Lapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2009

1 Lapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Lapuan kaupunki

Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Osayleiskaava-alueet ja aluerajaus... 3 Muinaisjäännöskohteet... 4 Inventointi... 4 Historiallinen aika... 5 Tiestö... 8 Huhtalankoksen myllyt... 9 Muinaisjäännökset... 10 LAPUA 10 SIPPOLANMÄKI... 10 LAPUA 28 KOIVUMÄKI 1... 12 LAPUA 29 KOIVUMÄKI 2... 13 LAPUA 30 JÄRVILUOMANMÄKI... 14 LAPUA 32 VIHOLLISRANTA... 15 LAPUA 33 VIERTOLA... 17 LAPUA 35 JOUTTIKALLIO... 18 LAPUA 36 JOUTTIKALLIO S... 20 LAPUA 37 KIVIMÄKI 1... 23 LAPUA 38 KIVIMÄKI 2... 25 LAPUA 39 KIVIMÄKI 3... 26 LAPUA 40 KIVIMÄKI 4... 27 LAPUA 41 HIRVILAMPI... 28 LAPUA 42 SALINKANGAS S... 30 LAPUA 43 SALINKANGAS N... 31 LAPUA 44 KASSUNKYTÖ W... 31 LAPUA 45 HUHTA... 32 LAPUA 46 KIVINIEMI... 33 LAPUA 47 PIISPANPENKKI... 34 LAPUA 48 TERVASMÄKI... 36 2 Kansikuva: Perustiedot Kivikautinen asuinpaikka nro 41, Hirvilalampi. Alue: Keskustan osayleiskaava-alueet 1-5. Tarkoitus: Tarkistaa riittävissä määrin, tihein pistokokein ja maastoltaan muinaisjäännöksille otollisilla alueilla onko alueella muinaisjäännöksiä. Tarkastaa vanhat ennestään tunnetut muinaisjäännökset. Työaika: Kenttätyöaika: 1.-6.11.2009 Kustantaja: Lapuan kaupunki Tekijät: Mikroliitti Oy, Maastotyö: T. Jussila ja T Rostedt. Raportti ja valmistelu T Jussila Tulokset: Maastotyö keskeytettiin 6.11. lumentulon takia ja sitä jatketaan keväällä 2010. Tutkimatta jäi osa-alue 5:stä, Ruhan kylä-alueesta joen itäpuolinen peltoalue. Tutkimusalueelta tunnettiin ennestään viisi kivikautista asuinpaikkaa, joista neljä sijaitsee Ruhassa, nyt tarkemmin tutkimattomalla alueella, sekä mahdollinen rautakautinen kalmisto. Inventoinnissa löytyi seitsemän kivikautista asuinpaikkaa, kaikki keskustan kaakkoispuoleisella mäkialueella. Lisäksi havaittiin yksi iältään ja funktioltaan tunnistamaton kivirakenne, tervahauta ja kiviaita. Tarkastettiin kolme maastokartalle merkittyä tervahautaa ja yksi tarinapaikka. Historiallisen ajan vanhan asutuksen sijoittumista tutkitaan tarkemmin kevään 2010 inventoinnissa.

Yleiskartat 3 Osayleiskaava-alueet ja aluerajaus Muinaisjäännökset kartalla eri symbolein. Ks. seur. sivun kartan selitys

Muinaisjäännöskohteet 4 Punainen pallo on kivikautinen asuinpaikka, siniset symbolit historiallisen ajan kohteita. Numero viittaa tämän raportin kohdenumeroon. Vihreällä on merkitty nyt tutkimatta jäänyt alue. Inventointi Inventointi suoritettiin viiden maastotyöpäivä aikana marraskuun alussa v. 2009. Maastotyö tehtiin kahden arkeologin voimin, jossa kumpikin arkeologi kulki maastossa omaa reittiään, kuitenkin samalla alueella. Yhteyttä pidettiin radiopuhelimilla ja tarvittaessa kokoonnuttiin yhteen mielenkiintoiseksi arvellun paikan koekuopitukseen tai epämääräisen paikan arviointiin. Alueen pohjoisosan jokilaakson peltoalueet, noin Kellojan tasalta pohjoiseen, ovat hyvin tasaista maastoa, entistä jokilaakson suota. Pellot kattavat lähes kokonaan jokivarren tasangon ja vain joissain paikoin niitä on raivattu jokilaaksoa ympäröivien loivempien rinteiden alaosiin. Poikkeuk-

5 setta jokivarren vain hieman tasaisesta maastosta kohoavat alueet ovat rakennettuja. Nämä tasaiset alueet ovat muinaisjäännösten etsimisen näkökulmasta arvottomia. Pyyntikulttuurin asuinpaikkoja niillä tuskin koskaan on sijainnut. Rautakautisia leiripaikkoja tms. on voinut tasaisessa maastossa jokivarressa sijaita, mutta niiden etsiminen on täysin sattumanvaraista ja on todennäköistä, että sellaiset paikat jos niitä yleensäkään on alueella ollut sijaitsevat jo rakennetuilla paremmilla maastonkohdilla, koskipaikoilla, tai aivan jokivarressa olleet sortuneet kuluvan jokitörmän myötä uomaan. Rantasidonnaisia esihistoriallisia - korkeuden perusteella myöhäiskivikautisia - asuinpaikkoja voi alueelta löytää peltoalueiden laidoilta (n. 40 m mpy) keski- ja vanhempaa kivikautta jokilaaksoa ympäröivien mäkien rinteiltä. Alueen eteläosassa, Ruhassa, joen länsipuolella maasto kohoaa jo lähempänä jokea kumpuilevaksi mäkialueeksi, joka raivattu pelloiksi. alueen maaperä on hiekkamoreenia ja paikoin pelloissa erottuu muinaisia rantakerrostumia hiekkajuotteina. Tältä alueelta tunnetaan ennestään (v. 1974 löydetyt) neljä kivikautista asuinpaikkaa. Alue vaikuttaa topografian puolesta varsin potentiaaliselta vielä havaitsemattomien kivikautisten asuinpaikkojen löytämiseen. Alueen pohjoispuoliskon ja etelässä Ruhassa joen itäpuolisia peltoalueita katsottiin vain muutamin paikoin, missä pelto ulottui jyrkempään rinteeseen (kartan mukaan jokilaakson pelloissa on viettoa joen suuntaan mutta silmä ei sitä havaitse) tai missä havaittavissa matalakin muinaisrantatörmän jäänne. Alueen pellot oli pääosin kynnettyjä paikalla käytäessä joten havaintomahdollisuudet olivat hyvät. Mitään esihistoriaan viittaavaa ei kuitenkaan peltorinteissä havaittu. Ruhassa, joen länsipuoleinen peltoalue jäi katsomatta pellon ensin kuurannuttua niin, että edes tunnetuilla kivikautisilla asuinpaikoilla emme kyenneet havaitsemaan minkäänlaisia merkkejä niistä ja sitten lumentulo lopullisesti esti peltoalueiden havainnoinnin. Työtä jatketaan keväällä 2010. Jokilaaksoa ympäröivät mäenrinteet käytiin läpi tihein pistokokein. Yleensä rinteiden ja mäkien maaperä oli hyvin kivikkoista mutta paikoin loivemmilla rinteillä ja rinteiden tasanteiden äärillä oli vähäkivisiä ja hiekkaisia maastonkohtia. Kun tällaiselle osuttiin katsottiin maastoa tarkemmin ja otolliseksi arvelluille maastonkohdille tehtiin koekuoppia, paikoin hyvin runsaastikin. Laajoja kivikautiselle asutukselle otollisia hiekka-alueita on keskustan kaakkoispuolella sijaitsevalla Jouttimäen-Kivimäen alueella. Tämän mäkialueen pohjoisosan (Jouttivuori) itärinteillä ja itälaella on laajoja vanhoja ja edelleen käytössä olevia hiekkakuoppia ja moni arkeologin kannalta oiva maasto kaivettu pois. alueella koekuopitettiin vielä ehjiä muinaisrantatörmiä. Kallioalueita käveltiin läpi melko kattavasti alueen koillisosassa (Ritamäen alue), muualla pistokokein, kuten Simpsiön vuorella ja alueen eteläosassa Ruhan itä- ja kaakkoispuolella. Mäkien lakialueita tarkastettiin muutamin pistokokein. Mainittakoon, että Lapuan Historiassa on todettu 1960-luvulla tehdyn paikallisen historiaaktivistin laskelmien perusteella olleen yli 300 tervahautaa. Tutkimusalueella niitä havaittiin olevan jäljellä vain neljä, mikä korostakoon niiden arvoa. Moni hauta on tuhottu peltoja raivattaessa. John Lagerstedtin (nyk. Museoviraston RHO:n tutkija) Pro-Gradussa v. 2008 Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet Suomessa, karttaliitteessä 3 s. 78 on Lapualle merkitty 1. ms. varustuksia. Niitä ei kuitenkaan Lapualla ole. Kotiseutukirjallisuudessa ja historiakirjassa ei niitä ole mainittu, eikä niistä näytä olevan kenelläkään paikallisella tietoa. Emme maastossa sellaisia havainneet vaikka pyrimme niitä etsimään. Lapualaisia on komennettu v. 1916 linnoitustöihin Ähtäriin, enimmillään siellä työskenteli yli 200 miestä ja runsaasti hevosia. Historiallinen aika Lapua on alun perin kuulunut Kyrön pitäjään ja seurakuntaan. Lapua mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1543 minkä jälkeen oma kappeliseurakunta. Vuonna 1413 Lapualla n. 10 taloa, varhaisin asutus muodostui jokien risteykseen (kirkon tienoille) 1400-luvulla. 1546 Lapuan talojen määrä oli 68 ja 1500 luvulla katsotaan Lapuan asutuksen vaknaistuneen kun pirkanmaalaisten eränautinta-alueita ryhdyttiin systemaattisesti asumaan ja raivaamaan taloiksi.

6 Tutkimusalueella on neljä maakirjakylää: Kirkonkylä, Liuhtari, Alanurmo ja Ruha, sekä idässä pieneltä osin Haapakosken kylää. Myöhemmin maastotyön jälkeen tätä raporttia laadittaessa kävi ilmi, että kaikkea vanhaa karttamateriaalia ei oltu läpikäyty inventoinnin valmisteluvaiheessa. Kansallisarkistossa Lapuan uudistushakemiston nettihaussa oli ongelmia syksyllä 2009 ja esiin saatiin signumit vain osasta alueen 1700-luvun ja 1800-luvun alun materiaalista. Historiallisen ajan asutuksen sijoittumisen selvittämisessä on joiltain osin tässä inventoinnissa pahoja puutteita. Vanha karttamateriaali käydään uudestaan läpi kevään 2010 täydennysinventoinnissa. Tämänhetkisen käsityksen mukaan täydennysinventoinnissa tuskin tullaan saamaan esille suojeltaviksi muinaisjäännökseksi luokiteltavia (ns. 2 luokan) kohteita tai ainakaan kovin monta sellaista. Alueen asutus on koostunut pääosin yksittäistaloista. Osin tai kokonaan autioituneita yksittäistalotontteja tai niiden osia ei tämänhetkisen käsityksen mukaan suojella muinaisjäännöksinä kattavasti. Tapauskohtaisesti suojellaan autioituneita, arkeologisesti hyvin säilyneitä ja vanhinta asutusta edustavia kohteita. Nyt sotilas- ja yleiskarttojen perusteella alustavasti paikannetut vanhat talotontit ovat rakennetuilla alueilla tai edelleen käytössä tilakeskuksina. Nyt käytössä olleiden lähteiden ja karttojen perusteella voi todeta, että alueella on ollut vain kaksi ryhmäkyläksi luokiteltavissa olevaa kylää: kirkonkylä ja ehkä vielä sitä vastapäätä joen länsirannalla Saarenkylä. Molemmat kylätontit ovat täysin rakennetulla alueella Lapuan keskustassa, eikä niistä ole muinaisjäännöksiksi. Muutoin asutus on muodostunut jokivarren yksittäistaloista. Karttta: Rantatupa, Heikki 2006, Chartographia Ostrobothnica : Pohjanmaa vanhoissa kartoissa Lapua 1757 yleiskartassa.

7 E26 20/1 Lapuan kirkko ja pappila 1709. Pappila, Sauvolan (?) talo ja Turjala sijaitsevat nykyisellä rakennetulla alueella. Lähde: Rantatupa, Heikki 2006, Chartographia Ostrobothnica : Pohjanmaa vanhoissa kartoissa Suomen sodan aikana v. 1808 laadittu Lapuan taistelua selittävä kartta. Lapuan kirkonkylän talot heti kirkon koillispuolella olevan sillan korvassa, sen länsipuolella, joen haaran pohjoisrannalla. Saarenkylän talot joen länsirannalla Alueet nyt rakennettua. Kartalla näkyvät yksittäistalotontit vaikuttavat kaikki olevan nyt rakennetulla alueella, useat edelleen käytössä tilakeskuksina, kutaen kirkonkylästä länteen sijaitsevat Turja, Liuhtari, Huhtala, Viitala, Sippola ja Kojola. Suoen Sodan aikaisia varustuksien jäänteitä tai sellaiseksi tulkittavia emme alueella havainneet.

Tiestö Vanhasta 1700-luvun tiestöstä on alueella jäljellä katkelmia. Selkein ja piisin säilynyt vanha tielinja on Lapuan kirkolta Ritamäen kautta pohjoiseen kulkeva (Kauhajoki-Ilmola eli Ilmajoki- Lapua-Kauhava-Uusikaarlepyy valtatie) tie, joka on alkupäästään hävinnyt mutta Ritamäestä alkaen pohjoiseen säilynyt. Tielinjausta voisi käsitellä muinaisjäännöksenä. 8 Lähde: Rantatupa, Heikki 2006, Chartographia Ostrobothnica : Pohjanmaa vanhoissa kartoissa Säilynyt ja edelleen käytössä oleva tielinja vihreällä. Vieressä ote 1700-luvun lopun kartasta. Pieni pätkä, osin metsätienä on säilynyt Lapualta länteen, Ylistaroon, menevästä tiestä:

9 Lähde: Rantatupa, Heikki 2006, Chartographia Ostrobothnica : Pohjanmaa vanhoissa kartoissa Huhtalankoksen myllyt Lapuan keskustan itäpuolella, Huhtalankoskessa (tai Huhdankoski) on ollut 1600-1700 luvulla useita myllyjä ja edelleenkin yhden myllyn rapistuvat rakennukset. Kävimme kosken rannat läpi, suurelta osalta kauempaa silmäilemällä. Kosken rannat ovat osaksi pihamaata. Koskea on ilmeisesti muokattu moneen otteeseen, eikä siellä ole selkeästi nähtävissä vanhoihin, jo hävinneisiin myllyihin liittyviä rakenteita, joita voisi muinaisjäännöksinä pitää. Lähde: Rantatupa, Heikki 2006, Chartographia Ostrobothnica : Pohjanmaa vanhoissa kartoissa 1808 taistelua kuvaavassa kartassa Huhdankoskeen merkitty 6 myllyä Kosken eteläpäästä pohjoiseen Kosken pohjoispäässä rapistuva myllyrakennus

Muinaisjäännökset 10 LAPUA 10 SIPPOLANMÄKI Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: 2311 10 Lapuan asema x: 6984 91 y: 2453 70 z: 50 p: 6990 62 i: 3301 58 Tutkijat: Luho V 1957 tarkastus, Torvinen M 1974 inventointi, Jussila & Rostedt 2009 inventointi Löydöt: KM 19448, kvartsi-iskoksia, Torvinen M 1974, diar. 11.12.1974. Sijainti: Huomiot: Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 4,02 km itään. Kohde sijaitsee Lapuanjoen eteläpuolella, joen ja Lapua-Kuortane -tien välissä. Paikka on piha- ja metsämaata. Paikalta on löytynyt kivikautisia esineitä ja kvartsiiskoksia. Jussila 2009: Paikalla on hiekkamaaperäinen pohjoiseen, jokilaaksoon, viettävä rinne ja törmä. Rinteen alaosassa on vanha tieura tms. pusikkoisessa maastossa. Pelto rinteen alapuolella on tasainen. Maasto nousee paikan länsipuolella taloa kohden. Paikka topografialtaan ja maaperältään oiva kivikautiselle asuinpaikalle. Paikan rajaus on täysin epäselvä. Vähäisissä avoimissa maastolaikuissa pellon reunalla en havainnut mitään esihistoriaan viittaavaa. Pelto oli nurmella. On epäselvää, ovatko v. 1974 havainnot rinteestä vaiko rinteen päällä, pellon laidalla olevalta metsäiseltä tasanteelta. Länsiosa on joka tapauksessa tuhoutunut puutarha alle.

Asuinpaikkaa annetun koordinaatin kohdalla kuvan keskellä, länteen. Alla: samoilta kohdilta kuin yläkuva itä-kaakkoon. Mahdollista asuinpaikan maastoa. 11

LAPUA 28 KOIVUMÄKI 1 12 Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: 2222 09 Nurmo x: 6975 92 y: 2446 15 z: 45 p: 6981 99 i: 3293 61 Tutkijat: Markku Torvinen 1981 inventointi Löydöt: KM 21703, kvartsi-iskoksia, Torvinen M 1982, diar. 30.11.1982. Sijainti: Huomiot: kivikautinen, asuinpaikat ei määritelty, Lukumäärä: 1. kiinteä muinaisjäännös. Nurmo-Lapua tiestä haarautuvan Takalan tienhaaran lounaispuolella, n 10 m risteyksestä sekä Nurmo-Lapua tien itäpuolelta samalta kohdalta, viljelysmaalta kvartsia. Hiesuinen maa viettää kaakkoon kohti Nurmonjokea. Jussila 2009: paikalla hiekkamaaperäinen pelto ja loivan rinteen lakialue. Kynnetty pelto oli paikalla käytäessä kuurainen eikä saatu havaintoja. Paikka tarkastetaan uudestaan keväällä 2010. Paikan rajaus vielä epäselvä. 1: 12 000

13 1: 3 000 LAPUA 29 KOIVUMÄKI 2 Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: 2222 09 Nurmo x: 6975 87 y: 2445 92 z: 45 p: 6981 94 i: 3293 38 Tutkijat: Markku Torvinen 1981 inventointi Löydöt: KM 21704, kvartsikaavin, Torvinen M 1982, diar. 30.11.1982. Sijainti: Huomiot: kivikautinen, asuinpaikat ei määritelty, Lukumäärä: 1. kiinteä muinaisjäännös. Lapuan Ruhan Ojalankylässä, Nurmojoesta n 1200 m luoteeseen, Koivumäen asuinrakennuksesta 80 m länsilounaaseen, viljelysmaalta kvartsikaavin KM 21704. Maa savensekaista hiesua. Jussila 2009: paikalla hiekkamaaperäinen pelto ja loivan rinteen lakialue. Kynnetty pelto oli paikalla käytäessä kuurainen eikä saatu havaintoja. Paikka tarkastetaan uudestaan keväällä 2010.

LAPUA 30 JÄRVILUOMANMÄKI 14 Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: 2222 09 Nurmo x: 6977 03 y: 2446 78 z: 40 p: 6983 06 i: 3294 30 Tutkijat: Löydöt: Sijainti: Huomiot: Markku Torvinen 1981 inventointi KM 2754, kivikirves. KM 2950, kivikirves. KM 3403, kivikirves. KM 3517, kivikirves. KM 3840, kivikirves. KM 21705, kvartsi-iskoksia, Torvinen M 1982, diar. 30.11.1982. kivikautinen, asuinpaikat ei määritelty, Lukumäärä: 1. kiinteä muinaisjäännös. Lapuan Ruhan kylässä, Nurmonjoesta n 1 km luoteeseen, Nurmo-Lapua maantiestä n 30 m luoteeseen. Järviluomanmäen kaakkoisrinteestä viljelysmaalta kvartsia. Useista aikaisemmista löydöistä osa saattaa olla ko. alueelta tai metsittyneestä hiekkakuopasta löytöpaikalta n 140 m pohjoiseen. Jussila 2009: Pelto nurmella paikalla käytäessä. Paikka tarkastetaan uudestaan keväällä 2010. Paikan rajaus vielä epäselvä. 1: 12 000

15 1: 3 000 LAPUA 32 VIHOLLISRANTA Rauh.lk: 2 Ajoitus: rautakautinen Laji: hautaus: polttohauta Kartta: 2222 09 Nurmo x: 6977 35 y: 2447 98 z: 30 p: 6983 33 i: 3295 51 Tutkijat: Löydöt: Sijainti: Huomiot: Torvinen M 1982 inventointi KM 2297, Keihäänkärki, diar. 10.12.1884, kaksi putkikeihäänkärkeä, Ruhan Yli- Muilun kylästä, Salomon Wilskmanin lähetys 1884. KM 2340, Rannerengas, 1885, diar. 5.5.1885. rautakautinen, hautapaikat polttokenttäkalmistot, Lukumäärä: 1. kiinteä muinaisjäännös. Nurmonjoen itärannalla, ns Vihollisrannalla on kynnettäessä tullut esiin kiviä ja luita, "kuin ihmisen kylkiluita" sekä hukkaan joutunut keihäänkärki. Yli-Muilun maalta löytynyt 1800-luvulla kaksi keihäänkärkeä ja pronssinen rannerengas. Löytöpaikka ilm., joenrantapellossa. Mahdollisen kalmiston olemassaolo ja säilymisaste edellyttävät koekaivausta. Jussila 2009: paikka osin pihamaata ja pellot nurmella tai kuuraiset paikalla käytäessä v. 2009. Tasaista joenvarsipeltoa. Ilman systemaattista tutkimusta (koekaivaus tai -kuopitus) ei paikasta ole saatavilla lisätietoja. Lähialueelle (arviolta n. +-100 m etäisyydelle joen varressa) rakennettaessa on syytä varautua tarkempiin arkeologisiin tutkimuksiin.

16 1:12 000 1: 3 000

LAPUA 33 VIERTOLA 17 Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: 2311 07 Lapua x: 6980 77 y: 2449 21 z: 35 p: 6986 69 i: 3296 90 Tutkijat: Markku Torvinen 1981 inventointi Löydöt: KM 21706, kvartsi-iskoksia, Torvinen M 1981, diar. 30.11.1982. Sijainti: Huomiot: kivikautinen, asuinpaikat ei määritelty, Lukumäärä: 1. kiinteä muinaisjäännös. Kohde sijaitsee Lapuan Alanurmossa, Nurmo-Lapua maantien varressa, tieltä noin 20 metriä ja Viertolan asuinrakennuksesta noin 180 metriä pohjoiseen. Viljelysmaalta ns. Kolmiopellosta löytyi inventoinnissa 1982 kvartsi-iskoksia noin 20 x 10 metrin alueelta. Maaperä on hiesua ja hiekkaa ja rinne viettää koilliseen. Lisäksi paikalta kerrotaan löytyneen hukkaantuneen reikäkiven teelmän. Jussila 2009: paikalla hiekkamaaperäinen pelto ja loivan rinteen lakialue. Kynnetty pelto oli paikalla käytäessä kuurainen eikä saatu havaintoja. Paikka tarkastetaan uudestaan keväällä 2010. Paikan rajaus vielä epäselvä. 1: 12 000

18 1: 3 000 LAPUA 35 JOUTTIKALLIO Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: x: 6982 26 y: 2451 24 z: 42 ±1 m p: 6988 09 i: 3299 00 Tutkijat: Löydöt: Jussila & Rostedt 2009 inventointi KM 38042, 14 kpl, kvartsi-iskoksia, Jussila T 2009, diar. 16.11.2009, tieleikkauksesta. Sijainti: Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 3,36 km etelään, vt. 19:n länsipuolella n. 100 m. Huomiot: Paikalla on länteen loivasti viettävä rinne ja jyrkempi törmä metsätien länsipuolella, joka laskee suohon. Metsätie on järeä, ja syvät ojat. Tien itäpuolen leikkauksessa on n. 15 m matkalla kvartseja. Kauempana tiestä (n. 165 m itään) löytyi koekuopasta yksi kvartsiydin jota ei otettu talteen. Löytökohdalla vaikuttaa tien itäpuolella olleen pieni hiekanottopaikka, josta pintamaata n. 30-40 cm viety pois paikka paikoin. Tien laidalla myös ehjää, kaivamatonta maata paikoin. Asuinpaikka vaikuttaa osin tuhoutuneelta tien teossa ja hiekanotossa, mutta sitä on selvästi myös jäljellä, osin ehkä täysin ehjänä. Asuinpaikan rajaus tieltä itään on karkea arvio, tien suunnassa tarkempi, löytöhavaintoihin perustuva. Maaperä paikalla hiekkamoreeni.

19 1: 12 000 1: 3 000

20 Kvartseja ojan seinämästä kuvan etualalta autolle. Alla: T Jussila toteaa kulttuurikerrosta ja kvartseja turpeen alla syvällä ojan seinämässä (jolloin voi olla varma, että kyseessä ei ole tieltä lentänyt sepeli) LAPUA 36 JOUTTIKALLIO S Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: x: 6981 08 y: 2451 61 z: 54 ±1 m p: 6986 89 i: 3299 31 Tutkijat: Löydöt: Jussila & Rostedt 2009 inventointi KM 38043:1, 15 kpl, kvartsi-iskoksia, Jussila T 2009, diar. 16.11.2009, tien ojasta ja koekuopista. :2, kiviesineen sirpale, sirpale hiotusta kiviesineestä. Iskosmainen kappale jossa yhdellä syrjällä hiottua pintaa.

21 Sijainti: Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 4,59 km etelään, Patruunatehtaan eteläpuolella, n. 250 m vt 19:sta itään, metsätien päässä. Huomiot: Paikalla on laaja hiekkamaaperäinen alue - loiva länteen viettävä rinne. Vähän ennen metsätien päätä on tiessä levike ja polkujen risteys. Tällä kohdalla, tien itäreunalla on kvartseja. Tien itäpuolelle tehdyistä parista koekuopasta myös kvartseja. Löytöpaikalla oli paikalla käytäessä tukkipino ja löydöt osin tukkipinon alta ja liepeiltä ojasta. Alue on hiekkamaaperäistä ja loivasti länteen laskevaa rinnettä. Hiekkamaaperä ulottuu löytöpaikalta pari sataa metriä etelään ja ylärinteeseen itään. Alueella saattaa olla useampikin asuinpaikkakohta sen erinomaisen topografian ja maaperän perusteella arveltuna. Alue on vanhaa äestettyä hakkuu aukeaa, jossa laikut kasvaneet umpeen ja siellä kasvaa n. 1-2 metrinen tiheä vesakko ja pusikko. Pohjoispuolella maasto nousee ja muuttuu kiviseksi ja maaperä hienoaineksisemmaksi. Yrityksistä huolimatta emme alueella muuta havainneet. Kvartseja puupinon alla ja sen vasemmalla puolen metsämaassa. Kuvattu Etelään.

22 1: 3 000 Yllä: asuinpaikka puupinon kohdalla ja siitä oikealle. Kuvattu pohjoiseen Oik: Loivaa hiekkamaaperäistä rinnettä asuinpaikan itäpuolella. Taustalla keskellä puupino jonka alla asuinpaikka. Kuvattu luoteeseen

LAPUA 37 KIVIMÄKI 1 23 Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: x: 6980 24 y: 2451 32 z: 49 ±1 m p: 6986 06 i: 3298 98 Tutkijat: Löydöt: Sijainti: Huomiot: Jussila & Rostedt 2009 inventointi KM 38044, 4 kpl, kvartsi-iskoksia, Jussila T 2009, diar. 16.11.2009, tieleikkauksesta. Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 5,27 km etelään, moottoriradan eteläpuolella, vt 19:sta n. 220 m itään. Paikalla on metsätie ja länteen viettävä loiva rinne, löytökohdalla rinne viettää myös pohjois-luoteeseen. Metsätien itäpuolella on leveä oja, josta vedetty maata tien pohjaksi. Ojan itäreunalta löytyi muutama kvartsi n. 20 m matkalla, yksi kvartsi oli ojan seinämässä turpeen alla. Koekuopat ojan itäpuolelle eivät tuottaneet havaintoja. Paikalla lienee suureksi osaksi tien alle jäänyt ja siten myös suurelta osin ehkä tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka. Tien länsipuolella maasto kivistä, mutta siellä saattaa olla (ylärinteessä - tie nousee etelään mentäessä) asuinpaikkaa ehjänä jäljellä. Asuinpaikan rajaus on täysin arvio. 1: 12 000

24 1: 3 000 Kvartseja harvakseltaan tien itäpuoleisen ojan seinämässä

LAPUA 38 KIVIMÄKI 2 25 Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: x: 6979 95 y: 2451 22 z: 48 ±1 m p: 6985 78 i: 3298 87 Tutkijat: Löydöt: Sijainti: Huomiot: Jussila & Rostedt 2009 inventointi KM 38045, 23 kpl, kvartsi-iskoksia, Jussila T 2009, diar. 16.11.2009, tien ojasta ja metsäojasta. Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 5,52 km etelään, n. 650 m moottoriradasta etelään ja vt. 19:sta n. 190 m itään. Paikalla on tasanne jonka länsipuolella länteen viettävä rinne. Metsätien ojassa muutama kvartsi. Metsätien ojasta erkanee oja länteen. Tämän ojan seinämillä runsaasti kvartseja. Paikalla vanha hakkuuaukko joka nyt pusikkoinen taimikko. Paikan rajaus etelä-pohjoissuunnassa on arvio. Paikka vaikuttaa ojia lukuun ottamatta ehjältä. Kartta s. 23. 1: 3 000

26 Asuinpaikkaa kuvan alalla, taustalla tie. Kuvattu kaakkoon. Alla tieltä luoteeseen. LAPUA 39 KIVIMÄKI 3 Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: x: 6979 78 y: 2451 15 p: 6985 61 i: 3298 79 Tutkijat: Löydöt: Sijainti: Huomiot: Jussila & Rostedt 2009 inventointi KM 38046, kvartsi-iskoksia, Jussila T 2009, diar. 16.11.2009, tien ojasta. Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 5,67 km etelään, Hietarannan talosta n. 330+ m pohjoiseen, vt 19:sta n. 160 m itään. Paikalla on tasanne länteen viettävässä rinteessä. Tasanteella metsätie. Sen itäpuolella kohoaa kapean tasanteen takana kalliorinne. Metsätien mutkasta alkaen n. 25 m matkalla tien ojassa kvartseja. Paikka osin tuhoutunut tien alle, mutta ilmeisesti suurimmaksi osaksi ehjä tien itäpuolella. Paikka rajautuu melko hyvin löytöjen ja topografian perusteella.

Kartta s. 23. Ilmakuva s. 25 27 Asuinpaikkaa kuvan edustalla vas. tien ojasta löytöjä auton tasalle. taustalla suoran toisessa päässä kohde nro 40. LAPUA 40 KIVIMÄKI 4 Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: x: 6979 70 y: 2451 14 z: 48 ±1 m p: 6985 53 i: 3298 78 Tutkijat: Löydöt: Sijainti: Huomiot: Jussila & Rostedt 2009 inventointi KM 38047, 13 kpl, kvartsi-iskoksia, Jussila T 2009, diar. 16.11.2009, tien ojasta. Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 5,74 km etelään, Hietarannan talosta n. 230 m pohjoiseen, vt 19:sta n. 150 m itään. Paikalla on tasanne länteen viettävässä rinteessä. Tasanteella metsätie. Sen itäpuolella maasto kohoaa loivasti ja kauempana kalliorinne. Noin 30 m matkalla tien itäpuolen ojassa runsaasti kvartseja. Paikka osin tuhoutunut tien alle, mutta ilmeisesti suurimmaksi osaksi ehjä tien itäpuolella. Paikka rajautuu melko hyvin löytöjen perusteella pohjoisetelä suunnassa mutta ei ole täyttä selvyyttä kuinka kauas itään (olettavasti kallioalueelle) tiestä asuinpaikka ulottuu. Kartta s. 23. Ilmakuva s. 25

LAPUA 41 HIRVILAMPI 28 Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: x: 6979 06 y: 2451 08 z: 51 p: 6984 90 i: 3298 69 Tutkijat: Löydöt: Sijainti: Huomiot: Jussila & Rostedt 2009 inventointi KM 38048:1, 7 kpl, kvartsi-iskoksia, Jussila T 2009, diar. 16.11.2009, koekuopasta ja pari tien ojasta. :2, 1 kpl, palanutta luuta, koekuopasta. Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 6,34 km etelään, Hirvilammen talosta n. 140 m pohjoiseen ja vt. 19:sta n. 240 m itään, vesihuoltorakennuksen etelä- ja lounaispuolella. Paikalla on leveä tasanne pellon reunaan laskevan loivahkon törmän ja tien itäpuolella nousevan rinteen välillä. Tie kulkee tasanteen itäreunalla. Tien länsipuolelle, tiestä n. 15 m, tehdystä koekuopasta kvartseja ja luuta. Pari kvartsia löytyi tien itäpuolisen ojan seinämästä pumppaamorakennuksen eteläpuolelta n. 30 m päässä siitä. Vaikuttaa siltä, että paikalla olisi suhteellisen laaja asuinpaikka, joka osin tien alla, mutta suurelta osin ehjä. Asuinpaikan rajaus on arvio. 1: 12 000

29 1: 3 000 Asuinpaikkaa kuvattuna tieltä länteen. Oik: kvartsilöytö paikan koillisosasta tien ojan seinämästä. Ks. kansikuva

LAPUA 42 SALINKANGAS S 30 Rauh.lk: 2 Ajoitus: historiallinen Laji: valmistus: tervahauta Kartta: x: 6978 13 y: 2452 44 z: 71 ±1 m p: 6983 90 i: 3300 00 Tutkijat: Jussila & Rostedt 2009 inventointi Sijainti: Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 7,64 km etelään, laajan Kivimäen alueen itäpuolella olevalla tasaisella kankaalla, Niskasuon länsirannalla, metsätien mutkan kohdalla tien kupeessa. Huomiot: Paikalla on osin tien runtelema tervahauta, halk. n. 15 m. 1: 12 000

LAPUA 43 SALINKANGAS N 31 Rauh.lk: 2 Ajoitus: historiallinen Laji: valmistus: tervahauta Kartta: x: 6978 82 y: 2452 50 z: 73 p: 6984 59 i: 3300 09 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Jussila & Rostedt 2009 inventointi Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 7,02 km etelään, laajan Kivimäen alueen itäpuolella olevalla tasaisella kankaalla, Kärmeskallionnevan länsirannalla, metsätien kupeessa. Paikalla on tervahauta, halk. n. 20 m. Metsätie kiertää haudan reunaa. Kartta ed. sivulla. LAPUA 44 KASSUNKYTÖ W Rauh.lk: 2 Ajoitus: historiallinen Laji: valmistus: tervahauta Kartta: x: 6987 94 y: 2452 24 z: 68 ±1 m p: 6993 72 i: 3300 26 Tutkijat: Jussila & Rostedt 2009 inventointi Sijainti: Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 3,70 km koilliseen, Kassunkytö- nimisestä metsittyneestä vanhasta pellosta n. 270 m länteen ja vt. 19:sta n. 290 m itään. Huomiot: Paikalla on komea tervahauta, halk n. 20 m.

32 1: 12 000 LAPUA 45 HUHTA Rauh.lk: 2 Ajoitus: historiallinen Laji: valmistus: tervahauta Kartta: x: 6986 08 y: 2446 71 z: 37 ±1 m p: 6992 11 i: 3294 65 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Jussila & Rostedt 2009 inventointi Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 3,10 km länteen, Mustaaskydön pellon länsipuolella, Huhdan talosta n. 200 m itä-kaakkoon. Paikalla on ehjä tervahauta, halkaisija n. 15 m. Paikalla hiekkamaaperäinen muinaisrantatörmä, jonka reunalla tervahauta.

33 1: 12 000 LAPUA 46 KIVINIEMI Rauh.lk: 3 Ajoitus: historiallinen Laji: tunnistamaton: kivirakenne Kartta: x: 6987 19 y: 2446 01 z: 43 ±1 m p: 6993 26 i: 3294 00 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Jussila & Rostedt 2009 inventointi Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 4,17 km luoteeseen, pohjoiseen kurottuvan kallioharjanteen pohjoiskärjen laella, Taipaleen talosta n. 180 m itään. Kalliopohjalla on kivirakenne jossa ladottu kiviä kolmeksi seinämäksi, neljännen ollessa avoin. Latomuksen sivut ovat 1 x 2 m ja avoin puoli etelään. Vaikuttaa resentiltä, mutta se vain arvelua. Ikä ja funktio tuntematon. Sopisi jonkinlaiseksi "kyttäys- eli passipaikaksi" pohjoisen suuntaan. Samankaltaisia rakenteita on tavattu vanhoilta (1600-1800 l) sotilasleireiltä, jossa vastaavat kivirakennelmat yhden sotilaan majoitussuojapaikkoja - kiviseinämät tuulen suojaksi ja mantteli katoksi. Liittyisikö Suomen sodan tapahtumiin (Lapuan taistelu 2-4 km idempänä) ellei nykyajan metsästäjien tms. rakennelma.

34 1: 12 000 LAPUA 47 PIISPANPENKKI Rauh.lk: 2 Ajoitus: historiallinen Laji: tarinapaikka Kartta: x: 6983 86 y: 2446 55 z: 82 ±1 m p: 6989 90 i: 3294 38 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Jussila & Rostedt 2009 inventointi Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 3,45 km länteen, Simpsiön vuoren länsirinteellä, pujottelurinteen eteläpuolella. Simpsiön vuoreen liittyy lukuisia kansantarinoita ja taruja. Vuoren yli on kulkenut ikivanha polkutie - ratsupolku - Lapuan kirkolle. Tarinat arvelevat polun olleen käytössä jo pakanuuden ajalla. Vuoren länsirinteellä on on kalliomuodostuma jota sanotaan Piispanpenkiksi. Tarun mukaan Peikot ovat pitäneet valtaa Simpsiöllä. Kun Turun piispa Hemming oli kuullut tästä, päätti hän lähteä nujertamaan Peikkojen pelin. Kiivetessään vuorelle piispa väsyi ja istahti nousun puolessa välissä lepäämään tälle kivipaadelle. Paikka tunnetaan sen jälkeen Piispanpenkkinä. Paikalla on nyt opastaulu. Vuoren laella on ollut uhriröykkiö, jonka äärellä piispa sitten saarnasi ja peikot luikkivat pakoon vuoren sisään. Myöhemmin uhriröykkiöön oli tapana ohi kulkiessa heittää lantteja. Hermann Salanne kertoo nähneensä uhriröykkiön vielä 1800-luvun lopulla, mutta käydessään paikalla v. 1939 totesi röykkiön hävitetyn. Kuljeskelimme vuoren laella ja rinteillä, mutta mitään mainittavaa emme havainneet. Vanha kirkkotie eli ratsupolku on (Salanteen mukaan jo 1938 mennessä) sekoittunut tai hävinnyt latupohjien ja lenkkipolkujen lomaan, eikä voi erottaa selkeästi mikä reit-

35 ti alueella vanhaa ratsupolkua ja mikä ei - jos sitä on yleensäkään enää nähtävissä (Lähde: Väinö Tuomaala 1950: Kyrönmaa VII). 1: 12 000 Piispanpenkki kallioaskelma, sammalineen ikään kuin luonnon divaani.

LAPUA 48 TERVASMÄKI 36 Rauh.lk: Ajoitus: Laji: 3 (ei esitetä suojelukohteeksi, mutta museoviranomainen ehkä toista mieltä) historiallinen muu: kiviaita Kartta: x: 6982 22 y: 2448 88 z: 59 p: 6988 16 i: 3296 64 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Jussila & Rostedt 2009 inventointi Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 3,14 km etelään, Tervasmäen talon länsipuolisen mäen laen länsireunalla. Paikalla on metsässä kiviaita 36 m N-S suunnassa. Sen pohjoispäästä erkanee epäselvempi aita koilliseen, 25 m. Aidan eteläpään kaakkoispuolella on kiviraunio, kooltaan 2 x 2 m korkeus 0,6 m. Mahdollisesti raivausröykkiö. 1: 12 000

37 1: 3 000 Porvoossa 23.12.2009 Timo Jussila Lähteitä: Lehtinen Erkki & Luho Ville 1963: Lapuan historia 1. Rantatupa, Heikki 2006: Chartographia Ostrobothnica : Pohjanmaa vanhoissa kartoissa = Österbotten på gamla kartor / [karttojen valinta ja tekstit: ]. Vaasa : Scriptum, 2006. Tuomaala Väinö 1950: Kyrönmaa VII. Lisäksi selailtu Lapuan kirjastossa olevia kotiseutukokoelman kirjoja ja lehtisiä, mm. vanhoja kaava-asiakirjoja.

1 Lapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueen 5 Ruha ja alueen 2 Keskustaajaman eteläosan muinaisjäännösten inventointi. 2010 V. 2009 inventoinnin täydennys- ja jatkotyö Timo Jussila Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Kustantaja: Lapuan kaupunki

2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Historiallinen aika... 3 Yleiskartat... 6 Muinaisjäännökset... 8 LAPUA 28 KOIVUMÄKI 1... 8 LAPUA 29 KOIVUMÄKI 2... 9 LAPUA 30 JÄRVILUOMANMÄKI... 10 LAPUA 32 VIHOLLISRANTA... 12 LAPUA 33 VIERTOLA... 14 LAPUA 49 MÄKI-KELLOJA... 15 LAPUA 50 ISOMÄKI... 17 LAPUA 51 RINTA-KELLOJA... 18 Kansikuva: Kuvan keskellä pellossa Rinta-Kellojan kivikautista asuinpaikkaa pellossa. Perustiedot Alue: Keskustan osayleiskaava-alue 5 Ruha ja alue 2 eteläosin. Tarkoitus: Tarkistaa riittävissä määrin, tihein pistokokein ja maastoltaan muinaisjäännöksille otollisilla alueilla onko alueella muinaisjäännöksiä. Tarkastaa vanhat ennestään tunnetut muinaisjäännökset. Työaika: Kenttätyöaika: 8.-9.5. 2010. Kustantaja: Lapuan kaupunki Tekijät: Mikroliitti Oy, Maastotyö: H Poutiainen ja T Rostedt. Raportti ja valmistelu T Jussila Tulokset: Täydennysinventoinnissa löytyi kolme aiemmin tuntematonta kivikautista asuinpaikkaa, joista yksi ehjänä metsämaastossa ja kaksi pellosta. Inventointi Inventointi on jatkoa syksyn 2009 inventoinnille (Jussila & Rostedt: Lapua, Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2009). Tuolloin inventoinnin maastotyö keskeytettiin lumen tulon takia. Inventoinnin maastotyö tehtiin toukokuun puolessa välissä 2010. Kohteet nro 49-51 ovat uusia, v. 2010 havaittuja kivikautisia asuinpaikkoja. Otsikossa mainittujen osayleiskaava-alueiden lisäksi tarkasteltiin keväällä 2010 myös Simpsiön aluetta, jossa nyt käytiin myös suljetulla radiomaston alueella. Simpsiön laella, rakennetulla alueella ja sen liepeillä on monin paikoin lohkokivikasoja, jotka ovat selvästi resenttejä eivät röykkiöitä. Joen länsipuolella katsottiin tarkemmin, mm. metallinpaljastinta käyttäen, rautakautisen löytöpaikan aluetta (kohde 32), josta ei kuitenkaan saatu paikkaa selventäviä havaintoja. Talvella 2010 käytiin uudestaan läpi Lapuan vanha karttamateriaali Kansallisarkistossa. Lapualta ei juurikaan ole 1800-luvun puoliväliä vanhempaa, talotontteja kuvaavia karttoja. Pari edellisessä karttatarkastelussa havaitsematon talotontteja kuvaava kartta löytyi, joista toinen tutkimusalueen ulkopuolella. Niissä olevat talotontit ovat edelleen asuttuja, rakennetulla alueella olevia. Yleisesti voi todeta, että Museoviraston uusimpien ohjeiden mukaan vanhat (ennen 1800-lukua asutut) yksittäistalotontit eivät pääsääntöisesti ole muinaisjäännöksiä muutoin kuin jos tontti on varhain arkeologisoitunut, eheä ja hyvin säilynyt kokonaisuus. Inventoinnissa ei sel-

laisia, muinaisjäännöskelpoisia tontteja Lapualta havaittu. Inventoinnissa löytyi metsämaastosta yksi kivikautinen, mahdollisesti nuorakeraaminen asuinpaikka ja kaksi kivikautista asuinpaikkaa pellosta. Syksyn 2009 inventoinnissa löydettiin 7 kivikautista asuinpaikkaa, lopputuloksena kaava-alueiden inventoinnissa havaittiin kaikkiaan 10 uutta kivikautista asuinpaikkaa joista 8 enemmän tai vähemmän ehjinä metsämaastossa ja kaksi pelloista. 3 Kivikasoja Simpsiön laella radiomastojen liepeillä. Historiallinen aika Lapuan vakituinen maanviljelykseen perustuva asutus on alkanut 1400-luvun lopulla. Asutuksen päätulosuuntana on pidetty Kyrön seutua ja ehkä osin myös Sastamalan seutua. Vakituista asutusta on edeltänyt eränautinta ja tervanpoltto, joka myös myöhemmin oli merkittävässä asemassa elinkeinona. Tervanpoltosta on jäänyt jäljelle ainakin nyt tutkitulle alueelle varsin vähän jäänteitä. Havaitsimme alueella vain neljä tervahautaa. 1500-luvun alkupuoliskolla Lapuan asutus taajeni ja runsastui. varhaisin asutus sijoittui jokivarsille, suurimpana keskittymänä Nurmon ja Lapuanjoen yhtymäkohdan tienoille, nykyisen keskustan alueelle ja edelleen Lapuanjoen varrelle Haapakoskelle sekä Ruhaan Nurmonjoen varrelle. Vanhoja yksityiskohtaisia asutusta eli taloja kuvaavia karttoja löytyi Kansallisarkistosta vain muutama: Kirkonkylän kartta (Kirkko ja Pappila) v. 1709, Liuhtarlan kartta 1752 ja Haapakosken kartta v. 1754 (joka ei kuulunut tutkimusalueeseen). V. 1757 yleiskartalla talot ovat sijoittuneet jokivarsille, ilmeisesti yksittäisinä tontteina. varsinaisia suuria ryhmäkyliä ei ole ollut kuin kirkonkylässä (1808 taistelua kuvaavan kartan mukaan). Liuhtarlan (maininta 1543, oletettavasti vanhempi) kylässä on kolmen talon ryhmä ja Haapakoskella kahden talon tontti. Nämä mainitut paikat ovat kaikki (Haapakoski vain kartan perusteella katsottuna) nyt tiiviisti rakennetulla alueella, pihamaana ja nykyisten rakennusten kohdilla. Lähtökohtaisesti vanhimmat (ennen 1700 lukua) yksittäistalotontit voidaan katsoa muinaisjäännöksiksi jos ne ovat arkeologisessa mielessä hyvin säilyneitä ja ehjiä kokonaisuuksia tai jos niissä on jotain muita tutkimuksellisesti arvokkaita erityisominaisuuksia. Liuhtarin ja kirkonkylän kohdalla vanhat tontit eivät ole muinaisjäännöskelpoisia. Muita talotontteja ei vanhoilta kartoilta tarkemmin paikannettu. 1757 yleiskartan ja Lapuan taistelun karttojen (ks. v. 2009 raportti) perusteella karkeammin tarkasteltuna ei tutkimusalueella ole sellaisia vanhoja tonttimaita joita olisi syytä tarkemmin paikantaa mikä olisi saavutettavaan hyötyyn nähden suhteettoman suuri ja tuloksiltaan epävarma työ - ja joiden voisi olettaa saavan muinaisjäännösstatuksen.

4 Liuhtarla 1752 (signum E24 62/2). Alla paikannettuna maastokartalle (punaisella). Talot 2 = Liuhtarla krono boställe för Liutenant af Ilmo. Sen länsipuolella Tiitun ja Sutarlan (?) tontit.

5 Liuhtarlan kaakkoispuolella koskessa neljä myllyä. Niistä ei ole selviä jälkiä enään nähtävissä kivikkoisessa ja ilmeisesti moneen kertaan muokatussa uomassa. Nämä myllynpaikat nyt rasnnallla joka talojen pihamaata. Paikkoja ei tarkastettu täsmällisesti. Kosken eteläpäästä pohjoiseen Kosken pohjoispäässä rapistuva myllyrakennus suurin piirtein 1754 kartan pohjoisimman myllyn kohdilla Porvoo 22.6.2010 Timo Jussila

6 Yleiskartat Koko tutkimusalue rajattu vihreällä. V. 2009 tutkimatta jäänyt ja v. 2010 tutkittu alue värjätty vihreällä. Muinaisjäännökset eri symbolein: punainen pallo = kivikautinen asuinpaikka. Siniset historiallisen ajan kohteita, vaaleampi sininen (nro 32) rautakautinen.

7 Tutkitun alueen pohjoisosan muinaisjäännökset. uudet, v. 2010 löydetyt kohteet avoympyrän sisällä (nrot 49-51). Tutkitun alueen eteläosaa. kaikki paikat ennestään tunnettuja muinaisjäännöksiä. Rautakautinen löytöpaikka oik. ylh. nro 32.

8 Muinaisjäännökset LAPUA 28 KOIVUMÄKI 1 Mjtunnus: 408010028 Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen asuinpaikka Koordin: N: 6979 031 E: 293 533 Z: 45 X: 6975 890 Y: 2446 159 P: 6981 957 I: 3293 621 Tutkijat: Markku Torvinen 1981 inventointi, Poutiainen & Rostedt 2010 inventointi Löydöt: KM 21703, kvartsi-iskoksia, Torvinen M 1982, diar. 30.11.1982. Sijainti: Huomiot: Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 10,02 km etelään. Nurmo-Lapua tiestä haarautuvan Takalan tienhaaran lounaispuolella, n 10 m risteyksestä sekä Nurmo-Lapua tien itäpuolelta samalta kohdalta, viljelysmaalta kvartsia. Hiesuinen maa viettää kaakkoon kohti Nurmonjokea. Jussila 2009: paikalla hiekkamaaperäinen pelto ja loivan rinteen lakialue. Kynnetty pelto oli paikalla käytäessä kuurainen eikä saatu havaintoja. Kevään 2010 tarkastuksessa ei paikalla havaittiin muutama yksittäinen kvartsi-iskos (ei poimittu talteen) eikä paikan rajausta saatu luotettavasti suoritettua. Rajaus on karkea arvio. Kartta s. 9.

9 LAPUA 29 KOIVUMÄKI 2 Mjtunnus: 408010029 Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen asuinpaikka Koordin: N: 6979 022 E: 293 293 Z: 45 X: 6975 870 Y: 2445 920 P: 6981 940 I: 3293 380 Tutkijat: Markku Torvinen 1981 inventointi, Poutiainen & Rostedt 2010 inventointi Löydöt: KM 21704, kvartsikaavin, Torvinen M 1982, diar. 30.11.1982. Sijainti: Huomiot: Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 10,13 km etelään. Lapuan Ruhan Ojalankylässä, Nurmojoesta n 1200 m luoteeseen, Koivumäen asuinrakennuksesta 80 m länsilounaaseen, viljelysmaalta kvartsikaavin KM 21704. Maa savensekaista hiesua. Jussila 2009: paikalla hiekkamaaperäinen pelto ja loivan rinteen lakialue. Kynnetty pelto oli paikalla käytäessä kuurainen eikä saatu havaintoja. Keväällä 2010 paikalla havaittiin kynnöspellossa muutama kvartsi ilmoitetun koordinaatin tienoilla. Rajaus arvio. Ilmakuva s. 8

10 Asuinpaikkaa pellossa risteyksen takana. Kuvattu syksyllä 2010. Lounaaseen. LAPUA 30 JÄRVILUOMANMÄKI Mjtunnus: 408010030 Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen asuinpaikka Koordin: N: 6980 140 E: 294 206 Z: 40 X: 6977 030 Y: 2446 780 P: 6983 060 I: 3294 300 Tutkijat: Markku Torvinen 1981 inventointi, Poutiainen & Rostedt 2010 inventointi Löydöt: KM 2754, kivikirves. KM 2950, kivikirves. KM 3403, kivikirves. KM 3517, kivikirves. KM 3840, kivikirves. KM 21705, kvartsi-iskoksia, Torvinen M 1982, diar. 30.11.1982. Sijainti: Huomiot: Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 8,74 km etelään. Lapuan Ruhan kylässä, Nurmonjoesta n 1 km luoteeseen, Nurmo-Lapua maantiestä n 30 m luoteeseen. Järviluomanmäen kaakkoisrinteestä viljelysmaalta kvartsia. Useista aikaisemmista löydöistä osa saattaa olla ko. alueelta tai metsittyneestä hiekkakuopasta löytöpaikalta n 140 m pohjoiseen. Jussila 2009: Pelto nurmella paikalla käytäessä. Keväällä 2010 pelto edelleen nurmella eikä uusia havaintoja saatu. Paikan rajaus on arvio.

11

12 LAPUA 32 VIHOLLISRANTA Mj.rek: 408010032 Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: rautakautinen hautaus: polttohauta (epävarma) Kartta: N 6980 404 E: 295 420 z: 30 x: 6977 35 y: 2447 98 p: 6983 33 i: 3295 51 Tutkijat: Löydöt: Sijainti: Huomiot: Torvinen M 1982 inventointi KM 2297, Keihäänkärki, diar. 10.12.1884, kaksi putkikeihäänkärkeä, Ruhan Yli- Muilun kylästä, Salomon Wilskmanin lähetys 1884. KM 2340, Rannerengas, 1885, diar. 5.5.1885. Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 8,09 km etelään. Muinaisjäännösrekisteri: Nurmonjoen itärannalla, ns Vihollisrannalla on kynnettäessä tullut esiin kiviä ja luita, "kuin ihmisen kylkiluita" sekä hukkaan joutunut keihäänkärki. Yli-Muilun maalta löytynyt 1800-luvulla kaksi keihäänkärkeä ja pronssinen rannerengas. Löytöpaikka ilm., joenrantapellossa. Mahdollisen kalmiston olemassaolo ja säilymisaste edellyttävät koekaivausta. Jussila 2009: paikka osin pihamaata ja pellot nurmella tai kuuraiset paikalla käytäessä v. 2009. Tasaista joenvarsipeltoa. Ilman systemaattista tutkimusta (koekaivaus tai -kuopitus) ei paikasta ole saatavilla lisätietoja. Lähialueelle (arviolta n. +-100 m etäisyydelle joen varressa) rakennettaessa on syytä varautua tarkempiin arkeologisiin tutkimuksiin. Poutiainen 2010: Vihollisenrannasta (Vihulaisenrannasta) on aikanaan löytynyt nykyään hukkaan joutunut keihäänkärki sekä luita jotka muistuttivat ihmisen kylkiluita. Näiden perusteella paikalle on merkitty polttokenttäkalmisto. Nykyään löytöpaikan kohdalla on uudehko omakotitalo sekä siihen liittyvä tasattu pihapiiri. Ympäröivät pellot oli kynnetty ja ne käytiin läpi havaitsematta mitään merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Topografisesti paikka on ympäristöstään poikkeava sikäli, että siinä joen rantatörmä on loivempi kuin yleensä ympäristössään. Löytöpaikasta vajaan kilometrin verran pohjoiseen on löytynyt rautainen kirves. Yli-Muilun pellolta läheltä jokipenkkaa on löytynyt peltotöiden yhteydessä kaksi rautaista keihäänkärkeä sekä pronssinen rannerengas. Yli-Muilun ja Keski-Muilun pellot oli kynnetty ja ne tarkastettiin havaitsematta merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä. Havainto-olosuhteet olivat hyvät, Keski-Muilun pellossa oli mm. selkeästi havaittavissa vanhat rakennuksen jäänteet tummempana läikkänä jossa oli kuonaantunutta tiiltä (Yli-Muilun isäntä kertoi että paikalla oli talo vielä hänen lapsuudessaan). Metallinpaljastimella käytiin läpi Yli-Muilun talon peltoja topografisesti parhailta paikoilta lähellä jokipenkkaa havaitsematta jälkiä muinaisjäännöksistä.

13

14 Kuvattu etelään oletetun löytöpaikan pohjoispuolelta. LAPUA 33 VIERTOLA Mjtunnus: 408010033 Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen asuinpaikka Koordin: N: 6983 763 E: 296 808 Z: 35 X: 6980 770 Y: 2449 210 P: 6986 690 I: 3296 900 Tutkijat: Markku Torvinen 1981 inventointi, Poutiainen & Rostedt 2010 inventointi Löydöt: KM 21706, kvartsi-iskoksia, Torvinen M 1981, diar. 30.11.1982. Sijainti: Huomiot: kivikautinen, asuinpaikat ei määritelty, Lukumäärä: 1. kiinteä muinaisjäännös. Kohde sijaitsee Lapuan Alanurmossa, Nurmo-Lapua maantien varressa, tieltä noin 20 metriä ja Viertolan asuinrakennuksesta noin 180 metriä pohjoiseen. Viljelysmaalta ns. Kolmiopellosta löytyi inventoinnissa 1982 kvartsi-iskoksia noin 20 x 10 metrin alueelta. Maaperä on hiesua ja hiekkaa ja rinne viettää koilliseen. Lisäksi paikalta kerrotaan löytyneen hukkaantuneen reikäkiven teelmän. Jussila 2009: paikalla hiekkamaaperäinen pelto ja loivan rinteen lakialue. Kynnetty pelto oli paikalla käytäessä kuurainen eikä saatu havaintoja. Keväällä 2010 suoritettu uusi tarkastus ei tuottanut lisähavaintoja. Paikan rajaus on arvio. Kartta kohteen 51 yhteydessä s. 19.

15 LAPUA 49 MÄKI-KELLOJA Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen asuinpaikka Koordin: N: 6982 462 E: 295 469 Z: 45 ±2 m X: 6979 407 Y: 2447 933 P: 6985 389 I: 3295 558 Tutkijat: Poutiainen & Rostedt 2010 inventointi Löydöt: KM, kvartsi-iskoksia. Sijainti: Huomiot: Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 6,11 km etelään, Isomäessä, Mäki-Kellojan talon etelä ja kaakkoispuoleisella pellolla, heti talon pihapiirin ulkopuolella. Kynnöspellosta kvartseja rajatulta alueelta.

16

17 Asuinpaikkaa pellossa kuvan alalla. Kuvattu pohjois-koilliseen. LAPUA 50 ISOMÄKI Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen asuinpaikka Koordin: N: 6982 872 E: 295 503 Z: 55 ±2 m X: 6979 818 Y: 2447 948 P: 6985 799 I: 3295 592 Tutkijat: Poutiainen & Rostedt 2010 inventointi Löydöt: KM, saviastian paloja 3 kpl. Sijainti: Huomiot: Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 6,11 km etelään, Isomäessä, Isomäen lounaisrinteellä olevalla terassilla, Latva-Kellojan talosta n. 300 m pohjoiseen (siitä hieman koilliseen). Ehjä paikka metsässä. Hiekkamoreeni maaperä. Paikalla muinaisrantatörmän päällä terassi jolle tehdyistä koekuopista muutama murunen keramiikkaa. Mitään muita löytöjä ei lukuisista paikalle tehdystä koekuopista saatu. Keramiikka on koristeetonta, hienosekoitteista ja voisi olla nuorakeramiikkaa, mihin viittaa myös muiden löytöjen vähäisyys. Asuinpaikan rajaus on epäselvä ja karkea arvio. Kartta sivulla 16.

18 LAPUA 51 RINTA-KELLOJA Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen asuinpaikka Koordin: N: 6983 929 E: 297 026 Z: 38 ±1 m X: 6980 945 Y: 2449 419 P: 6986 857 I: 3297 115 Tutkijat: Poutiainen & Rostedt 2010 inventointi Löydöt: KM, kvartsi-iskoksia. Sijainti: Huomiot: Paikka sijaitsee Lapuan kirkosta 4,32 km etelään, Länteen, Lapuanjokeen viettävällä pellolla, Rinta-Kellojan talosta 70 m etelään jatkuen siitä etelään 130 m. Kynnöspellosta, hyvin rajautuvalta alueelta kvartseja.

19

20 Asuinpaikkkaa pellossa, kuvattu sen pohjoispäästä etelään. Alla eteläosasta pohjoiseen.