauspiiriin tai tapaturmavakuutuksesta korvattavaksi. Käytännössä tilanne voi johtaa siihen, että esimerkiksi kuljetus-, logistiikka-, maanrakennus- ja metsäkonealalla toimivien yritysten vakuuttamisen kustannukset nousevat tai yritysten tietyt riskit jäävät kokonaan vakuuttamatta. Jos muutokseen nähdään kaikesta huolimatta tarvetta, tulisi ajoneuvojen liikennevakuutusmaksujen tasoa laskea vapaaehtoisten vakuutusten kustannuksia vastaavasti. Esityksen mukaan esinevahinkojen korvauspiiriä rajattaisiin nykylakia laajemmin siten, että korvauspiirin ulkopuolelle jäisivät kuormauksen, kuorman purkamisen tai muun työsuorituksen aikana työnkohteelle tai toimintaan osalliselle toiselle ajoneuvolle aiheutuneiden vahinkojen lisäksi työnkohteen välittömässä vaikutuspiirissä olevalle omaisuudelle sattuneet vahingot. Voimassa olevassa laissa (26.6.1959/279) työsuorituksen välitöntä vaikutuspiiriä ei ole suljettu korvattavuuden ulkopuolelle. Lausunnolla olevassa hallituksen esityksessä perustellaan korvausvastuun rajaamista sillä, ettei vakuutuksesta ole perusteltua kattaa liikenteeseen kuulumattomia yritystoiminnan riskejä. Korvaamatta jäisivät esimerkiksi vahingot, jotka aiheutuvat käytettäessä ajoneuvoa kaivamiseen, pumppaamiseen, imemiseen, nostamiseen, raivaukseen, maan siirtoon tai tasaamiseen. Työn kohteen välittömässä vaikutuspiirissä olevalla omaisuudella tarkoitetaan esimerkiksi maakaivannossa olevaa kaapelia, valmisteilla olevaa rakennusta tai muuta omaisuutta, joka on osa työn kohdetta tai muutoin välittömän suojausvelvoitteen alaisena. Katsomme, että esitetty korvausvastuun rajaus ja välittömän vaikutuspiirin käsite ovat tulkinnanvaraisia. Monitulkintainen käsitteistö voi käytännössä johtaa odottamattomiin ratkaisuihin ja korvattavien vahinkojen olennaiseen supistumiseen. Esimerkiksi terminaaleissa kuormauspaikan välittömässä läheisyydessä olevalle vieraalle omaisuudelle aiheutunut vahinko jäisi esityksen mukaan korvauspiirin ulkopuolelle. Tällaista vahinkoa ei tällä hetkellä pääsääntöisesti korvata yritysten toiminnanvastuuvakuutuksesta rajoitusehtojen perusteella. Näin ollen korvauspiirin supistaminen ja poikkeaminen oikeuskäytännöstä voi lisätä yritystoiminnan riskejä ja kustannuksia. Tätä seikkaa ei ole riittävästi otettu huomioon lakiesitystä laadittaessa. Liikenteessä käyttämisen -käsitettä selvennettävä Moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut henkilö tai omaisuusvahinko (liikennevahinko) korvataan ajoneuvoa varten annetusta
3 (4) Liikenneturvallisuusmaksulaki Muut huomiot liikennevakuutuksesta. Voimassa olevan lain mukaisesti ajoneuvo olisi liikenteessä myös siinä tapauksessa, kun sitä käytetään tavaroiden tai henkilöiden kuljettamiseen liikenneväylien ulkopuolella. Huomautamme, ettei liikenneväylä käsitettä määritellä esitysluonnoksessa lainkaan. Nykyistä korvauskäytäntöä vastaavasti satama-, tehdas-, terminaali- ja soranottoalueilla sekä muilla vastaavilla logistiikan ja kuljetusalan käyttämillä alueilla olevia väyliä tulee pitää liikenneväylinä. Lisäksi kaikki levähdyspaikat ja pysäköintihallit, ml. huoltoasemat ja piha-alueet sekä pysäkit, linja-autoasemat ja muut rajatut alueet tulee sisällyttää selkeästi liikenneväylä-käsitteen piiriin. On perusteltua, että henkilövahingot, jotka aiheutuvat liikkumattomaan moottoriajoneuvoon nousemisesta tai siitä poistumisesta, katsottaisiin nykyisen korvauskäytännön mukaisesti liikennevakuutuksesta korvattavaksi vahingoksi. Huomautamme, että ajoneuvoon nouseminen ja siitä poistuminen liittyvät kiinteästi ajoneuvon liikenteessä käyttämiseen, esimerkiksi linja-autoalalla. Ajoneuvon ovien avaamisen ja sulkemisen lisäksi myös ajoneuvon tavaratilan luukkujen avaaminen ja sulkeminen tulee katsoa liikenteessä käyttämiseksi. Vahinko tulisi korvata liikennevakuutuksen perusteella riippumatta alueesta, jolla vahinko sattuu. Tällä hetkellä pakollisesta liikenneturvallisuusmaksusta säädetään voimassa olevan liikennevakuutuslain 18 a :ssä. Säännös on perustuslaillisten näkökohtien valossa puutteellinen, sillä laissa ei säädetä verovelvollisuuden tai veron suuruuden perusteista, verovelvollisten piiristä tai verovelvollisen oikeusturvasta. On kannatettavaa, että liikenneturvallisuustyön rahoitusta koskevia säännöksiä selkeytetään maksun veroluoteisuuden osalta siten, että perustuslain 81 :ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. Luonnoksessa ehdotetaan muutoksia korvausasian käsittelyaikoihin. Päätöksen antamista koskeva määräaika ehdotetaan lyhennettäväksi kolmesta kuukaudesta yhteen kuukauteen siitä, kun vakuutusyhtiö on saanut asian ratkaisemiseksi tarvittavat selvitykset. Muutosta voidaan pitää hyvänä. Lisäksi luonnoksessa ehdotetaan takautumisvaateen ulottamista tuotevastuulain mukaisiin vahinkoihin tuotevastuulain muutoksella. Jos liikennevahinko aiheutuu moottoriajoneuvon puutteellisesta turvallisuudesta, liikennevakuutuskorvauksen maksajalla olisi oikeus kohdistaa takautumisvaade tuotevastuuvakuutuksen perusteella vastuussa olevaa ajoneuvon valmistajaa tai maahantuojaa vastaan. Muutos on kannatettava, sillä regression laajentamisella voi pitkällä tähtäimellä olla vakuutusmaksuja alentava vaikutus. Yritysajoneuvojen vahinkohistorian huomioiminen ja hinnoittelu on pitkälti ollut varsin sääntelemätöntä, eikä tähän ehdoteta muutosta. Suomen
4 (4) Yrittäjien mukaan olisi perusteltua, että liikennevakuutuslain mukaisessa hinnoittelussa olisi mahdollisuus ottaa huomioon ajoneuvokohtaisten vakuutushistoriatietojen lisäksi yritysten liikennevakuutuksien vahinkohistoria joko kokonaan tai osittain. Suomen Yrittäjät Jussi Järventaus toimitusjohtaja Tiina Toivonen lainopillinen asiamies