VEHMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

VEHMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Luonnos Kunnanvaltuusto _._.2013

1 Luku Yleiset määräykset...3 1 Tavoite...3 2 Määräysten antaminen ja valvonta...3 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...3 4 Paikalliset olosuhteet...3 2 Luku Talousjätevesien käsittely ja johtaminen...5 5 Viemäriin johdettavat jätevedet...5 6 Talousjätevesien käsittely viemäriverkostojen ulkopuolella...5 7 Jäteveden käsittelyjärjestelmän sijoittaminen, suojaetäisyydet ja kunnossapito...5 3 Luku Vesiensuojelua koskevat muut määräykset...7 8 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu...7 9 Mattojen ja tekstiilien pesu...7 4 Luku Lannan ja virtsan käsittely ja varastointi...8 10 Lannan levitys...8 11 Lannan varastointi...8 5 Luku Jätteet ja kemikaalit...9 12 Jätteiden ja kemikaalien käsittely sekä varastointi...9 14 Polttonestesäiliöiden ja muiden kemikaalisäiliöiden kunnossapito ja tarkastus...9 14 Rantavyöhykkeet...10 15 Lumenkaatoalueen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely...10 16 Lintujen ja muiden eläinten ulkoruokinta...10 17 Eläinten pito...10 18 Ainesten sijoittaminen maahan tai maaperään...11 19 Ilmoittaminen ainesten sijoittamisesta maaperään...11 6 Luku Ilmansuojelu...12 20 Savukaasupäästöjen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy...12 21 Rakennusten, rakenteiden, esineiden tai alueiden kunnostus- ja puhtaanapitotyöt...12 7 Luku Meluntorjunta...13 22 Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaista ilmoitusta edellyttävät toiminnot ja tapahtumat...13 23 Poikkeus ilmoitusvelvollisuudesta...13 24 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden, laitteiden ja työvaiheiden rajoittaminen...14 8 Luku Muut määräykset...15 25 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja...15 26 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä...15 27 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä...15 9 Luku Voimaantulomääräykset...15 28 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo...15 29 Siirtymäkausimääräykset...15

VEHMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 Luku Yleiset määräykset 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulain (86/2000) 1 luvussa on esitetty. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Vehmaan kunnanvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella. Määräysten noudattamista valvoo ympäristönsuojelulain 21 :n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Vehmaan kunnassa toimii Uudenkaupungin ympäristö- ja lupalautakunta. Uudenkaupungin ympäristö- ja lupalautakunta voi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986) säädetään. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Määräykset ovat voimassa koko kunnan alueella, ellei muualla näissä määräyksissä toisin säädetä. Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan luvan- tai ilmoituksenvaraista eikä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröitävää toimintaa taikka koeluontoista tai poikkeuksellisia tilanteita koskevaa toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan ympäristöluvassa tai ilmoituksen perusteella tehtävällä päätöksellä. Määräykset eivät myöskään koske puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten säännöstöjen rinnalla ja tarvittaessa samanaikaisesti. Mikäli samasta asiasta on määrätty muussa kunnallisessa säännöstössä, tulee ympäristönsuojelumääräystä noudattaa aina silloin, kun sen voidaan katsoa johtavan parempaan ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon. Muiden viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon mitä näissä määräyksissä säädetään. 4 Paikalliset olosuhteet Vehmaan kunnassa on paikallisten olosuhteiden perusteella rajattuja alueita, joilla ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttävät tarkennettuja yleisiä määräyksiä: rantavyöhyke, jolla tarkoitetaan mereen, jokeen, järveen, lampeen tai vastaavaan vesistöön rajoittuvaa maa-aluetta. Rantavyöhyke ulottuu 100 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden

mukaisesta rantaviivasta. taajaan rakennettu alue, jolla tarkoitetaan asemakaavoitettuja alueita sekä asemakaavaalueiden ulkopuolisia rakennusryhmiä, joissa on vähintään 200 asukasta ja joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi (liitteet 1-2).

2 Luku Talousjätevesien käsittely ja johtaminen 5 Viemäriin johdettavat jätevedet Kunnan jätevesiviemäriin ei saa johtaa tai edes laimennettuna laittaa sinne kuulumattomia aineita, kuten vaarallisia jätteitä, öljyjä tai rasvoja tai viemärin ja jätevesiverkoston toimintaa haittaavia kiinteitä jätteitä. Öljyä, polttoaineita, liuottimia tai rasvoja käsittelevien yritys- ja teollisuuskiinteistöjen jätevedet on ennen viemäriin johtamista esikäsiteltävä asianmukaisissa ja oikein mitoitetuissa öljyn-, hiekan- ja/tai rasvanerottimissa. Uudet erotinlaitteistot on varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistolla. Kiinteistön haltijan on huolehdittava edellä mainittujen erotinlaitteistojen toiminnasta, huollosta ja tyhjennyksistä. Erotuskaivot on tarkastettava vähintään kerran vuodessa ja tyhjennettävä tarvittaessa. Vaaralliset jätteet (öljynerotuskaivojen pintakerros) on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäviksi. Erotinlaitteiden tarkastuksista on pidettävä kirjaa ja tositteet huolloista ja tyhjennyksistä säilytettävä. Tiedot on pyydettäessä annettava valvovalle viranomaiselle tai vesihuoltolaitokselle. 6 Talousjätevesien käsittely viemäriverkostojen ulkopuolella Vesihuoltolaitoksen vahvistetun toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla on jätevedet käsiteltävä siten ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Haja-asutuksen jätevesiasetuksen (209/2011) mukaista vähimmäispuhdistustasoa noudatetaan koko kunnan alueella ellei toisin määrätä. Vähimmäispuhdistustason mukaan talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Taajaan rakennetut alueet, saaristo sekä rantavyöhyke ovat pilaantumiselle herkkiä alueita, joissa on saavutettava jätevesien tiukemmat puhdistustasot. Näillä alueilla ympäristöön johdettavien jätevesien kuormituksen tulee vähetä orgaanisen aineen osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Suositus: Rantavyöhykkeellä ja saaristossa suositeltavin käymäläratkaisu on kuivakäymälä. 7 Jäteveden käsittelyjärjestelmän sijoittaminen, suojaetäisyydet ja kunnossapito Puhdistusmenetelmä on valittava sen mukaan, mikä tontin muodon, maaperän rakenteen ja kiinteistön käytön kannalta on toimivin. Puhdistettua talousjätevettä ei saa suoraan johtaa vesistöön, vaan se tulee imeyttää maahan tai johtaa avo-ojaan suojaetäisyydet huomioon ottaen. Kiinteistöjen muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa ja imeyttää

puhdistamattomina maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vähäisiäkään kiinteistöllä syntyviä jätevesiä ei kuitenkaan saa johtaa käsittelemättömänä suoraan vesistöön. Kuivakäymälä on rakennettava siten, että käymälän alusta on tiivis, jottei käymäläjätettä tai ravinteita pääse kulkeutumaan maaperään tai vesistöön. Käymäläjätettä ei saa haudata maahan vaan se on kompostoitava tiivispohjaisessa kompostorissa. Myös kuivakäymälän nesteiden imeyttäminen maahan on kielletty. Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja jäteveden käsittelylaitteiston voidaan olettaa vastaavan sille asetettuja vaatimuksia. Lisäksi järjestelmä tulee rakentaa siten, että puhdistusteho on tutkimuksin tarkistettavissa. Umpi- ja saostussäiliöt tulee tyhjentää säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Liete toimittaa ympäristöviranomaisen hyväksymään paikkaan Uudenkaupungin voimassa olevien jätehuoltomääräyksien mukaan. Uudet umpisäiliöt on varustettava täyttymishälyttimellä. Kiinteistön haltijan on säilytettävä tositteet, josta ilmenevät puhdistuslaitteiden huollot, säiliöiden tyhjennykset sekä mahdolliset näytteenotot. Kiinteistöltä tulee myös löytyä selvitys jätevesijärjestelmästä, jossa on kuvaus kiinteistön jätevesiratkaisusta, perusteltu arvio ympäristöön joutuvasta kuormituksesta ja käsittelyvaatimusten täyttymisestä sekä asemapiirros, josta ilmenee jätevesijärjestelmän sijainti ja jätevesien purkupaikat. Tiedot tulee pyydettäessä antaa Uudenkaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ohjeelliset suojaetäisyydet Puhdistettujen jätevesien purkupaikkojen ja jäteveden puhdistuslaitteistojen sijoittamisessa tulee huomioida seuraavat ohjeelliset suojaetäisyydet: Kohde Jätevesien Puhdistetun jäteveden käsittelyjärjestelmästä purkupaikasta (m) Talousvesikaivoon - maastosta ja maaperästä sekä pohjaveden 20 30 virtaussuunnasta riippuen Vesistöön 10 20 Tiehen tai tontin rajaan 5 5 Asuinrakennuksiin 20 5 Puhdistettujen jätevesien johtamiseen esim. rajaojaan, yleisen tai yksityisen tien varren ojaan tarvitaan naapurin, tiehallinnon tai tiekunnan lupa. Etäisyyksistä voidaan poiketa, mikäli naapuri antaa siihen suostumuksensa. Maahan imeyttämön jakokerroksen sekä maasuodattamon kokoomakerroksen pohjan ja ylimmän pohjaveden pinnan väliin on jätettävä riittävä suojakerros. Suojakerros pohjaveteen: - maasuodattamossa 0,25 m - maahan imeyttämössä 1 metri Jätevesien käsittelylaitteistot tulee sijoittaa siten, että tulvaveden aikanakaan vesi ei pääse niihin. Kuivakäymälä ja kuivakäymäläjätteen kompostointi ei saa sijaita tulva-alueella. Lisäksi kuivakäymälä ja kuivakäymäläjätteen kompostointi suositellaan sijoitettavaksi vähintään 20 metrin etäisyydelle vesistöstä ja vähintään viiden metrin etäisyydelle ojasta tai naapurin rajasta.

3 Luku Vesiensuojelua koskevat muut määräykset 8 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Ajoneuvojen, veneiden pohjien, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla. Ajoneuvoja, veneitä, koneita ja laitteita kuten maa- ja metsätalouden koneita ja laitteita satunnaisesti muilla kuin hiilivetyliuottimia sisältävillä pesuaineilla pestäessä, pesuvedet voidaan imeyttää maaperään tai johtaa sadevesiviemäriin edellyttäen, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu kiinteistöllä hiilivetyliuotinta sisältävillä pesuaineilla on sallittua vain, jos pesuvedet voidaan johtaa jätevedenpuhdistamolle öljynerotuskaivon kautta. Muut kuin liuotinpesuvedet voidaan imeyttää maahan siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa. Rantavyöhykkeellä ajoneuvojen, veneiden, koneiden tai vastaavien laitteiden pesu on sallittua ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin. Mikäli pesutoiminta on ammattimaista tai laajamittaista tulee pesemisen tapahtua tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin. Vesien viemäriin johtamiselle tulee olla viemärin haltijan lupa. Veneiden pohjamaali on poistettava tiiviillä alustalla, joka estää ympäristölle haitallisten maalijätteiden pääsyn maaperään ja jolta maalijäte voidaan kerätä talteen. Veneiden hiontapölyn leviäminen ympäristöön on estettävä. 9 Mattojen ja tekstiilien pesu Mattojen ja tekstiilien ammattimainen tai laajamittainen pesu on sallittu vain tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, jossa jätevesien käsittelystä on huolehdittu asianmukaisella tavalla. Rantavyöhykkeellä, jossa pesuvedet voivat joutua suoraan vesistöön, on mattojen tekstiilien ja muiden vastaavien pesu järjestettävä siten, että pesuvedet eivät joudu suoraan vesistöön vaan ne voidaan imeyttää maahan.

4 Luku Lannan ja virtsan käsittely ja varastointi 10 Lannan levitys Lanta tulee levittää siten, ettei lantaa tai sen sisältämiä ravinteita valu suoraan vesistöön tai ojaan aiheuttaen niiden pilaantumisen vaaraa. Lantaa ei myöskään saa levittää siten, että siitä voi aiheutua pohjaveden laadun heikentymistä taikka muuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille tulee jättää kasvipeitteinen vyöhyke, jota ei lannoiteta ja jolle ei levitetä lantaa, lietelantaa, virtsaa eikä puristenesteitä. Vyöhykkeen on oltava leveydeltään vähintään 10 metriä. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kuivalannalla, lietelannalla, virtsalla ja puristenesteellä. Muutoin lannan, lietelannan, virtsan ja lannoitteiden levityksessä on noudatettava valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). 11 Lannan varastointi Lannan varastointitilojen ja lantakourujen tulee olla tiiviitä. Jos lantalaa ei ole katettu, tulee sen mitoituksessa ottaa huomioon sadevedet. Lisäksi huomioon otetaan lantalaan mahdollisesti johdettavat maitohuoneen pesuvedet, säiliörehun puristenesteet sekä muut pesuvedet. Lantaa voidaan varastoida asianmukaisesti tehdyssä ja peitetyssä lantapatterissa, jos varastoinnissa noudatetaan valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä sen liitteen 1 mukaisia menettelyjä. Lannan patteroinnista tulee ilmoittaa kirjallisesti etukäteen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lantapatterin sijoittaminen on kielletty tulvanalaisille paikoille, rantavyöhykkeelle sekä taajaan rakennetulle alueelle. Muilla alueilla lantapatteria ei saa sijoittaa 100 metriä lähemmäksi talousvesikaivoa taikka naapurikiinteistön asuin- tai lomarakennusta eikä viittä metriä lähemmäksi ojaa. Uusien pienten eläinsuojien (1-5 eläintä) ja niiden yhteydessä olevien lantaloiden suojaetäisyys on vähintään 50 metriä.

5 Luku Jätteet ja kemikaalit 12 Jätteiden ja kemikaalien käsittely sekä varastointi Kiinteistön jätehuollon järjestämistä koskevat yksityiskohtaiset määräykset annetaan Vakka- Suomen seudun yhteisissä jätehuoltomääräyksissä. Kiinteistön jätehuolto, jätteiden keräily- ja varastointipaikat sekä jätteiden käsittelypaikat tulee toteuttaa ja varustaa siten, että jätehuollosta ja jätteiden käsittelystä ei aiheudu ympäristön, maaperän tai vesistön pilaantumisvaaraa. Jätteiden keräily- ja välivarastointipaikat ja -säiliöt sekä jätteiden kompostointi tulee toteuttaa siten, että haittaeläimien pääsy niihin estetään. Kiinteistöillä ei saa varastoida autoja, veneitä, koneita, laitteita tai muuta vastaavaa tavaraa siten, että siitä aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai viihtyisyyshaittaa. Ympäristölle vaarallisten kemikaalien ja vaarallisten jätteiden, kuten esimerkiksi öljyjen, maalien, torjunta-aineiden ja liuottimien varastointi ja säilytys tulee järjestää kiinteistöllä siten, että niiden pääsy maaperään ja muuhun ympäristöön on estetty. Kemikaalit on säilytettävä lukitussa tilassa tai siten, etteivät asiattomat saa niitä haltuunsa. 14 Polttonestesäiliöiden ja muiden kemikaalisäiliöiden kunnossapito ja tarkastus Yksivaippainen polttoneste- tai muu kemikaalisäiliö tai vaarallisen jätteen säiliö on varustettava tiiviillä suoja-altaalla. Suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään yhtä suuri kuin siihen sijoitettavan säiliön tilavuus. Polttonestesäiliöt ja muut kemikaalisäiliöt tulee kiinteistön omistajan tai haltijan toimesta tarkastuttaa ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliö on tarkastettava uudelleen 2-10 vuoden väliajoin kuntoluokan mukaan. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle. Tarkastuksen suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito. Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnan harjoittajan tai järjestäjän on pyydettäessä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot kiinteistöllä sijaitsevista polttonestesäiliöistä ja muista kemikaalisäiliöistä, niiden kunnosta ja tarkastuksista sekä uusien säiliöiden asentamisesta ja vanhojen säiliöiden poistosta. Kiinteistön haltija tai omistaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kiinteistöllä sijaitsevat maanalaiset säiliöt sekä niiden putkistot poistetaan kiinteistöltä, kun niitä ei enää käytetä. Samalla säiliöt tulee puhdistaa asianmukaisesti ja tarkastaa mahdolliset vuodot. Säiliöiden vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa pelastus- ja ympäristöviranomaiselle. Pilaantunut maa tulee käsitellä viranomaisten määräysten mukaisesti. Säiliön sijaitessa sellaisessa paikassa, josta sitä on teknisesti vaikea poistaa, ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeuksen säiliön poistamisvelvollisuudesta. Tällainen säiliö tulee puhdistaa ja saattaa sellaiseksi, ettei sitä ole mahdollista uudelleen käyttää.

14 Rantavyöhykkeet Rantavyöhykkeellä uusien polttoneste- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoittaminen maan alle on kielletty. Maanpäälliset polttoneste- ja kemikaalisäiliöt tulee ensisijaisesti sijoittaa rantavyöhykkeen ulkopuolelle. Mikäli säiliö sijoitetaan rantavyöhykkeelle on se sijoitettava maan päälle suoja-altaaseen tai säiliön on oltava vuodonilmaisujärjestelmällä varustettu kaksoisvaippasäiliö. Suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään yhtä suuri kuin siihen sijoitettavan säiliön tilavuus. Säiliö on varustettava ylitäytön estolaittein. 15 Lumenkaatoalueen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely Lumenkaatoaluetta ei saa sijoittaa vesistöön. Lumenkaatopaikat ja tilapäiset lumen läjityspaikat tulee sijoittaa ja toteuttaa niin, ettei toiminta aiheuta ympäristönpilaantumista tai roskaantumista. Toiminnanharjoittaja tai kiinteistön omistaja on velvollinen poistamaan lumen varastoinnista mahdollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat. 16 Lintujen ja muiden eläinten ulkoruokinta Eläinten ruokinnassa tulee noudattaa mahdollisia taloyhtiön antamia määräyksiä ja kieltoja. Asuinkiinteistöjen pihalla ja yleisillä puistoalueilla tapahtuvasta lintujen ja muiden eläinten ruokinnasta ei saa aiheutua haittaa asukkaille tai naapureille. Lintujen ruokkiminen on taajama-alueella luvallista vain sitä tarkoitusta varten asennetuilla ruokintalaudoilla ja -automaateilla. Haittaeläinten pääsy ruokintapaikkoihin on estettävä. 17 Eläinten pito Jaloittelualueet, ulkotarhat ja ratsastuskentät tulee viihtyisyyshaittojen estämiseksi sijoittaa riittävän etäälle naapurin asuin- tai vapaa-ajanrakennuksesta tai oleskelupihasta taikka koulusta, päiväkodista, puistosta tai vastaavasta laitoksesta. Jaloittelualueet, ulkotarhat ja ratsastuskentät tulee vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi sijoittaa riittävän etäälle vesistöistä, valtaojista sekä talousveden hankintaan käytettävistä kaivoista ja lähteistä. Tarvittavan suojavyöhykkeen leveys riippuu eläinmäärästä, ulkotarhan pinta-alasta, hevosten ja ponien päivittäisestä ulkoiluajasta, maaston korkeussuhteista sekä maalajista. Ohjeelliset vähimmäisetäisyydet: Naapurin asuinrakennus, loma-asunto, koulu, päiväkoti tai vastaava laitos, puisto 50 m Valtaoja 20 m Vesistö 100 m Talousveden hankintaan käytettävä 30-100m vesistö, kaivo tai lähde Lanta on siivottava ulkotarhoista ja ratsastuskentiltä lantalaan säännöllisesti. Ulkotarhojen ja ratsastuskenttien pintamaa on uusittava tarpeen mukaan. Ulkotarhalla tarkoitetaan hevosten ja ponien läpi vuoden päivittäin käyttämiä, yleensä kasvipeitteettömiä jaloittelualueita.

Laidunalue ei ole jaloittelualuetta eikä ulkotarhaa. 18 Ainesten sijoittaminen maahan tai maaperään Jätteiden maahan hautaaminen on kielletty. Kielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä tai käsittelyä, johon on saatu ympäristölupa tai muu hyväksyntä eikä lannan käyttöä lannoitteena. Maarakentamisessa hyödynnettävä betonijäte ei saa sisältää betoniin kuulumattomia ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita, sen on koostuttava halkaisijaltaan enintään 150 mm:n kokoisista kappaleista eikä se saa sisältää betoniterästä. Maarakentamisessa hyödynnettävä tiilijäte ei saa laastia lukuun ottamatta sisältää tiileen kuulumattomia ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita. Jätteen sijoittajan on oltava selvillä jäte-erien puhtaudesta ja haitattomuudesta. Kiinteistön haltijan vaihtuessa on jätteen käytöstä maarakentamisessa annettava tieto uudelle haltijalle. Pihan- ja puutarhanhoidossa syntyvien puutarhajätteiden, kuten lehtien ja risujen vienti yleisille puisto-, viher- ja vesialueille, ojat mukaan lukien, on kielletty. 19 Ilmoittaminen ainesten sijoittamisesta maaperään Uudenkaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on kirjallisesti ilmoitettava 18 :ssä tarkoitettujen ainesten sijoittamisesta maaperään ellei sijoittaminen edellytä ympäristölupaa tai muuta säädettyä ilmoitusta. Ilmoitus on tehtävä vähintään 14 vuorokautta ennen sijoittamista.

6 Luku Ilmansuojelu 20 Savukaasupäästöjen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muissa tulipesissä ei saa polttaa jätettä eikä muitakaan sellaisia aineita, joiden palaessa muodostuvien savukaasujen joukossa ympäristöön pääsee siinä määrin nokea, hajua tai ympäristölle ja terveydelle vaarallisia yhdisteitä, että niistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Tällaisia aineita ovat mm. paine- ja pintakäsitelty puutavara, muovit ja muu vastaavat muovipinnoitettu materiaalit sekä muu huonosti palava materiaali. Polttolaitteita tulee säätää, käyttää ja huoltaa siten, ettei poltosta aiheudu haittaa terveydelle tai yleiselle viihtyvyydelle. Taajaan rakennetulla alueella rakennuksen savukaasupäästöjen tai muiden päästöjen päästökorkeus ja teollisuus-, tuotanto- ja yrityskiinteistöjen sekä pysäköintirakennusten ilmanpoisto on sijoitettava siten, että savu- ja poistokaasujen leviäminen ympäristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuhteissa ei aiheuta terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistöille tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumista. 21 Rakennusten, rakenteiden, esineiden tai alueiden kunnostus- ja puhtaanapitotyöt Rakennusten julkisivujen ja ulkotiloissa suoritettavien rakenteiden tai esineiden suihkupuhallus-, maalaus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä tulee huolehtia siitä, että toiminnasta aiheutuva pöly, liuotinainehöyryt tai muut vastaavat päästöt sekä melu eivät aiheuta haittaa tai vaaraa kiinteistön asukkaille, naapureille tai ympäristölle. Toiminnasta syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan paikkaan käsiteltäväksi. Taajaan rakennetulla alueella ulkona tapahtuvasta rakenteiden ja esineiden suihkupuhalluksesta tai muusta vastaavasta pölyämistä aiheuttavasta muusta rakennusten ja rakenteiden kunnostustyöstä tulee kiinteistönhaltijan tai toimenpiteen suorittajan ilmoittaa kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja naapureille. Määräys ei koske yksityishenkilön talouteen liittyvää työtä. Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä esimerkiksi kostuttamalla tarvittaessa kunnossa pidettävät väylät ja muut alueet. Lehtipuhaltimien ja vastaavien pölyä levittävien laitteiden käyttö hiekan poistoon on kielletty.

7 Luku Meluntorjunta 22 Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaista ilmoitusta edellyttävät toiminnot ja tapahtumat Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta tulee tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus Uudenkaupungin ympäristö- ja lupalautakunnalle. Ilmoitus viranomaiselle tulee tehdä hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan tai tapahtuman alkamista. Ilmoitusvelvollisuus ei koske yksityishenkilön talouteen liittyvää toimintaa. Ilmoitus on tehtävä ainakin seuraavista töistä ja tapahtumista: 1. tilapäisestä murskaamosta (alle 50 vrk), 2. räjäytystyöstä, lyöntipaalutuksesta tai muusta vastaavasta erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta työstä, mikäli työtä tehdään muulloin kuin arkisin maanantaista perjantaihin klo 07.00-18.00 tai jos työ kestää enemmän kuin neljä viikkoa, 3. rakentamis- ja purkutyöstä, mikäli erityisen häiritsevää melua aiheuttavia työvaiheita tehdään: kahtena tai useampana viikonloppuna perjantain klo 18.00 ja maanantain klo 07.00 välisenä aikana yli viiden päivän ajan klo 18.00-22.00 useampana kuin yhtenä yönä klo 22.00 07.00. Yöaikana tehtävästä työstä on aina etukäteen ilmoitettava työn vaikutuspiirissä sijaitseville asuinkiinteistöille, 4. suuresta ulkona järjestettävästä yleisötapahtumasta, jonka aiheuttaman melun voidaan olettaa kantautuvan laajalle alueelle, 5. äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta käytöstä ulkotiloissa yöaikaan klo 22.00-07.00 sekä lisäksi päiväaikaan sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin tai muun vastaavan hoitolaitoksen läheisyydessä, 6. moottoriurheilukilpailusta, jonka aiheuttaman melun arvioidaan kantautuvan asuinalueelle, 7. lentonäytöksestä sekä tilapäisestä yleisölennätyksestä. Vaikka ilmoitusta ei edellytettäisikään, on toiminnanharjoittajan kuitenkin aina tiedotettava työmaan vaikutuspiirissä olevien naapurikiinteistöjen haltijoille meluhaittaa aiheuttavan työn laadusta ja kestosta sekä työmaasta vastaava yhteyshenkilö. Ympäristönsuojeluviranomainen voi velvoittaa tekemään ilmoituksen muistakin tilapäisistä tapahtumista ja töistä, jos niiden arvioidaan aiheuttavan erityisen häiritsevää melua lähialueelle. 23 Poikkeus ilmoitusvelvollisuudesta Äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa on sallittu yksipäiväisten ja kertaluontoisten tapahtumien yhteydessä torilla, urheilukentällä tai muulla yleisökäyttöön

tarkoitetussa tai soveltuvassa paikassa klo 23.00 saakka. Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjän tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteiden suuntaus ja äänenvahvistinlaitteiden säädöt on toteutettu siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän. Ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen ilmoitusvelvollisuudesta, mikäli poikkeaminen edellä mainituista aikarajoista on vähäistä eikä melun katsota olevan kohdealueella erityisen häiritsevää. Ilotulitusnäytöksestä ei tarvitse tehdä meluilmoitusta. 24 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden, laitteiden ja työvaiheiden rajoittaminen Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden, kuten esimerkiksi iskuvasaran, sirkkelin, kulmahiomakoneen, lehtipuhaltimen, ruohonleikkurin tai moottorisahan käyttäminen sekä häiritsevää melua aiheuttavien toimintojen suorittaminen on kielletty yöaikaan klo 22.00-07.00. Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Määräyksen aikarajoitus ei koske: 1. maatalouselinkeinon harjoittamisen vuoksi välttämätöntä tilapäistä ja lyhytaikaista häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa, kuten esimerkiksi leikkuupuimurin, heinän/viljakuivurin tai sadetuslaitteen käyttöä. 2. liikenneväylien sekä yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitotyötä, mikäli työn suorittamista on liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden tai muusta perustellusta syystä pidettävä välttämättömänä.

8 Luku Muut määräykset 25 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnanharjoittajan tai tapahtuman järjestäjän on annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, laitteista ja suunnitelmista, joilla on tarkoituksena ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista siten kuin näissä määräyksissä erikseen säädetään. 26 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä. Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä. 27 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen valvonnasta, laiminlyönnin seuraamuksista ja pakkokeinoista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja rikkomisesta 15 luvun 116 :ssä. 9 Luku Voimaantulomääräykset 28 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan päivänä kuuta 2013. 29 Siirtymäkausimääräykset Näiden ympäristönsuojelumääräysten voimaan tullessa olemassa olevat jätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistot on saatettava vastaamaan 6 :n mukaisia vaatimuksia viimeistään 15.3.2016. Näiden ympäristönsuojelumääräysten voimaan tullessa olemassa olevat yleiset matonpesupaikat tulee järjestää viimeistään 1.1.2015 siten, ettei niiden pesuvedet joudu suoraan vesistöön. Päätöksen voimaantulon jälkeen on öljysäiliöiden ensimmäiset määräaikaistarkastukset suoritettava kohdasta 11.2 poiketen seuraavasti: ennen vuotta 2000 käyttöön otetut säiliöt on tarkastettava ensimmäisen kerran viimeistään 30.6.2014. LIITTEET Liite 1 Taajaan rakennetut alueet, Vinkkilä Liite 2 Taajaan rakennetut alueet, Rautila