SllomlZn ~awj ~l ~~J, ~, ( ~~:o 3 HUHTIKUU 1972 I, / SHAKKI LUOTETTAVIA SHAKKIKELLOJA Erittäin edullisesti suoraan maahantuojalta. Alan liikkeille myös tukuttain. Maahantuoja: Helsinki 25, Topeliuksenkatu 13 Puh. 440628 YHDY PANKKI "luottamuspankki IlmoittaJ'at tukevat me1:tä - tukekaa ilmoittajiamme
SHAKIN PÄIVÄ LAPPEENRANNASSA 1972 Lappeenrannan Shakin päivää on perinteellisesti vietetty tammikuun kolmantena sunnuntaina. Niin tänäkin vuonna. Vuoteen 1957 asti ohjelmassa olivat shakkimestareiden simultaanit. Vuodesta 1958 on oteltu kaupungin pikapelimestaruudesta. järjestelyt on hoitanut Lappeenrannan Sha.kkIkerho. Tämänkertainen kilpailu 011 vndestoista, voittaja ME Raimo Tuusvuori s~avutti 11. pikapelimestaruutensa. OsanottaJIa. 011 17. Tulokset: 1. Raimo Tuusvuon 16 PIst. (16), 2. Matti Valtonen 14, 3. Pentti Haikulainen 12, 4. Markku Myyrä 11,5, 5. Lauri Hämäläinen 10,5. LAPPEENRANNAN SHAKKIMESTARUUS 1972 Tammikuussa pelattiin 21. Lappeenrannan shakkimestaruusturnaus. Tulokset: 1. Raimo Tuusvuori 4 pisto (4), 9. mestaruus, 2. Sulo Jauho, 3. Paavo Kekola.... Samanaikaisesti j ärj estetyn ensimmaisen Lappeenrannan nuorten mestaruustu~nau~sen voitti maksimipistclll Jorma Holsa. lkarajana oli 20 vuotta. Täydellistä säästöpankki - palvelua HELSINGIN SUOMALAINEN Siiiistöpankki ge yksilön pankki Päätoimittaja MATTI NUKARI uotj) EN... ) A ~<,< I Kasavuorentia 12 D 16 02700 Kauniainen puhelin 500025 N:o 3 Suomen Keskusshakkiliiton, Suomen Shakkiliiton, Työväen Shakkiliiton, Suomen Kirjeshakkiliiton ja Suomen Tehtäväniekkain äänenkannattaja. PostisiirtotiIin n:o 413005-7 Pankki: Hei Suom Sp - Taloudenhoitaja OSMO TAPANI LA Mannerheimint. 70 B 33 02500 Helsinki 25 Ilmoitushankinta JORMA VÄHÄTUPA Kaarikuja 2 S 100 00940 Helsinki 94 puhelin 303 457 Yksipuolista Pohjantalon konttori. Julkaisutoimikunta VISA KIVI MAUNO LAISAARI SIMO NUOTIO ALTTI SALOlLA MATTI UITTO KAAKKOIS-SUOMEN SHAKKIPIIRIN JOUKKUEMESTARUUS 1972 Lappeenrannan Shakkikerho on,:,oittanut 5-miehisin joukkuein pelatun haakkois Suomen shakkipiirin mestaruuskilpailun. Joukkueessa pelasivat M Eero Raaste, Me Raimo Tuusvuori, exme Bryan Backmansson sekä I luokan pelaajat Sulo Jauho ja Sulo Hakkarainen. Lisäksi käytettiin kolmea 11 luokan pelaajaa varamiehinä kutakin kerran, nimittäin Lauri Hämäläinen, Markku Myyrä ja Jorma Hölsä. Lappeenrannan S~akkikerhon voittopisteet olivat 18,5 (25) Ja ottelutulokset LrSK -~ Kouvolan Sk 5~O, Mikkelin Sk 4~1, ~ Shakki-66 Hamina 4~1 ~ Kotkan TS 3~2 ja ~ Karhulan TS 25---'2,5. Karhulan Työväen Shakkikerho, j~ka puolusti mestaruutta, sijoittui toiseksi puoli pistettä perässä. OY KAUKAS AB:N TYÖPAIKKAKERHO Kaukaan Shakkikerho on juhlinut viime vuosina Lappeenrannan työpaikkoje~ v.älisissä 3-miehisjoukkueiden pikapeliklsoissa ylivoimaiseen tyyliin. Vuonna 1971 saavuttivat kerhon joukkueet 1., 2. ja 4. sijan. Kerhon mestaruuden 1971 voitti Rauno Kukkonen. UNIFLO viritetty moottori öljy uutem"@ öljynvaihtoon. Suomen Shakin toimittajisto on lehden uudesta tulemisesta, v:sta 1966 alkaen ollut miltei yksinomaan pääkaupunkilaista tai ainakin sen välittömästä läheisyydestä kotoisin. Tällainen asiantila ei tietenkään ole täysin paikallaan, sillä pelataanhan muuallakin maassa shakkia ja myös melkoisella taidolla. Silloin tällöin on kylläkin kehoitettu lukijoita lähettämään avustuksia lehdellemme, jopa on julistettu siinä mielessä kilpailujakin, mutta toistaiseksi ovat nuo kehoitukset kaikuneet suurelta osalta kuuroille korville. Paitsi, että lehdellemme joskus lähetetään kilpailujen tulosluettcloita, olisi ennen kail<- keä tärkeätä saada myös maaseudulla pelattuja pelejä. Olkoonkin, että jokin peli ei sen lähettäjän mielestä aina täytä korkeimpia korrektisuuden vaatimuksia, älköön se lmitenkaan olko lähettämisen este, sillä onhan tunnettua, että juuri esim. oikosulkupelit usein ovat kiinnostavia ja onpa sellaisista peleistä tehty satoja kirjojakin. Pelien ei suinkaan aina tarvitse olla valmiiksi analysoituja, me otamme ilomielin vastaan myös,)sanattomia lauluja,) ja analysoimme ne itse. Kaikista avustuksista emme pysty maksamaan palkkioita, sillä eihän Suomessa shakilla elä, mutta eiköhän yhteinen harrastus ruoki,)kuolematonta sielua,) tarpeeksi. Suomen Shakin peliosaston tarkoituksena on ensisijaisesti antaa lukijoitten tutustua tärkeihin kotimaisiin peleihin, mutta yhtä tärkeätä on seurata suuren maailman tapahtumia ja suurmestarien kovia yhteenottoja. Näitä viimeksimainittuja lehtemme on esittänyt, mutta esim. parissa viime numerossa ei kotimaisia pelejä ole esiintynyt. Mistä johtuneekaan, että useitten kotimaisten turnausten pelejä ei turnaustoimikunnalta ole tippunut, eikä niitä aina kyselemälläkään tavoiteta? Alkuperäinen pelipöytäkirjakokoelma on tietysti melko arvokas shakillinen harvinaisuus, mutta voisihan aina sentään parista kolmesta ottaa kopion ja lähettää Suomen Shakille. Tästä numerosta alkaen avustavat kansainväliset mestarit Eero E. Böök ja Osmo Kaila entistä suuremmin panoksin lehteämme Suomen Shakkiliiton 50-vuotisjuhlan merkeissä keräämällä arkistojen kätköistä vanhoja suomalaisia pelejä kuluneitten 50 vuoden ajalta. Niinpä saan tässä yhteydessä lausua heille lämpimän kiitoksen Suomen Shakin puolesta. Mutta ei voi olla oikein että tämänpäivän pelejä ei lehdestämme useinkaan löydä, ja on kovin yksipuolista, jos peliosastossa esiintyy liian usein Matti Nukari
68 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 69 Eero E. Böök: Mestarin IDietteitä Eriväriset lähetit Kolme Botvinnikin loppupeliä Melko yleisenä käsityksenä on, että varsinkin loppu pelissä, jossa muiden kevyitten upseerien vaihduttua on jäljellä ainoastaan eriväriset lähetit, tasapeli on melkein väistämätön lopputulos. Tästä»säännöstä» on kuitenkin siksi paljon poikkeuksia, että on yleensä syytä tarkistaa, onko kysymyksessä sääntö vai poikkeus siitä. Rubistein osoitti aikanaan, että loppu peleissä, joissa eriväristen lähettien lisäksi kummallakin on torni, monasti tarjoutuu mahdollisuuksia jopa kuningashyökkäykseen. Olen itse ainakin kerran pystynyt voittamaan tämäntyyppisen pelin. nimittäin G. Stoltzia vastaan Saltsjöbadenin alueidenvälisessä turnauksessa v. -48. Jos kuitenkin jäljellä ovat vain eriväriset lähetit, syntyy usein asemia, joissa sotilaan tai parin ylivoima ei riitä voittoon, mikäli heikompi puoli pystyy estämään sotilaiden etenemisen. Se onkin yleensä mahdollista vain silloin, kun kuningas pystyy tukemaan niiden etenemistä, sotilaanuhrauksilla voidaan tukkia puolustavan lähetin viistolinja tai kaksi toisistaan riittävän kaukana sijaitsevaa pitkälle edennyttä vapaasotilasta eivät ole lähetin samanaikaisesti pidätettävissä. Erivärislähettisiä loppupelejä esiintyy shakkikirjallisuudessa suhteellisen vähän, koska voittoonpyrkivä pelaaja yleensä noudattaen normaalia sääntöä yrittäen välttää tätä loppupeliä. Poikkeus tästä on exmaailmanmestari Botvinnik, joka merkittävän usein on vienyt voittoon erivärislähettisen loppupelin. Ainakin kerran hän kuitenkin aliarvioi mahdollisuutensa, nimittäin 18. ottelupelissä Smyslovia vastaan v. -57, suostuen tasapeliin voittoasemassa. Vasta pari kuukautta myöhemmin tutkiessaan tätä peliä, hän löysi asemassa piilevän merkillisen tempomanööverin. Se oli kuitenkin siksi vaikeasti nähtävä, ettei sovi ihmetellä, että se löytyi vasta sitkeän analysoimisen tuloksena. Jo pari vuotta aikaisemmin vuoden -55 Neuvostoliiton mestaruusturnauksessa Botvinnik oli antanut mielenkiintoisen esimerkin eriväristen lähettien tarjoamista yllättävistä mahdollisuuksista. Tilanne valkean 58. siirron jälkeen oli seuraava: Kotov - Botvinnik Moskova 1955 Suoraviivainen jatko 58. -K X e3 59.K X b3 K X f4 60.Ke3 Ke3 61.Lg5 + Ke4 62. Kd2 ei riitä voittoon kahden sotilaan ylivoimasta huolimatta, koska valkea kuningas ja lähetti hallitsevat mustia ruutuja. Tämän vuoksi Botvinnik teki näennäisesti passiivisen siirron 58. - - Lf5-e6!, joka suojelee b-sotilaan. Jos valkea olisi hiukankin aavistanut mustalla vielä olevan todellisia voitonmahdollisuuksia, olisi hän epäilemättä syventynyt tilanteeseen ja löytänyt ainoan oikean siirron 59. Kd2!. Sen jälkeen johtaa 59. -b2 60. Ke2 K X e3 61.K X b2 selvään tasapeliasemaan. Myöskään 59. Lf5 60.Ke3 Ld2 61.Lg5 jne ei anna mitään. Valkea pelasi kuitenkin varomattomasti 59. Le7 -e5. Se on ratkaiseva virhe, sillä nyt musta voi kahdella yllättävällä sotilaanuh- rauksella aikaansaada itselleen vapaasotilaan kummallekin sivustalle samalla, kun lähetti e6:sta käsin sekä suojelee b-sotilaan että estää valkectll vapaasotilaiden etenemisen. 59. - - g6-g5!! 60.f4xg5 Samaan lopputulokseen johtaa 60.h X g5 h4 61. Ld6 Lf5! 62.g6 Lxg6 63.fS Lxf5 64.KXb3 Kg2 60. - - d5-d4+! 6l.e3xd4 Kf3-g3 62.Lc5-a3 Uhraus 62.Le7 Kxh4 63.g6+ Kh4 ei auta, koska sotilas ei kuitenkaan pääse etcncmään g8:aan. 62. - - Kg3 X h4 63.Ke3-d3 Kh4 xg5 64.Kd3-e4 h5-h4 65.Ke4-f3 Yritys 65.d5 Lxd5+! ei pelasta. 65. - - Le6-d5+ 66. Valkea antautui. Mustan tarvitsee vain edetä laitasotilaalla h3:een ja sitten marssittaa kuningas b-sotilaan tueksi. Pelin loppuasemassa on ratkaisevaa se, että mustan lähetti hallitsee ruudun h1. Seuraava esimerkki on Leipzigin shakkiolympialaisista. Valkea on tehnyt 32. siirtonsa. Botvinnik - Paehman Leipzig 1960 Musta jatkoi siirrolla 32. - - Kg7 -h6, koskapa 32. -d3 33. D xd3 Df2+ 34.Kh3 jne ei olisi parantanut hänen mahdollisuuksiaan. 33.Le6-g4 Df8-d6 34.Kg2-f3! Valkean on pelattava äärimmäisen huolellisesti. Esim. siirtyminen loppupeliin siirroilla 34. D X d6 Lx d6 35.Ld7 ei Botvinnikin mukaan olisi riittänyt voittoon, koska musta voi jatkaa 35. -d3! 36.e X d3 (36.e3 ei ole parempi.) Le5 37.Kf3 Kg7 38.Le8 Lgl 39. h3 Kf6 40.Ke2 Ld4 41.g4 Ke7 42.L xg6 Kd6 eikä valkea kolmen sotilaan ylivoimasta huolimatta pysty voittamaan. Muunnelma on tyypillinen eriväristen lähettien tarjoamille tasapelimahdollisuuksille. 34. - -Kh6 -g7 Mustan olisi pitänyt jatkaa 34. -Df8+! 3S.Ke2 d3+! 36.Kxd3 Df1+ 37.Le2 Df2 jne, mikä tarjoaa hyviä pelastumismahdollisuuksia. Jos kuningas sen sijaan peräytyy g2:een, musta tietenkin palaa kuningattarella d6:een. 35. Dd5 xd6! Le5 xd6 36.Kf3-e2! Nyt on vaikealla poiketen 34. siirron huomautusmuunnelmasta mahdollisuus vastata 36. -d3+:een lyömällä kuninkaalla, minkä jälkeen e-sotilas etenemällä e5:een lopuksi johtaa valkean a- tai b-sotilaan vapautumiseen. 36. - - Le5 - b4 On selvää, että musta voi suojata b-sotilaan vain a5:stä käsin, koska lähetin sijaitessa es:ssä a-sotilas voisi esteettä edetä. Pelisiirron jälkeen valkea olisi voinut pelata heti Lg4-d7-e8. 37. Ke2-d3 Kg7 -f6 38.Kd3-e4 Lb4-e1 Jatkossa 38. -Le3 39.Kd5 Ke7 40.Ke6 LaS 41.Ke7! Kf6 42.Ld7 Ke7 43.Le6 Kf7 44. Kd6 Le3 45.Ld7 musta joutuu siirtopakkoon ja saa lopuksi päästää lähetin e8:aan. 39. Ke4-d5 Le1-b4 40.Le8-d7 Lb4-e1 41. Ld7-e8 LeO-e3 42.Kd5-e6 Tämä oli valkean keskeytyssiirto. Mikäli mustan sotilas g6:n asemasta olisi vielä g7:ssä, olisi tuloksena tasapeli. Nyt on vaikealla kuitenkin tilaisuus uhrata lähetti kahteen sotilaaseen, minkä jälkeen vapaasotilaat takaavat voiton. Botvinnik - Paehman Kun peliä piti jatkaa, Paehman antautui nähtyään valkean kuorisiirron. Seuraavat Botvinnikin analyysimuunnelmat osoittavat selvästi valkean aseman toivottomuuden: 42. - -Le3-a5 43.Ke6-e7 Kf6-g7 Sotilaan menetykseen johtaa 43. -g4. 44.Ke7- d6 Kg7 -f6 e-sotilas on suojattavissa myös 44.-Le3:lla, mutta sitä seuraa 45.Ke6! ja sen jälkeen lähettimanööveri Le8-c6-d5
70 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 71 -c4-d3. Musta menettää silloin kuningassotilaansa, ellei hän uhraa sotilasta d3:ssa. Se ei kuitenkaan auttaisi, sillä musta joutuu jatkuvasti siirtopakkoon ja hetkellä, jolloin musta lähetti ei ole e3:ssa, valkea uhrauksella a4-as avaa tien b-sotiaalleen. 4S. LeS x g61 Kf6 x g6 46.Kd6 x es Kg6 - f7 Toisessa muunnelmassa 46.-g4 47.Ke6! Ld2 48.eS musta ei kerkiä lyödä valkean h- ja g-sotilaita. Seuraisi 48.-Le3 49.Kd6 d3 SO.exd3 Kf7 S1.KdS ja neljän sotilaan ylivoima riittää voittoon, sillä valkean tarvitsee jatkaa vain Ke4 ja edetä d-sotilaalla. Tästä poikkeava 49.-Kf7 SO.Kd7 Lb4 S1.aS! b x as S2.b6 johtaa vielä nopeammin sotilaan korottumiseen. 47.h2-h4! gs-g4 4S. KeS-fS LaS-el 49.M-hS Lel-d2 49. Lx g3 SO.K x g4 ei oleellisesti muuta tilannetta. SO.e4 - es Kf7 - e7 51.KfS - e4 1 N euvostomestarit olivat tietenkin analysoineet keskeytysaseman ryhmätyönä. Tämä ratkaiseva siirto oli Gellerin keksintöä eikä Botvinnikin. Se tuskin kuitenkaan merkitsee muuta kuin, että odessalainen ensimmäisenä huomasi siirron merkityksen. S1. - -Ke7- e6 S2.a4-aSI Tempaisee lähetin pois keskustasta, jonka jälkeen musta kuningas ei pysty pidättelemään molempia vapaasotilaita samanaikaisesti. 52. - - Lc3 x as S3. hs-h6 Ke6-f7 S4.eS-e6+ ja valkea saa uuden kuningattaren. Vähintään yhdeksän peliä kymmenestä olisi keskeytysasemasta jatkunut näin pitkälle, mutta Paehman oli ilmeisesti myös saanut selville valkean voittojatkon ja luotti vastustajan analysoimistaitoon. Muunnelman loppu vaihe kuninkaan etenemistä seuraavine lähetinuhrauksineen on tyypillinen erivärislähettisille loppupeleilie. Tärkeätä osaa esittävät siinä mustan d4- ja es-sotilaat, jotka estävät mustan lähetin tehokkaan toiminnan. Kolmas esimerkki on seuraavista shakkiolympialaisista. Asema vaikuttaa toivottomasti tasapeliitä, sillä siirto 30. - bs näyttää välttämättömältä. Mustalla oli kuitenkin ensiluokkainen yllätys esitettävänä. (Kuvio) Unzicker - Botvinnik Varna 1962 30. - -a6-asii Nerokas idea, joka antaa valkealle pahan pähkinän purtavaksi kilpailupelin rajoitetun ajatusajan puitteissa. 31.LXb6 a4 32.Le3 a3 33.Lel a2 34.Lb2 f4! johtaisi auttamatta häviöön, sillä mustan tarvitsee vain viedä kuninkaansa bl:een, mikä ei ole estettävissä. 32.Kd2 ei ole sen parempi, sillä musta voittaa 32. -Lfl:llä aluksi pari sotilasta. 31.b4 x as b6 x as 32. g2 -g3 a5 -a4 33.Kel-d2 Tämä kuninkaansiirto ei ole mikään ratkaiseva virhe, niin kuin kirjoittajakin aikanaan ensin erehtyi luulemaan. Valkea olisi selviytynyt tasapeliin myös pelaamalla 33.LeS! Ke6 34.h4! gxh4 3S.gxh4 hs 36.Kf2! KdS 37.Lb4! Lb3 38.Ke2! jne. Tämän pelitavan eri haarautumien laskeminen on kuitenkin melko vaikeata. Valkean olisi jatkossa uhrattava e-sotilas ja sitten vaihdettava toinen mustan kuningassivustan sotilaista, jonka jälkeen tasapeli olisi ollut selvä. 33. - -a4-a3 34. Kd2 -c2 h6 -hs Nyt ollaan tultu kriitilliseen asemaan. Unzicker - Botvinnik Unzieker näyttää ajatelleen vain tunnettua strategian sääntöä, että sotilaat on sijoitettava päinvastaiselle värille kuin vastustajan lähetti. Käsilb.'Ölevassa asemassa olisi kuitenkin pitänyt tehdä juuri päinvastoin. Peli päättyi näin: 3S.h3-M fs-f4! 36.Ld4-eS Kf7 -e6! 37.LeS -c7 gs x h4 3S.Lc7 X f4 Jos sen sijaan 38.gxh4 KfS, niin valkea menettää f-sotilaan, minkä jälkeen musta f-sotilas maksaa valkealle lähetin. 3S. - - M-h3 39.g3-g4 hs-m40.lf4-h2 Lc4-e2 41. Valkea antautui. Ensimmäinen h-sotilas voittaa lähetin ja toinen marssii sitten korottumisruutuun. Yleisesti luultiin, että kuvioasema joka tapauksessa on mustan voitettavissa, sillä 3S. f4 saa vastauksen 3S.-h4! kun taas 3S. Le3 Kg6 ei lainkaan paranna valkean asemaa. Kuitenkin asemassa on johdonmukainen mahdollisuus tasapeliin. Koska mustan lähetti ei hallitse ruutua al, ei ole pelkoa a-sotilaan korottumisesta, vaikka se sitookin valkean kuninkaan vartijakseen. Vaikealla on siis varaa luopua kaikesta aineellisesta hyvästään, kunhan hän saa pois päiviltä kuningas sivu stan kolme mustaa muskettisoturia. Tämä on mahdollista ainakin seuraavilla kahdella tavalla, joista toisen tai toisen monikin lienee asemaa tutkittuaan keksinyt. Yksinkertaisempi niistä kuuluu: a) 3S.g4! f4 36.g X gs Lfl 37.h4 g X h4 38. LeS jne. b) 3S.g4! h4 36.g xfs Le2 37.f4 g X f4 38. Lf2 jne. e) 3S.g4! fxg4 36.hxg4! h4 37.Lf2 h3 38.Lg3 ja sitten 39.f4.. d) 3S.g4! h X g4 36.f X g4 1 f4 37.Lf2 ja sitten 38.h4. e) 35.g4! Le2! Vaikein muunnelma, sillä Lähipelaajai Tilatkaa KIRJESHAKKI - toinen kotimainen shakkilehti! KIRJE SHAKKI kehittää shakkitaitoanne, sillä se sisältää kirjepelaajiemme kiinnostavimmat pelit - avauksittain ryhmiteltyinäl KIRJESHAKISTA löydätte myös turnaustulokset sekä kaikkea kirjeshakkiin liittyvää mielenkiintoista asiatietoa. nyt valkea ei kerkiä vaihtaa kaikkia kuningassivustan sotilaita. Sen sijaan hän pääsee lyömään a-sotilaan marsittaakseen sen jälkeen kuninkaan toisen sivustan avuksi. 36.gxfS! Lxf3 37.Kb3! M! 37. -Lg2:een valkea voi vastata 38.h4! gxh4 39.KXa3, sillä musta kuningas ei pääse nopeasti auttamaan vapaasotilaita. 38.K X a3 Lg2 39.Kb4 L xh3 40.16 Ld7 41.KcS! Ke6 42.LeS! LeS 43.Kd4! ja kuningas kerkiää estämään mustan sotilasparin etenemisen. Kuten nähdään vaatii muunnelma virheetöntä tempojen laskemista. Valkea olisi voinut päästä samaan päämäärään myös seuraavalla, kenties hiukan yksinkertaisemmalla tavalla, joka noudattaa samaa sotilaidenvaihtosuunnitelmaa kuin edellinenkin: a) 3S.Lb6! Ld5 36.LdS! Kg6 37.f4 h4 3S. g41 Vain tällä odottamattomalla tavalla valkea pääsee vaihtamaan sotilaat. 38. -f X g4 39.hxg4 h3 40.Le7! uhtaen 4l.fxgS:ttä. b) 3S.Lb6! Lfl 36.Le7! L xh3 37.f4 g4 38. Ld8! ja tasapeli on selvä. e) 3S.Lb6! Kg6 36.Le7! h4 37.g xh4 g X h4 38.Ld6 a2 39.Kb2 KhS 40.Kal LdS 41. Kb2 Lxf3 42.Kxa2 Lg2 43.Kb2 Lxh3 44. Ke2 Kg4 4S.Kd2 f4 46.Kel ja kuningas on ajoissa ehtinyt apuun. Täytyy ihailla sitä mielikuvitusta ja tilanteenarviointia, jolla Botvinnik pystyi aikaansaamaan valkean ratkaisevaan virheeseen johtaneet vaikeudet. KIRJESHAKKI ilmestyy vuosittai 12 numeroisena. Hinta silti vuodessa vain mk 7,- eli S8 penniä numero! Tilaukset osoitteella: Taloudenhoitaja Usko Koskinen, Uomakuja 3 D 66, 01600 MYYRMÄKI Samalla voitte pyytää ilmaiseksi kirjeshakkia käsittelevää esittelyaineistoa.
72 SUOMEN SHAKKI Ojanen vastaa Kysymys Italialaisessa pelissä seuraavien siirtoj en jälkeen on mustan 7. siirto huutomerkkisiirto: l.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.Lc4 Lc5 4.d3 Rf6 5.Rc3 d6 6.0-0 Lg4! 7.h3 h5!(?) Parempi 7. - Lh5. Jos valkea nyt ottaa vastaan lähettiuhrauksen siirrolla 8.h X g4, jolloin musta (ilmeisesti) lyö h-sotilaalla takaisin g4:ään, niin mitkä ovat tällöin mustan parhaat hyökkäysjatkot valkean f-ratsun mahdollisten siirtojen jälkeen? Esimerkiksi Rg5 näyttää,)keljulta,) mustalle f7:ään muodostu vien uhkauksien vuoksi. Jos 9. - g3, niin 1O.Le3! Eero Wilen, Korso Vastaus Valkean paras jatko on 8.h X g4 h X g4 jälkeen 9.Rg5. Wilenin esittämä 10.Le3 on pätevä vastaus 9. - g3:een ja estää mustan hyökkäyksen edistymisen. Mustan paras hyökkäysidea on pyrkiä kaikin voimin h linjalle materiaalimenetyksistä välittämättä ja tähän tarkoitukseen sopii parhaiten 9. - Kd7. Nyt on vaarallista rosvota materiaalia: 10.Rxf7 De8! I1.Rxh8 Dxh8 (ehkä myös 11. - Dh5?!) 12.Tel DM 13.Le3 Rd4! tai 10.Lxf7 TM 11.g3 Dh8 12.gxM DxM ja valkea on molemmissa muunnelmissa vaaranalaisessa asemassa. Valkean on ajoissa ryhdyttävä hoitamaan h-linjalla uhkaavaa vaaraa: 10.g3! ja seuraavassa siirrossa 11.Kg2 on ilmeisesti selvin tapa torjua mustan hyökkäykset ja päästä voittoasemaan upseerin cnemmyyden turvin. Mustan lähettiuhraus g4:ssä ei siis ole korrekti, mutta kysyjä ei kerro, kuka on pannut huutomerkin mustan 7. siirtoon! Kaarle Ojanen Kysymys Suomen Shakissa n:o 4/1970, sivu 98, jossa esitetään englantilaisen pelin teoriaa, on seuraavien kuuden siirron jälkeen huomautus: I.c4 e5 2.Rc3 Rf6 3.g3 c6 4.Rf3! e4 5.Rd4 d5 6.cxd5 Db6! Jatko 6. - cxd5 antaisi valkealle mahdollisuuden hyökätä heti mustan sotilaskiilaa vastaan siirrolla 7.d3! ja kuten käy t ä n t ö on osoittanut, tulee mustan puolustus vaikeaksi, esim. 7. - Lc5 8.Rb3 Lb4. Kuitenkin on Rolf Schwarzin (English/ Bremer Partie, Band 4, julkaistu 1963) kirjassa (sivu 108) kyseinen muunnelma siirtojen 8. - Lb4 9.dxe4 Lxc3!! 10.bxc3 R X e4 11.Lg2 0-0 12.0-0 Te8 13.Lb2 Rc6 jälkeen arvioitu tasa-asemaksi. Myös valkean siirron 9.Lg2:n jälkeen musta pääsee tasoittamaan. Tämä Schwarzin kirja on julkaistu 1963, jolloin se on ehkä hiukan vanhentunut eikä sisällä uusinta teoriaa. Nyt haluaisinkin tietää millä vai k e a n s i i r r 0 i 11 a käytäntö on osoittanut, että mustan puolustus tulee edellä mainittujen siirtojen (7.d3 8.Rb3 Lb4) jälkeen vaikeaksi? Eero Wilen, Korso Vastaus Suomen Shakin artikkelin ovat kirjoittaneet Voronkov ja Shatskes (NL), joista viimemainittu on kirjoittanut kirjan,)englantilainen avaus,). Tässä kirjassa ei myöskään esitetä käytäntöä, joka osoittaisi siirrosta 7.d3 mustalle koituvia vaikeuksia. Omasta puolestani en liioin tunne sellaista. Sha tskes esittää kirjassaan 9.d X e4 jälkeen 9. - R X e4 1O.Ld2, jota hän pitää valkealle hyvänä. Hän ei siis mainitse välisiirtoa 9. - Lx c3 +, joka on Schwarzin kirjassa, jonka yllä esitetty muunnelma päättyy tasa-asemaan. Shakin avausvaiheet ovat niin monihaaraiset, että vauskirjan tutkijan on syytä aina muistaa, ettei kaikkia (hyviäkään) ideoita voida niissä esittää. Nytkin on asemassa 9.d xe4 Lxc3+ 10.bxc3 Rxe4 jälkeen muitakin mahdollisuuksia kuin 11.Lg2. Tarkoitan jatkoa 11.f3 ja 11. - Rf6:n tai 11. - Rg5:n jälkeen 12.La3! estäen tornituksen, mikä häiritsee mustaa tuntuvasti. Pari asemanäkymää: 1l.f3 Rf6 12.La3 Rc6 13.Dd2 Le6 14.e3 Re5 15.Rd4 tai 1l.f2 Rg5 12.La3 Tc6 13.Dd2, jotka molemmat ovat valkealle lupaavia. PELIOSASTO SPASSKI-FISCHER Kuten viime numerossamme ilmoitimme, julkaisemme lukijoittemme pyynnöstä kaikki tähänastiset Spasskin ja Fischerin väliset pelit. Samalla julkaisimme heidän kaksi ensimmäistä peliään. Tässä kaksi seuraavaa peliä, jotka päättyivät tasan, sekä viides eli viimeinen, joka tosin on julkaistu v. 1970 tuoreeltaan numerossamme 7, sivulla 206, mutta mahdollisten uusien lukijoitten vuoksi anamme sen uudelleen. 529. 3. peli R. Fiseher - B. Spasski Santa Monica 1966 17. kierros 1.e4 e5 2.Rf3 Re6 3.Lb5 a6 4.La4 Rf6 5. 0-0 Le7 6.Tel b5 7.Lb3 0-0 8.e3 d5 Spasski on usein pelannut Marshall-hyökkäystä. Seuraavassa pelissä hän kuitenkin välttää tämän pelaten vain d6. 9.e xd5 R xd5 10. Rxe5 Rxe5 11.Txe5 e6 12.g3. Fischerin»kotianalyysiell» tulosta. Kyllä siirtoa on aikaisemminkin kokeiltu, mutta Fischer teki siitä vasta tunnetun. Tänä päivänä lienevät vielä kuitenkin joko 12. d 4 tahi 12. L X d5 riittävät. 12. -Rf6 13.d4 Ld6 14.Tel Lg4 15.Dd3. Fischerin itsensä mukaan lienee 15.f3 parempi. 15. -e5 16.d xc5. Fischerin mukaan virhe. Parempi olisi ollut 16.Lc2! eikä mustalla olisi mitään vastapainoksi menetetystä sotilaasta. 16. -L X e5 17.D X d8 Ta X d8 t 8.Lf4 h6 19.Ra3 g5 20.Le3 L X e3 21.T xe3 Td2 22.Re2 Te8 23.T xe8+ R X e8 24.Re3 Lf3 25.Le2 Rd6 26.b3 Kf8 27.a4 Re4 28.L X e4 L X e4 29.a X b5 a X b5 30.b4 Th2 31.g4 Kg7 32.Kfl Kf6 33.Ta5 Tbl + 34.Ke2 Tb2 + 35.Kfl ja tasapeli siirtojen toistolla. Myös p.o. muunnelman eräässä aikaisemmassa kohelassa olisi avauksen tutkijalla kysyttävää. Eun Illusta pelaa 7. - Le5, niin miksi valkea ei voisi vastata 8.d X e4 d X e4 9.Le3. Mustan voimasiirto 9. - Rg4 saisi hienon vastauksen lo.rc6!, joka seuraisi myös siirtoa 9. - Hd5. Avautuvat muunnelmat eivät ole huonoja valkealle. Musta vastannee parhaiten D. - 0-0, vallcea tähän lo.rc2. Toivon, että kysyjä saa edellä kerrotusta tyydyttävästi valaistlls1:,t siihen minkälaisia asematyyppejä voi olla sellrauksena siirroista 6.c Xd5 c xd5 7.d3. Kaarle Ojanen SUOMEN SHAKKI 73 530. 4. peli R. Fiseher - B. Spasski Havannan shakkiolympialaiset 1966 Siirrot 1-8 kuten edellisessä pelissä. 8. -d6 Taktisista syistä Spasski valitsee passiivisen, mutta varman muunnelman: 9.h3 h6. Tällä Smyslovin muunneimalla Spasski on saavuttanut menestystä, mm. Keresiä vastaan. 10.d4 Te8 11.Rbd2 Lf8 12. Rfl Ld7 13.Rg3 Ra5 14.Lc2 e5 15.b3 e X d4. Spasskin mielestä 15. -Rc6 olisi ollut paikallaan, vaikkakin valkea olisi voinut pelata 16.d5, mutta nyt on mustalla edessään raskas puolnstuspeli. 16.e xd4 Re6 17.Lb2 g6 18.Dd2 Lg7 19.Tadl. Valkea on onnistunut avauksessaan mainiosti, mutta musta pystyy puolustautumaan vaikeassa tilanteessaan lujasti. 19. -Db6 20.Rfl (1) Tad8 21. Re3 Db8 22.Lbl Db7. Jos 22. -e X d4, niin 23.Rd5 valkean eduin. 23.Te1. VaIkealla on aikaa vaikkapa jonkkojen uudelleen ryhmittämisecn. J 05 nyt esim. 23. -e X d4, niin 24. R X d4, eikä nyt käy edelleen 24. - -R X e4, koska seuraisi 25.L X e4 T X e4 26. Rxc6 Lxc6 27.Lxg7 Kxg7 28.De3+. (Spasski) 23. -Kh7. Jo parin siirron ajan on mustalle ollut selviö, ettei valkean e-sotilasta voi valloittaa. 24.a3 Le8 25.Lc3 Ld7 26.Db2 Db8 27.b4 Kg8 28.Tedl Rh7 29.La2 Rg5. Mustan siirrot ovat miltei lopussa ja nyt hän yrittää saada jonkinlaisen selvyyden keskustan asemaan. 30.R X g5 h X g5 31.d X e5 d X e5. 31. -R X g5 32.Rd5 ei myös kcvcntäisi valkean yhä kasvavaa painostusta. 32.Rd5 Re7 33.R X e7 + T X e7 34.Dd2 Lf6 35.Dd6?
74 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 75 Fischer on ollut virheellisen suunnitelman jäljillä. Sotilaanryöstöpolitiikka kostaa itse itsensä. Toisaalta on huomattava, että vastoin tapojaan on Fischer joutunut aikapulan kouriin, ja siitä syystä virhe on ehkä ymmärrettävä. Oikea jatko olisi ollut 35.Te3!, ja musta olisi pysynyt edelleen pihtien otteessa. 35. -Kg7 36.D xa6? Te8 37.Td6. Muuta keinoa ei ole uhkausta 37.-Le6:tta vastaan, esim. 37.Lal Le6 38.L X e6 T X e6 39.Da5 Ld8 ja musta voittaa (Spasski). 37. - Te3 38.T X f6 Le6! Voittaa laadun. 39.T X e6 f X e6 40.Tdl Db7? Viimeinen siirto ennen aikakontrollia ja kiireessä virhe. Musta menettää etunsa. Pelata piti 40. - Df8! Nyt peli jatkuukin kohti tasapeliä. 41.D X b7 T X b7 42.L X e6 T X a3 43.Kh2 Ta4 44.Tbl Te7 45.f3 Ta6 46.Lb3 Ta3 47.Tb2 TaI 48.Kg3 Kf6 49.Kg4 Te3 40.Ld5 Tla3 51.h4 g X h4 52.K X h4 TaI 53.Td2 Tla3 54.Kg3 Td3 55.Te2 Tae3 56.Ta2 Ta3 57.Tb2 tasapeli. 531. 5. peli GRVNFELDIN PUOLUSTUS B. Spasski - R. Fischer Siegen 6. kierros 1970. Osoituksena jälleen huipulla puhaltavista analyysituulista on pelin, avausteoreettiselta kannalta katsottuna, ydinsiirto 12.h3, jota on kylläkin suositeltu ja pelattu aiemminkin, mutta josta Spasskin idea alkaa kehittyä. Fischer ei löydä pelin aikana käypää jatkoa, ja valkea saa näennäisen helposti yliotteen keskustassa ja K-siivellä. Tämän otteen myötä kokonaistilanne Spasski - Fischer muuttuukin maailmanmestarille niin mairittelevaksi kuin 4-1. l.d2-d4 Rg8-f6 2.c2-c4 g7-g6 3.Rbl -c3 d7-d5 4.c4xd5 Rf6xd5 5.e2-e4 Rd5xc3 6.b2xc3 Lf8-g7 7.Lfl-c4 c7-c5 8.Rgl-e5 Rb8-c6 9.Lcl-e3 0-0 10.0-0 Dd8-c7 Vaihto 10. ~-cd johtaa tutkittuihin ja tunnettuihin muunnoksiin. Fiseher valitsi pelisiirron, jonka tarkoituksena on saattaa kehitys D-siivellä päätökseen aikaisempien kokemustensa ja mahdollisten keksimiensä ja valmistelemiensa yllätysten vuoksi. I1.Tal-cl Tf8-d8 Rauhallisempi jatko 11. - b6 näyttää seuraavalta: A 12.f4 Ra5 13.Ld3 fs 14.ef LX f5 ls.lxfs gf 16.dc Tad8 17.cb ab 18.Ld4 Rc4 19.De1 Td6 20.Lxg7 Kxg7 21.Rd4 valkean eduin (Spasski - Schmidt, Lugano 1968). B 12.Lf4 es 13.Lg3 valkealle mukavasti (Boleslavski). 12.h2-h3 Jo Ivkovin vuonna 1969 suosittelema ajatus, mutta tässä pelissä se vasta joutuu huippukoetukselle uusien teemojen höystämänä. Siirtoa 12.f4 on pitkään pidetty valkean alkuvoimaisimpana jatkona. Kuitenkin mustana on tarjona mahdollisuus 12. -Lg4, eikä valkea suorissa muunnelmissa näytä voittavan: 13.fS gf 14.ef mukavin mahdollisuuksin. Valkea voi tietenkin kokeilla uhrausta 14. Lxf7+ Kxf7 IS.Db3+ e6 16.Rf4 Dd7 17.ef RaS 18.Dxe6+ DXe6 19.Rxe6 cd! 20.Rxd8+ Txd8 21.ed Rc6 ja mustalla on puolustuskelpoinen asema. (Boleslavski). Toinen riittävä vaihtoehto 12.f4:n jälkeen on 12. - RaS. Tietoisena näiden muunnelmien mahdollisuuksista pelattu aan niitä useita keroja, valitsi Spasski 1966 Santa Monicassa Fiseheriä vastaan kuvion tilanteessa siirron 12.De1. Jatko oli: 12. - e6 13.f4 RaS 14.Ld3 f5 ls.tdl b6 16.Df2 ja nyt Fiseherin olisi pitänyt 16. - ed vaihdon sijasta tasottaa: 16. - fe 17.Lxe4 Lb7 jne. Tätä avausteoreettista taustaa vasten pelisiirron 12.h3 ideat ja suuri merkitys pelin vastaisiin tapahtumiin ovat helposti tavoitettavissa. 12.b7 -b6 13.12 -f4 e7 -e6 14.Ddl-el Rc6-a5 15.Lc4-d3 f7-f5 16.g2-g4! Kas tässä suuri ero emo peliin Spasski Fiseher, valkea ei ole tehnyt tempohäviötä Tel-dl, vaan tätä pistinhyökkäystä tukevan siirron 12.h3. Tällaisilla valmisteluilla voitetaan pelit shakin huipulla. 16. - - f5xe4 Erittäin tärkeä ja kauaskantoinen ratkaisu sekä samalla osoitus Fischerin kerrassaan syvällisestä näkemiskyvystä. Jos 16. - Lb7, niin 17.gf e7 18.eS ja mustan peli jää vaille i.., SUOMEN SHAKKILIITON 50-VUOTISPELEJÄ Suomen Shakkiliitto täyttää SO vuotta 10. kesäkuuta 1972. Merkkitapauksen johdosta Suomen Shakki julkaisee joukon pelejä, jotka liittyvät juhlivan liiton henkilöihin ja historiaan. Varsinaisen historiikin yhteydessä on yksi kunkin Suomen ja/tai Suomen Shakkiliiton mestarin peli. Sikermän aloittavat SSLn kolmen vanhimman kunniajäsenen voittamat pelit, joista kunkin alussa on voittajan lyhyt shakillinen esittely. Taidemaalari, everstiluutnantti Hugo Backmansson (17.4.1860-19.11. 1953 1. shakkiturnaus kirjepelikilpailu 1889, 1. luokkaan Pietarissa 1892, Helsingin Yleisen Shakkiseuran perustajia 1924 ja ensimmäinen puheenjohtaja 1924-30, HYS:n kunniajäsen 1930, SSL:n 1945. 532. KUNINGATARGAMBIITTI: OIKEAOPPINEN PUOLUSTUS Kirjepeli S.1.1933-18.3.1935 H. Backmansson - R. J. Sanders Helsinki Montreal l.d2 -d4 d7 -d5 2.c2 -c4 e7 -e6 3.Rgl-f3 Rg8-f6 4.Lcl-g5 Rb8-g5 Rb8-d7 5.Rbl -c3 Lf8 -e7 6.e2 -e3 0-0 7.Tal-cl a7 -a6 Tätä siirtoa käyttivät sveitsiläiset mestarit 20-luvulla. Karlsbadin turnauksessa 1923 tuli vaihto d5:ssä muotiin, mutta ilmeisesti on myös jatko 8.c5! e6 9.b4 as 10.a3 axb4 11.axb4 b6 12.Ld3 bxcs 13.bxcS Ta3! 14.0-0 DaS IS.Rbl! Txd3 16.DXd3 La6 17.Dd2 Dxd2 18.RbXd2 Lxfl 19.KXfl jne on huomioon otettava. Nykyajan teoreetikot, jotka kuulevat ruohonkin kasvavan, arvioivat valkean mahdollisuudet mustan heikon c-sotilaan vuoksi lupaaviksi. vastamahdollisuuksia, sillä 18.._- Dc6 ei johda minnekään 19.Dg3:n tähden. Tilanne on kuitenkin niin komplisoitu, että se antanee aihetta moniinkin lisäselvityksiin. 17.Ld3 xe4 Lc8-b7 18.Re2-g3 Ra5-c4 19.Le4 xb7 Dc7 xb7 20.Le3-f5 Tilanteen näin selkiydyttyä valkean etuun voidaan todeta mustan sotilasaseman olevan heikon, ja valkea voi hyödyntää Re4:n huonoa sijaintia K-hyökkäyksessään. Taas etu, että torni sijaitsee ruudussa ei. 20. - - Db7 -c6 21.Del-e5 c5 xd4 22.c3 xd4 b6-b5 23.Rg3-e4 Lg7 xd4 24. Re4-g5 Ld4xf2+ 25.Tfl xf2 Td8-d6 26.Tdl-el Dc6-b6 27.Rg5-e4 Lähettien vaihdon jälkeen mustan K-asemaan on syntynyt aukkoja, joita valkea nyt 8.c4 X d5 e6 X d5 9.Lfl-d3Tf8-e8 10.0-0 Rd7-f8 Kissingenin turnauksessa 1928 tapahtui pelissä Euwe-Rubinstein kuuluisa virhe 10. _ c6 I1.Db3 h6 12.Lf4! RhS? 13.RXdS! ja musta menetti sotilaan ja pelin. Tri Tartakower suoritti pelisiirtoa. I1.Ddl- b3 c7-c6 12.Rf3-e5 Backmansson noudattaa vuosisadan vaihteen amerikkalaisen kuuluisuuden Pillburyn esimerkkejä sijoittaen ratsun keskustaan. nykyään tuskin kukaan jatkaisi tähän tapaan, mutta vielä mainitussa Kissingenin turnauksessa Capablanca Miesestä vastaan keskipelin alussa tyytyi jatkamaan upseeripeliä sen sijaan, että olisi ryhtynyt nykyään melkeinpä ainoana oikeana pidettyyn sotilasetenemiseen kuningatarsivustalla, siis 11.1'bl ja sitten b4, a4, bs mustan sotilasaseman heikentämiseksi. 12. - - Rf8-e6 Mustan olisi pitänyt pelata heti R6-d7, sillä pelisiirron tempovoitto on vain näennäinen. 13. Lg5 -h4 Rf6 -d7 14.Lh4 X e7 Te8 X e7 Jatkossa 14. - ])xe7 15.I<Xd7 Dxd7 16.I'<a4 De7 17.Rb6 Tb8 18.Dc2 h6 19.a3 olisi valkea voinut ryhtyä em. asemalliseen etenemiseen kuninga tarsi vustalla. Pelisiirtoon valkea olisi voinut vastata samalla tavalla, mutta ilmeisen esikuvansa mukaan valkea siirtää toiminnan kuningassivustalle. 15.f2-f4 Rd7-f6 Siirto 15. - f6, johou valkea parhaiten vastannee 16.N.f3, olisi ilmeisesti antanut mustalle mahdollisuuden sitkeään puolustautumiseen. Pelisiirrolla musta yrittää vastapeliä kiirehtii käyttämään hyväkseen. Sotilas tulee takaisin itsestään. 27. - - Td6-d4 28.Re4-f6+ Kg8-h8 29.De2 X e6 Td4 -d6 D-vaiht6 ei käynyt pian syntyvien mattiuhkien takia. 30.De6-e4 Ta8-f8 31.g4-g5 Td6-d2 31. - Rd2 32.De7 Rf3+ 33.Kfl, lopun ollessa selvää. 32.Tel-fl Db6-c7 33.Tf2-d2 Rc4xd2 34.De4-d4 Tf8-d8 35.Rf6-d5+ Kh8-g8 36.Tfl-f2 Rd2-d4 37.Tf2-e2 Td8-d6 38.Te2-e8+ Kg8-f7 39.Te8-f8+ ja musta luopui (1-0), sillä De7»putoaa». Suuri peli, 10ppukahinoistaan huolimatta. Tähän asti siis Spasskin voitto 4-1.
76 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI kuningatarsivustalla, mutta antaa valkealle vapaat kädet vastaisella puolella lautaa. 16.g2-g4! c6-c5 17.g4-g5 c5-c4 18. Db3-dl Rf6-e8 Mustan on siirrettävä ratsua, koska hän muuten saa f6:een tavattoman heikon vapaasotilaan. 19.Ld3-bl! Valkealle oli tarjolla mielenkiintoinen sommittclujatko 19.LXh7+!? Kxh7 20.Dh5+ Kg8 21.g6! fxg6 22.Rxg6 Rf8! 23.Dh8+ Kf7 24.Rxf8 Rf6 25.Rg6! D xh8 26.RXh8+ Kg827.Rg6Txe328.Tc-e1 TXc129.Txe1 Kf7! jne., jossa musta kuitenkin näyttää voivan selviytyä kohtalaisen tyydyttävään loppupeliin. Rauhallinen pelisiirto on selvästi parempi. 19. - - Re6-f8 20.Ddl-f3 Re8-c7 2l.f4-f5 Uhkaa 22.f6:lla murtaa kuningasaseman. 21. - - 17 -f6 22.g5 xf6 g7 xf6 23.Re5- g4 Te7 -g7 24.Kgl-hl b7 -b5 Koska d5-sotilas on heikko, ei musta pysty siirtämään apujoukkoja kuningassivustalle. 25.Rg4-h6+ Kg8-h8 26.Tfl-gt Dd8 -d7 27.Tgl xg7 De7 xg7 28.Df3-h5 Musta antautui. Peli päättyi pari viikkoa ennen voittajan 75-vuotispäivää, jolloin julkaisin sen Uuden Suomen shakkipalstassa. Backmansson säilytti korkeaan ikään ainutlaatuisen hcmkisen vireyden. Hänen olikin tapanaan sanoa:»on pelkkää velttoutta, jollei sitä elä ainakin satavuotiaaksi.» Tämä kirjepeli on häneltä moitteeton suoritus. Huomautukset E. Böökin. Professori Johannes Öhquist (6.12.1861-15.10.1949): Helsingin Shakkiklubin perustajia 1886 ja johtohenkilöitä v:een 1906, maamme järjestyneen shakkielämän isäksi kutsuttu, shakkikirjoittaja, n. 150 tehtävän laatija, kansallinen tehtävämestari 1936, shakin kultainen ansiomerkki 1947, HSK:n kunniajäsen 1912, ST:n 1937 ja SSL:n 1947. 533. POHJOISMAINEN GAMBIITTI Miinchen, pelattu 1890-luvulla? joh. Öhquist - B. Welisch 1.e4 e5 2.d4 e X d4 3.c3 Pohjoismaisen gambiitin lähtöasema. Avaus on selvintä jakaa G. ja L. Collijnin tavoin kolmeen muunnokseen: torjuttu, puoleksi ja täysin vastaanotettu gambiitti. Kaikille on yhteistä se, että niitä ovat pelanneet ja tutkineet useat pohjoismaalaiset pelaajat. Ranskalaisen shakin tietosanakirjan mukaan näin pelattiin Tanskassa jo 1830-luvulla, ja Pariisin turnauksessa v. 1867 tanskalainen S. From käytti sitä. Tämä lähde puhuu siirron 3.c3 jälkeen tanskalaisesta gambiitista ja mainitsee, että kokonaan vastaanotetulle on ehdotettu norjalaisen gambiitin nimeä, joskin menestyksettä. Nykyisin epäajankohtaisen gambiitin kehittäjinä ansaitsevat Fromin lisäksi tulla maininituiksi ruotsalainen tri H. A. VV. Lindehn, joka sillä voitti \V. Steinitzin Lontoossa v. 1864, tanskalaiset veljekset G. ja V. Nielsen, S. A. Sörensen ja H. Krause sekä ruotsalainen L. O. Svenonins. Aikanaan tätä gambiittia pelasi kernaasti»kolmen polven suurmestari» J. Mieses. - Jos pohjoismainen gambiitti halutaan torjua, se tapahtuu parhaiten siirrolla 3. d5, mutta pelattu on myös 3. - De7, 3. - Re7, 3. - d3 tai 3. - Rf6. 3. - d X c3 4.Lc4 Siirto 4.R X c3 tuo tuntijalie mieleen Göringin gambiitin 1.e4 e5 2.Rf3 Re6 3.d4 e X d4 4.e3 muunnoksen 4. - d X c3 5.R X c3. Pelisiirron jälkeen 4. - c X b2 5.L X b2 johtaisi täysin vastaanotetun pohjoismaisen gambiitin perusasemaan, jossa mustan tärkeimmät jatkot ovat 5. - d6, 5. - d5, 5. - De7 ja 5. - Lb4+. 4. - Rf6 Collijnien»Lärobok i Schakim (4. painos, 1921) pääjatko. Muut ovat 4. - Lb4 ja 4. - d6. Bilguerin 8. painos, jonka esipuhe on päivätty v. 1916, sen sijaan varustaa huutomerkillä siirron 4. - d5, jota K. Sehlechter oli suositellut Deutsche Sehaehzeitungissa v. 1914 ja joka samana vuonna Badenin gambiihiturnauksessa tuli kilpailukäyttöön. Pelissä Mieses-Gunsberg, Hannover 1902, tapahtui 4. - e2 5.D xe2 Re6 i I." 6.Re3 LeS 7.Rf3 Rd4 8.RXd4 LXd4, mutta valkea voitti. 5.Db3 Suomen Shakin kantanumerossa v. 1924 tuntematon huomauttaja sanoo:»vanligtvis spelar man här först 5.S xe3.» Tämä perustuu Collijnien kirjaan, jossa on huomautus: siirtoa 5.e5 seuraisi 5. - d5 tai myös 5. - Rf6. 5. - De7 Jälleen Suomen Shakki 1924:»Genom 5. - d5 6.e X d5 Ld6 erhåller svart med uppgivandet av gambitbonden ett gott spe!.» 6.R X c3 Rc6 7.Lg5 Ra5 8.Da4 R X c4 9.D X c4 h6?»ett feldrag. 9. - c6 bör spelas.» 10.Rd5 D xe4+?»nu följer ett originellt slut.» Kysymysmerkin voisi panna sulkuihin, sillä musta menettää joka tapanksessa ratkaisevasti materiaalia. lt.d xe4+ R xe412.r xc7x.»ett typiskt exempel huru det går när man ej 'ser npp'.» - Osmo Kaila. Tekniikan tohtori John L. W. Lillja (7.3. 1879-5.2.1946): Helsingin Shakkiklubin johtohenkilöitä 1900-32, vahva 1. luokan pelaaja, 3. palk. 1. yleissuomalaisessa turnauksessa 1922, yli sadan hyväksymänsä tehtävän laatija, kansallinen tehtävämestari 1937, HSKn kunniajäsen 1926, SSL:n 1945 ja Suomen Tehtäväniekkain 1946. 534. SOKOLSKIN AVAUS Kaupunkiottelu, Tallinna 31.5.1925 P. Rinne, Tallinna - j. L. W. Lillja, Helsinki l.b2-b4 Lilljan analysoimana tämä peli ilmestyi Suomen Shakissa 1925 ja otsikkona oli»epäsäännöllinen avaus». Samoin on otsikoitu v. Bilguerin käsikirjan viimeisessä painoksessa loistopeli B. Fleissig - C. Schleehter, Wien 1893. 1. b4 siirto sai kuitenkin jonkinlaista hnomiota New Yorkin turnauksessa vuoden 1924 kevättalvella, jolloin originelli suurmestari, tri Tartakower käytti tätä siirtoa unkarilaista Maroczyä vastaan ja Reti yllättävässä voittopelissään lyömättömänä pidettyä Capablancaa vastaan alkoi siirroilla 1.Rf3 Rf6 2.c4 g6 3.b4. Vasta paljon myöhemmin neuvostoliittolainen teoreetikko Aleksei Sokolski käytti avausta siksi säännöllisesti ja melkoisella menestyksellä, että se ristittiin hänen mukaansa. Hauskempi olisi kuitenkin Tartakowerin kertomaan perustuva nimitys»orangutan avaus». Hän väitti keksineensä b-sotilaan»kiipeämiseil» katsellessaan eräässä New Yorkin eläintarhassa orangutangin elehtimistä. 1. - -e7-e62.lcl-b2rg8-f63.b4-b5 Lillja huomautuksissaan piti siirtoa 3.a3 parempana, koska musta pelijatkossa pääsee kehittämään kuningatartornin siirtämättä lähettiä c8:sta. Sokolskin analyysit osoittavat kuitenkin pelisiirron ainakin samanveroiseksi. 3. - - a7 -a6 4.a2-a4 a6 xb5 5.a4 xb5 Ta8 X al 6.Lb2 X al Lf8 -e7 7.e2 -e3 d7 -d5 Tähän asti siirrot vastaavat nyky teoriaa, joka jatkaa 8.Rf3:lla. Seuraava siirto, joka ottaa e5-ruudun lujemmin valkean haltuun, on kuitenkin myös asemallisesti perusteltu. 8.f2-f4 0-0 9.Rgl-f3 Rb8-d7 10.LfI -e2 Rd7-c5 Lilljan valitsema jatko ei vastaa strategian vaatimuksia nykyajan mittapuun mukaan. Mustan olisi pitänyt siirrolla c7 -e5 lujittaa otettaan keskustaruuduista ja sitten kehittää kuningatarlähetti. Sen sijaan hän jatkaa npseeripeliä keskustassa, mikä ei kuitenkaan anna mahdollisnutta pysyvien tukikohtien miehittämiseen. 11.0-0 Rc5-e4 12.Rf3-e5 Le7-c5 13.Le2-d31 Hyvä siirto mustan aikomaa d-sotilaan etenemistä vastaan. Mustan olisi nyt pitänyt käydä karlwittamaan valkean eteentyöntynyttä ratsua, joka vaikenttaa mustan kuningatarsivustan liikekannallepanoa; siis esim. 13. - Rd7 14.Lxe4 fxe4 15.Rc3 f5 16. R X d7 Lx d7 ja mustalla on mahdollisuuksia valkean b-sotilaan heikkouden johdosta. 13. - - d5-d414.ddl-f3 d4xe3 Mnstan ei kannattanut pelata 14. - R X d2 15.Rxd2 dxe3 16.Re4 e2+ 17.Rxe5 e X fld + 18.K X fl, sillä valkean keveät upseerit hallitsevat sen jälkeen lautaa. 15.d2xe3 Re4-d6 16.Kgl-hl Rd6-f5 17.Tfl-dl Dd8-e7 18.Tdl -el
78 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 79 Tähän asti virolainen oli pelannut erinomaisesti. Nyt hän olisi jatkamalla 18.e4! Rd4 19.Dfl Rd7 18.Rf3! es 19.fS jne säilyttänyt vapaamman aseman. Mustan olisi sen jälkeen ollut hyvin vaikeata kehittää joukkojensa yhteistoimintaa. Pelisiirrolla valkea päättää ryhtyä kuningashyökkäykseen. mutta musta vastaa siihen vastaiskulla keskustassa kuten pitääkin. 18. - - Tf8-d8 19.92-g4 Rf5-d6! Kuten Lillja huomauttaa, olisi musta myös voinut jatkaa 19. - Rh4 20.Dh3 Rg6, mutta tämä jatko ei anna yhtä voimakasta vastapeliä keskustassa kuin pelisiirto. 20.Tel-gl Rf6-d5 21.Df3-h3 g7 -g6 22.Tgl-g3 Valkea uhkaa nyt pelata 23.Rc6! b X c6 24.DXh7+! KXh72S.Th3+ Kg826.Th8X. Niin ollen mustan on annettava valkealle tilaisuus kuningasaseman särkemiseen, mutta se ei ole vaarallista, koska musta voi heti käydä näennäisesti suljetulla d-linjalla vastaiskuun. 22. - - f7-f6! 23.Re5xg6 h7xg6 24.Ld3 X g6 Rd5 X e3! Mustalla on nyt voitto asema, kuten Lillja on osoittanut huomautuksissaan. Tärkein muunnelma on seuraava: 2S.Ld3! Re4! 26.LXe4 Td1+ 27.Tg1 Txg1+ 28.Kxg1 Rxc2+ 29.Kg2! Rxa130.Dc3fS31.gxfS (tai 31.Lf3 f X g4 32.Le4 Dd6 33.Df6 Dd4 34.Dg6 + Kf8 ja musta voittaa.) Dg7 + 32.D X g7 + K X g7 33.fxe6 Lb4! 34.fS Rb3 3S.Kg3 Rd4 36.Ld3 b6 ja musta voittaa vähitellen loppu pelin. 25.g4-g5 Rd6-f5 26.Lal xf6 Td8-dl + 27.Tg3-gl Tdl xgl + 28.Khl xgl Re3 -d5+ 29.Kgl-hl Rd5 xf6 Musta jää nyt voitolle lähetin kahta sotilasta vastaan, mikä merkitsee tässä asemassa suhteellisen helppoa voittoa. 30.g5xf6 De7xf6 31.Dh3-h7+ Kg8-f8 Dh7 X c7 Rf5 -e7 Vasta tähän päättyy sommitteluvaihe. 33.Dc7 X c5 Df6 X g6 34.Rbl-d2 Dg6 -g4 35.Dc5-e3 Dg4-dl + 36.Khl-g2 Ddl xc2 37.Kg2-gl b7 -b6 38. Valkea antautui. J ohdonm ukainen ja varsinkin taktillisesti hyvin pelattu peli, joka hyvin edustaa maamme 20-luvun shakin huipputasoa. Huomautukset E. Böökin. 1. Avoin tornilinja on usein ratkaiseva etu. Siis... Valkea aloittaa. SOMMITELMIA 2... torni on se, joka.. Valkea aloittaa. 3... ratkaisee. Musta aloittaa. SOMMITELMIEN RATKAISUT: 1. I.D xg7+ T xg7 2.Tb8+ jne. Buglit Sagajnov, Liepaja 1971. 2. I.Lf6 (Voittaa vähintään laadun. 1. T X g6 ei vielä käynyt.) 1. - Tae8 (1. - Tf7 johtaa mattiin neljässä siirrossa, alkaen 2. T X g6 +, ja muut tornin siirrot vielä nopeammin. Mustan paras siirto oli 1. - Td8.) 2.Txg6+ musta luopui. Puhelinpeli M. Nukari - O. Pinomaa, 28.11.71. :i. 1. - Txe3 2.Tc1 (Jos 2.Txe3, niin 2. - D Xh3+ jne) 2. - Tg3 3.Tf2 T xh3+ 4.Th2 Texf3 ja valkea luopui. Lemon - Mestrovic, Hastings 1972-2. 4.1. - DXd3+! 2.TXd3 LxfS 3.DXfS (Seuraavassa paljastusshakkauksessa kuningatar olisi joka tapauksessa mennyt.) 3. - TxfS 4.Tf3 TxgS! S.hxgS Rd7 ja musta voitti lopuksi. Bukic - Westerinen, Skopje 1971. S. I.Lc6+ Kd8 (1. - L xc6:tta seuraisi 2.TXb8+ jne.) 2.D Xf8+ ja musta luopui. Bednarski - Doroskevitsh, Polanica Zdroj 1971. 6. I.LaS+ Ke8 2.Txd7! Kxd7 3.Lh3+ Ke7 4.L X c8 ja musta luopui. Gligoric - Donner, Berliini 1971. 7. I.Rxf7!! Dc8 (Muut siirrot johtavat materiaalin menetykseen.) 2.Rh6+ Kh8 3.D X ds Rc2 (Musta ei huomaa pussimattia. Kuitenkin valkea voittaisi muussa tapauksessa ratkaisevasti materiaalia.) 4.Dg8 + Txg8 S.Rf7*. P. Benkö - 1. Horowitz, N.Y. 1968. 8. I.LxgS hxgs 2.Re7+ Kf83.Rd7+ D+d7 4.Dh7 ja musta luopui. Garcia - \Vaserstrom, B. Aires 1968. 9.1.RfS!! g X fs (J os 1. - e X fs, niin 2.RdS Dd8 3.Lb6 sekä 4.Rf6+). 2.exfS Te8 3.Re4 seuraten 4.Rf6+ ja musta luopui. Horvath Nepomachty, Bagneux 1971. 1 4. Mustalla on upseeri kolmesta sotilaasta, mutta valkean sotilaat ovat uhkaavia. Musta hajoitti kuitenkin niiden voimakkaan ryhmän. 7. Alkeisoppikirj a kertoo jotain pussimatista, Valkea aloittaa. S. Lähettikin on... Valkea aloittaa. 8. ja ratsu on muutenkin... Valkea aloittaa. 6. usein voimanappula. Valkea aloittaa. 9... rautainen. Valkea aloittaa. Ratkaisut sivulla 78
80 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 81 KIRJESHAKKIOSASTO SUOMEN KIRJESHAKKILIITTO - FKF r.y. Toimittaa Olavi Halme, Nauristie 16, Järvenpää EINO HEILIMO 85-VUOTlAS Suomen Kirjeshakkiliiton monivuotinen puheenjohtaja ja 1. kunniajäsen Eino Heilimo täytti 21.3.1972 85 vuotta. Eino Heilimo ou syntynyt Turussa 21.3. 1887. Hän suoritti ylioppilastutkinnon v.1905 ja sai v. 1912 varatuomarin arvon. Toimittuaan eri paikkakunnilla tuomarintehtävissä, hän siirtyi v. 1942 Iisalmcen, jossa hän toimi tuomiokunnan tuomarina eläkkeelle siirtymiseensä asti. Heilimon shakinharrastus alkoi jo yli 60 v. sitten. Hän korottui 1 luokkaan Helsingin Shakkiklubissa v. 1912 ja osallistui Suomen Shakkiliiton 1. liittoturnaukseen v. 1922. Shakkimestarin arvon hän sai Suomen Shakkiliiton 3. liittoturnauksessa v. 1925. Tämän jälkeen hän on osallistunut lukuisiin shakkiturnauksiin, joista mainittakoon vain Lontoon shakkiolympialaiset v. 1927 ja Miinehenin shakkiolympialaiset v. 1936. Kirjeshakki on kuitenkin aina ollut lähinnä Eino Heilimon sydäntä. Ehkä siksi, että hän on yleensä asunut kaukana suurista shakkikeskuksista. Jo 1920-luvulla hän pelasi satoja kirjepelejä. Suomen Shakin 1. kirjepeliturnauksessa vv. 1944-46 hän sai M-luokassa ylivoimaisen voiton piste määrällä 7,5/8 1 ja II kirjeshakin OL-turnauksissa hän pelasi Suomen joukkueen 1. pöydällä ja osallistui myös 1 MM-kandidaattiturnaukseen. Dyekhoffin muistoturnauksessa vv. 1954-56 hän sai M-Iuokassa tuloksen 5,5/11. Heilimo on ollut useita kertoja mukana SM- ja PM-turnauksissa sekä edustanut Suomea lukuisissa maaotteluissa. Toistaiseksi viimeisessä turnauksessaan, EU/M/199, joka päättyi v. 1970, hän sijoittui hienosti 2-3 sijalle pistemäärällä 4/6. Eino Heilimon suunnattomista ansioista järjestöshakin alalla riittäköön seuraava luettelo, johon on otettu joitakin tärkeimpiä tapahtumia hänen pitkältä uraltaan: Shakin ansiomerkki v. 1947, Helsingin shakkiolympialaisten turnausjohtaja v. 1952, kansainvälinen shakkituomari v. 1952, Suomen Shakkiliiton kunniajäsen v. 1957, shakin ansiomerkki kultaisin sotilain v. 1957, naisten MM-ottelun ylituomari v. 1958, Suomen Kirjeshakkiliiton puheenjohtaja v. 1961-68, Kansainvälisen Kirjeshakkiliiton kunniajäsen v. 1967, Suomen I{irjeshakkiliiton 1. kunniajäsen v. 1968. Eino Heilimo on myös kansallinen kirjeshakkituomari. Suomen Shakki yhtyy Eino Heilimon onnittelijoihin ja toivoo hänelle monia antoisia vuosia shakinharrastuksen parissa. N:o 535. SISILIALAINEN PELI E. Heilimo - H. Geider (F) Dyekhoffin muistoturnaus 5/M 1954-56 l.e4 c5 2.Rf3 d6 3.d4 c X d4 4.R X d4 Rf6 5.Rc3 Re6 6.Le3 e6 Jatko 6. - Rg4 7.Lb5 Rxe3 8.Rxe6 Rxd1 9.RXd8+ Kxd8 10.T X dl johtaisi tasa-asemaan 7.Ld3 Le7 I I 8.0-0 0-0 9.De2 Re5 10.Tadl Rxd3 Parempi olisi 10. - a6 11.Txd3 Rd7 Jos nyt 11. - a6, niin 12.e5 d X e5? 13.R X e6 12.Rdb5 Re5 13.Td2 a6 14.Rxd61? Lxd6 15.Tfdl De7 16.Txd6 Rc4 17.T1d4 Rxd6 18.Lf4 Db6 Kysymykseen tulisi 18. - De5 19.T X d6 e5 20.Td5 Db4 tarkoituksena 21. - Le6 19.T xd6 D xb2 20.Td3 b5 21.h3 Lb7 22.Tg3 Tfe8? 22. - f6 olisi puolustanut paremmin 23.Le5! Det + 24.Kh2 g6 25.Df3 Uhkaa Df6. Valkean asema on nyt ylivoimainen Te5 26.Rd5!f527.Dh5 T xd5 28.T xg6+! h X g6 29.D X g6 + Kf8 30.e X d5 Ke7 Uhkasi 3I.Ld6oj= 31.Dg7+ Kd8 32.d6! 1-0. Huomautukset turnauskirjan mukaan E. N. Matti Uitto jatkaa puheenjohtajana Suomen Kirjeshakkiliiton vuosikokouksessa, joka pidettiin 23.1.1972 Helsingissä, valittiin nykyinen puheenjohtaja Matti Uitto edelleen yksimielisesti johtamaan liittoa. Kokouksen kulusta ja tärkeimmistä päätöksistä mainittakoon seuraavaa: Liiton puheenjohtajan suorittaman kokouksen avauksen jälkeen, kunnioitettiin hetken hiljaisuudella toimintavuonna kuolleen liiton 2. kunniajäsenen Usko Peltosen muistoa. Kokouksen puheenjohtajana toimi, liiton sääntöjen mukaan, liiton puheenjohtaja Matti Uitto sekä sihteerinä liiton sihteeri Olavi Halme. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Reino Kotka ja Taisto Tuomala, heidät valittiin myös ääntenlaskijoiksi. E:okouksen laillisuuden tultua tödetuksi, hyväksyttiin kokouksen työjärjestys. Edellisen vuosikokouksen pöytäkirjan sekä edellisen vuoden toimintakertomuksen tultua hyväksytyksi, kuultiin taloudenhoitaja Usko Koskisen lukemana toimintavuoden tilikertomus sekä tilintarkastajien lausunto. Hallituksen saatua yksimielisesti tili- ja vastuuvapauden, valotti liiton toiminnanjohtaja Raimo Lindroos kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaa, jonka eräänä kohtana mainittakoon tulevan hallituksen velvollisuus tut Ida mahdollisuutta järjestää ICCF:n kongressi Suomessa joskus lähitulevaisuudessa. Jäsenmaksun suuruudeksi hyväksyttiin yksimielisesti 10,-- jäscneltä. Liiton puheenjohtajaksi vuodeksi 1972 valittiin yksimielisesti Matti Uitto, sihteeriksi Olavi Ha1me, vakinaisiksi jäseniksi Veikko Harjunpää, Usko Koskinen, Raimo Lindroos ja Veli-Matti Huuskonen sekä varajäseniksi Reino Kotka ja Esko Nnutilainen. Tilintarkastajiksi valittiin Erkki Aaltio ja Onni Sorakunnas, varalla Pauli Hietanen ja Per-Erik Ekblom. Liitto päätti liittyä Suomen Keskushsakkiliittoon, jossa liiton edustajina tulevat toimimaan kokouksen valitsemina Usko Koskinen ja Raimo Lindroos. Vuosikokouksen jälkeen vastavalittu hallitus piti lyhyen järjestäytymiskokouksen, jossa liiton varapuheenjohtajaksi valittiin Veikko Harjunpää, taloudenhoitajaksi Veli-Matti Huuskonen, turnausjohtajaksi Usko Koskinen, toiminnanj ohtaj aksi ja ICCF-yhteysmieheksi Raimo Lindroos, Kirjeshakkilehden päätoimittajaksi Esko Nuutilainen sekä PR-tehtäviin Reino Kotka. OTTEITA SUOMEN KIRJESHAKKILIITTO ~ FKF RY:N TOIMINTAKERTOMUKSESTA VUODELTA 1971 Liiton 11. toimintavuoden hallitukseen ovat kuuluneet: puheenjohtajana Matti Uitto, varapuheenjohtajana Veikko Harjunpää, sihteerinä Olavi Halme, taloudenhoitajana ja turnausjohtajana Usko Koskinen, vakinaisina jäseninä Aimo Lehtinen ja Raimo Lindroos sekä varajäseninä Per-Erik Ekb10m ja Reino Kotka. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhteensä viisi (5) kertaa. Liiton jäsenmäärä toimintavuoden lopussa oli 488, joten nousu edellisestä vuodesta on ollut huomattavan suuri, kokonaista 233 jäsentä eli siis hiukan alle 100 %. Liiton virallisena äänenkannattajana on ollut Kirjeshakki-lehti, jonka päätoimittajana on toiminut Aimo Lehtinen. Lehti ilmestyi toimintavuonna 11 kertaa, joista viimeinen oli kaksoisnumero. Hallituksen jäsenten ohella ovat päätoimittajaa avustaneet Jouko Äijälä, Allan Kiviaho, Kalevi Rajanen ja Eero-Veikko Niemi. Puh.joht. Matti Uitto on edustanut liittoa Suomen Shakki-Iehden julkaisutoimikunnassa ja liiton sihteeri on toimittanut saman lehden kirjeshakkipalstaa. Sekä kotimainen että kansainvälinen kllpailutoiminta oli ennätyksellisen vilkasta, kuten seuraavasta luettelosta selviää: SM -70: 1) Unto Venäläinen 11/14, 2) Göran Låg1and 10, 3) Reino Miettinen 10. SM -70: 1) Jouko Äijälä9/10, 2) Giinther Hesse 7, 3) Matti Piuva 7.
----------------------------- 82 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 83 SM/ME -70: 1) Kyösti Lahjo 10,5/12, 2) Veikko Harjunpää 9, 3) Kalle Vitikkala 8,5. SM/II -70: 1) Heikki Pietilä 9,5/12, 2) Aulis Haapaniemi 8,5, 3) Aimo Lehtinen 8. SM/IV -70: 1) Tapani Karjarinta 8/10, 2) Risto Ruuhila 7,3) J. E. Lindström 7. SM -71: Turnaus kesken. SM/M -71: 1) Paa~o Harju 7,5/10, 2) Urpo Nurmi 7, 3) Clas-Erik Johansson 6,5. SM/ME -71: 1) Simo Salonen 8110, 2) Pertti Vehviläinen 8,3) Ingmar Strömberg 7. SM/I -71: 1) Jaakko Joensuu 10/12 2) Tauno Nylund 9, 3) Timo Karvi 8,5. SM/II -71: 1) Seppo Haapala 9,5/10, 2) Kaj Bäckman 8,3) Pertti Mäkinen 7. SM/III -71: 1) Yrjö Sillanpää 7,5/10, 2) Markku Yrjönen 7, 3) Seppo Laine 7. III. joukkue-sm-turnaus: 1) Järvenpää (Leo Hällström, Urpo Nurmi, Olavi Halme, I{alle Vitikkala, Jorma Valonen) 16,5/25. 2) Mikkeli 16, 3) Seinäjoki 15,5. Voittajat Nonstop-turnauksissa. NS/ME/l: 1) Pauli Äijälä 5/6 NS/I/20: 1) Mikko Manninen 5 NS/I/21: 1) Kauko Honkanen 5,5 NS/II/8: 1) Yrjö Laiho 6 NS/II/9: 1) Erkki Koskinen 4,5 NS/II/I0: 1) Helge Parkkinen 5,5 NS/III/7: 1) Tapani Karjarinta 6 NS/III/8: 1) Antti Rajakangas 5,5 NS/III/9: 1) Lars Lindholm 5,5 NS/III/I0: 1) Paul Mannersuo 5 Voittajat Teematurnauksissa: T/X/20: 1) Pentti Hietanen 4/6 T/X/21: 1) Teuvo Puustinen 5,5 Toimintavuoden aikana käynnistyi 44 nonstop ryhmää, mikä on enemmän kuin puolet koko liiton toiminnan aikana käynnistyneistä nonstop turnauksista. Toimintavuonna käynnistyi lisäksi normaalit SM-turnaukset sekä lisäksi JC/Finaali ja T/X/lO. Käynnistyneitä kilpailuja yhteensä 52, joissa osanottajia yhteensä 364 (ed. vuonna 273). Kansainvälinen toiminta Kansainvälisen kilpailu toiminnan kannalta toimintavuonna oli kolme huipputapausta: vuoden alkupuolella alkoi liiton kv.juhlaturnaus eli FINJUB-I0, shakkimestari Risto Kaurasen kirjeshakin kv.mestariarvo vahvistettiin sekä shakkimestari Allan Kiviaho selviytyi kirjeshakin Euroopan mestaruusturnaukseen. Seuraavassa päättyneitä arvoturnauksia: VI. MM-finaali: 1) Horst Rittner (DDR) 12,5/15, 9) Risto Kauranen 7. VII. MM-semifinaali, ryhmä 1: 12. Armas Björkqvist 0,5/11. Maaottelu Suomi-Liettua 24,5-33,5. Seuraavassa vähintään jaetulle voittosijalle selviytyneet suomalaispelaajat: ICCF 1111/2177: Risto Berglund ICCF/M/2159: Per-Erik Ekblom EU/M/213: Allan Kiviaho ICCF/I/CUP/125: Erkki Koponen ICCF/II/2064: Reino Riutta EU/I/448: Ragnar Wikman EU/H/304: Matti Valli EU/1II/324: Risto Berglund EU/M/231: Pauli Haunula EU/M/224: Allan Kiviaho EU/I/447: Erkki Koponen EU/II/321: Reino Riutta EU/I/479: Ragnar Wikman EU/I/436: Leif Åström Toimintavuonna alkaneita, vielä kesken olevia turnauksia, joissa suomalaispelaajia mukana: VII. OI./semifinaali, Naisten/l/Ol, Finjub -10, PM-turnaus, Itämeri-turnaus, EU FSM-9, ICCF/I/Cup-semifinaali, maaottelut Ranskaa, Ukrainaa ja Italiaa (A+B-jouklme) vastaan. Kaikkiaan ilmoittautui kv. kilpailutoimintaan 95 suomalaispelaajaa (viime vuonna 51). KIRJESHAKKIPALA N:O 3 Minkälaisia turnauksia järjestetään? Suomen Kirjeshakkiliitto - FKF ry:n turnausohjelmistosta löytyy mielenkiintoisia ja moninaisia mahdollisuuksia. Seuraavassa käsitellään niitä lähinnä sellaisen pelaajan kannalta, joka ei ole aikaisemmin harrastanut kirjeshakkia. Vasta-alkajalle ehkä sopivimpia turnauksia ovat nonstop-turnaukset, koska niissä pelien lukumäärä on vain kuusi. Näitä turnauksia käynnistetään keskeytyksettä, kun osanottajia on johonkin luokkaan ilmoittautunut seitsemän. N onstop-turnauksia j ärj estetään kaikissa luokissa. Säännöllisin väliajoin alkavat SM-turnaukset ovat 9-15 pelaajan turnauksia. Varsinaisen SM-turnauksen ohella voidaan luokkamestaruus voittaa M-, ME-, I-, II- ja III-luokassa. Lisäksi naisilla ja nuorilla on omat mestaruusturnauksensa... ---------- I KIRJESHAKKI ON KIINNOSTAVAA I I I I IImoittaudu tällä kortilla! Oletko ajatellut, että voit harrastaa shakkia muullakin tavoin kuin pelaamalla lähipeliä. Pelaamalla kirjeshakkia saat jännitystä koko vuodeksi, kohennat pelitaitoasi, saat uusia shakkiystäviä, voit kaikessa rauhassa nauttia pelaamisen ilosta. Erikoislaatuisia turnauksia ovat noin kerran vuodessa järjestettävät teematurnaukset. Niissä on pelattava tiettyä etukäteen ilmoitettua avausta. Teematurnaukset ovat mitä sopivimpia sellaisille pelaajille, jotka haluavat perusteellisesti tutustua johonkin hyvinkin kaksiteräiseen avaukseen tai avausmuunnelmaan. Edellä mainittuihin turnauksiin voivat ottaa osaa myös sellaiset pelaajat, jotka eivät aikaisemmin ole pelanneet kirjeshakkia. Ilmoittautuminen tapahtuu siihen luokkaan, jossa pelaaja on lähishakissa. Lähishakin IV luokan pelaajat (ja vasta-alkajat) aloittavat kuitenkin III luokasta, sillä kirjeshakista on poistettu IV luokka. Teematurnauksissa ei ole luokkajakoa, joten niissä alempien luoklden pelaajilla on mahdollisuus ottaa mittaa myös ylempien luokkien pelaajista. Useimmat edellä mainituista turnauksista ovat samalla korotusturnauksia, joissa kaikki tietyn tavoitetuloksen saavuttaneet korottuvat ylempään luokkaan. Muista turnauksista mainitsemme maaottelut ja joukkueturnaukset. Suomen Kirjeshakkiliitolla on jatkuvasti käynnissä useita maaotteluita (tällä hetkellä mm. Kanadaa, Sveitsiä ja Espanjaa vastaan). Maaotteluihin valitaan pelaajat ilmoittautumisen perusteella rangilistan mukaisessa järjestyksessä. Maaotteluissa tarjoutuu edustustehtäviä II ja III luokan pelaajillekin. Tämä johtuu siitä, että maaotteluissa on usein 30 tai jopa 40 pöytää. SM-turnauksia järjestetään myös joukkueittain. Joukkueen voivat muodostaa esim. tietyn paikkakunnan tai työpaikan pelaajat. Maassamme on käynnissä myös useita epävirallisia maakuntien tai kaupunkien välisiä kotimaisia ja ulkomaisia otteluita. Kansainvälisissä turnauksissa aukenevista mahdollisuuksista annetaan tietoja myöhemmin tänä vuonna Suomen Shakissa ilmestyvässä Kirjeshakkipalassa. Voit ilmoittautua tällä kortilla, vaikka et olisikaan minkään shakkikerhon jäsen. ikärajoitusta ei myöskään ole. Voit ilmoittautua siihen luokkaan mihin kuulut lähipelissäkin (lähipelin IV luokan pelaajat ja vasta-alkajat aloittavat kirjepelissä kolmannesta luokasta). Luokat ovat 111-, 11-, 1-, ME-, ja M-Iuokat. Kun johonkin luokkaan on ilmoittautunut 7 pelaajaa, käynnistyy luokka välittömästi (Nonstop-turnaus). Turnausjohtaja lähettää tarkat ohjeet ja säännöt sekä vastapelaajien nimet ja osoitteet. Jokaisella pelaajalla on turnauksen aikana mahdollisuus pitää myös pelilomaa. Hyvää pelionnea! IImoittaudun......................................................... turnaukseen Nimeni (painokirjaimin) Lähipelin luokkani Postiosoitteeni Puhelinnumeroni Lisäksi tilaan kirjeshakkineulan 0, kirjeshakkipöytäkirjoja... kpl ja kirjeshakkikortteja... kpl. Jäsenmaksun ja turnausmaksun suoritan turnauksen alettua lähettämällänne tilillepanokortilla. Jäsenmaksuun sisältyy KIRJESHAKKI-Iehti, 12 numeroa vuodessa.