14.02.2013 Ohjeet tuontispermaa käyttäville sikaloille 1. Tuontispermaa vastaanottavaa tilaa koskevat vaatimukset 1.1. Vastaanottava tila on mukana Sikaloiden terveysluokitusrekisterissä (Sikava) ja kuuluu sikaterveydenhuollon erityistasolle. 1.2. Eläinlääkäri tekee seurantakäynnin sikalaan kerran kuukaudessa ja käynneistä tehdään käyntidokumentti Sikavan terveydenhuoltokäyntilomaketta käyttäen. Käyntidokumentin tiedot toimitetaan rekisteriin (joko eläinlääkäri tallentaa ne itse tai käyntidokumentti lähetetään Sikavalle). Tuontien loputtua tai kun tuonneissa on tauko, käyntiväli voidaan muuttaa kahdeksi kuukaudeksi ETT:n luvalla. 1.3. Sikalassa noudatetaan tautisuojauksessa ETT:n ohjeita (liitteinä: ETT:n 10 ohjetta, tautisulku ja ohjeet raadon säilytyksestä keräilyä varten) 1.4. Mikäli tilalla havaitaan poikkeavia oireita tai lisääntynyttä sairastuvuutta/kuolleisuutta lähetetään eläinlääkärin harkinnan mukaan veri- ja/tai elinnäytteitä Eviraan tutkittavaksi. 1.5. Muualta kuin Norjasta tai Ruotsista spermaa tuotaessa ETT ry antaa tapauskohtaisesti lisäohjeita (esim. tuonti vain karanteeniyksikköön). 2. Siitoseläinten myynti tuontispermaa vastaanottaneelta tilalta: 2.1. Norjalaista tuontispermaa käyttävät tilat ei karanteeni- eikä tutkimusvaatimuksia. 2.2. Ruotsalaista tuontispermaa käyttävät tilat 2.2.1. Karanteeni ja tutkimukset mikäli spermaa tuodaan jatkuvasti (= tuontien väli alle 4 viikkoa): eläinten myynti tilalta vain myyntikaranteenin* kautta! - Myytävät siitoseläimet ovat erillisessä myyntikaranteenissa* vähintään 30 vrk. - Mikäli myytävissä eläimissä tai tilalla havaitaan tarttuvien tautien oireita, lisääntynyttä sairastuvuutta tai kuolleisuutta, kehotetaan ottamaan välittömästi yhteyttä omaan hoitavaan eläinlääkäriin /teurastamon terveydenhuoltoeläinlääkäriin. Eläinlääkärin harkinnan mukaan lähetetään veri- ja/tai elinnäytteitä Eviraan tutkittavaksi. - Karanteenin aikana (vähintään kahden viikon karanteenissa olon jälkeen) eläimistä otetaan eläinlääkärin toimesta verinäytteet ja tutkitaan serologisesti Evirassa: PRRS TGE/PRCV Näytemäärä määritellään karanteenissa olevien sikojen lukumäärän mukaan tapauskohtaisesti. Näytteenotto voidaan suorittaa terveydenhuoltokäynnin yhteydessä. - Eläimet vapautuvat karanteenista, kun näytteet on tutkittu ja todettu negatiivisiksi eikä eläimissä ole havaittu tarttuviin tauteihin viittaavia oireita sekä muita ETT:n ohjeita on noudatettu (käyntidokumentit rekisterissä kunnossa).
2.2.2. Tutkimukset, mikäli spermaa tuodaan jaksottain (tuontien väli yli 4 viikkoa): - Tilalta voidaan myydä eläimiä pitoon, kun tuontispermalla siemennetyt emakot on tutkittu kolme viikkoa viimeisen siemennyksen jälkeen ja todettu kyseisten tautien osalta negatiivisiksi. PRRS TGE/PRCV 2.3. Tanskalaista tai saksalaista tuontispermaa käyttävät tilat OHJEISTETAAN TAPAUSKOHTAISESTI ERIKSEEN. 3. Välityseläinten myynti Välityseläimiä saa myydä vain kertatäyttöisiin kansallisen tason lihasikaloihin, edellyttäen että 1. kohdan vaatimuksia on noudatettu. Välityseläimet haetaan Sikavan erityistason sääntöjen mukaan: Sikojen siirrot / myynti eteenpäin: kaikki sikalasta lähtevät eläimet lastataan lastaustilan tai lastausvaunun kautta, ja tilat/vaunu pestään lastauksen jälkeen uudistuseläinkuljetus järjestetään erillisenä välitys- ja teurassikojen sekä poistoemakoiden kuljetus: sikalan erityistaso otetaan huomioon, ja siat lastataan lastaustilan/lastausvaunun kautta. Nämä pitää lastata sikalasta vähintään kansallisen tason kuljetuksiin Muualta kuin Norjasta tai Ruotsista spermaa tuotaessa ETT ry antaa tapauskohtaisesti lisäohjeita 4. Eläinten myynti teuraaksi Tilojen, jotka käyttävät säännöllisesti tuontispermaa, teuraseläimet haetaan erityistason sääntöjä noudattaen (kts. edellä välityseläinten myynti). Haun edellytyksenä on, että kohdan 1. vaatimuksia on noudatettu. Muualta kuin Norjasta tai Ruotsista spermaa tuotaessa ETT ry antaa tapauskohtaisesti lisäohjeita *Myyntikaranteeni - Myytävät eläimet siirretään kertatäyttöiseen myyntikaranteeniin vähintään 30 vrk ajaksi. - Myyntikaranteenissa noudatetaan seuraavia ohjeita: Karanteeniosaston on sijaittava mieluimmin erillisessä rakennuksessa tai selvästi erillään varsinaisesta sikalasta eikä sieltä saa olla välitöntä kulku-, ilma- eikä lannanpoistoyhteyttä muuhun sikalaan. Karanteeniosastossa on oltava erilliset eläinten hoidossa tarvittavat välineet. Sikojen hoitajalla on karanteeniosastossa oltava eri suojavaatetus kuin työskennellessään varsinaisessa sikalassa. Mahdollisista muista kävijöistä on pidettävä kirjaa ja kävijöille on tarjottava suojavaatetus ja jalkineet. Jos karanteeniosastoon tuodaan uusia sikoja 30 vrk:n kuluessa, on kaikkia karanteeniosastossa olevia sikoja pidettävä osastossa 30 vrk viimeisen eläimen tuonnista lukien. Myyntikaranteenissa on käytettävä tautisulkua (liite 2). Tilan ja myyntikaranteenin tautisuojauskäytännöt käydään läpi eläinlääkärin toimesta, joka tekee käynnistä merkinnän terveysluokitusrekisteriin (= muu thkäynti ja selvitysosioon merkintä myyntikaranteeni) tai lähettää dokumentin ETT:lle. Mikäli myytävissä eläimissä tai tilalla havaitaan tarttuvien tautien oireita, kehotetaan ottamaan välittömästi yhteyttä omaan hoitavaan eläinlääkäriin / teurastamon terveydenhuoltoeläinlääkäriin.
Liite 1 TAUTIRISKIEN HALLINTA SIKATILOILLA (Bioturvallisuus) 9.11.2012 Tuottaja voi itse vaikuttaa eläintensä terveyteen ja vähentää riskiä tarttuvien eläintautien leviämisestä tilalle, tilan sisällä ja tilalta eteenpäin. Seuraavat ETT:n suosittelemat toimintatavat eivät maksa paljon, mutta voivat estää tilan talouden ja eläinten hyvinvoinnin kannalta kohtalokkaiden eläintautien leviämisen. 1. ELÄINLIIKENNE Tilalle tulevat eläimet Keskity yhteen tuotantomuotoon, koska eri eläinlajit, eri-ikäiset eläimet sekä vilkas eläinliikenne lisäävät tautiriskejä. Eläimen ostajana sinulla on oikeus esittää myyjälle eläinten terveyteen liittyviä vaatimuksia. Eläimet kotimaasta Osta uudistuseläimet Sikavan erityistason tilalta, koska se täyttää tiukemmat ehdot esimerkiksi tautiseurannasta ja tautisuojauksesta. Ota eläimet karanteeniin tai eristystilaan vähintään kuukaudeksi ja hoida eläimet aina työvuoron päätteeksi viimeisenä. Varaa erilliseen karanteeni tai eristystilaan omat työvälineet ja suojavaatteet. Eläimet ulkomailta Ota aina ennen eläinaineksen tuontia yhteys ETT:hen. Muista rekisteröityä tuojaksi Eviraan, joka antaa viralliset tuontivaatimukset. Mikäli ostat tilallesi Suomeen jo tuotuja eläimiä tai tuontispermaa, varmistu, että ne on tuotu maahan ETT:n ohjeiden mukaisesti. Tilalta lähtevät eläimet Käytä tilalta lähteville eläimille lastaustilaa. Tarjoa eläinkuljettajille ajolevyt, suojavaatetus ja jalkineet sekä mahdollisuus käsien ja saappaiden pesuun. Pidä lastaustilan ja sikalan välinen ovi kiinni lastauksen aikana ja huolehdi ilmanvaihdolla, että lastaustilasta tai kuljetusautosta ei pääse ilmaa sikalan puolelle. Pese ja desinfioi lastaustila aina käytön jälkeen. Älä päästä eläinkuljettajaa sikalaan. 2. REHUT JA KUIVIKKEET Huolehdi rehuja ostaessasi, että tuontirehut ja -rehuaineet on valmistettu tai tuotu ETT:n positiivilistalla olevien yritysten toimesta. Jos tuot itse maahan rehua tai rehuaineita, varmista, että tuontierä tutkitaan Suomessa salmonellan varalta ennen käyttöönottoa (säilytä tutkimustodistus). Ruokajätteen syöttäminen sioille on kielletty. Huolehdi, ettei haittaeläinten ulosteita pääse rehuun tai juomaveteen. Suojaa myös kuivikkeet linnuilta ja jyrsijöiltä. Huomioi erityisesti, ettei linnuille ole istumapaikkoja rehu- tai kuivikevarastoissa tai ruokintapaikoilla. Säilytä irtorehut ja ruokinnassa käytettävä vilja päältä suljetuissa, tiiviissä siiloissa. Sijoita rehu- ja kuivikevarastot mahdollisimman kauas lantavarastoista. 3. HENKILÖ- JA AJONEUVOLIIKENNE Ilmoita poikkeavista oireista ensin omalle eläinlääkärillesi ja hänen arvionsa jälkeen tarvittaessa teurastamolle, Sikavaan ja lomittajalle, jotta tilanne voidaan ottaa huomioon ajo- ja työjärjestyksen suunnittelussa. Jos kyseessä on tauti, joka voi levitä koneiden mukana, ilmoita lisäksi asiasta koneurakoitsijalle ja yhteiskoneiden käyttäjille. Henkilöliikenne Järjestä eläintilojen sisäänkäyntiin tautisulku, jonka kautta kaikkien, myös talonväen ja hoitajien, on kuljettava. Käytä itse ja vaadi vierailijoita käyttämään puhdasta suojavaatetusta ja jalkineita. Varaa tarvittaessa työvälineitä varten työtaso. Järjestä mahdollisuus käsien, jalkineiden ja työvälineiden pesuun. Pese kädet ennen eläintiloihin menoa. Ajoneuvoliikenne ja urakoitsijat Pyri järjestämään tilakeskuksen ja sen lähialueen kulkureitit siten, että rehu- ja lantareitit eivät risteä. Edellytä lieteurakoitsijoilta, että työkoneet on puhdistettu ja tarvittaessa desinfioitu ennen tilalle tuloa. Tarjoa mahdollisuus koneiden pesuun ja desinfiointiin ennen tilalta poistumista. Sopikaa yhteiskäytössä olevien koneiden pesukäytännöistä. Raadot tulee noutaa paikasta, joka on sikalan pihapiirin ulkopuolella. 4. KONTAKTIT ULKOMAILLE Ulkomaan matkat Pukeudu suojavaatteisiin, jos vierailet ulkomaan matkoilla eläintiloilla. Älä mene kotimaassa eläintiloihin ennen kuin Suomeen saapumisesta on kulunut vähintään 48 tuntia. Sauno kotiin palattuasi, pese matkalla käytetyt vaatteet ja desinfioi kengät. Älä tuo eläinperäisiä tuotteita tuliaisiksi ulkomailta! Jos olet saanut matkallasi ripulin, varmistu ettet ole salmonellatartunnan kantaja.
Ulkomaiset vierailijat ja työntekijät Myös tilallasi käyviä ulkomaisia vierailijoita ja työntekijöitä koskee 48 tunnin sääntö sekä suojavaateohje. Ulkomaiset työntekijät eivät saa tuoda kotimaastaan elintarvikkeita tuotantotilalle. Älä päästä tuotantoeläintiloihisi kävijöitä alueelta, jossa esiintyy helposti leviäviä eläintauteja. 5. MUUT KOTIELÄIMET JA HAITTAELÄIMET Muiden kotieläinten paikka ei ole tuotantoeläintiloissa tai rehuvarastoissa. Pidä kissoja vain muutama sikalan pihapiirissä hiirien ja rottien hävittämiseksi. Torju jyrsijöitä ja kärpäsiä säännöllisesti. 6. TARTUNTAKETJUN KATKAISU, TARTUNTAPAINEEN LASKU Tuotantotilojen hyvä järjestys ja yleinen hygienia vähentävät tautiriskiä. Eläintiheyden nousu lisää tartuntapainetta, sillä yleensä taudit leviävät eritteiden tai toisen eläimen kosketuksen välityksellä. Tuotantoyksikön jako osastoihin ja osastojen kertatäyttö mahdollistaa ikärakenteeltaan yhtenäisen eläinaineksen sekä osastojen pesun ja desinfioinnin erien välillä. Eri-ikäisten kasvavien sikojen pitäminen samalla pitopaikalla lisää tartuntapainetta, vaikka ne olisivat eri osastoissa. Yhdensuuntainen eläinvirta vähentää tartuntojen leviämistä vanhemmista eläimistä nuorempiin. 7. ELÄINTEN VASTUSTUSKYVYN LISÄÄMINEN Tarjoa mahdollisuuksia lajille ominaiseen käyttäytymiseen sekä olosuhteet, joihin eläin pystyy helposti sopeutumaan. Ruoki eläimiä tuotantovaiheen mukaisesti ja huolehdi riittävästä veden saannista. Noudata suositeltuja rokotusohjelmia sikojen vastustuskyvyn parantamiseksi. Tarkkaile eläintesi käyttäytymistä, kehitä sikasilmääsi ja reagoi merkkeihin, jotka kertovat eläinten mahdollisesti kokemasta stressistä. 8. TAUTISEURANTA Tarkkaile eläintesi terveyttä ja luo kokonaiskuva sikalassasi ilmenevistä sairauksista ja kuolemista. Selvitä sairauksien syyt yhteistyössä eläinlääkärisi kanssa ja toimita tarvittavat näytteet tutkittavaksi. Hyödynnä raadonavauksia, teurastuloksia ja terveydenhuoltokäyntilomakkeita tautiseurannassa. Käytä Sikavaa tai jotain tuotannonseuranta ohjelmaa hoito- ja lääkitystietojen tallentamiseen. Huolehdi itsestään kuolleiden ja tilalla lopetettujen eläinten säilytyksestä ja hävityksestä määräysten mukaisesti. 9. SUUNNITELMALLINEN TERVEYDENHUOLTO Solmi eläinlääkärisi kanssa terveydenhuoltosopimus, jolla liityt sikatilojen terveysluokitusrekisteri Sikavaan. Osallistu tuotannonseurantaan, jolloin voit seurata omia tuotantotuloksiasi ja vertailuaineistoa aktiivisesti sekä hyödyntää niitä tuotannon kehittämisessä. Sikavan määrittämillä terveydenhuoltokäynneillä 4-6 kertaa vuodessa havainnoidaan eläinten olosuhteita, sairastavuutta ja hyvinvointia. Kerran vuodessa tehtävän terveydenhuoltosuunnitelman avulla pyritään parantamaan suunnitelmallisesti eläinten terveydentilaa ja hyvinvointia sekä tilan tuotantoa ja suojautumista tarttuvilta taudeilta. 10. ASENNE, MOTIVAATIO, YHTEISTYÖ Tautien torjunta ei välttämättä vaadi suuria investointeja. Tee yhteistyötä naapuritilojen ja tuotantoketjun kanssa yhtenäisen tautisuojauksen saavuttamiseksi. Arvioi tilasi tautisuojauksen kriittiset pisteet. Kysy neuvoa eläinlääkäriltäsi ja ryhdy tuumasta toimeen. Hyvät päivittäiset rutiinit ja jatkuva valppaus parantavat tilasi suojautumista tarttuvilta taudeilta nopeasti ja pysyvästi. Lisäohjeita ja lomakkeita: www.ett.fi www.sikava.fi www.evira.fi Ohjeet ja lomakkeet: Eläimet / Eläintautitutkimus / Sika Asiakokonaisuudet / Eläimistä saatavat sivutuotteet / Kuolleen eläimen hävittäminen ja raatokeräilyt.
Liite 2 TAUTISULKU Periaate: tuotantotila, jossa eläimet ovat, on pidettävä tarttuvista taudinaiheuttajista vapaana (bakteerit, virukset, loiset) Kohderyhmä: Tautisulku on suositeltava jokaiselle siipikarja- ja sikatilalle sekä ehdottomasti karanteeneihin Toimintatapa: Tuotantotiloihin ei tule koskaan mennä ulkovaattein tai -jalkinein, vaan ainoastaan yksikkökohtaisin suojavaattein ja -jalkinein. Eteiseen on hyvä järjestää tautisulku eli penkki poikittain sisäänkäynnin yhteyteen siten, että ulkovaatteet jätetään penkin etupuolelle naulakkoon, istutaan penkille ja riisutaan kengät, heilautetaan jalat penkin yli valkoiselle alueelle, puetaan työvaatteet ja jalkineet ja vasta sitten siirrytään kanalan/ sikalan/navetan puolelle. Ns. likainen alue pestään ja desinfioidaan säännöllisesti. Etuja: -yksinkertainen tapa estää tautien tulo ihmisten mukana (isäntäväki, eläinlääkäri, neuvoja, huoltomiehet, jne) -halpa: tarvitaan penkki, vaihtovaatteet ja -jalkineet sekä oikea asenne -käyttö miellyttävää ja helppoa: ihminen saa istahtaa, jolloin suojajalkineiden ja vaatteiden vaihto onnistuu mukavasti -penkillä erotetaan konkreettisesti puhdas alue (tuotantoalue) likaisesta alueesta (riskialueesta) -esim. Ruotsissa siipikarjatiloilla on luovuttu jalka-altaiden käytöstä (voivat väärin käytettyinä aiheuttaa tautiriskin) ja ohjattu tilat käyttämään tautisulkua.
Liite 3 Esittelijä T. Heimonen-Kauppi Sivu/sivut 1/3 Hyväksyjä Jaana Vuolle Ohje / versio 15009/02 Käyttöönotto 18.8.2010 Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Ohje tiloille raatojen säilytyksestä keräilyä varten Lähde: www.evira.fi Ohje tiloille raatojen säilytyksestä keräilyä varten Eläimistä saatavat sivutuotteet jaotellaan sivutuoteasetuksen perusteella kolmeen luokkaan niihin sisältyvän eläinten ja ihmisten terveyteen ja rehuketjun turvallisuuteen liittyvien riskien perusteella. Korkein riski on luokan 1 sivutuotteilla ja matalin luokan 3 sivutuotteilla. Tiloilla itsestään kuolleet ja lopetetut naudat, lampaat ja vuohet kuuluvat luokkaan 1 ja siat ja siipikarja luokkaan 2. Suomessa on kaksi valtion tukemaa raatojen keräysjärjestelmää toinen naudoille, lampaille ja vuohille sekä toinen sioille ja siipikarjalle. Raadot haetaan määriteltyjen keräilyalueiden piiriin kuuluvilta tiloilta ja kuljetetaan käsittelylaitoksiin. On muistettava, että raatoihin liittyy aina eläintautien leviämisen riski. Raatojen säilytykseen tilalla on suhtauduttava riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella, jotta tilalle itselleen tai ympäristölle ei aiheudu vaaraa. 1. Raatojen lyhytaikainen säilytys tilalla Lyhytaikaisella säilytyksellä tarkoitetaan raadon säilytystä tilalla eläimen kuoleman ja raatojenkeräilyauton saapumisen välisen ajan. Lyhytaikainen säilytys tulee kyseeseen lähinnä nautojen ja kesäaikana emakkojen kohdalla. Tuottajan tilattua keräilyauton, nouto tapahtuu kesäaikana (1.6.- 31.8.) kahden ja muuna aikana kolmen arkipäivän sisällä tilauksesta. Lauantait lasketaan arkipäiviksi. Keräysauto tilataan välittömästi eläimen kuoltua Tilalla on vakiopaikka, jonne raadot viedään odottamaan noutoa. Raadot kerätään tiiviille alustalle, josta valumavesien pääsy ympäristöön estetään. Raato voidaan säilyttää esim. traktorin kauhassa tai peräkärryssä pressulla peitettynä. Peräkärryn tiiviydestä huolehditaan (esim. pressu raadon alle). Raadon säilytyspaikka on varjoisa ja raato suojataan tuhoeläimiltä esim. pressulla tai kuvulla Eri keräysjärjestelmiin kuuluvat raadot (nauta / sika, siipikarja) ovat selvästi erillään toisistaan. Paikka pidetään puhtaana ja kalkitaan, mikäli eritteitä on päässyt valumaan maahan Paikka on sellainen, että keräilyauto pääsee helposti noutamaan raadon. -kulkureitti raadon luo on kovapohjainen, eikä siltä tartu keräilyauton pyöriin lantaa tai likaa -raatoauton reitti ei risteile piha-alueella rehunkuljetusreitin kanssa eikä kulje sisäänkäyntien editse 2. Tiloilla tapahtuva pitempiaikainen säilytys Pitempiaikainen säilytys tulee kyseeseen porsaiden ja talviaikana emakoiden ja lihasikojen, siipikarjan ja vasikoiden kohdalla. Tällöin on taloudellisesti järkevää kerätä suurempi määrä raatoja ennen keräilyauton tilausta. Pienillä siipikarjatiloilla, joissa syntyvien raatojen määrä on vähäinen, voidaan raadot säilyttää pakastimessa esim. ruskeassa paperipussissa raatokeräilyauton tuloon asti. Säiliö, johon raadot kerätään suojataan tuhoeläimiltä on lämpötilaltaan riittävän matala, jotta täyttömäärästä, tyhjennysvälistä tai ulkoilman lämpötilasta riippumatta raadot säilyvät pilaantumattomina. Suositeltava säilytyslämpötila on 0-6 C ja enintään + 8 C astetta on tiivis, jotta valumavesien pääsy ympäristöön estyy. Valumat kerätään umpikaivoon
on helposti tyhjennettävissä ja käsiteltävissä keräilyauton kalustolla on puhdistettavissa, pestävissä ja desinfioitavissa jokaisen tyhjennyskerran jälkeen. Pesuvesi kerätään umpikaivoon, joka tyhjennetään kunnan jäteveden puhdistuslaitokselle tai tilan omaan lietesäiliöön. Lietesäiliön sisältö voidaan ajaa omalle pellolle. Säiliön sijoitus tilalla keräilyauto pääsee helposti sen luokse - kulkureitti raadon luo on kovapohjainen, eikä siitä tartu keräilyauton pyöriin lantaa tai likaa - raatoauton reitti ei risteile piha-alueella rehunkuljetusreitin kanssa eikä kulje sisäänkäyntien editse 3. Tilojen yhteinen keräilypiste Tilat voivat sopia siipikarjan ja sikojen raatojen pienimuotoisesta säilytyksestä yhteiskontissa tai - säiliössä. Toiminta vaati luvan kunnan ympäristöviranomaiselta. Lisäksi toimintaa suunnittelevien on oltava yhteydessä kunnaneläinlääkäriin. Ne tuottajat, jotka käyttävät yhteistä keräilypistettä sopivat kirjallisesti pelisäännöt raatojen yhteissäilytykseen ja vastuukysymyksiin liittyen. Mikäli toimintaan osallistuvien tilojen määrä, kuljetusmatkojen pituus tai raatojen määrän kasvaa niin suureksi, että eläintautien leviämisen riski nousee merkittävästi, keräilypisteen on täytettävä sivutuoteasetuksen mukaisen 2 luokan väliasteen laitokselle asetetut vaatimukset. Raadot kuljetetaan konttiin tiiviissä ja peitetyissä kuljetusastioissa tai ajoneuvoissa, esim. traktorin kauhassa tai peräkärryssä pressulla peitettynä. Tuottajien pitää kirjaa yhteiskonttiin viemistään raadoista. Tuottajan omasta kirjanpidosta käy ilmi vientipäivämäärä ja eläinlaji. Konttia ei sijoiteta lähelle talouskeskusta / tuotantorakennuksia Raadot nostetaan konttiin välittömästi suoraan kuljetusvälineestä raadon kuljetukseen käytettävän ajoneuvon renkaat desinfioidaan niiden lähtiessä keräilypisteestä esim. reppuruiskulla Yhteiskontilta vaaditaan: siinä on riittävä kylmälaitteisto, joka kykenee pudottaman lämpötilan riittävän nopeasti säilytyslämpötilaan. Suositeltava säilytyslämpötila on 0-6 C ja enintään + 8 C astetta sen on tiivis ja suojattu tuhoeläimiltä se on lukittava se puhdistetaan ja desinfioidaan aina tyhjennyksen jälkeen. Keräystoiminnalle nimetään vastuuhenkilö, joka: huolehtii toiminnan asianmukaisesta toteuttamisesta pitää kirjaa konttiin tapahtuneista vienneistä. Kylmäkontin lähtiessä käsittelylaitokselle on kirjanpidosta käytävä ilmi raatoja toimittaneiden tuottajien nimet ja osoitetiedot, raatojen tuontipäivämäärät, eläinlajit ja painot. huolehtii siitä, että kontti toimitetaan käsittelylaitokselle viipymättä sen täytyttyä Lisäksi: Jokaisesta kuljetuksesta käsittelylaitokselle on kuljettajan täytettävä kaupallinen asiakirja sivutuoteasetuksen määräysten mukaisesti. Yksi kopio asiakirjoista jää vastuuhenkilölle Kuljettajan on noudatettava kylmäkontin kuljetuksessa käsittelylaitokselle sivutuoteasetuksen määräyksiä Osakkaiden on ilmoitettava välittömästi muille yhteiskeräykseen osallistuville tautitapauksista tiloillaan Osakkaiden on sovittava kirjallisesti menettelytavat, tiedotus, vastuut, korvaukset ym. eläintauti- tai vahinkotapauksessa Toiminnasta on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille, joka valvoo toimintaa Esimerkkiohje; kaaviokuva tilan talouskeskuksen alueesta:
Keräily (lähde www.evira.fi): Siat ja siipikarja Suomi on sikojen ja siipikarjan raatojen hävityksen osalta kahteen osaan: keräilyalueeseen ja syrjäiseen alueeseen. Syrjäinen alue Syrjäisellä alueella sikojen ja siipikarjan raatojen hautaaminen on sallittua. Hautaamisen tulee tapahtua annettujen ohjeiden mukaisesti. Hautaamisesta ei tarvitse tehdä ilmoitusta kunnaneläinlääkärille. Keräilyalue Sikojen ja siipikarjan raatoja ei saa haudata keräilyalueella. Tämä koskee kaiken ikäisiä kuolleita eläimiä. Raadot on toimittava hyväksyttyyn käsittelylaitokseen tai hävitettävä ne polttamalla hyväksytyssä polttolaitoksessa. Kuolleena syntyneet porsaat voidaan kuitenkin haudata koko Suomen alueella. 1.1.2012 alkaen alle 20 linnun pitopaikkojen raatojen hävittämisen osalta koko Suomi on syrjäistä aluetta. Sikojen ja siipikarjan keräilyalue on sama. Keräilyalueen itäraja kulkee Kalajoelta Jämsän kautta Kouvolaan ja sieltä Lappeenrantaan. Keräilyalue on jaettu kolmeen osaan, joihin kuuluvat seuraavat kunnat lukuun ottamatta kunnan alueella mahdollisesti sijaitsevia vaikeakulkuisia saaria: Keräilyalue I: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Halsua, Himanka, Ilmajoki, Isokyrö, Kalajoki, Kannus, Kaskinen, Kauhava, Kaustinen, Kokkola, Korsnäs, Kruunupyy, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Lestijärvi, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Pedersöre, Perho, Peräseinäjoki, Pietarsaari, Seinäjoki, Soini, Toholampi, Töysä, Uusikaarlepyy, Vaasa, Veteli, Vimpeli, Vähäkyrö, Vöyri-Maksamaa, Ähtäri. Keräilyalue II: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Isojoki, Jalasjärvi, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä, Kangasala, Kankaanpää, Karijoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Kiikoinen, Kodisjoki, Kokemäki, Kristiinankaupunki, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kullaa, Kylmäkoski, Köyliö, Lavia, Lempäälä, Luvia, Merikarvia, Mänttä-Vilppula, Nakkila, Nokia, Noormarkku,
Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pälkäne, Rauma, Ruovesi, Sastamala, Siikainen, Suodenniemi, Säkylä, Tampere, Teuva, Toijala, Ulvila, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Viiala, Viljakkala, Virrat, Ylöjärvi. Keräilyalue III: Artjärvi, Askola, Aura, Espoo, Forssa, Hamina, Hanko, Hattula, Hausjärvi, Helsinki, Hollola, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Inkoo, Janakkala, Jokioinen, Järvenpää, Kaarina, Karinainen, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kemiönsaari, Kerava, Kirkkonummi, Koski TL, Kotka, Kouvola, Kärkölä, Laitila, Lapinjärvi, Lappeenranta, Lieto, Liljendahl, Lohja, Loimaa, Loimaa, Loppi, Loviisa, Luumäki, Länsi-Turunmaa, Marttila, Masku, Miehikkälä, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Naantali, Nousiainen, Nummi- Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää, Paimio, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Pyhtää, Pyhäranta, Pöytyä, Raasepori, Raisio, Riihimäki, Ruotsinpyhtää, Rusko, Salo, Sauvo, Sipoo, Siuntio, Somero, Taivassalo, Tammela, Tarvasjoki, Turku, Tuusula, Uusikaupunki, Vantaa, Vehmaa, Vihti, Vironlahti, Ylämaa, Ypäjä. Keräilyalueeseen liitettiin 1.1.2012 alkaen kuusi kuntaa uuden kansallisen maa- ja metsätalousministeriön asetuksen N:o 1192/2011 mukaan. Kunnat ovat : Asikkala, Iitti, Lahti, Nastola, Padasjoki ja Sysmä. Sikojen ja siipikarjan raatokeräilyyn liittyvät hinnat ja valtion tuki 1.7.2012 lähtien raatokeräilyn kustannukset noutokertaa (150 kg - 499 kg) kohden ovat 135,93 euroa + alv, josta tuottaja maksaa 73,93 euroa + alv ja valtion tuki on 62,00 euroa + alv. Honkajoki Oy laskuttaa tuottajaa jälkikäteen. Tilalta kerralla noudettavien ruhojen vähimmäismäärä on 150 kiloa. Alle 150 kilon noudoille ei makseta valtion tukea. Kustannukset yli 400 kilon ylittävältä kultakin täydeltä sadalta kilolta ovat 25,01 euroa + alv, josta tuottaja maksaa 14,01 euroa + alv ja valtion tuki on 11,00 euroa + alv. Noudon yhteydessä täytetään aina raatokeräilylomake, josta yksi kappale jää tuottajalle. Lomake toimii samalla kuittina ja se tulee säilyttää kirjanpidossa. Honkajoki Oy voi laskuttaa kaksinkertaisen hinnan tuottajalta, mikäli raatoaines on laadultaan huonoa. Raatojen pilaantuminen voi johtua esim. väärästä säilytyksestä tai liian harvoista noutokerroista. Huonon laadun tunnusmerkkejä ovat hajoava raakaaine, toukat yms. Noudon tekevä autoilija tekee laadunmäärityksen. Keräilyn käytännön järjestelyt Honkajoki Oy vastaa tiloilla lopetettujen tai itsestään kuolleiden sikojen ja siipikarjan raatokeräilystä ja huolehtii kerätyn materiaalin asianmukaisesta käsittelystä laitoksellaan. Tuottaja voi tilata keräilyauton arkipäivisin klo 8.00-17.00 seuraavista puhelinnumeroista: I alueen keräilijä: Ab Backlund Transport Oy, Pännäinen p. 0400-365 094 II alueen keräilijä: Marko Ketola Ky, Kauhajoki p. 040-581 1968. III alueen keräilijät: Ysitien kuljetus Oy p. 0500-741 411 tai J&P Kantelus Oy, Forssa p. 0400-483 284. Keräilyauto käy tilalla kolmen arkipäivän sisällä ilmoituksesta. Nouto tapahtuu 1.6. - 31.8. välisenä aikana kahden arkipäivän sisällä ilmoituksesta. Lauantait lasketaan arkipäiviksi. Tuottajan on säilytettävä raadot siten, että siirto keräilyautoon käy mahdollisimman joustavasti. Keräilyautossa on mukana desinfiointivälineet, joilla mm. pyörät tarvittaessa käsitellään siirryttäessä tilalta toiselle. Autojen varsinainen desinfiointi suoritetaan käsittelylaitoksella.