VIHDIN KUNTA SUOSITUS Ympäristölautakunta 23.6.2004 89 LIITE 2 LASTEN PÄIVÄKOTIEN JA PÄIVÄKERHOJEN SIJOITTAMINEN JA RAKENTAMINEN
2 Tähän ohjeeseen on koottu ne vaatimukset, joita edellytetään päivähoitotiloilta ja muilta lasten käyttöön tarkoitetuilta yleisiltä tiloilta/alueilta. Poikkeaminen vaatimuksista edellyttää lisäperusteluja ja selvityksiä. 1. PÄIVÄHOITOTILOJEN SIJOITTAMINEN 1.1 Rakennuksen sijoittaminen Rakennuspaikan tulee olla maaperältään riittävän kuiva rakenteiden kosteusvaurioiden estämiseksi. Pintavesien poisjohtamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota (Suomen rakentamismääräyskokoelma C2). Myös tulee huomioida mahdollinen radonin kulkeutuminen sisäilmaan. 1.2 Päivähoitotilojen huolto ja asiointiliikenne Rakennuksen huolto ja asiointiliikenne on syytä järjestää siten, että se haittaa mahdollisimman vähän lähiympäristön asukkaita. Päivähoitorakennuksen piha /ulkoilualue on syytä järjestää päivähoitotilan yhteyteen tai mahdollisimman lähelle, jolloin kulkureitin ulkoilualueelle tulee olla turvallinen. 1.3 Ulkoilualue Päivähoitotilan pihan tulee olla riittävän valoisa, mutta siellä tulee myös olla varjopaikkoja auringonsuojiksi. Pihan pintamateriaalit on syytä valita niin, että ne eivät aiheuta pölyhaittoja. Lasten turvallisuuden vuoksi ulkoilualue tulee aidata. Leikkivälineiden ja niiden asennusten tulee olla niitä koskevien standardien (SFS EN 1176 1 1176 7, SFS EN 1177) mukaisia. Leikkivälineissä ja kalusteissa ei saa olla myrkyllisiä aineita. Pihalle ei saa myöskään istuttaa myrkyllisiä kasveja. 2. PÄIVÄHOITOTILAT 2.1 Sisäilmasto ja ääneneristys Pintamateriaalien valinnassa tulisi suosia ympäristöystävällisiä ja vähäpäästöisiä, mieluiten Sisäilmayhdistys ry:n kehittämän rakennusmateriaalien päästöluokituksen mukaisia M1 luokan materiaaleja. Sisäilmassa ei saa esiintyä terveyshaittaa aiheuttavina pitoisuuksina mikrobeja, pölyä, kaasumaisia yhdisteitä tai muita epäpuhtauksia. Sisäilman epäpuhtauksien ohjearvot on esitetty sosiaali ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (STM:n oppaita 2003:1). Sisäilman lämpötilan tulee lämmityskaudella olla vähintään +20 C. Lattian pintalämpötilan tulee olla vähintään +18 C ja seinien pintalämpötilan vähintään +15 C standardin SFS 5511 mukaisena keskiarvona mitattuna. Päivähoitotiloihin ei saa tuoda tai pitää allergisoivia/myrkyllisiä huonekasveja eikä eläimiä. Ulkoilmavirran tulee olla vähintään 6 l/s/henkilö myös vanhoihin rakennuksiin rakennettavissa uusissa päivähoitotiloissa (Suomen rakentamismääräyskokoelma D2). Ilmanvaihto ei saa aiheuttaa vetoisuutta ja tuloilman epäpuhtaudet tulee poistaa mahdollisimman hyvin. Perusvaatimuksena on koneellinen tulo ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Oleskelu ja työskentelytiloissa tulee olla ainakin yksi avattava tuuletusikkuna. Tupakkapaikkojen sijoittamisessa tulee huomioida tuuletusikkunoiden ja ilmanvaihtoaukkojen si
3 jainnit. Uloskäyntien yhteydessä (varauloskäyntejä lukuun ottamatta) tulee olla tuulikaappi vetohaittojen ehkäisemiseksi. Tilojen ilma ja askelääneneristävyyden tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman C1 vaatimukset. Erityisesti asuintalorungon sisällä sijaitsevissa kohteissa tulee huolehtia riittävästä ääneneristävyydestä ympäröiviin asuntoihin nähden siten, että askeläänitasoluku L n,w on enintään 49 db ja ilmaääneneristysluku R w vähintään 60 db. Tilojen vaimennus tulee saattaa sellaiseksi, että jälkikaiunta aika oleskelu ja työskentelytiloissa on enintään 0,6 sekuntia ja porrashuoneessa ja käytävässä enintään 1,3 sekuntia (Suomen rakentamismääräyskokoelma C1). Em. vähimmäisvaatimuksia parempi vaimennus vähentää edelleen melusta aiheutuvaa häiriötä tiloissa. Ilmanvaihtolaitteista ja muista rakennuksen teknisistä laitteista aiheutuva jatkuva samanarvoinen äänitaso saa oleskelu ja työskentelytiloissa (paitsi keittiö) olla enintään 35 db päiväaikana. Kello 22 7 suurin sallittu jatkuva samanarvoinen äänitaso on 30 db (ympärivuorokautiset päivähoitotilat). 2.2 Sähkö ja valaistus Sähköasennusten tulee olla turvallisia. Päivähoitotiloihin tulee saada päivänvaloa ja ikkunoiden pinta alan tulee olla vähintään 10 % lattiapinta alasta. Oleskelu ja työskentelytilojen yleisvalaistuksen voimakkuudeksi suositellaan 300 500 lx. 2.3 Tilasuunnittelu Päivähoitotilat jaetaan kotialueisiin ja yhteistiloihin. Kotialueeseen kuuluu ryhmähuone, käymälä ja sisääntulotilat. Päivähoidon eri ryhmien kotialueiden on syytä olla erotettavissa toisistaan ovilla tarttuvien tautien leviämisen ehkäisemiseksi. Tilojen tulee olla riittävän väljät. Vähimmäismitoituksena voi pitää 6 m 2 lattiapinta alaa lasta kohti yli 3 vuotiaiden lasten ryhmissä ja 8,5 m 2 0 3 vuotiaiden ryhmissä. Useamman kuin yhden ryhmän päivähoitotiloihin tulee varata terveydenhoito /eristystilaksi soveltuva huone, jonka tulisi olla varustettu käsienpesualtaalla ja tilan läheisyydessä on myös hyvä olla wc. Tällainen tila voisi olla esimerkiksi henkilökunnan työtila tai toimisto. 2.3.1 Saniteetti ja siivoustilat Kokopäiväryhmän tiloissa tulee olla yksi wc istuin ja käsienpesuallas jokaista alkavaa kymmentä lasta kohti. Osapäiväryhmien ja kerhojen tiloissa voidaan katsoa yksi wc ja pesuallas riittäväksi 10 15 lasta kohti. Leikkipuistorakennuksissa vähimmäisvaatimus on yksi wc ja käsienpesuallas 25 lasta kohti. Kullakin ryhmällä tulee olla omat wc ja pesutilat. Ainakin alle kolmevuotiaiden ryhmien pesutiloissa tulee olla käsienpesualtaan lisäksi myös suihkuallas tai vastaava alapesupaikka. Mahdolliset hiekka ja vesileikkipaikat on syytä sijoittaa erilleen pesutiloista.
4 Kuravaatteiden pesua ja kuivatusta varten tulee järjestää tilat mieluiten sisäänkäynnin yhteyteen. Kurapesupaikassa on syytä olla hiekanerotuskaivo viemäreiden tukkeutumisen estämiseksi. Siivousvälineille ja aineille tulee varata oma, lukollinen tila, jossa on syytä olla vesipiste, lattiakaivo, valutusteline, putkipatteri, välinetelineet ja hyllystö. 2.3.2 Sosiaalitilat Päivähoitotilojen yhteydessä tai lähettyvillä tulee olla henkilökunnan käytettävissä tila vaatteiden vaihtoa ja säilytystä varten. Henkilökunnalla tulee olla omat WC tilat, jotka tulee sijoittaa työtilan läheisyyteen. 2.3.3 Toimistotilat Toimistotyötä varten tarvitaan erillinen tila, jossa voi tehdä suunnittelutehtävät ja pitää neuvotteluja. Tilan mitoituksessa tulee huomioida mm. atk laitteiden ja puhelimen sijoittaminen sekä asiakirjapapereiden säilyttämistarve. 2.3.4 Jätehuoltotilat Jätehuoltotilaan tulee varata tilaa erilaisille jätejakeille tarkoitetuille astioille. Mikäli kiinteistöllä syntyy paperi, pahvi, lasi, tai metallijätettä yli 40 kg kuukaudessa, tulee ne lajitella Vihdin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Myös biojäte tulee kerätä erikseen mikäli sitä syntyy yli 20 kg kuukaudessa, se voidaan myös kompostoida tiiviissä, haittaeläimiltä pääsyn estävässä kompostorissa. Myös mahdollisille ongelmajätteille tulee järjestää asianmukaiset keräysastiat. Tilan suunnittelussa on syytä varautua lajittelun tehostumiseen tulevaisuudessa. Jätekatoksen sijoittamisessa tulee huomioida ikkunoiden ja ilmanottoaukkojen sijainti (etäisyys tulisi olla kahdeksan metriä) sekä jätteiden kuljetuksen esteettömyys. Rakennuksen yhteydessä sijaitsevassa suljetussa, lämpimässä jätehuoneessa tulee olla riittävä, muusta rakennuksesta erillinen poistoilmanvaihto sekä lattiakaivo ja vesipiste tilan puhdistusta varten. Biojätteen keräyspisteen on syytä olla jäähdytetty hajuhaittojen ehkäisemiseksi lämpiminä aikoina. 3. KÄYTTÖÖNOTON HYVÄKSYMINEN Päivähoitotilojen käyttöönotosta tulee tehdä terveydensuojelulain 13 :n mukainen ilmoitus hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista (ilmoituslomake on saatavissa www.vihti.fi > lomakkeet). Ilmoituksen johdosta tehdään päätös. Asian käsittelystä peritään Vihdin kunnan ympäristöterveydenhuollon maksutaksan mukainen maksu. 4. LISÄTIETOA Lisätietoja antaa ympäristötarkastaja Sirpa Ahlstedt, puh. 09 2242 3297 (ma to klo 9 10). Suunnittelussa tulisi huomioida myös RT kortiston ohjeistus: RT STM/SH 20380 Päiväkodin toimitilojen suunnittelu RT 91 10664 Siivouksen ja puhtaanapidon huomioonottaminen rakennussuunnittelussa RT 91 10665 Siivoustilat RT 94 10053 Pysyvien työpaikkojen puku, pesu ja WC tilat Keittiön suunnittelusta on tehty erillinen suositus, Suurkeittiön suunnittelu ja rakentaminen.
Terveydensuojelulaki 22, 26 :t Terveydensuojeluasetus 11, 12 ja 14 :t. Asumisterveysopas, STM, 2003:1 5