FREDRIKINKATU 34 A 14

Kainuun liitto Kasvuyritystutkimus 2013 INNOLINK RESEARCH OY FREDRIKINKATU 34 A 14 00100 HELSINKI puh. 010 633 02000

2 (41)) SISÄLLYSLUETTELO 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA... 3 TAUSTAMUUTTUJAT... 4 2.1. Tutkimusaineiston kuvaus... 4 2.2. Muut rekisteritiedot... 7 2.3. Tutkimusaineisto suhteessaa alueen yrityskantaan... 8 NYKYTILANNE JA MARKKINANÄKYMÄT... 10 3.1. Tämän hetkinenn tilanne... 10 3.2. Sukupolven vaihtaminen... 11 3.2.1. Jos kyllä, millä aikajänteellä?... 11 LIIKETOIMINNANN KEHITTÄMINEN... 12 4.1. Yrityskehityspalvelut... 12 4.2. Hankkeet, joihin halutaan julkinen rahoitus... 12 4.3. Arvio yrityksen tilanteesta tulevaisuudessa... 14 4.4. Lähitulevaisuuden näkymätt (syvähaastattelut)... 15 TOIMINNAN ESTEET... 17 5.1. Pahimmat esteet... 17 5.1.1. Kommentit... 18 5.2. Työvoiman saatavuus... 20 5.3. Koetut ja tulevat haasteet... 21 MARKETMIX MENETELMÄN KUVAUS (KUILUANALYYSI)... 23 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 24 7.1. Toimenpiteiden kiinnostavuus... 24 7.2. Nykyosaamisen tilanne... 25 7.3. Kuiluanalyysi... 26 7.4. Muut parannusta kaipaavatt toimenpiteet... 28 TULEVATT TARPEETT... 29 8.1. Kainuun seudun vahvuudett... 29 8.2. Tarpeet ja toiveet Kainuun liittoa kohtaan... 31 8.3. Todennäköisyyss jatkaa alueella... 32 8.4. Verkostoituminen... 33 JOHTOPÄÄTÖKSETT JA SUOSITUKSET...... 35 10. YHTEYDENOTTO...... 37 10.1. Yhteydenotto... 37 10.2. Kiinnostus tulla puhumaan... 38 11. AVOIMET TEEMAKESKUSTELUT... 39 11.1. Sitouttaminen yritykseen/ /yrittäjyyteen... 39 11.2. Talvivaaran kaivos... 41

3 (41)) 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tämä on Kainuun liiton kasvuyritystutkimuksen tutkimusraportti. Tutkimus toteutettiin puhelin- ja syvähaastatteluina marras-joulukuussa 2013. Kohderyhmän kasvuyritykset. muodostivat Kainuun alueen kasvuyritykset ja potentiaaliset Kasvuyritykseksi määriteltiin tässä yhteydessä yritykset, joiden liikevaihto tai henkilöstömäärä on kasvanut vähintään 10 prosenttiaa vuosittainn kahtena vuotena peräkkäin. Kahden vuoden aikajänne valittiin yhden vuoden sijaan, jotta yritysten yksitäiset urakat eivät vaikuta määrittelyssä merkittävästi. Analyysiin tarvittavan näytteen mahdollistumiseksi määritelmää vastaavasti lavennettiin OECD:n O ja Eurostatin, ja muun muassa Työ- ja elinkeinoministeriön (kasvuyrityskatsaus 2012), soveltamasta määritelmästä, jossa kasvuyritykseksi katsotaan yritys, jonkaa lähtötyöllisyys on vähintään kymmenen henkeä ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 %. Kasvuyritysten tiedonkeruumetodina käytettiin puolistrukturoitujaa syvähaastatteluja. Innolink rakensi tutkimukseen kasvuyrityslistauksen, josta asiakas valitsi potentiaaliset haastateltavat. Innolinkin asiantuntija sopi tapaamiset ja toteutti haastattelut haastatteluihin suostuneille yritysjohtajille. Potentiaalisillee kasvuyrityksille tiedonkeruumenetelmänä sovellettiin s puhelinhaastatteluja. Innolink rakensi tutkimukseen alustavan tutkimusrekisterin, josta yhdessä asiakkaan kanssa valittiin potentiaaliset haastateltavat.

4 (41)) 2. TAUSTAMUUTTUJAT 2. 1. Tutkimusaineiston kuvaus Kasvuyrityksille tehtiin syvähaastattelut ja potentiaalisille kasvuyrityksille puhelinhaastettelut. kasvuyritykset 21,,9% (14) potentiaalisett kasvuyritykset 78,1% (50) 2 4 6 8 10 Kuva 1. Vastaajaryhmä (rekisteritieto) 0-199 999 1,6% (1) 200 000-399 999 10,9% (7) 400 000-9999 999 40,6% (26) 1 000 000-1 999 999 25,, (16) 2 000 000-9 9999 999 18,8% (12) 10 000 000-19 999 999 1,6% (1) yli 20 000 000 1, 6% (1) 2 4 6 8 10 Kuva 2. Liikevaihtoluokka (rekisteritieto) 5-9 henkilöä 43,8% (28) 10-19 henkilöä 31,3% (20) 20-49 henkilöä 18,8% (12) 50-99 henkilöä 3,1% (2) 1000-249 henkilö öä 1,6% (1) Ei vastattu 1,6% (1) 2 4 6 8 10 Kuva 3. Henkilöstöluokka (rekisteritieto)

5 (41)) Hyrynsalmi 3,1% (2) Kajaani 48,4% (31) Kuhmo 17,2% (11) Paltamo 6,3% (4) Puolanka 1,6% (1) Sotkamo 10,9% (7) Suomussalmi 9,4% (6) Vaala 3,1% (2) 2 4 6 8 10 Kuva 4. Kunta (rekisteritieto) toimitusjohtaja 82,8% (53) muu yrityksen ylin johtoo 10,9% (7) yrittäjä 6,3% (4) 2 4 6 8 10 Kuva 5. Vastaajan tehtävät lähimarkkina-alue eella (Kainuu) 64,1% (41) alueellisesti (muu Suomen sisäinen aluerajaus) 4,7% (3) valtakunnallis sesti (koko maa) 26,6% (17) kansainvälisesti 4,7% (3) 2 4 6 8 10 Kuva 6. Markkina-alue, jolla pääsääntöisesti toimitaan

6 (41)) Arkkitehtipalvelutt 1,6% (1) Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen 3,1% (2) Fysioterapia 3,1% (2) Hotellit 4,7% (3) Huoltamotoiminta 1,6% (1) Ikääntyneiden palveluasuminen 7,8% (5) Kahvila-ravintolat 4,7% (3) Kehitysvammaiste en laitokset ja asumispalvelut 1,6% (1) Kiinteistönvälitys 1,6% (1) Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 4,7% (3) Kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille 1,6% (1) Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito 3,1% (2) Leivän valmistus; tuoreiden leivonnaisten ja kakkujen valmi s 3,1% (2) Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus 3,1% (2) Maisemanhoitopa lvelut 1,6% (1) Metallien työstö 1,6% (1) Metalliovien ja valmistus 3,1% (2) Metallirakenteiden ja niiden osien valmistus 3,1% (2) Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus (pl. renkaat) 4,7% (3) Muiden elektronisten ja sähköjohtojen sekä valmistus 1,6% (1) Muiden metallituotteiden valmis stus 3,1% (2) Muuu muualla luokittelematon maa- ja vesirakentaminen 1,6% (1) Muuu painaminen 1,6% (1) Muuu posti-, jakelu- ja kuriiritoimi inta 1,6% (1) Muuu rauta- ja rakennusalan vähittäiskauppa 1,6% (1) Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 1,6% (1) Paikallisliikenne 1,,6% (1) Parturit ja kampaa amot 1,6% (1) Pesulapalvelut kotitalouksille 1,6% (1) Puunkorjuu 6, 3% (4) Puutalojen valmis tus 1,6% (1) Ravintolat 1,6% (1) Sähkö- ja tietoliike enneverkkojenn rakentaminen n 1,6% (1) Sähköasennus 1,6% (1) Sähköisten kodinkoneiden vähittäiskauppa 1,6% (1) Tavanomaisen jätteen keruu 1, 6% (1) Tietojenkäsittelynn ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalve 1,6% (1) Tietokoneiden ja niiden oheislait tteiden valmist us 1,6% (1) Työvoiman vuokraus 1,6% (1) Urheiluseurojen toiminta 1,6% (1) Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. 1,6% (1) 2 4 6 8 10 Kuva 7. Toimiala (rekisteritieto) matkailu 14,1% (9) metalli 10,9% (7) palvelut (erityisesti kainuun ulkopuolelle me nevät) 45,3% (29) puunkorjuu 6,3% (4) tietotekniikka/i ict 6,3% (4) työvoimavuokraus 1,6% (1) Ei vastattu 15,6% (10) 2 4 6 8 10 Kuva 8. Toimiala, laajempi määritelmä (rekisteritieto)

7 (41) 2.2 Muut rekisteritiedot LUOKITUS 2013 A 94, (47) Ei vastattu 6, (3) 1 (50) YHTIÖMUOTO 2013 Avoin yhtiö 6,3% (4) Kommandiittiyhtiö 3,1% (2) Osakeyhtiö 87,5% (56) Osuuskunta 1,6% (1) Toiminimi 1,6% (1) 1 (64) HENKILÖITÄ YRITYKSESSÄ 2013 5 43,8% (28) 10 20,3% (13) 20 10,9% (7) 50 1,6% (1) 100 1,6% (1) Ei vastattu 21,9% (14) 1 (64) HENKILÖITÄ TOIMIPAIKASSAA 2013 0 3,1% (2) 1 4,7% (3) 5 40,6% (26) 10 20,3% (13) 20 7,8% (5) 100 1,6% (1) Ei vastattu 21,9% (14) 1 (64) TUONTI 2013 kyllä 7,8% (5) ei 70,3% (45) Ei vastattu 21,9% (14) 1 (64) VIENTI 2013 kyllä 6,3% (4) ei 71,9% (46) Ei vastattu 21,9% (14) 1 (64)

8 (41)) 2.3. Tutkimusaineisto suhteessaa alueen yrityskanta aan Alla on esitetty vertailevina jakaumina toimiala-, henkilökunta- ja liikevaihtoluokat Kainuun aluella päätoimipaikkaansa pitävien yli 5 henkeä työllistävien yritysten sekä haastateltujen potentiaalisten kasvuyritysten välillä. Kokoluokallisesti potentiaaliset kasvuyritykset eivät eroa alueen muista yrityksistä, toimialajakaumissa näkyy valitut painotukset. PÄÄTOIMIALALUOKKA maatalous, metsätalous ja kalatalous kaivostoiminta ja louhinta teollisuus sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto,, jäähdytysliiketoiminta jätehuolto rakentaminen tukku- ja vähittäiskauppa kuljetus ja varastointi majoitus- ja ravitsemustoiminta informaatio ja viestintä rahoitus- ja vakuutustoiminta kiinteistöalan toiminta ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta hallinto- ja tukipalvelutoimintaa koulutus terveys- ja sosiaalipalvelut taiteet, viihde ja virkistys muuu palvelutoiminta Kuva 9. Päätoimialaluokkavertailu kaikki alueen yritykset 8,8% (41) 1,1% (5) 9,5% (44) 1,1% (5) 0,9 % (4) 15,1% (70) 21,1% (98) 8,4% (39) 4,9% (23) 1,9% (9) 0,2% (1) 1,5% (7) 4,9% (23) 7,3% (34) 1,1% (5) 9,2% (43) 1,7% (8) 1,3% (6) haastatellut potentiaaliset kasvuyritykset 26, (13) 6, (3) 1% (5) 4, (2) 14, (7) 2, (1) 2, (1) 8, (4) 2, (1) 22, (11) 4, (2) LIIKEVAIHTOLUOKKA kaikki alueen yritykset y haastatellut potentiaaliset kasvuyritykset 0-199 999 2000 000-399 999 4000 000-999 999 1 00 00 000-1 9999 999 2 00 00 000-9 9999 999 10 000 000-19 999 999 Yli 20 000 000 2,6% (12) 9,7% (45) 39,1% (182) 21,5% (100) 21,9% (102) 2,8% (13) 2,4% (11) 1 (465) 1,6% (1) 10,9% (7) 40,6% (26) 25, (16) 18,8% (12) 1,6% (1) 1,6% (1) 1 (64) Kuva 10. Liikevaihtoluokkavertailu

9 (41)) HENKILÖKUNTALUOKKA kaikki alueen yritykset haastatellut potentiaaliset kasvuyritykset 5-9 henkilöä 10-19 henkilöä 20-49 henkilöä 50-99 henkilöä 100-249 henkilöä 250-499 henkilöä 54,8% (255) 26,9% (125) 14, (65) 1,5% (7) 1,9% (9) 0,9% (4) 1 (465) 43,8% (28) 31,3% (20) 18,8% (12) 3,1% (2) 1,6% (1) 1 (63) Kuva 11. Henkilökuntaluokkavertailu Kuten johdantoluvussa todettiin, on tutkimukseen valittu mukaan kaikista Kainuun alueella toimivista yrityksistä kasvuyrityksiä ja potentiaalisia kasvuyrityksiä. Koko alueen yrityskannastaa ei ole saatavilla laajoja taloustietoja, mutta niiden (yli 10 hengen yritysten) joista on, on alla esitetty diagrammit liikevaihdon (kuva 12) ja liiketuloksen muutoksista (kuva 13) viimeisen kahden vuoden ajalta. Yli puolessa yrityksistä liikevaihto on laskenut kahtena keskiarvon painuessa samalla reilusti negatiiviseksi. mediaanimuutos on jo positiivinen. Muutosprosentit liiketuloksen osalta kasvamaan päin. edellisenää vuonna peräkkäin, Liiketulosten osaltaa tilanne ovat sekää liikevaihdon että 2 1 1 KA f10 f25 MED f75 f90 Liikevaihdon muutos viime vuonna 2 3 Liikevaihdon muutos edellisenä vuonna 4 5 Kuva 12. Liikevaihdon muutos Kainuun alueen yrityksissä 40 30 20 10 10 KA f10 f25 MED f75 f90 Liiketuloksen muutos viime vuonna Liiketuloksen muutos edellisenä vuonnav 20 Kuva 13. Liiketuloksen muutos Kainuun alueen yrityksissä

10 (41)) 3. NYKYTILANNE JA MARKKINANÄKYMÄTT 3. 1. Tämän hetkinen tilanne t olemm me voimakkaasti kasvuhakuinen 28,1% (18) pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämä edellyttää kasvua) 68,8% (44) yrityksemme liikevaihto tulee vähenemään väliaikaisesti 1,,6% (1) yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 1,,6% (1) 2 4 6 8 10 Kuva 14. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten yrityksenne tämänhetkistä tilannetta? kasvuyrityksett potentiaaliset kasvuyritykset olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 42,,9% (6) 24, (12) pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämä edellyttää kasvua) 50,, (7) 74, (37) yrityksemme liikevaihto tulee vähenemäänn väliaikaisesti yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuoden aikanaa 7,1% (1) 1 (14) 2, (1) 1 (50) Kuva 15. Vastaajaryhmän mukaan 0-0.2 0.2-0.4 0.4-1 1-2 2-10 10-20 yli 20 olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 14,3% (1) 15,4% (4) 43,8% (7) 41,7% (5) 1 (1) 0,, pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämää edellyttää kasvua) 1 (1) 71,4% (5) 84,6% (22) 5% (8) 58,3% (7) 1 (1) yrityksemme liikevaihto tulee vähenemäänn väliaikaisesti yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 14,3% (1) % % 6,3% (1) 0,, 0,, 1 (1) 1 (7) 100,, (26) 1 (16) 1 (12) 1 (1) 1 (1) Kuva 16. Liikevaihtoluokan mukaan 5-9 hlöä 10-19 hlöä 20-49 hlöä 50-99 hlöä 100-249 hlöä olemme voimakkaasti kasvuhakuinenn 14,3% (4) 3% (6) 58,3% (7) 5% (1) pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämä edellyttää kasvua) 82,1% (23) 7% (14) 41,7% (5) 5% (1) 1 (1) yrityksemme liikevaihto tulee vähenemään väliaikaisesti 3,,6% (1) % % 1 (28) 1 (20) 1 (12) 100,, (2) 10 % (1) Kuva 17. Henkilöstöluokan mukaan 28 prosenttia vastaajistaa sanoo olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia ja 70 prosenttia pyrkii säilyttää nykyisen asemansa kasvamalla. Erityisesti kasvuyrityksiksi määritellyissä kasvuhakuisuus oli suurta, mutta myös potentiaalisista kasvuyrityksistä neljännes on voimakkaasti kasvuhakuisia. Liikevaihtoluokittain tarkasteltuna eniten voimakkaasti kasvuhakuisiaa yrityksiä on 1-2 ja 2-10 miljoonan euron yrityksissä. Tätä pienemmät pyrkivät asemansaa säilyttämiseen.

11 (41)) 3.2. Sukupolven vaihtaminen kyllä 10,9% (7) kyllä mahdollisesti 3,1% (2) ei 85,9% (55) 2 4 6 8 10 Kuva 18. Onko yrityksessänne lähitulevaisuudessa? suunnitteilla sukupolvenvaihdosta kasvuyritykset kyllä 42,9% (6) kyllä mahdollisesti 14,3% (2) ei 42,9% (6) 100,, (14) potentiaaliset kasvuyritykset 2, (1) 98, (49) 1 (50) Kuva 19. Vastaajaryhmän mukaan 0-0.2 0.2-0.4 0.4-1 1-2 2-10 10-20 yli 20 kyllä 18,8% (3) 25, (3) % 100,, (1) kyllä mahdollisesti 12,5% (2) % % ei 1 (1) 1 (7) 1 (26) 68,8% (11) 75, (9) 100,, (1) % 1 (1) 1 (7) 1 (26) 1 (16) 1 (12) 1 (1) 1 (1) Kuva 20. Liikevaihtoluokan mukaan 5-9 hlöä 10-19 hlöä 20-49 hlöä 50-99 hlöä kyllä 3,6% ( 1) 1% (2) 25,, (3) 5% (1) kyllä mahdollisesti % ( 0) 5, (1) 8,3% (1) ei 96,4% (27) 85, (17) 66,,7% (8) 5% (1) 1 (28) 100,, (20) 1 (12) 1 (2) 100-249 hlöä 1 (1) 1 (1) Kuva 21. Henkilöstöluokan mukaan 3.2.1. Jos kyllä, millä aikajänteellä? alle kolmen vuoden sisällä 33,3% (3) myöhemmin 66,7% (6) 2 4 6 8 10 Kuva 22. Jos kyllä, millä aikajänteellä?

12 (41)) 4. LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN 4. 1. Yrityskehityspalvelut Millaisia uusia yrityskehityspalveluitaa olisit valmis käyttämään? Suuri osa vastaajista koki, ettei tarvitse yrityskehityspalveluita. Ne vastaajat, jotka käyttävät yrityskehityspalveluita tai olisi valmis käyttämään niitä, mainitsivat mm.: Tuotekehitys ELY:ssä investointihakemus - automaatioasteen nosto Ely keskuksen kahdessa koulutuksessa itse mukana - myös toimihenkilöitä. Finnveran investointitukipalvelut ja pankkipalvelujaa - säilyy tällä tasolla. Koulutuspalveluita Vaihtoehtoisia rahoitustapojaa ja muotoja vanhus- ja j kehitysvammapalvelutalojen rakentamiseen Ely -tuet investoinneille Koulutuksia, Finnvera rahoituksia Ely keskuksen kautta tj koulu - ym koulutusta ja kehittämisprojekteja - investointitukia - uusiin innovaatioihin. Pieni kurssi on meneillään, ei juuri muuta. Aika paljon on käytetty ja saatu investointeihin tukea - ja 70 000 kokonaisvaltaiseen toiminnan kehittämiseen -olen käyttänyt useita ja olen heidän toimintaansa kovasti tykästynyt ja nyt on tulossa henkilöstölleh e johtamisen koulutuspaketilla.. Olemme käyttäneet investointitukia, uusien toimipisteiden avaamisen yhteydessä tukea esim aluen markkinointiin. Investointitukia on saatu ja Finnveralta lainaa aiemmin. Finnpro vientipalvelut ja Ely investointituet. 4.2. Hankkeet, joihin halutaan julkinen rahoitus kyllä 14,3% (9) ei 85,7% (54) 2 4 6 8 10 Kuva 23. Onko yrityksellänne suunnitteilla hankkeita tai muutoksia, joihin olisitte halukas saamaan julkista rahoitusta?

13 (41)) kasvuyritykset potentiaaliset kasvuyritykset kyllä ei 53,8% (7) 46,2% (6) 4, (2) 96, (48) 1 (13) 1 (50) Kuva 24. Vastaajaryhmän mukaan 0-0.2 0.2-0.4 0.4-1 kyllä ei % 1 (1) 1 (7) 0,, 1 (26) 1 (1) 1 (7) 1 (26) 1-2 26,7% (4) 73,3% (11) 2-10 10-20 yli 20 33,3% (4) 1 (1) 66,7% (8) 1 (1) 1 (15) 1 (12) 1 (1) 10 % (1) Kuva 25. Liikevaihtoluokan mukaan 5-9 hlöä 10-19 hlöä kyllä ei 3,6% (1) 96,4% (27) 10,5% (2) 89,5% (17) 1 (28) 1 (19) 20-49 hlöä 41,7% (5) 58,3% (7) 50-99 hlöä 100-249 hlöä 5% (1) 5% (1) 1 ( 1) 1 (12) 1 (2) 1 (1) Kuva 26. Henkilöstöluokan mukaan 14 prosentilla vastaajista on suunnitteilla hankkeita tai muutoksia, joihin he olisivat halukkaita saamaan julkista rahoitusta. Tällaisia hankkeita olivat mm. tuotekehitysprojektit, koneinvestoinnit sekä kansainvälistymisprojektit. Kasvuyrityksillä yli puolella on suunnitteilla potentiaalisillaa kasvuyrityksillä vain harvalla. tällaisia hankkeita tai muutoksia, mutta Liikevaihtoluokittain tarkasteltuna myös julkista rahoitusta tarvitsevat hankkeet painottuvat 1-10 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiin, eli e samaan ryhmään jotka olivat voimakkaimmin kasvuhakuisia.

14 (41)) 4.3. Arvio yrityksen tilanteesta tulevaisuudessa Osaamisen kehittämisen tarve 78,6% (11) 14,3% (2) 7, 1% Yrityksen kannattavuus 71,4% (10) 21,4% (3) 7, 1% Vakavaraisuus 64,3% (9) 28,6% (4) 7, 1% Panostukset yrityksen kehittämiseen 64,3% (9) 21,4% (3) 14,3% (2) Henkilökunnan määrä 64,3% (9) 21,4% (3) 14,3% (2) Investointien arvo 57,1% (8) 21,4% (3) 21,4% (3) Uusien toimi itilojen tarve 5% (7) 35,7% (5) 14,3% (2) Muuttuvat kustannukset 21,4% (3) 5% (7) 28,6% (4) 2 suurempi 4 yhtä suuri 6 pienempi 8 10 Kuva 27. Mikä on arviosi oman yrityksenne tilanteesta seuraavien asioiden osalta kahden vuoden kuluttua? NYKYISET KASVUYRITYKSETT Yrityksen kannattavuus 3% (15) 64, (32) 6, Vakavaraisuus 28, (14) 66, (33) 6, Henkilökunnan määrä 26, (13) 7% (35) Muuttuvat kustannukset 2% (10) 8% (40) Panostukset yrityksen kehittämiseen 2% (10) 8% (40) Investointien arvo 96, (48) Osaamisen kehittämisen tarve 1 (50) Uusien toimi itilojen tarve 1 (50) 2 suurempi 4 yhtä suuri 6 pienempi 8 10 Kuva 28. Mikä on arviosi oman yrityksenne tilanteesta seuraavien asioiden osalta kahden vuoden kuluttua? POTENTIAALISET KASVUYRITYKSET Kaiken kaikkiaan vastaajien keskuudessa odotetaan kasvua erityisesti yrityksen kannattavuuden, vakavaraisuuden ja henkilökunnan määrän suhteen. Uusien toimitilojen tarpeen ja investointien arvon osaltaa odotettaan vähiten kasvua. k Huomionarvoista on se, miten suuri osuus kasvuyrityks istä odottaa kasvua suhteessa potentiaalisiinn kasvuyrityksiin.

15 (41)) 4.4 Lähitulevaisuuden näkymätt (syvähaastattelut)) Lähitulevaisuus näyttää positiiviselta ja varmalta. Tilauskantaa on yli viideksi vuodeksi. Rautiovaunuja onn saatu myytyä hyvin, tilauskanta on hyvä. Pienet asiakkaat elektroniikkapuolelta on kasvupotentiaalisia. Investointeja ohutjohtotekniikkaan ja automaation, kilpailukyky paranee tulevaisuudessa. Ongelma on osaavan työvoiman saaminen. Työvoimaa T on paljon, mutta osaamistaso ei riitä tuotantovaatimuksiin. Ei ole o koulutuspohjaa, kokeneita insinöörejä on vaikea löytää. Tulevaisuus on vakaa, valoisa. Tarve jätteenlajittelulle ei lopu, jätteenkäsittelylaki monimutkaistuu ja tiukentuu joten työmäärä lisääntyy. Erikoisautoja (kaksilokeroisia autoja) tarvitaan lisää, nämä optimaalisia jätteenkeräyksessä. Toiminta laajenee. Yritys on ostettu vuonna 2007, liikevaihtoa silloin 170 000 euroa, nyt melkein 3 miljoonaa euroa. Vuosittain tavoitellaan edelleen 10 prosentin kasvua. Tulevaisuuden uhkana on vuoden 2014 aikana voimaan tuleva ajokorttilakiuudistus. Sen myötä kuorma- autokorttia varten on käytävä kolmen vuoden ammattikoulutus, kuorma-auton ajo vaatiii siis ammattipätevyyden, uusia kortteja ei saaa enää ajaa autokoulussa. Nykyään N kortin saa nopealla koulutuksella. Palkkakustannukset tuleee kasvamaan tästä johtuen hurjasti. Tämä ongelma tulee näkymään tulevaisuudessa noinn 10 vuoden päästä, jolloin kuskeista tulee olemaan huutava pula. Markkinat ovat selvästi ylikuumentuneet. Alalla tapahtuu t paljon yrityskuolemia koko ajan. Tähän vaikuttaa mainostamisen ja levikkien vähentyminen. Digitaalisen median kasvu vaikuttaa myös toimintaan. Toisaalta digitaalisuus on myös oman toiminnan kehittämisen kohde, selvä s haaste tulevaisuudessa. Uutistuotannon merkitys tulee muuttumaan, uutisten arvo tulee laskemaan merkittävästi. Ennen kansa uskoi mitä lehdissä lukee. Nykyään sosiaalinen media on täynnä uutisten kommentointia, ja siellä uutiset tyrmätään ja niitä kritisoidaan. Uutisten toimittamisen vaatimukset kasvaa, k tämä asettaa haasteita toimittajille. Kaikki mitä painetaan, pitäisi pystyä tarkistamaan äärettömän tarkasti. Virheisiin ei ole varaa uutisoinnissa, koska kansa kommentoi ja j kritisoi herkästi (sosiaalinen media). Tulevaisuudessa työvoimapula, osaaviaa uusia työntekijöitä eii tahdo kouluttautua tarpeeksi. Ongelma on jo muodostunut ja on uhka jatkuu tulevaisuudessa. Aikanaan rakennusmestarikoulutuksen käyneet työntekijät ovat jo eläkeputkessa, työntekijöistä on pula, rakennusinsinööreistä ei ole työnjohtotehtäviin. Muuttoliike alueelta muualle Suomeen on voimakasta, myös tämä vaikuttaa lähitulevaisuudessa työvoiman saatavuuteen. Lisää koulutettuja työntekijöitä pitäisi saada. Suuri huoli autokaupan puolella on väestön ikääntyminen ja nuorten muuttaminen pois Kainuun alueelta, väestö vähenee tosi paljon. Vanhat ihmiset eivät osta autoja, eivätkä huolla niitä koska ajavat niin vähän. Metallipuolella töitä on ympäri Suomen, alihankintaa suurille kattilatuottajille. Tänä vuonna oli notkahdus, syksyy ollut vaikea, jouduttiin tekemään lomautuksia. Ensi vuodeksi kuitenkin tiedossa töitä. Hintakilpailu kiristyys. Työvoima ikääntyy, uusia työntekijoitä on vaikea saada. Kortistossa on kymmenen hitsaria, vain yksi tuli käymään kun paikka oli auki, eikä sekään sitten loppujen lopuksi halunnut töihin. Puskaradion kautta saa parhaiten työvoimaa. Yrityksestä Y oli paikallislehdessä juttu, joka levisii Etelä-Suomeen. Sieltä tuli työntekijöitä. Etelä-Suomesta saa työttömiä paluumuuttajia töihin. Jos vaan saisi s Etelä- Suomeen tietoa työpaikoista, niin sieltä saisi motivoitunutta työvoimaa. Kainuun liitto voisi auttaa paluumuuttamisessa, Kainuun positiivisen imagon luomisessa.

16 (41)) Aika hyvältä näyttää tällä hetkellä, valokaapelipuolella vuoteen 2020 asti töitä tiedossa koko Pohjois- Suomen alueellaa hyvin ja tasaisesti. Ei nähnyt mitään suurta ongelmaa, suhtautuuu tulevaisuuteen positiivisesti. Kilpailu on kiristynyt selkeästi, allalle on tullut uusia yrittäjiä. Toivoo mielipiteen muutosta, ihmiset eivät uskalla ostaaa maalämpölaitoksia, kaikkea epäillään ja siirretään tekemistä. Yleinenn ilmapiiri on hyvin pessimistinen ja odottava. Uskooo että alalle ja toiminnalle on tarvetta edelleenkin. Toiset rakennusliikkeet ovat lopettaneett toimintansa. Tänä syksynä, loppuvuodesta on ollut erittäin hiljaista, pakkolomalla on kaksi miestä. Saa nähdä joutuuko laittamaan alkuvuodesta lisää miehiä pakkolomalle. Ei osaa sanoa s miltää ensi vuosii näyttää. On kuullut huhuja että muutama iso rakennusliikee alottaisi urakoita alueella, toisi siis töitä heillekin. Väki vähenee noin 200:lla vuodessa joka on vienyt kysynnän, uutta rakennetaan vain 1-2 omakotitaloa vuodessa ja olemme saneeranneett kaikki merkittävät kohteet. Ei enää tällä iällä viitsi lähteä etelään tekemään. Yrityksen rahoitustilanne onn yleiseen taloustilanteeseen nähden erittäin hyvä, mikä mahdollistaa jatkuvan kasvun ja kehittämisen sekä suunnitellut investoinnit tuotannon laadun parantamiseen. Tällää hetkellä yrityksen tilauskanta on erityisen heikko ja töitä on tarjolla vain harvoille talven ajaksi. Tarjouspyyntöjä saneerauspuolellee on paljonn ja ensi kesänä töitä on o mahdollista saada riittävästi. r Kainuun rakennusalan työttömyys ylittää joulukuussa 5,, luku on niin suuri, että vastaavaa ei kukaan muista pitkällä ajanjaksollakaan. Uusia rakennushankkeita on lähdössä erittäin vähän tulevana vuotena. Tästä markkinatilanteesta johtuenn samoista urakoista on o ensi keväänä kilpailemassa ainakin kolme kertaa enemmän yrityksiä. Etelä-Suomen osalta siellä pitkään jatkunut raju hintakilpailu on siis ylettymässä alueellemmea e ja toisaalta tekee meille lähdön sinne kannattamattomaksi. Ei osaa sanoa tällä t hetkellä asiakkaat varovaisia -säännölliset asiakkaat kyllä käyttää palveluitaa edelleen entiseen malliin. Toiminta on lähinnä kasvannut luontaisen kysynnän mukaan ihan itsestään. i Viime vuosi oli kaikkien aikojen paras, tammi-helmikuussa myytiin kokoo vuoden tuotanto ja kesällä myytiinn ei-oota. Uskoo, ettää viime vuodelta siirtyi jonkun verran kysyntää myös tälle vuodelle. Vielä on aikaa vaikea sanoa mille ensi vuosi näyttää, sovittuja urakoita on selkeesti vähemnmän kuin vuosi sitten tähän aikana. Uskoo kuitenkin, että tammi- ja on varma ettää vuosi menee hyvin. Aikovat helmikuussa kääntyy y ja tulee ihan hyvä vuosi. Suhtautuuu positiivisesti laajentaa myös Ruotsiin ja Saksaan. Markkinanäkymätt ovat suhteellisen hyvät, ei näyy mustaa maailmalla. Kilpailua saattaa tietysti tulla, yhtäkkiä jos tulee uusi yrittäjä y jokaa tuo uuden idean markkinoille. Alihankintasuunnittelu on tasaisempaa ja varmempaa bisnestä, asennusurakoinnissa on vaihtelua enemmän. Yrityksellä on useita tukijalkoja, sillä tulevaisuus ei näytä synkälle.

17 (41)) 5. TOIMINNAN ESTEET 5. 1. Pahimmat esteet yritystoiminnan sääntely 7,,8% (4) kustannusindeksi (esim. raaka-aineidenn hinta) 11,8% (6) kilpailutilanne 31,,4% (16) rahoitus 7,8% (4) yleinen suhdannetilanne 84,3% (43) osaavan työvoiman saatavuus 5,9% (3) julkisen sektorin toiminta 5,9% (3) toimitilojen / tonttien saatavuus 2, (1) sijainti / markkin noiden saavutettavuus 3,9% (2) asiakkaat muual lla kuin Kainuussa 2, (1) osaavan työvoiman puute 3,,9% (2) 2 4 6 8 10 Kuva 29. Mitkä ovat yrityksenne toiminnan pahimpia esteitä, joihin et itse voi vaikuttaa? kasvuyritykset potentiaaliset kasvuyritykset yritystoiminnan sääntely 7,1% (1) 8,1% (3) kustannusindeksi (esim. raaka-aineiden hinta) 21,4% (3) 8,1% (3) kilpailutilanne rahoitus yleinen suhdannetilanne osaavan työvoiman saatavuus julkisen sektorin toiminta toimitilojen / tonttien saatavuus sijainti / markkinoiden saavutettavuus asiakkaat muualla kuin Kainuussa osaavan työvoiman puute 57,1% (8) 28,6% (4) 64,3% (9) 14,3% (2) 7,1% (1) 7,1% (1) 7,1% (1) 7,1% (1) 221,4% (31) 21,6% ( 8) 91,9% ( 34) 2,7% (1) 8,1% (3) 2,7% (1) 2,7% (1) 145,9% (54) Kuva 30. Vastaajaryhmän mukaan Pahimpina yritystoiminnan esteinä vastaajat näkivät yleisen suhdannetilanteenn (84 %) sekä kilpailutilanteen (31 %). Kilapilutilanne vaikuttaaa kasvuyrityksiin potentiaalisia kasvuyrityksiä enemmän. Myös rahoitus nousee esteeksi nimenomaan kasvuyrityksillä. Potentiaalisett kasvuyritykset puolestaan ovat kokevat yleisen suhdannetilanteen kasvuyrityksiä voimakkaampana uhkana. Muina esteinä pidettiin muun muassa maantieteellistä sijaintia, joka tekee asioiden hoitamisesta haasteellista. Myös välikato koetaan ongelmaksi sekä välittömän ostovoiman katoamisen vuoksi että välillisesti esimerkiksi rakentamisen vähenemisen vuoksi. Jäljelle jäävä väestö on myös ostovoimaltaan heikompaa iäkkyyteensä vuoksi. Useat vastaajat kuitenkinn vastasivatt ettei esteitä toiminnalle ole.

18 (41)) 0-0.2 0.2-0.4 0.4-1 1-2 2-10 10-20 yli 20 yritystoiminnan sääntely 2% (1) 5,6% (1) 6,3% (1) 11,1% (1) kustannusindeksi (esim. raaka-aineiden hinta) 5,6% (1) 12,5% (2) 22,2% (2) 1 (1) kilpailutilanne rahoitus yleinen suhdannetilanne osaavan työvoiman saatavuus julkisen sektorin toiminta toimitilojen / tonttien saatavuus sijainti / markkinoiden saavutettavuus asiakkaat muualla kuin Kainuussa osaavan työvoiman puute 1 (1) 4% (2) 1 (5) 16,7% (3) 83,3% (15) 5,6% (1) 5,6% (1) 5,6% (1) 43,8% (7) 6,3% (1) 81,3% (13) 6,3% (1) 12,5% (2) 6,3% (1) 6,3% (1) 6,3% (1) 33,3% (3) 22,2% (2) 77,8% (7) 11,1% (1) 11,1% (1) 11,1% (1) 1 (1) 1 (1) 1 (1) 1 (1) 1 (1) 16% (8) 127,8% (23) 187,5% (30) 2 (18) 2 (2) 3 (3) Kuva 31. Liikevaihtoluokan mukaan 5-9 hlöä 10-19 hlöä 20-49 hlöä 50-999 hlöä 100-249 hlöä yritystoiminnann sääntely 9,1% (2) 6,3% (1) 11,1% (1) kustannusindeksi (esim. raaka-aineiden hinta) 4,5% (1) 12,5% ( 2) 22,2% (2) 5% (1) kilpailutilanne rahoitus yleinen suhdannetilanne osaavan työvoiman saatavuus julkisen sektorin toiminta toimitilojen / tonttien saatavuus sijainti / markkinoiden saavutettavuus asiakkaat muualla kuin Kainuussa osaavan työvoiman puute 22,7% (5) 90,9% (20) 9,1% (2) 4,5% (1) 37,5% ( 6) 12,5% ( 2) 81,3% ( 13) 6,3% (1) 6,3% (1) 6,3% (1) 6,3% (1) 6,3% (1) 33,3% (3) 11,1% (1) 77,8% (7) 11,1% (1) 11,1% (1) 11,1% (1) 5% (1) 5% (1) 1 (2) 1 (1) 140,9% (31) 181,3% (29) 188,9% (17) 25% (5) 1 (1) Kuva 32. Henkilöstöluokan mukaan 5. 1.1. Kommentit yleinen suhdannetilanne: o o Toiminta on mennyt huonompaan päin. Se näkyyy meillä selvästi siten, että tavaraa ei aikaisemmin. vain osteta, kuten o o o o Asiakkaitaa on ollut vuosi vuodelta vähemmän, mitä olemme huomanneet. Sen huomaa ja se karsii meiltä asiakkaita. Kauppa ei käy. Se näkyy liikevaihdossa monen kymmenen prosentin laskuna. o Kaivinkoneen ammattimiehiä, kokemus puuttuu osaajilla. On hyvä työtilanne, kouluttanut itse nuoria. o o Hinnat nousevat Väestörakenteesta johtuen. osaavan työvoiman puute: o Koulutustason puute. o Ikäryhmä on ongelma tässä, ei niinkään osaaminen. julkisen sektorin toiminta t o Täällä ei mitään saa tehdä ja kaikki kielletään. o Edustusmenoista ei saa vähennyksiä enään.

19 (41)) rahoitus o Yleinen tilanne yksityisillä rahoitusmarkkinoilla. o Pankkien ymmärrys ajoittain. o Aika monii hanke jää toteuttamatta, kun eivät saa rahoitusta kustannusindeksi (esim. raaka-aineidenn hinta) o Esim. sähkövero. o Koneiden polttoainekustannukset. o Alkoholiveron nousu on ollut kovaa. kilpailutilanne o Varsinkin paikallisesti. o Ei ole enää kohteita. o Toimijoita on alalla paljon. o Kilpailu on kovaa täällä alalla. yritystoiminnan sääntely o Verotuskäytännöt ja lakimuutokset. sijainti / markkinoiden saavutettavuus o Liikenneyhteydet, lentoliikenne. toimitilojen / tonttien saatavuus o Valmiit toimitilat tarvittavassa kokoluokassa. osaavan työvoiman saatavuus o Ei ole suoraa koulutusta alalle, nuorissa on nyt kyllä paremmin kiinnostusta alalle, joita on itse koulutettu.

20 (41)) 5.2. Työvoiman saatavuus kyllä 7,8% (5) kyllä jossain määrin 7,8% (5) ei 84,4% (54) 2 4 6 8 10 Kuva 33. Onko yrityksenne kokenut viime aikoina haasteita osaavan työvoiman saatavuuden suhteen? kasvuyritykset potentiaaliset kasvuyritykset kyllä 21,,4% (3) 4, (2) kyllä jossain määrin 28,,6% (4) 2, (1) ei 50,, (7) 1 (14) 94, (47) 1 (50) Kuva 34. Vastaajaryhmän mukaan 0-0.2 0.2-0..4 0.4-1 1-2 2-10 10-20 yli 20 kyllä 3,8% (1) 12,5% (2) 8,3% (1) % 100,, (1) kyllä jossain määrin 7,7% (2) 12,5% (2) 8,3% (1) % % ei 1 (1) 1 (7) 88,5% (23) 75, (12) 83,3% (10) 100,, (1) % 1 (1) 1 (7) 1 (26) 1 (16) 1 (12) 1 (1) 1 (1) Kuva 35. Liikevaihtoluokan mukaan 5-9 hlöä 10-19 hlöä 20-49 hlöä 50-99 hlöä 1000-249 hlöä kyllä 3,6% (1) 5, (1) 8,3% (1) 5% (1) 100,, (1) kyllä jossain määrin 3,6% (1) 1% (2) 16,7% (2) % % ei 92,9% (26) 85, (17) 75, (9) 5% (1) % 1 (28) 1 (20) 1 (12) 1 (2) 1 (1) Kuva 36. Henkilöstöluokan mukaan Valtaosa vastaajayrityksistä (84 %) ei ole kohdannut haasteita osaavan työvoiman haastavuuden suhteen. Kasvuyrityksillä ongelmia on työvoiman saatavuudessa ollut potentiaalisia kasvuyrityksiä enemmän. Myös henkilökuntaluokittain tarkasteltaessa vastauksissa on eroja. Tulosten tulkinnassa on noudatettava varovaisuutta vastaajaryhmien pienuuden vuoksi, mutta vaikuttaisi siltä, että henkilökuntaluokaltaan suuremmat yritykset kokevat työvoiman saatavuuden n ongelmana pieniä useammin. Myös liikevaihtoluokann suhteen tehty tarkastelu antaa viitteitä yrityksiä samaan suuntaan. Avoimissa kommenteissa vastaajat kertovat, että tekijöitä olisi kyllä tarjolla, mutta osaaminen ja riittävä koulutustaso puuttuvat. Erityisesti korkeakoulutetut henkilöt ovat aliedustettuina alueella.. Myös tiettyjen paikallisten toimijoiden eritysalojen osaajia peräänkuulutetaan. Osa vastaajista on päätynyt kouluttamaan itse työntekijöitään hyvin kokemuksin. Myös väestön ikääntyminen nähdään myös tässä yhteydessä ongelmana.