Etelä-Suomi Päätös Nro 204/2011/4 Dnro ESAVI/72/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 6.10.2011 ASIA Peltokosken ja Billnäsin voimalaitosten kalatalousvelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi, Raasepori HAKIJA Fortum Power and Heat Oy HAKEMUS Hankkeen tarkoitus Fortum Power and Heat Oy on 31.3.2011 Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt Peltokosken ja Billnäsin voimalaitosten voimassa olevien lupien lupamääräysten mukaisten kalatalousvelvoitteiden muuttamista kalatalousmaksuiksi. Hakijan omistamien Raaseporin kaupungissa olevien Billnäsin ja Peltokosken Mustionjoessa sijaitsevien voimalaitosten lupiin sisältyy velvoitteet, joissa on määrätty luvanhaltija sallimaan korvauksetta kalatien rakentamisen patoon, mikäli viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi, ja korvauksetta luovuttamaan sitä varten tarvittavan vesimäärän. Kalateitä ei ole toistaiseksi rakennettu, mutta kalatalousviranomainen on käynnistämässä taustaselvityksiä ja tarjouskilpailua suunnitelmien laatimiseksi. Nykyisessä tilanteessa lupaehtoihin sisältyvät ehdolliset kalateihin juoksutettavaa vettä koskevat määräykset eivät ole johtaneet kalaston ja kalastuksen tilaan vaikuttaviin toimiin. Siihen asti, kunnes kalatiet on rakennettu, kalatalousvelvoite voitaisiin hakijan käsityksen mukaan tarkoituksenmukaisimmin toimeenpanna kalatalousmaksulla. Voimassa olevat luvat Billnäsin voimalaitoksen toiminta perustuu Uudenmaan läänin maaherran 16.6.1922 myöntämään lupaan. Lupamääräys 9) kuuluu seuraavasti: 9) sikäli kuin kalannousu Karjaanjokeen tulee vastaisuudessa mahdolliseksi, tulee padonomistajan korvauksetta sallia tarkoituksenmukaisen kalaportaan sijoittaminen koskeen sekä korvauksetta luopua sitä varten tarpeellisesta vesimäärästä. Peltokosken voimalaitoksen toiminta perustuu II vesistötoimikunnan 28.1.1950 myöntämään lupaan. Lupamääräys 4) kuuluu seuraavasti: ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
4) että mikäli valtion viranomainen katsoo laitteen olevan tarpeen kalan kulun mahdollistamiseksi koskea ylös ja alas, vesilaitoksen omistaja sallii sellaisen rakentamisen patoon ilman korvausvaatimuksia sen enempää padon käytöstä tarkoitukseen kuin laitetta varten tarpeellisesta vesimäärästä. 2 Hankkeen tausta Mustionjoki kuuluu Karjaanjoen vesistöön, joka on Uudenmaan suurin vesistöalue. Vesistöalueen pinta-ala on 2 045 km 2 ja järvisyys 12,2 %. Mustionjoeksi kutsutaan vesistön alaosaa Lohjanjärveltä Pohjanpitäjänlahdelle. Tällä välillä joessa on kolme järvimäistä laajentumaa: Kyrksjön eli Kirkkojärvi, Päsarträsket ja Mustion ruukin alapuoli. Mustionjoella sijaitsee neljä vesivoimalaitosta: Åminnefors, Billnäs, Peltokoski ja Mustionkoski. Lohjanjärveä säännöstellään Mustionkosken voimalaitoksella. Laitosten yhteenlaskettu teho on 6,5 MW. Vesivoimalla on pitkä historia Mustionjoella. Ensimmäiset merkinnät Mustion vesimyllystä ovat vuodelta 1457. Billnäsiin rakennettiin ensimmäinen voimalaitos vuonna 1906 ja nykyinen voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1921. Peltokosken vanha voimalaitos valmistui vuonna 1909 ja uusi voimalaitos vuonna 1930. Nykyinen voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1952. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 Mustionjoki on nousuesteiden ja allastuneisuuden vuoksi nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi. Sen tilan on arvioitu olevan tyydyttävä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Mustionjoki kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan perustuen lähinnä vuollejokisimpukan ja jokihelmisimpukan esiintymiseen joessa. Aiemmin Mustionjoki on ollut lohijoki, mutta vesistön rakentamisen myötä alkuperäinen kanta on hävinnyt. Vuosina 2001 2004 tehdyissä kartoituksissa vesistöalueelta löydettiin paikallisia taimenkantoja, joita ei ole kuitenkaan viimeisimmissä koekalastuksissa havaittu. Jokihelmisimpukka, jonka lisääntyminen on riippuvaista lohikaloista, on kuitenkin vielä säilynyt joessa. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Fortum käynnistivät vuonna 2009 yhteistyössä ympäristö- ja kalatalousviranomaisen sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa selvityshankkeen Mustionjoen kunnostusmahdollisuuksien arvioimiseksi. Selvityshankkeen ja aikaisempien hankkeiden perusteella on käynyt selväksi, että Mustionjoella on kalataloudellisen kunnostamisen tarve ja tahtotila. Uudenmaan ELY-keskus on käynnistänyt vuoden 2010 lopulla suunnitteluhankkeen kalatiesuunnitelmien laatimiseksi Mustionjoen voimalaitoksille. Hanke on käynnistynyt yleissuunnittelun taustaselvitysten laatimisella ja tavoitteena on teknisen ja luonnonmukaisen kalatievaihtoehdon suunnittelu Mustionjoen neljälle voimalaitokselle. Alueella on lisäksi tarkoitus toteuttaa kunnostustoimenpiteinä jokihelmisimpukan elinympäristön kunnostuksia sekä kalojen ylisiirtoja, tuki-istutuksia ja koekalastuksia. Kunnostustoimet ovat käynnistyneet lohi-istutusten suunnittelulla ja jokihelmisimpukan elinympäristöjä ja lisääntymiskykyä koskevilla selvityksillä.
3 Hankkeen kuvaus Kalatalousvelvoitteen realisoitumiseksi yhtiö hakee lupamääräyksiin muutosta, jolla Billnäsin ja Peltokosken voimalaitosten ehdolliset kalatalousvelvoitteet muutetaan kalatalousmaksuksi. Kalatalousmaksua maksettaisiin vuosittain vuodesta 2011 siihen saakka kunnes kalatiet on rakennettu. Kalateiden valmistuttua velvoite luovuttaa niihin vettä olisi jälleen voimassa samansisältöisenä kuin nyt. Kalatalousviranomainen voisi käyttää kalatalousmaksun Mustionjoella tarpeelliseksi katsottujen selvitysten ja kunnostustoimenpiteiden rahoittamiseen. Asiasta on käyty neuvotteluja Uudenmaan ELY-keskuksen ja Fortumin välillä vuoden 2010 aikana. Vedenjuoksutusvelvoite esitetään muutettavaksi kalatalousmaksuksi käyttäen vesienhoitosuunnitelmien perusteena olevaa laskentatapaa veden luovuttamisen hinnalle. Kalatiehen luovutetun veden hinta on määritetty laskemalla kuinka paljon sähköä samalla vesimäärällä voitaisiin tuottaa Billnäsin ja Peltokosken voimalaitoksilla. Hakemuksen liitteessä tarkemmin esitetyn laskelman perusteella Billnäsin voimalaitoksen kalatalousmaksuksi esitetään vuosittain 5 900 euroa ja Peltokosken voimalaitoksen kalatalousmaksuksi 10 100 euroa. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 9 :n nojalla antanut hakemuksen tiedoksi ja varannut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmälle, Raaseporin kaupungille, Pohjan kalastusalueelle, Åminneforsin kalastusseuralle ja Lohjanjärven kalastusalueelle tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 27.6.2011. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue sekä 2) Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmä ovat todenneet, että niillä ei ole huomautettavaa hakemuksesta. 3) Raaseporin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on puoltanut luvan myöntämistä ja huomauttanut, että korvaussummat on aiheellista sitoa indeksiin niin, että korvaussumma kasvaa suhteessa kustannustason muutoksiin. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisut 1. Aluehallintovirasto lisää voimassa olevaan Billnäsin voimalaitoksen Uudenmaan läänin maaherran 16.6.1922 myöntämän luvan lupamääräyk-
seen 9) toisen kappaleen siten, että lupamääräys kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti (lisäys kursiivilla): 9) sikäli kuin kalannousu Karjaanjokeen tulee vastaisuudessa mahdolliseksi, tulee padonomistajan korvauksetta sallia tarkoituksenmukaisen kalaportaan sijoittaminen koskeen sekä korvauksetta luopua sitä varten tarpeellisesta vesimäärästä. Luvan haltijan on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 5 900 euroa kalatalousmaksua kalakannalle ja kalastukselle Mustionjoella aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi vuodesta 2011 alkaen siihen asti kunnes kalatie on otettu käyttöön. Vuoden 2011 maksu on maksettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 2. Aluehallintovirasto lisää voimassa olevaan Peltokosken voimalaitoksen II vesistötoimikunnan 28.1.1950 myöntämän luvan lupamääräykseen 4) toisen kappaleen siten, että lupamääräys kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti (lisäys kursiivilla): 4) että mikäli valtion viranomainen katsoo laitteen olevan tarpeen kalan kulun mahdollistamiseksi koskea ylös ja alas, vesilaitoksen omistaja sallii sellaisen rakentamisen patoon ilman korvausvaatimuksia sen enempää padon käytöstä tarkoitukseen kuin laitetta varten tarpeellisesta vesimäärästä. Luvan haltijan on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 10 100 euroa kalatalousmaksua kalakannalle ja kalastukselle Mustionjoella aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi vuodesta 2011 alkaen siihen asti kunnes kalatie on otettu käyttöön. Vuoden 2011 maksu on maksettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 4 Perustelut Aluehallintovirasto voi hakemuksesta tarkistaa kalataloudellisesti epätarkoituksenmukaiseksi osoittautunutta velvoitetta, jos velvoitteen kalataloudellista tulosta voidaan parantaa sen toteuttamiskustannuksia merkittävästi lisäämättä. Luvanhaltijan esittämillä kalatalousmaksuilla voidaan parantaa velvoitteiden kalataloudellista tulosta ennen kalateiden rakentamista ja käyttöön ottoa. Lupamääräysten lisäyksistä ei aiheudu vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Lainkohta Vesilain 2 luvun 22 :n 4 momentti
5 LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Raaseporin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan vaatimukseen maksujen sitomisesta indeksiin, aluehallintovirasto toteaa, että sitä ei ole tarpeen erikseen määrätä, koska vesilain 2 luvun 22 b :n mukaan, jos kalatalousmaksu on määrätty vuosittain suoritettavaksi ja sen perusteena oleva kustannustaso on muuttunut, kalatalousviranomainen perii maksun kustannustason nousua vastaavasti tarkistettuna, vaikka sitä ei ole 22 :n 4 momentissa mainituin tavoin muutettu. KÄSITTELYMAKSU 1 220 euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun vesilain mukaisen päätöksen antamisesta perittävän maksun suuruus on 1 220 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Fortum Power and Heat Oy Jäljennös päätöksestä Raaseporin kaupunki Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ kalatalouspalvelut (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-72-04-09-2011 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Raaseporin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
6 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Heikki Penttinen Pamela Westerlund Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Heikki Penttinen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Pamela Westerlund. PW/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.11.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.