LUENTOSARJAT JA SEMINAARIT

LUENTOSARJAT JA SEMINAARIT 2004-2005 Kirkkohistorian laitos PL 33 (Aleksanterinkatu 7) 00014 Helsingin yliopisto kirkkohistorian professori VIRAT 2004-2005 kirkkohistorian, erityisesti uusimman ajan kirkkohistorian, professori yleisen kirkkohistorian professori Kaarlo Arffman (31.12.2004 asti) Aila Lauha Simo Heininen toimisto Aappo Laitinen, amanuenssi puh. 09-191 23034 email aappo.laitinen@helsinki.fi Tarja-Liisa Luukkanen, amanuenssi (vp. 28.2.2005 asti) puh. 09-191 23034 email tarja-liisa.luukkanen@helsinki.fi Timo Valtonen, osastosihteeri puh. 09-191 23041 email timo.valtonen@helsinki.fi yliopistonlehtori yliopistonlehtori amanuenssi Kaarlo Arffman (virkavapaa syyslukukauden) Päivi Salmesvuori (syyslukukausi) Kyllikki Tiensuu Tarja-Liisa Luukkanen (virkavapaa 28.2.2005 asti) Aappo Laitinen (syyslukukausi) telefax 09-191 23033 osastosihteeri Timo Valtonen www-sivut http://www.helsinki.fi/teol/khl

S Y K S Y yhteyshenkilö dos. Esko M. Laine Köyhyyden ja syrjäytymisen lähdekurssi (24 t, 1 ov) ma 13.9., ti 14.9. 10-15 A7 sh 7, ma 4.10. 10-14 A7 ls 5, ma 22.11. 10-15 PR sl 11, ti 23.11. 10-15 U38 F216. Kurssiin ei sisälly kuulustelua. Opintojakso liittyy kiinteästi tutkielmaseminaariin köyhyydestä ja syrjäytymisestä. Sen tarkoituksena on tarjota opiskelijalle konkreettista, lähteiden tasolla tapa htuvaa opetusta ja tukea lähteiden tulkinnassa; konteksti seminaarin aiheille tarkastelemalla köyhyyttä ja erityisesti sen ilmenemistä laajassa kontekstissa; köyhyyden tutkimuksen perustietoa. Koska tarkoitus on kattaa seminaariin tulevien osalta sekä vaihtoehtoisesti muiden halukkaiden osalta opintojakso historian tulkinnasta, opintojakso toteutetaan 2 ov:n laajuisena: luennot + asiakirjan tulkintaharjoitukset (1 ov) ei kuulustelua, läsnäolovelvollisuus; kirjallisuustentti (1 ov) kuulustelijana kurssinpitäjä. docent Arto Luukkanen Icon and Sable: Church and State in Russia From Early Times To Present Day 13.9.-1.10. Mon, Fri 16-20 A 7 lecture room 5 except 17.9. A7 lecture room 6 10-14 and 24.9. lecture room rh7 10-14. Lectures 1 cr, an essay 1 cr Lectures deal with the intertwined relations between the state and church in Russia, statebuilding and the various roles organized religion has played throughout centuries. Lectures offer an insight into Russian cultural development, political and religious changes, into the history of violance and devotion in Russia. Lectures 1 credit, with an essay 2. Pre-requisite: knowledge of Russian helpful, but not required. The lecture course may be intergrated into study modules TDK210, TDK230, YKH290, YKH372. yhteyshenkilö yliopistonlehtori Kyllikki Tiensuu Kirkko, yhteiskunta ja kulttuuri Englannissa II (1700-2000) (1 ov) 19.10.-11.11. ti 16-18 A7 sh 7, ke ja to 16-18 A7 ls 6 useita luennoitsijoita, opetus osin englanniksi Kurssilla käsitellään Ison-B ritannian uskonnollista ja kirko llista kehitystä 1700-luvulta tähän päivään. U skontoa tarkastellaan osana poliittis-yhteiskunnallista ja kulttuurista kehitystä. Kurssi keskittyy sisällöllisesti anglikaaniseen kirkkoon, jonka kehitystä tarkastellaan kuitenkin osana Englannin yleistä uskontotilannetta. Katsaus myös Englannin kirkkoon tänään. Vierailijoiden (p rof. Hugh McLeod, dos. Erik Sidenvall, Rev. Rupert Moreton) luennot ovat englanninkielisiä. prof. Kaarlo Arffman Reformaation vaikutus pohjoismaisen hyvinvoinnin mallin syntyyn ja luonteeseen 25.10.-18.11. ma, ke, to 12-14 A7 ls 7 Viime vuosina on keskusteltu pohjoismaisen hyvinvoinnin mallin erityispiirteistä ja tulevaisuudesta. Koska Pohjoismaat ovat 1500-luvulta lähtien olleet muusta Euroopasta poikkeava, yhtenäisesti luterilainen alue, monet ovat katsoneet, että myös pohjoismainen hyvinvoinnin malli pohjautuu luterilaisuuteen. Luentosarjan tarkoituksena on selvittää, miten luterilainen reformaatio muutti auttamisjärjestelmää. Tämä taas tekee mahdolliseksi miettiä, missä määrin pohjo ismaisen hyvinvoinnin mallin erityispiirteitä voi selittää luterilaisuudella. yhteyshenkilö TM Ville Jalovaara Kylmä sota ja Suomen kirkko (2 ov) ma 1.11. 14-18 A7 ls 5, ke 3.11. 14-16 A7 ls 7, ma 8.11. 16-18 A7 ls 5, ke 10.11. 14-16 A7 ls 7, to 11.11. 14-16 A7 ls 7, 15.11.-2.12. ma, ke, to 16-18 A7 ls 5 Kylmä sota ja Suomen kirkko luentosarjalla selvitetään esimerkkitapausten avulla sitä, miten Suomen kirkko suhtautui kylmään sotaan 1940-luvun lopulta aina 1970-luvun alkuun. Luentosarjan aloittavat H elsingin yliopiston poliittisen historian professorin Seppo Hentilän pitämät johdantoluennot, joissa hän käsittelee kylmää so taa erityisesti ideologisen sodankäynnin näkökulmasta. Kirkkohistorian laitoksen jatko-opiskelijat ja tutkijat kertovat luennoilla omista aihepiiriin liittyvistä tutkimuksistaan. Luentosarjan päättää paneelikeskustelu. Esimerkiksi luennoilla kerrotaan Suomen luterilaisen ja Neuvostoliiton ortodoksisen kirkon oppikeskusteluista 1970-luvulla, suomalaisten itärajan taakse harjoittamasta Raamattujen salakuljetuksesta, ja Suomen kirkon suhteista sekä Unkarin että DDR:n kirkkoihin kylmän sodan aikana. Luentosarjalla pyritään hyödyntämään AV-laitteiden käyttöä opetuksen tukena. Laajuus yhteensä 2 ov (luennot), johon sisältyy kurssilla ilmoitettavaa kirjallisuutta (½ ov). Suoritustapana on oppimispäiväkirja. Pienet aikataulumuutokset ovat mahdollisia. Tarkista aikataulu tarkemmasta ohjelmasta, joka on saatavissa kirkko historian laitokse lta alkusyksyllä 2004. yhteyshenkilö TM Mika Pajunen Porvoo Studies: English essay group (10 t) Virtual Essay Group on related subjects in WebCT (10 hours). Mon 4.10.2004 at 12-14 in Aleksandria. (Kirkkohistorian WebCT-esseeryhmä osana Porvoo Studies (5 ov) opintojaksoa sl) Please see further details in study guide. (Ks. opinto -opas TDK260.) yhteyshenkilö dos. Mikko K etola Tutkielmanteon tukikurssi 29.11.-3.12. ma-ti 10-15 M11 ls 3, ke-pe 10-15 A7 sh 7 Tukikurssi gradunteossaan viivästyneille. Kurssille ilmoittautuminen 15.11. mennessä mikko.keto la@helsinki.fị Kristinuskon tulo Suomeen 27.1.-17.3. ma, to 12-14 A7 ls 5 K E V Ä T Luentosarja käsittelee vanhan suomalaisen kansanusko nnon ja kristinuskon kohtaamista keskiajan Suomessa. K eskeisenä teemana on kysymys siitä, miten länsim ainen kristillinen kulttuuri muokkasi suomalaista yhteiskuntaa ja miten Suomi integroitui keskiaika i- seen Eurooppaan. Kirkkohistorian metodikurssi luennot 31.1.-25.2. ma, to 12-16 A7 ls 7. Harjoitusryhmät: ryhmä 1. ma 4.4. 12-16 ja 6.4. 12-16 A7 ls 7 ryhmä 2. ti 5.4. 12-16 ja ti 12.4. 12-16 A7 ls 7 ryhmä 3. ma 11.4. 12-16 ja ke 13.4. 12-16 A7 ls 7. Metodikurssi tulee olla suoritettuna ennen tutkielmaseminaaria.

dos. Tuija Laine Humanismin tulo Suomeen 31.1.-9.3. ma 14-16 A7 ls 5, ke 12-14 A7 ls 7 Luentosarjalla tarkastellaan, mitä kautta ja missä muodossa humanismi on tavoittanut suomalaisen oppineiston 1500-luvulta 1700-luvun lopulle. Suom een humanismi levisi erityisesti kirjallisuuden välityksellä ja sen aatteet myös vaikuttivat monin tavoin suomalaisten omaan kirjalliseen tuotantoon. Luennoilla tutustutaan Turun piispoihin Agricolaan ja E ricus Ericiin humanististen aatteiden välittäjinä, seurataan humanismin jälkiä Gyldenstolpen aatelisperheen kirjeenvaihdossa ja tarkastellaan sen heijastumista akateemiseen maailmaan yhtäältä klassisissa kirjakokoelmissa, toisaalta Turun akatemian väitöskirjojen historia-käsitteen määrittelyssä. Klassinen sivistys juurrutettiin lapsiin jo koulujen latinan- ja kreikantunneilla. Kukoistukseen se nousi jälleen 1700-luvun lopulla muun muassa uusklassismia korostaneessa kaunokirjallisuudessa. kirkkohistorian professori Luentosarja 14.2.-10.3. ma, ke, to 12-14 Professor of Churc h History (kirkkohistoria n professo ri) Religion and Society. A 1000 years of Christianity in Finland (18 t) Further details in autumn. (Sisältö avoin.) dos. Matti Ijäs Suomalaisten lähetystyöntekijöiden koulutustoiminta Kiinassa 1902-1953 (1 ov) ti 1.3.-22.3. klo 12-16, ti 5.4. klo 12-14 (tentti) Aineseminaarin (luentosarjan) tavoitteena on tutustua suomalaisen lähetystyön vaiheisiin Kiinassa erityisesti pappiskoulutuksen ja lähetysjärjestöjen kasvatus- ja koulutoiminnan näkökulmasta. Luterilaiset lähetysjärjestöt aloittivat pappisseminaarin toiminnan Shekow ssa Keski-Kiinassa vuonna 1913. Suo men Lähetysseura lähetti sem inaariin opettajia ja opiskelijoita. Yhteistyöhön norjalaisten ja amerikkalaisten lähetysjärjestöjen kanssa sekä kiinalaisen ja länsimaisen kulttuurin vuorovaikutukseen sisältyy monia tutkimuksen kannalta kiinnostavia kysymyksiä; esimerkiksi kysymys siitä, miten luterilainen kristinuskonnäkemys sopeutui kiinalaiseen kulttuuriin ja miten paikallinen kulttuuri vaikutti lähetystyöntekijöiden tapaan toimia ja opettaa. Tärkeä on niin ikään kysymys länsimaisen ja kiinalaisen kasvatusnäkemyksen vuorovaikutuksesta. A ineseminaari kattaa ajallisesti kiinalaista yhteiskuntaa kulttuurisesti ja poliittisesti monin tavoin muuttaneet vuosikymmenet, mukaan lukien toisen maailmansodan dramaattiset vuo det. Gradutuutorikoulutus 11.3.-23.3. ma 15-17.30 A7 sh 7, ke ja pe 15-17.30 A7 ls 5 Koulutus kirkkohistorian laitoksen tuleville gradutuutoreille ja esseeryhmien ohjaajille. Koulutuksessa käsitellään kirjoittamisen esteitä, kirjoittamisprosessin tukemista, tieteellisen kirjoittamisen ohjaamista, palautteen antamista ja vastaanottamista sekä gradutuutorointiin ja esseeryhmien ohjaukseen liittyviä käytännön asioita. Työskentelytapoina käytetään alustuksia, keskustelua, ryhmätöitä ja kotitehtäviä. Koulutus antaa valmiuksia tuutorina ja ryhmänohjaajana toimimiseen sekä auttaa hahmottamaan henkilökohtaista kirjoitustyyliä ja kirjoittamiseen liittyviä ongelmakohtia. dos. Mikko Ketola The Catholic Church, the Holocaust and the Second World War 4.4.-4.5. Mon, Wed 10-12 A7 lecture hall 5 (Wed 6.-13.4. A7 Faculty Hall). Lecture and examination 1 cr, essay of free choice, 1 cr Over the last few years there has been a great argument raging over the role of Pope Pius XII during World War II. In this lecture series we shall be looking not only at what actually happened during the war but also at the recent debate and its participants. Was the pope really silent about the Jews? Who are defending Pius X II and who are the critics? Why do they disagree so strongly? AINESEM INAARIT SEMINAARIT TM Pekka Lund Lähetystyön mielekkyys Kiinassa 1920-luvulla (2 ov) 28.9.-21.10. ti, ke, to 12-14 A7 ls 7 Aineseminaarissa perehdytään Kiinan ja länsimaiden 1920-luvulla kriisiytyneisiin suhteisiin sekä kristinuskoon Kiinassa. Kasvanut kiinalainen kansallistunne purkautui ulkomaalaisten voimallisena vastustamisena. Lähetystyö ja suomalaiset lähetyssaarnaajat saivat osansa tästä vihasta. Lähetystyö ja sen tekijät joutuivat kriisiin, jonka selvittäminen vei vuosia. Lähetystyön menestyksen vaarantuminen vaaransi myös lähetyssaarnaajien elämäntyön. Ainesemina arissa tarkastellaa n lähetystyön mielekkyyden selvittelyä sekä lähetysteologisesta että psykohistoriallisesta näkökulmasta. Ilmoittautuminen alkaa 6.9. klo 9.00 ja päättyy 15.9. klo 15.00. Aineseminaariin otetaan max 20 opiskelijaa. Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa: Peruutuspaikkoja voi tiedustella laitoksen kansliasta. Aineseminaarin yhteydessä toteutetaan HOPS-pilottihanke. HOPSin suorittamisesta opiskelija saa yhden lisäopintoviikon. Johdatus keskiajan aatemaailmaan (2 ov) 25.10.-2.12. ma, to 12-14 A7 ls 5 Aineseminaarissa tutustutaan keskeisiin keskiajan kirjallisuuden (suomeksi käännettyihin) teksteihin - esimerkiksi Boccaccio, Chaucer, Dante sekä uusimpaan keskiajan tutkimukseen. Ilmoittautuminen alkaa 27.9. klo 9.00 ja päättyy 15.10. klo 15.00. Aineseminaariin otetaan max 20 opiskelijaa. Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa: Peruutuspaikkoja voi tiedustella laitoksen kansliasta. Aineseminaarin yhteydessä toteutetaan HOPS-pilottihanke. HOPSin suorittamisesta opiskelija saa yhden lisäopintoviikon.

dos. Arto Luukkanen Kirkko ja valtio Itä-Euroopassa (2 ov) 10.1.-11.4. ma 16-18 A7 ls 5 Mitä Itä-Eurooppa käsittää nykyään? E ntä sen kirkot ja uskonnolliset yhteisöt? Miten ko. maiden (Ukraina, Valko-Venäjä, Venäjä, ym.) uskonnolliset yhteisöt ovat järjestäneet suhteensa valtioon? Entä sosialismin aika? Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtorin, dosentti Arto Luukkasen johtamassa seminaarissa tutustutaan Itä-Euroopan kirkkojen p roblematiikkaan ja erityisesti niid en suhteeseen valtiovaltaan. Kyseisessä seminaarissa tehdään itsenäisesti omia kirjallisia esityksiä ko. aiheesta. Ilmoittautuminen alkaa 29.1 1. klo 9.00 ja päättyy 10.12. klo 15.00. Aineseminaariin otetaan max 20 opiskelijaa. Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa: Peruutuspaikkoja voi tiedustella laitoksen kansliasta. TT Marjo-Riitta An tikainen, TL Minna Ahola Suomalaisen naisen kutsumus to 3.2., 10.2. ja 17.3., ti 15.3., ti ja to 5.4.-28.4. klo 16-18, ti A7 ls 7, to A7 ls 5 Aineseminaarissa perehdytään Suomen historian vaiheisiin naisten näkökulmasta. Seminaarissa kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, miten sukupuoli ja uskonnollisuus ovat vaikuttaneet naisten elämään ja toimintaan kirkossa sekä yhteiskunnassa 1800-luvulta nykyaikaan saa kka. Aihepiiriin johdattelevan jakson aikana tutustutaan siihen, millaiset reunaehdot mm. lainsää däntö, koulutusmahdollisuudet ja kirkkojen / kirkkokuntien naiskäsitykset ovat luoneet naisen kutsumukselle. Tämän jälkeen aihepiiriin syvennytään seminaarilaisten laatimien esitelmien kautta. Seminaarityönsä voi tehdä vaikkapa Elisabeth Järnefeltistä, Aino Sibeliuksesta, Alexandra Gripenbergistä, Minna Canthista, Inga-Brita C astrénista, Benedicta Ide feltistä tai jostain omavalintaisesta aiheesta. Ilmoittautuminen alkaa 17.1. klo 9.00 ja päättyy 26.1 klo 15.00. Aineseminaariin otetaan max 20 opiskelijaa.. Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa: Peruutuspaikkoja voi tiedustella laitoksen kansliasta. TUTK IELMASE MINAARIT prof. Aila Lauha Uskonto ja kansallinen identiteetti Suomessa sl 14.9.-30.11., kl 18.1.-3.5. ti 12-14 A7 sh 3 Seminaarissa tarkastellaan uskonnon ja kansallisen identiteetin problematiikkaa 1900- luvun Suomessa. Tarkoituksena on eri näkökulmista tutkia uskonnon ja kansakunnan suhdetta ja siinä tapahtuneita muutoksia 1920- ja 1930-luvuilla, talvi- ja jatkosotien aikana ja sotien jälkeen. Seminaarin aihepiiriin voi esittää myös kysymyksiä: Kuuluvutko luterilaisuus ja suomalaisuus yhteen? Onko toimiminen isänmaan hyväksi kristityn velvollisuus? Minkälainen rooli usko nnolla ja kirko lla oli sotien aikana? Kenen puolella Jumala taisteli? Miten kirkon rooli on muuttunut sotien jälkeen? Onko kristinuskolla ja kirkoilla jokin rooli EU:ssa? Gradun aiheita tarjotaan sekä ajalta ennen sotia että niiden jälkeen. Uusimuotoisen kirkolliskokou ksen historia sl ma 20.9. 9-16 kirkko hallitus A 610, to-pe 11.-12.11. Turun kristillinen opisto, ma 18.10. ja ma 13.12. 10-16 A7 ls 5, kl ajankohdat so vitaan myöhemmin Seminaarissa käsitellään vuonna 1974 uud istetun kirkolliskokouksen työskentelyä. Selvitetään mm. edustajien taustoja, valintaprosessia ja kokoustoimintaa, uuden katekismuksen syntyhistoriaa, diakonaattikysymyksen vaiheita kokouksessa sekä kirkollisko kousta mediassa. Kirkkohallituksessa valmistellaan koko 30 vuoden aikajakson kattavaa historiankirjoitusprojektia, johon sem inaari voidaan hankkeen mahdo llisesti toteutuessa kytkeä. prof. Kaarlo Arffman Köyhyys ja syrjäytyminen sl 20.9.-21.9. ma-ti 9-14 A7 ls 5, 2.11. ti 9-14 A7 sh 7, 29.11. ma 9-14 A7 ls 7 ja 30.11. ti 9-14 A7 sh 7, kl ajanko hdat ilmoitetaan myöhem min Reformaatio piti köyhäinhoitoa kirkon tehtävänä. Maallinen esivalta kuitenkin puuttui köyhäinhoitoon jo 1500-luvulla. Hyvinvointivaltion aikakaudella sosiaalisten palvelujen tarjoamista pidetään ensi sijassa yhteiskunnan tehtävänä. Seminaarissa tarkastellaan köyhyyttä ja syrjäytymistä tässä jännityskentässä. Teologiaa Helsingissä 1945-2000 16.9.-29.4. torstaisin (sl 24, kl 30 t) Tiedekuntamme on eurooppalaisittain ja maailmanlaajuisestikin eräs johtavia teologikoulutuslaitoksia. Sen viimeaikaisesta kehityksestä ei kuitenkaan ole juuri tehty tutkimusta. Seminaari tutkii oman tiedekuntamme lähihistoriaa: miten tiedekunta on kasvanut ja kehittynyt, miten sen tutkintojärjestelmää ja opetussuunnitelmaa on kehitetty, miten sen organisaatio ja hallinto on muuttunut, mikä on ollut sen asema yliopistoyhteisössä ja suhteessa kirkkoon, miten se n kansainväliset kontaktit ovat vaihdelleet, miten sen tutkimussuuntaukset ovat muuttuneet. Tarkoitus on myös kiinnittää huomiota tiedekunnan opiskelijoiden valikoitumiseen ja sosiaaliseen taustaan, opintojen kulkuun, opiskelijoiden kirkolliseen ja yliopistopoliittiseen aktiviteettiin. Teemoiksi sopivat myös eräät aikakauden merkittävät ja merkilliset tutkija- ja opettajapersoo nallisuudet.

LUENTOPASSI Opiskelija voi rakentaa 1 opintoviikon suorituksen vähintään kuudesta luennosta ja kirjoitustehtävästä tai esimerkiksi jostakin teemapäivästä (esim. kirkkohistorian päivä) ja kirjoitustehtävästä. Ideana on osallistua esimerkiksi vierailijaluennoille kuusi kuuntelukertaa ja kirjoittaa esityksistä esseetyyppinen kirjoitelma (5-10 sivua 1,5 rivivälillä). Tavoitteena on tarkastella aiheita/aihetta historiallisesta näkökulmasta. Lisäksi apuna tulee käyttää aihepiiriin sopivaa kirjallisuutta (vähintään 1-2 kirjaa). Luentopassilomaketta on saatavilla laitoksella, jonne lomakkeet ja esseet myös palautetaan. Esseet arvostelee tutkija Päivi Salmesvuori ja merkinnät antaa osastosihteeri Timo Valtonen. Suorituksella voi korvata 1 opintoviikon kirkkohistorian aine- tai syventäviä opintoja. Esimerkkejä vierailijaluennoista * kirkkohistoriallisen seuran ja historiallisen seuran kuukausiesitelmät * kirkkohistorian ja muiden laitosten vierailuluennot * koko päivän mittaiset teemapäivät HOPS (henkilökohtainen opintosuunnitelma). Helsingin yliopistossa otetaan käyttöön kaksiportaisen tutkintorakenteen myötä syksyllä 2005 opiskelijoiden henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Opintosuunnitelman käyttö opintojen ohjauksen ja seurannan välineenä on uudessa tutkintojärjestelmässä yksi keskeinen elementti. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemiseen tarjotaan ohjausta ja välineitä ja sen toteutumista seurataan. Lisätietoja löytää internet-sivulta: http://www.helsinki.fi/tutkinnonuudistus/henkilokohtainen_op intosuunnitelma_hops.ht m Kirkkohistorian laitos toteuttaa lukuvuonna 2004-2005 pilottihankkeena teologisessa tiedekunnassa HOPSin kahden aineseminaarin ja aineopinto I -esseeryhmien (YKH/SKH 201/202) yhteydessä. Aineseminaarien puitteissa järjestetään erillisiä kokoontumisia. Esseeryhmien yhteydessä HOPS laaditaan ryhmien tavanomaisten kokoontumisten aikana. Opintosuunnitelman laatiminen vaatii opiskelijalta myös itsenäistä työskentelyä. Tarkemmat ohjeet annetaan kyseisten kurssien alkutapaamisten aikana. HISTORIAN LAITOSTEN YHTEINEN OPINTOMONISTE Helsingin yliopiston eri historia-aineiden yhteiseen opinto monisteeseen on koo ttu historian laitoksen, yhteiskuntahistorian laitoksen, kirkkohistorian laitoksen, oikeushistorian oppiaineen sekä Renvall-instituutin historia-alan opetus. Moniste löytyy mm. kirkkohistorian laitokselta. Moniste löytyy myös historia-alan jatko-opiskelijo iden kotisivulta http://kaljaasi.it.helsinki.fi/lokari/hist-jatkoko ulutus/index.htm. Kannattaa tutustua!