Kari ja Ritva vaari Williamin jalanjäljillä Vienan-Karjalassa ja Solovetskissa 12.-16.6.2007 1
2
12.30 saavuimme Säkkijärvelle ja klo 14 Muolaaseen, jossa Mannerheim-linjan bunkkereita vielä jäljellä. Kauppias, joka seurasi meitä pakettiautolla, sai monta karttaa myytyä. Muolaa, ennen Äyräpää ja Pyhäristi, on Karjalan vanhimpia kuntia. Aikakirjojen mukaan se on Vaarin päiväkirja sai meidät liikkeelle, tässä tulos: Valkoiset valaat : TurunNevaToursin matka Venäjälle 12-16.6.2007. Reitti: Turku-Helsinki-Vaalimaa-Viipuri-Kiviniemi-Käkisalmi-Sortavala- Petroskoi-Kontupohja-Karhumäki-Kemi-Solovetsk-Kostamus-Vartius-Kotka- Helsinki-Turku Lähtö Postitalon edestä klo 7.25 kohti Haminaa, josta Kari-veikka nousi kyytiin. Vaalimaan raja-asemalla passien tarkastus ja matka jatkui kohti Viipuria. Matkalla pysähdyimme Sorvalin valinnassa ostamassa eväitä. 3
4 Muolaa, ennen Äyräpää ja Pyhäristi, on Karjalan vanhimpia kuntia. Aikakirjojen mukaan se on muodostettu eri pitäjäksi heti Pähkinäsaaren rauhanteon jälkeen 1323, jolloin Äyräpää mainitaan yhtenä Ruotsille kuuluvana kihlakuntana ja jo niinkin varhain kuin 1352 se mainittiin kuninkaallisten pitäjien luettelossa.
Kuusaan Hovi Kuusaan hovi on siirtynyt lopullisesti historiaan entisessä Muolaan pitäjässä luovutetussa Karjalassa. Rakennus on palanut, kertovat alueen matkailijat. Kuusaan hovi kuului Karjalankannaksen kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten jäämistöön. Viime vuosina se oli jo pahasti rappeutunut ja autio. - Huligaanien työtä, selittivät nyky-muolaan mummot pari vuotta sitten rakennuksen rappiota. Kuusaan hovi oli alunperin lahjoitusmaahovi. Vuonna 1837 sen omistajaksi tuli kollegioneuvos Aleksandr Masalin, joka rakensi Kuusaan hoviksi kutsutun komean kaksikerroksisen päärakennuksen. Rakennus tunnettiin etenkin Aleksandra Kollontain (1872-1952) lapsuudenkotina. Kollontai oli Masalinin tyttärentytär. Hänestä tuli kirjailija, feministi, vallankumouksellinen ja Leninin läheinen työtoveri. Hän toimi jatkosodan aikana Neuvostoliiton Tukholman suurlähettiläänä ja oli yhteyshenkilönä yrityksissä rauhanhierontaan vuonna 1944. Neuvostoliiton aikana Kuusaan hovi oli käytössä ainakin lasten pioneerileirinä. 1990-luvulla talo ja sen sivurakennukset tyhjenivät ja alkoivat rappeutua. Käytännössä talo tuhottiin liki raunioksi jo ennen tulipaloa. Vuonna 2002 Aleksandra Kollontain pää koristi vielä patsaana hovin puistoa, mutta sitten sekin pantiin nurin. Nyt vain villiintynyt puisto muistuttaa, että paikalla on joskus ollut merkittävä rakennus, jossa on asunut merkittäviä ihmisiä. 5
6 KIVINIEMI, Losevo Täällä kävimme katsomassa Vuoksen kuohuja ja poikkesimme paikalliselle torille, josta Kari osti savukalaa.
Pyhäjärvi, Plodovoje Kunta Karjalan kannaksella Laatokan rannalla. Asukasluku 1939 oli 7 985 ja pinta-ala ilman vesiä 522 km 2. Peltoa oli 8500 ha. Kirkolta tuli etäisyyttä suoraviivaisesti 25 km Käkisalmeen, Viipuriin 80 km ja valtakunnan entiselle rajalle 40 km. Laatokan rantaviivaa oli 40 km. Korkein kohta oli 91,4 metriä merenpinnasta Kuoppalammin lähistöllä. Vaikka useat järvet olivat Laatokan läheisyydessä, niistä ainoastaan pieni Rahkajärvi laskee suoraan Laatokkaan, kaikki muut laskujokiensa kautta Vuokseen ja sitten Laatokkaan. Pyhäjärven pitäjään kuului myöskin Konevitsan luostarisaari. Kansakouluja oli ennen sotaa 15 sekä veistokoulu. Säästöpankki (perustettu v.1902), 6 osuuskassaa, kunnanlääkäri, apteekki, kulkutautisairaala ja pieni sairastupa. Kiimasjärvi, jossa Putinilla kesämökki. 7
Käkisalmi on keskiajalla rakennettu linnoitus Vuoksen pohjoisen laskuhaaran suulla Käkisalmessa, Venäjällä, Suomen luovuttamalla alueella. Käkisalmen linna Ensimmäisen paikalla sijainneen linnoituksen rakensivat karjalaiset 1200-luvun lopulla. Mahdollisuuksien rajoissa on, että linnoituksen alkuperä olisi jopa 1000-luvulta, ja että linnoitusta olisi kutsuttu aikoinaan Karjolan tai Karjalan linnaksi. Tutustuimme Käkisalmen linnaan ja sen ympäristöön. Jatkoimme matkaa klo 17.45. 8
9
10
Hiitola klo 18.30 Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa. Sen rajakuntina olivat Kaukola, Kirvu, Rautjärvi, Simpele ja Kurkijoki. Kurkijoki Kurkijoki sijaitsee Laatokan länsipäässä, nykyisen Karjalan Tasavallan alueella. Sen esihistoriaa ovat leimanneet etenkin rautakauden kohteet. Tunnettuja ovat useat linnavuoret ennen muuta Lopotin ja Hämeenlahden linnavuoret sekä jo kivikaudelta saakka käytössä ollut laaja Kuuppalan Kalmistomäen asuinpaikka ja kalmisto. Kalmistomäen Räkköläisen asuinpaikka on ollut myös kunnan ainoa tunnettu kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka. Täällä on syntynyt Veikko Hakulinen Elisenvaara Elisenvaaran ja koko Suomen sotahistorian tuhoisin lentopommitus tapahtui 20.6.1944 klo 13.20 (po. noin klo 12.30, ks. alla). Tällöin 55 pommikonetta kolmena peräkkäisenä aaltona suoritti ilmatorjunnan puuttuessa lähes harjoitusmaisen pommituksen. Asemalla oli sillä hetkellä kaksi Karjalan kannakselta tullutta evakkojunaa ja yksi sotilasjuna sekä lisäksi muita aikataulun mukaisesti tulleita junia. (ER/Kj-6/2006: räisäläläisten evakkojuna + ilmeisesti toinen henkilöjuna + sotilasjuna + sotilasjuna pysähtyneenä ennen asemaa.) On arvioitu junissa olleen noin 1000 ihmistä, jotka eivät ehtineet ratapihalta kovinkaan kauas. Seuraukset olivat sanoin kuvaamattomia. Vaikeasti haavoittuneita ihmisiä oli koottu useita kymmeniä ja näitä lähti juna kiidättämään kohti Savonlinnaa. http://www.kurkijoki.fi/historia/kj_ja_sodat.html Jaakkima Tauno Äikää Lahdenpohja oli Suomeen kuulunut kauppala ennen talvi- ja jatkosotaa. Asukasluku oli 1930- luvulla noin 2000. Kauppala sijaitsi Laatokan länsirannalla Sortavalasta etelään. Nykyisin Lahdenpohja on kasvanut kaupungiksi Laatokan luoteisrannalle. Asukkaita on 10 000 (2000), valtaosa venäläisiä. Lahdenpohja oli tunnettu satamastaan. Täällä on syntynyt Veikko Vennamo 11
Sortavala sai kaupunginoikeudet vuonna 1632, mutta oli tärkeä kauppapaikka jo 1500-luvulla. Sortavala hävitettiin Suuren Pohjan sodan aikana lähes täydellisesti, se menetti samalla merkityksensä pitkäksi aikaa. Uudenkaupungin rauhassa 1721 kaupunki luovutettiin Venäjälle ja sille annettiin venäläinen nimi Serdobol. Vuonna 1811 se liitettiin muun Vanhan Suomen mukana Suomen suuriruhtinaskuntaan. Sortavalasta kehittyi Laatokan Karjalan henkinen keskus. Sinne perustettiin sekä mies-, että naisopettajaseminaari vuonna 1880, pappisseminaari 1918, ortodoksinen arkkipiispanistuin vuonna 1925. Sortavalasta kehittyi 1800 luvun loppupuolelta, 1930 luvulle tultaessa, merkittävä koulu- ja kulttuurikaupunki. Huomattava osa ennen vuotta 1939 koulutetuista kansakoulun opettajista on saanut oppinsa Sortavalan opettajaseminaareissa. Sortavala oli kokoonsa nähden myös merkittävä teollisuuskeskus. Siellä oli mm. huonekalu- ja suksitehdas, elintarviketeollisuutta, kutomo sekä yksi Laatokan merkittävimmistä satamista. Rautatieyhteyden kaupunki sai jo vuonna 1893 kun rautatie Viipuriin valmistui. Sortavala kuului itsenäiselle Suomelle vuodesta 1917 vuoteen 1940, jolloin se jäi Moskovan rauhassa Neuvostoliitolle. Vuonna 1941 suomalaiset palauttivat sen hallintaansa ja pitivät sitä vuoteen 1944. Vuoden 1947 Pariisin rauhassa kaupunki luovutettiin muun Karjalan mukana Neuvostoliitolle. 12
Tämän patsaan juurella venäläiset juhlivat, kun luulivat patsasta Karl Marx iksi. Tosiasiassa patsas on runonlaulaja Petri Shemeikan. Majoittuminen hotelli Scandiciin ( ent. Hely) 13
Aamulla 13.6. retki Valamoon Laatokka oli peilityyni ja matka kantosiipialuksella kesti vain 45 minuuttia 14
Valamon luostari, josta käytetään myös nimeä Vanha Valamo tai Laatokan Valamo, on ortodoksinen luostari Valamon saarella Laatokalla. Luostari on Karjalan ortodoksisista luostareista ensimmäinen. Sen syntyaika on epävarma ja luostarin varhainen historia onkin monilta osin perimätiedon varassa. Valamon perustajana pidetään kreikkalaissyntyistä munkki Sergeitä. Hänellä oli myös seuralaisenaan karjalaissyntyinen munkki Herman. Luostari perustettiin Valamon saarelle joka oli entinen pakanallinen uhripaikka. Perimätiedon mukaan Valamon luostari perustettiin vuonna 992, neljä vuotta sen jälkeen kun ruhtinas Vladimir toi kristinuskon Kiovan ruhtinaskuntaan vuonna 988. Heikki Kirkinen on tutkimuksissaan päätynyt noin vuoden 1100 vaiheille tuohon aikaan kristinusko saapui Novgorodin pohjoispuolisille alueille. Venäläisen kronikan mukaan Sergei tuli Valamon saarelle kuitenkin vasta v. 1329, ja uusin tutkimus onkin pitänyt 1300-lukua todennäköisimpänä aikana varsinaisen luostarin perustamiselle. Luostari laajeni jatkuvasti 1500-luvun lopulle saakka, josta tuli sen ensimmäinen kukoistuskausi. Suomi luovutti ns. Vanhan Valamon tai Laatokan Valamon muun luovutetun Karjalan mukana Neuvostoliitolle talvi- ja jatkosodan jälkeen. Valamon munkit ja melkoinen osa Valamon irtainta omaisuutta siirrettiin evakkoon sisä-suomeen. 15
Oppaamme Svetlana Opas kertoi, että Ruotsin kuningas Magnus (Maunu Eerikinpoika s. 1316- k. 1374) 1300-luvulla olisi kääntynyt ortodoksiseksi munkiksi Sergeiksi ja kuollut ja haudattu Valamoon. 16
Kirkoissa ja kaikkialla luostarin tiloissa noudatetaan hiljaisuutta ja vältetään kovaäänistä keskustelua. Pukeutumisessa noudatetaan luostarin sääntöjä. Pääkirkon ja sitä ympäröivän muurin alueella naiset peittävät hiukset huivilla ja pukeutuvat hameeseen. Luostari tarjoaa hameet niille, joilla ei ole omaa mukana. Miehet eivät saa tulla pääkirkkoon urheiluvaatteissa eikä tuulikangaspuvuissa. Ritva tunsi itsensä aika maatuskaksi hiippaillessaan huivissa ja lainahameessa. Erikoinen näky oli nuori munkki tai noviisi, joka ohitti meidät kännykkä korvalla, pukeutuneena mustaan Adidas-puseroon, mustiin kiiltäviin housuihin ja tyylikkäisiin mokkakenkiin Rantakahvilassa nautitun evään jälkeen takaisin kohti Sortavalaa. 17
Sortavalan lyseo Impilahti Impilahden pitäjän aluetta ei vielä 1600-luvun alkupuolella merkitty maakirjoihin pitäjänä, vaan alue kuului Suistamon pogostaan. Suistamon mukana alue kuului vuodet 1651 1669 Salmin kreivikuntaan. Pitäjä kuului Käkisalmen lääniin, josta vuonna 1721 tuli osa Vanhaa Suomea. Vuonna 1812 Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä Suomeen. Vuoden 1868 alusta lähtien pitäjänkokousten sijaan alettiin Impilahdella pitää kuntakokouksia. Ensimmäinen kansakoulu kuntaan perustettiin vuonna 1870 ja ensimmäinen höyrykoneen pyörittämä höyrysaha 1873. Vuonna 1932 valmistui Läskelä Pitkäranta-rautatie. Sen varrella, kolmen kilometrin päässä Impilahden kirkolta sijaitsi laiturivaihde, joka nimettiin Impilahden mukaan. Impilahdella syntyi kasvatusajattelija, taiteilija, suunnittelija, kirjailija ja filosofi Aleksanteri Ahola-Valo. 18
Tie kulki Talvisodanaikaisen kuoleman kentän kautta, johon oli kaatunut liki 20000 sotilasta ja johon suomalaiset ja venäläiset ovat yhdessä pystyttäneet muistomerkin. Murheen risti Ristin lähellä olevaan luonnonkiveen oli kaiverrettu seuraava teksti: "1939-1940, Venäjä ja Suomi, kaksi sisarusta. Suomi ja Venäjä, kaksi äitiä. Nyt he muodostavat tämän Murheen ristin. Itsestään. Heidän päänsä ovat sulautuneet yhdeksi ja kätensä liittyneet yhteen. Toivossa, että Rakkaus voittaa. Se riippuu meistä jokaisesta". Talvisodan tapahtumista muistuttava Venäjän alueella ensimmäen memoriaali - "Murheen risti" - sijaitsee 19 kilometrin päässä Pitkästärannasta. Juuri näillä seuduilla käytiin Talvisodan aikana verisiä taisteluja. Sodan 105 päivän kuluessa menehtyi ja katosi tietymättömiin 130-150 tuhatta neuvostosoturia, suomalaiset menettivät puolestaan yli 22 tuhatta. Armoton taistelu aiheutti Punaisen Armeijan riveissä valtavaa mieshukkaa. Pikärantaa hyokkäystavoitteenaan pitänyt 18.divisioona käytännollisesti katsottuna lakkasi olemasta tappioidensa takia. Venäläistutkijoiden laskelmien mukaan täällä menehtyi vuoden 1939 marraskuun ja vuoden 1940 maaliskuun välisenä aikana vähintään 35 tuhatta neuvostoliittolaista. Suomen taisteluyksiköiden tappiot olivat myös tuntuvia. Pitkäranta on Pitkärannan piirin pääkaupunki Laatokan rannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä Suomen luovuttamalla alueella. Pitkärannan kautta kulkee rautatie Jänisjärveltä Lotinanpeltoon ja maantie Sortavalasta Aunukseen. 19
Vieljärvi Vieljärven kylä sijaitsee saman nimisen järven rannalla lähellä Hyrsylää ja vanhaa Suomen rajaa 52 kilometriä Prääsästä lounaaseen. Vieljärvellä puhutaan vielä karjalan kielen Vitelen murretta, joka on hyvin lähellä suomen kieltä.kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1600-luvulla. Jatkosodan aikana kylä oli Suomen miehittämä 1941-44. Täällä haavoittui isä-aimo Prääsä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1650-luvulla. Ennen 1920-lukua se oli osa Pyhäjärven kuntaa. Alue oli jatkosodassa Suomen miehittämä 1941-44. 20
Matka jatkui kohti Petroskoita (ent Äänislinna) vuosina 1941 1944; karjalaksi Petroskoi, ven. Ïåòðîçàâîäñê, Petrozavodsk eli Pietarintehdas, ruots. Onegaborg) on Venäjän Karjalan tasavallan pääkaupunki. Se sijaitsee Äänisen läntisellä rannalla. Asukkaita vuonna 2000 oli noin 280000. Petroskoin yliopisto on yksi pohjoisen Venäjän suurimmista korkeakouluista. Kaupungin läpi kulkee kaksi jokea, Lohijoki (Lososinka) ja Saveton (Neglinka) Käsmäselkä Petroskoissa hotelli Maski, illallinen ravintolassa, aamukävely Äänisen rantaan. 21
Torstaina 8.45 Kohti Kontupohjaa, jonne saavuttiin klo 10. Kontupohja (karj. Kondupohju, ven. Kondopoga) on kaupunki Äänisen länsirannalla Kontupohjanlahden perukassa Kontupohjan piirissä Karjalan tasavallassa 54 kilometriä Petroskoista pohjoiseen. Kontupohja on piirinsä hallinnollinen keskus. Kontupohjan kaupungin hallinnon alaisuuteen kuuluvat Nigozeron ja Sjurganin asuinalueet. [1] Kontupohja sijaitsee Murmanskin radan ja Petroskoista pohjoiseen vievän päätien varrella ja sieltä on hyvät juna- ja bussiyhtyedet Petroskoihin ja Karhumäelle. Kontupohjan huomattavin nähtävyys on vuonna 1774 rakennettu Kontupohjan ortodoksinen kirkko, joka on pyhitetty Neitsyt Marialle. [2] Kirkko on rakennettu pyöröhirsistä ja se edustaa perinteistä karjalaista kirkonrakennuskulttuuria. [2] Kirkon lähistöllä on säilynyt myös useita vanhoja karjalaisia taloja. [2] Kaupungissa on myös kotiseutumuseo ja Uspenskin kirkko. Kontupohjan torilta hame! 22
Kahvitauko ennen Segezaa Sekee (ven. Segeža) on kaupunki Uikujärven länsirannalla Muurmannin radan varrella Karjalan tasavallassa Venäjällä. Asukkaita 38 000 (2000). Alue toimii metsäteollisuuskeskuksena (paperi- ja selluloosateollisuutta) ja Sekeessä on satama Vienanmeren Itämeren kanavan varrella. Sekeessä on Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta kirkkoineen. Muurmanskiin 684 km! Karhumäki, (ven. Medvežegorsk), kaupunki Äänisen pohjoisrannalla Muurmannin eli Kirovin radan varrella Karjalan tasavallassa Venäjällä 115 kilometriä Petroskoista pohjoiseen. Alueella on merkittävää puunjalostusteollisuutta. Karhumäki on myös Karhumäen piirin hallintokeskus. Vienanmeren Itämeren kanavan hallintorakennus Karhumäessä. Vienanmeren Itämeren kanava (vuoteen 1961 asti Stalinin kanava), on Vienanmeren ja Äänisen yhdistävä kanava Karjalan tasavallassa Venäjällä. Kanava rakennettiin 20 kuukaudessa vuosina 1931 1933. Kanavan rakennustöihin osallistui satojatuhansia vankeja, joista eräiden arvioiden mukaan 100 000 menehtyi. lähde? Kanava lyhensi vesitietä Pietarista Vienanmerelle 4 000 kilometriä. Äänisen pohjoisosasta Poventsasta lähtevän ja Belomorskissa (entisessä Sorokassa) päättyvä kanava on 227 kilometriä pitkä ja siinä on 19 sulkua. Kanavan nimi muutettiin virallisesti vuonna 1961 Vienanmeren Itämeren kanavaksi, mutta tunnetaan edelleen puheessa vanhalla nimellä, Stalinin kanava. 23
Matka jatkui kohti Vienan Kemiä, jonne saavutiin klo 20,00 Majoittuminen hotelli Prichaliin Rabocheostrovsk, 12 km Kemistä. Kemijoen suulla olevassa saaressa on vanhan linnan raunioita. Kemi mainitaan vuonna 1591 Solovetskin luostarille lahjoitettuna kuntana. Kemi sai kaupunginoikeudet 1785 ja samalla se siirrettiin Vienan kuvermentista Aunuksen käskynhaltijakuntaan. Vuonna 1787 Kemistä tuli kihlakuntakaupunki. Vuonna 1802 Kemin kihlakunta siirrettiin takaisin Vienan kuvermenttiiin. Vuonna 1923 Kemistä tuli osa Karjalan tasavallan edeltäjää Karjalan ASNT:aa. Rabotseostrovsk (suom. myös Vallankumoussaari, aikaisemmin Papinsaari, ven. on maaseututaajama ja asutushallinto Kemin piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Rabotseostrovsk sijaitsee Vienan Kemin itäpuolella Vienanmeren rannalla. Rabotseostrovskissa on Vienan Kemin satama ja sinne johtaa 12 km haararata Vienan Kemistä. Ennen vuoden 1917 vallankumousta saaren nimi oli Papinsaari. Paikkakunta esiintyy myös Maanmittaushallituksen kartastossa vuodelta 1943 samoin Akateemisen Karjalaseuran kartassa vuodelta 1941 tällä nimellä. 24
Illallinen 20.30 ja sitten nukkumaan 25
26 Pe. 15.6. Solovetsk Aikainen herätys (4.45) ja aamiainen, sitten veneeseen ja kohti Solovetskia. Munkit Herman, Savvati ja Sosima perustivat Vienanmeren saarille 1420-luvulla luostarin. Heidän harjoittamansa kulttuuri- ja käännöstyön seurauksena luostarista tuli askeesistaan tunnettu, kuuluisa pyhiinvaellus kohde. Luostarin ympärille rakennettu linnoitus on 1500- luvulta, jolloin se oli Pohjois-Venäjän mahtavin linnoitus. Solovetskin historian synkkä aikakausi oli viime vuosisadan alussa, jolloin ensin v. 1922 luostari lakkautettiin ja sitten v.1923-39 se toimi vankileirinä.
27
28
Takaisin tullessa nousi myrsky 28-30 m/s. Ja joudimme suuriin vaikeuksiin rantautumisessa. Lopulta klo 15.45 meidät kiskottiin laiturille. Kuivaa päälle, pikainen lounas ja matka kohti Kostamusta alkoi 19.30. 29
30 Perillä Kostamuksessa 22. Kari syömässä ja saunassa, Ritu suihkussa ja untenmailla.
La Aamiainen ja kohti Suomea 9.15. Vartiuksen raja-asema n. 10.30. Taxfree ostokset ja rahaa Raimolle. Kuopiossa klo 13 ABC asema lounas. Mikkeli Kouvola Kari jäi pois Leikarissa ja Ritu Kiasman edestä taksilla kotiin n. 19.40! Kiitos veikka! 31