PÄÄTÖS Nro 14/2014/2 Dnro PSAVI/84/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 1.4.2014 ASIA Leppikosken vesivoimalaitosta koskevan Pohjois-Suomen vesioikeuden 3.2.1964 antaman päätöksen lupamääräyksen 1 muuttaminen koskien vesivastusta, Paltamo HAKIJA Fortum Power and Heat Oy PL 100 00048 Fortum
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUKSEN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HANKETTA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET... 3 LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Taustaa... 3 Vesivastuksen kuvaus ja toimintaperiaate... 4 Voimalaitoksen yhteys kantaverkkoon ja vikaantumisen todennäköisyys... 4 Voimalaitoksen päämuuntajan vikaantumisen todennäköisyys... 5 Tulvat Hyrynsalmen reitillä... 5 Lupamääräyksen 1 muuttaminen... 5 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN... 6 LAUSUNTO... 6 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU... 7 Lupamääräyksen muutos... 7 Perustelut... 7 Sovelletut säännökset... 8 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 8 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 8 KÄSITTELYMAKSU... 8 Ratkaisu... 8 Perustelut... 8 Oikeusohjeet... 8 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 9 MUUTOKSENHAKU... 10
3 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Fortum Power and Heat Oy on 17.12.2013 aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Leppikosken vesivoimalaitosta koskevan Pohjois-Suomen vesioikeuden 3.2.1964 antaman päätöksen lupaehdon 1 muuttamiseen niiltä osin kuin se koskee vesivastusta. Leppikosken voimalaitos sijaitsee Paltamon kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain (264/1961) 16 luvun 32 ja vesilain (587/2011) 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Pohjois-Suomen vesioikeus on myöntänyt 3.2.1964 päätöksellään nro 14/64/I luvan voimalaitoksen rakentamiseen Emäjoen Leppikoskeen. Korkein hallinto-oikeus on 25.2.1966 antamallaan päätöksellä muuttanut vain kalakannan säilyttämiseen käytettävää väliaikaista maksua koskevan lupamääräystä 13. Vesiylioikeus on antanut 28.6.1966 ja korkein oikeus 14.2.1968 päätöksensä hankkeen johdosta määrätyistä korvauksista tehdyistä valituksista. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Taustaa Leppikosken vesivoimalaitos sijaitsee Emäjoessa noin 7 km Paltamosta pohjoiseen. Hyrynsalmen reitti laskee Oulujärven koillisosaan Emäjokea pitkin. Hyrynsalmen reitin pituus Kiantajärvestä Oulujärveen on 105 km ja putouskorkeus 75 m. Reitillä on neljä Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitosta, joista Leppikosken voimalaitos on alin Emäjoen voimalaitoksista. Voimalaitos sijaitsee Paltamon kunnassa. Leppikosken laitos käsittää samassa rakennuksessa kaksi koneistoa Kaplan-turpiineilla, jotka on otettu käyttöön vuosina 1962 1963. Lupaehdossa 1 on määritelty, että molemmat koneistot on varustettava tarkoitusta varten riittävällä yhdellä yhteisellä tai useammalla vesivastuksella. Voimalaitos on varustettu yhdellä vesivastuksella laitteistoineen. Voimalaitoksen nimellisrakennusvirtaama on 220 m 3 /s, maksimiläpäisy yli 235 m 3 /s, nimellinen putouskorkeus 11,1 13,3 m ja asennettu teho 21 MW. Leppikosken voimalaitokselle on suunnitteilla vuosina 2016 2017 peruskorjaus. Turpiinien uusimisen yhteydessä niiden maksimiläpäisy kasvaa enintään arvoon 255 m 3 /s. Peruskorjauksessa uusitaan turpiinit ja niiden tärkeimmät apujärjestelmät, generaattorit osittain, laitoksen keskijännitekytkinlaitos ja omakäyttökeskukset sekä laitoksen ja koneistojen automaa-
Vesivastuksen kuvaus ja toimintaperiaate tiojärjestelmä. Peruskorjauksen yhteydessä luvassa oleva vesivastus ja siihen liittyvä laitteisto tulisi myös peruskorjata. Vastuksen käyttötarkoitus on pystyä pitämään koneistot käynnissä silloin, kun tuotettua sähköä ei voida syöttää verkkoon. Sillä on aikanaan tarkoitettu varautua siihen, että sattuisi tulva, jolloin vettä jouduttaisiin juoksuttamaan tulva- ja pohjaluukkujen lisäksi koneistojen läpi, sekä samanaikaisesti vika sähkönsyötössä. Nykyisin vika jommassakummassa valtakunnan verkkoon sähköä syöttävistä johdoista tai päämuuntajassa on harvinainen, ja niiden samanaikainen tapahtuminen tulvan kanssa on erittäin epätodennäköistä. Vesivastus on kuin iso käämi, johon voidaan sen ollessa veteen upotettuna syöttää Leppikosken kahden koneiston tuottama teho 21 MW. Vastukselle on asennettu valmis paikka kaapelointeineen ylävirran puolelle. Vastuksen mitat ovat 3,05 x 5,0 x 2,5 m. Vesivastuksen ympäristövaikutuksia ei tunneta. Vesivastuksen ollessa käytössä vesi todennäköisesti lämpenee jonkin verran lähialueella. Jos veden virtaus otetaan huomioon, ei todennäköisesti synny merkittävää lämpenemistä. Veden sähköistymisen todennäköisyyttä ei tunneta. Hakijan tiedossa ei ole muita vesivoimalaitoksia, joilla vesivastuksia olisi edellytetty tai tarvittu. Voimalaitoksen yhteys kantaverkkoon ja vikaantumisen todennäköisyys Leppikosken voimalaitos on alun perin ollut yhdellä 110 kv:n johdolla yhteydessä kantaverkkoon Kajaaniin. Tällöin johdolla oleva häiriö olisi estänyt koneistojen käytön ilman vesivastusta. Lupaa myönnettäessä arvioitiin, että tämä olisi rajoittanut liikaa voimalaitoksen maksimiläpäisyä tulvaaikana. Vesivastusta ei ole koko laitoksen historiassa tositilanteessa tarvittu. Vuodesta 1967 Leppikoskella on ollut käytössä kantaverkkoon kaksi 110 kv:n ukkosenjohdattimilla suojattua johtoyhteyttä, jotka ovat Fingridin omistuksessa. Suunnitellut johtokeskeytykset sovitaan aina etukäteen ja ne voidaan sijoittaa tulvakauden ulkopuolelle. Laitoksella on myös 20 kv:n johtoyhteys E.ON Kainuun verkkoon. Fingridin häiriötilastojen (v.1980...v.2012) mukaan laskettuna Leppikosken johdoilla ja niiden jatkoyhteyksillä on ollut keskimäärin häiriöitä seuraavasti: 110 kv Leppikoski - Seitenoikea + 220 kv Seitenoikea - Nuojua: 2,2 kpl /a 110 kv Leppikoski - Tihisenniemi + 110 kv Tihisenniemi - Vuolijoki: 3,3 kpl /a. 4
Yli 85 % näistä on ollut kestoltaan noin 2 sekunnin pituisia yksivaiheisia maasulkuja, jotka eivät aiheuta häiriöitä normaaliin toimintaan. Voimalaitos voi toimia normaalilla tavalla yhdenkin johtoyhteyden varassa. Fingridin mukaan molempien Leppikosken yhteyksien yhtaikainen vikaantuminen on erittäin harvinaista. Leppikosken johtoyhteydet lähtevät eri suuntiin, mikä vähentää yhtaikaista vikaantumista. Leppikosken voimalaitos on rengasverkossa, millä on parempi toimintavarmuus kuin säteittäisellä verkolla. Voimalaitoksen päämuuntajan vikaantumisen todennäköisyys Tulvat Hyrynsalmen reitillä Lupamääräyksen 1 muuttaminen Laitoksen vuonna 2011 uusitun päämuuntajan vikaantuminen on erittäin epätodennäköistä. Päämuuntajan käyttöikä on noin 40 50 vuotta. Lisäksi Leppikosken päämuuntaja on ylimitoitettu, mikä pidentää käyttöikää. Muuntajan kuntoa valvotaan vuosittain otettavalla öljynäytteellä, josta analysoidaan öljyyn liuenneita kaasuja ja muita kemiallisia yhdisteitä, jotka indikoivat ikääntymistä ja mahdollista vikaantumista. Koko Hyrynsalmen reitin tulvien suuruuteen ja ajoittumiseen vaikuttaa yläpuolisten Kianta- ja Vuokkijärven säännöstely. Poikkeuksellisenkin suurta kevättulvaa voidaan tarvittaessa hillitä tehokkaasti käyttämällä hyväksi järvien varastotilavuutta. Patoturvallisuusviranomaisena toimii Kainuun ELY-keskus. Leppikosken voimalaitospadon patoturvallisuuslain mukainen hydrologinen mitoitus on tehty vuonna 1988 ja päivitetty vuonna 2006. Mitoitus on tehty tulva- ja pohjaluukkujen perusteella, eikä virtaamaa koneistojen läpi ja vesivastuksen mahdollista käyttöä ole laskettu siihen mukaan. Vesivastuksen poistolla luvasta ei siis ole merkitystä Leppikosken padon hydrologisen mitoituksen kannalta. Hakijan näkemyksen mukaan vesivastus on tarpeeton. Pohjois-Suomen vesioikeuden 3.2.1964 myöntämän luvan lupaehto 1 on kokonaisuudessaan: Voimalaitoksen pato ja koneasema on rakennettava Oulujoki Osakeyhtiön 15 päivänä joulukuuta 1962 päivätyn, Emäjoen Leppikosken voimalaitoksen rakennussuunnitelman liitteenä G 1 olevan ja otsikolla "Leppikosken voimalaitos/sijoitus" varustetun piirustuksen No SÄ 221 085 A osoittamaan paikkaan siten, kuin sanotun suunnitelman liitteenä G 2 oleva ja otsikolla "Koneasema" varustettu piirustus No SÄ 123 252 A osoittaa. Padossa, jonka harjakorkeus on vähintään N 43 + 136,30 m tulee olla seuraavat tarpeen mukaan helposti avattavat ja suljettavat tulva-aukot: 5
Kaksi aukkoa, joiden kummankin leveys erikseen on vähintään 7,0 metriä ja joista toisen aukon kynnys on korkeudessa N 43 + 127,50 m tai sitä alempana ja toisen aukon kynnys korkeudessa N 43 + 126,00 m tai sitä alempana, pohja-aukko, jonka kynnys on korkeudessa N 43 + 118,50 m tai sitä alempana, jonka leveys on vähintään 5,0 metriä ja korkeus vähintään 5,0 metriä. Koneasemaan sijoitetaan kaksi koneistoa, joista kumpikin läpäisee vettä 110 m 3 /s putouskorkeuden ollessa 10,65 metriä. Molemmat koneistot on varustettava tarkoitusta varten riittävällä yhdellä yhteisellä tai useammalla vesivastuksella. Hakija on hakenut lupaehdon 1 muuttamista siten, että viimeinen lause Molemmat koneistot on varustettava tarkoitusta varten riittävällä yhdellä yhteisellä tai useammalla vesivastuksella poistetaan. Vesivastusta ei edellytetä patoturvallisuuslain mukaan. Hakijan näkemyksen mukaan muutoksesta ei aiheudu haittaa muille, ja edellytykset lupaehdon 1 viimeisen lauseen poistoon ovat olemassa. 6 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kainuun elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Paltamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNTO Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että Leppikosken voimalaitoksen vesivastuksen käyttötarkoituksena on pystyä pitämään koneistot käynnissä silloin kun tuotettua sähköä ei voida syöttää verkkoon. Alun perin Leppikosken voimalaitos on ollut varustettu yhdellä 110 kv:n johtoyhteydellä kantaverkkoon Kajaaniin. Nykyisin Leppikosken voimalaitos on varustettu kahdella erisuuntiin lähtevillä 110 kv:n johtoyhteyksillä. Patoturvallisuusasetuksen (319/2010) 2 :n mukaan vesistöpato mitoitetaan virtaamalle, joka aiheuttaa padolla suurimman juoksutustarpeen. Mitoitus esitetään tätä virtaamaa vastaavan tulvan (mitoitustulva) vuotuisena todennäköisyytenä tai toistuvuutena. Juoksutusrakenteet mitoitetaan mitoitusmenovirtaaman perusteella ilman voimalaitoksen koneistovirtaamia. Leppikosken voimalaitos on luokiteltu patoturvallisuus lain (494/2009) mukaiseen 1-luokkaan. Vesistöpadon mitoitustulvana käytetään tulvaa, joka esiintyy 1-luokan padolla 0,02 0,01 prosentin todennäköisyydellä eli keskimäärin kerran 5 000 10 000 vuodessa. Leppikosken voimalaitoksen hydrologisen mitoitus on tehty 1988 ja sitä on päivitetty vuonna 2006. Hydrologisen selvityksen mukaan kerran 5 000 vuodessa toistuvaa mitoitustulvaa ei saada juoksutettua tulva- ja pohjaluukkujen kautta ylittämättä padon
hätä HW-korkeutta. Hydrologinen mitoitus on tehty tulva- ja pohjaluukkujen purkukyvyn perusteella eikä mitoitukseen ole otettu huomioon virtaamaa koneistojen läpi. Fortum Power and Heat Oy päivittää hydrologisen mitoituksen kevään 2014 aikana. Lausunnonantaja ei ole nähnyt estettä Leppikosken voimalaitoksen vesivastusta koskevan Pohjois-Suomen lupaviraston 3.2.1964 antaman lupapäätöksen ehdon 1 muuttamiselle. Vesivastuksen käyttämisellä ei ole patoturvallisuuden kannalta merkitystä. Leppikosken voimalaitoksen koneiston sähkönsaanti on varmistettu kahteen erisuuntaan lähtevällä 110 kv:n johtoyhteydellä. 7 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräyksen muutos Perustelut Aluehallintovirasto muuttaa Pohjois-Suomen vesioikeuden 3.2.1964 antaman päätöksen nro 14/64/I lupamääräyksen 1 seuraavanlaiseksi: Voimalaitoksen pato ja koneasema on rakennettava Oulujoki Osakeyhtiön 15 päivänä joulukuuta 1962 päivätyn, Emäjoen Leppikosken voimalaitoksen rakennussuunnitelman liitteenä G 1 olevan ja otsikolla "Leppikosken voimalaitos/sijoitus" varustetun piirustuksen No SÄ 221 085 A osoittamaan paikkaan siten, kuin sanotun suunnitelman liitteenä G 2 oleva ja otsikolla "Koneasema" varustettu piirustus No SÄ 123 252 A osoittaa. Padossa, jonka harjakorkeus on vähintään N 43 + 136,30 m tulee olla seuraavat tarpeen mukaan helposti avattavat ja suljettavat tulva-aukot: Kaksi aukkoa, joiden kummankin leveys erikseen on vähintään 7,0 metriä ja joista toisen aukon kynnys on korkeudessa N 43 + 127,50 m tai sitä alempana ja toisen aukon kynnys korkeudessa N 43 + 126,00 m tai sitä alempana, pohja-aukko, jonka kynnys on korkeudessa N 43 + 118,50 m tai sitä alempana, jonka leveys on vähintään 5,0 metriä ja korkeus vähintään 5,0 metriä. Koneasemaan sijoitetaan kaksi koneistoa, joista kumpikin läpäisee vettä 110 m 3 /s putouskorkeuden ollessa 10,65 metriä. Vesilain (587/2011) voimaantulosäännösten mukaan vesitaloushankkeeseen, jonka lupa on ollut voimassa lain voimaantullessa 1.1.2012, sovelletaan, mitä luvassa määrätään, sekä ennen vesilain (587/2011) voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä. Asiassa sovelletaan siten vanhan vesilain (264/1961) säännöksiä sellaisina kuin ne ovat olleet mainittuna ajankohtana.
Vesilain (264/1961) 16 luvun 32 :ssä säädetään, että jos yritystä toimeenpantaessa tai toimenpidettä suoritettaessa havaitaan tarkoituksenmukaiseksi muuttaa lupapäätökseen sisältyviä määräyksiä, voi aluehallintovirasto, jos muutos on merkitykseltään vähäinen eikä loukkaa toisen oikeutta tai etua, luvan saajan hakemuksesta muuttaa määräyksiä. 8 Leppikosken voimalaitokselle on nykyisin kaksi eri kantaverkon yhteyttä, joilla voimalaitoksen toimintavarmuus on korkeaa tasoa. Myös päämuuntajan uusiminen on lisännyt voimalaitoksen toimintavarmuutta. Vesivastuksen käyttämisellä ei ole patoturvallisuuden kannalta merkitystä. Vesivastuksen poistaminen on merkitykseltään vähäinen eikä se vaikuta muiden kuin hakijan oikeuteen ja etuun. Näin ollen lupamääräyksen muuttamisen edellytykset täyttyvät. Sovelletut säännökset Vesilaki (264/1961) 16 luku 9 ja 32 ja vesilaki 19 luku 4 2 momentti PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet Käsittelymaksu on 1 500 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksun määräämisessä sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa ollutta maksuasetusta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Koska voimalaitosta koskevan taulukon mukaisesta maksusta perittävä 10 prosentin maksu olisi luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asiankäsittelystä maksu 30 tehdyn tunnin mukaisena eli 30 x 50 euroa. Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 (1092/2013) 8 Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista (1572/2011)
9 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Paltamon kunta Paltamon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Paltamon kunnan virallisella ilmoitustaululla.
10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Riitta Riihimäki Hannu Puranen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Riitta Riihimäki ja Hannu Puranen. Asian on esitellyt Hannu Puranen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 655 tai 0295 017 500. HP/es
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 2.5.2014, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.