z Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 31 _12.. 201 3 Päätösnumero 30.12.2013 13/0790/2 Diaarinumero 02566/12/5404 Asia Asianosaiset Maa-aineslupaa koskeva valitus Valittaj a Luvan saaja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Maansiirto Suuronen Oy Päätös, josta valitetaan Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätös 23.10.2012 212 annettu julkipanon jälkeen 2.11.2012 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta on myöntänyt Maansiirto Suuronen Oy:lle luvan maa-ainesten ottamiseen Laukaan kunnan Savion kylässä sijaitsevilta tiloilta Sorala RN:o 2:89, Pernasaari RN:o 1:16, Juntula RN:o 2:130 ja Moisio RN:o 3:147. Ottamisalueen pinta-ala on 11,52 hehtaaria. Kokonaisottomäärä on 280 000 m3. Ottamisaika on 8 vuotta luvan lainvoimaiseksi tulosta lukien ja vuotuinen ottamismäärä on 35 000 m3. Kyseessä on vanhan luvan uusiminen jo toiminnassa olevalle sora-alueelle. Lupapäätökseen on liitetty muun muassa seuraavat lupamääräykset: 4. Alin ottotaso Alin sallittu ottotaso on suunnitelman mukainen N60 +90m, kuitenkin vähintään 5,5 metriä ylimmän pohjavesipinnan yläpuolella. Ottotason alapuolisia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sallita. Osoite Puhelinvaihde Telekopio Sähköposti
2 (5) 5. Pohjavesi ja pohjavesiputket Toiminnassa olevalla alueella on pohjaveden pitkäaikaisseurannassa ylin havainto ollut N60 +84, I Om. Alueella sijaitsevasta pohjaveden havaintoputkesta tulee havaita pohjavesipinnan korkeus neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Pohjaveden pinnan korkeustiedot tulee toimittaa kunnan valvontaviranomaiselle kerran vuodessa, tammikuun aikana. 6. Poltto- ja voiteluaineiden varastointi ja käsittely Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointi alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden säilytys ja huolto on alueella kielletty, ellei ympäristön pilaantumisvaara ole poistettu asianmukaisilla tiloilla tai suojarakenteilla. Myös koneiden ja autojen tankkaus tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu öljy- tai polttoainepäästöjen vaaraa. Lisäksi pohjaveden puhtaana säilymiseksi on huolehdittava siitä, että pohjavedelle vahingollisten aineiden käsittelyssä noudatetaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. 8. Alueen maisemointi -- Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. -- Käsittely hallinto-oikeudessa Vaatimukset hallinto-oikeudessa Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätös on kumottava ja asia on palautettava kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Sora-alue kuuluu Vuonteen pohjavesialueeseen. Keski-Suomen ympäristökeskuksessa on laadittu vuonna 1997 Laukaan kunnan pohjavesialueista kuntakansio. Suunniteltu ottoalue kuuluu Vuonteen pohjavesialueeseen (1 luokka), joka on varattu Laukaan kuntaa ja Jyväskylän kaupunkia varten. Lupahakemukseen antamassaan lausunnossaan ELY-keskus ilmoitti pitävänsä mahdollisena rajoitettua maa-aineksen ottamista alueelta eikä ottoaluetta tule laajentaa nykyisestä. Toimenpiteet tulee toteuttaa siten, että Vuonteen tekopohjavesilaitoksen jatkotutkimuksia tai mahdollista laajentumista ei vaaranneta. Maa-aineslupapäätöksessä ottoalue on myönnetty laajempanaja lisäksi siinä ei ole otettu huomioon Jyväskylän Energia Oy:n lausunnossaan esiin tuomia tekopohjavesituotantoon liittyviä asioita. Tällaisenaan maa-ainesten ottaminen vaarantaa alueen käyttämisen vedenhankintaan sekä pohjaveden laadun ja määrän. Jyväskylän Energia Oy:n omistama Vuonteen tekopohjavesilaitos on Jyväskylän alueen päävedenottamo, josta johdetaan vettä talousvetenä käytettäväksi Jyväskylään ja Laukaan kunnan Lievestuoreen taajamaan. Lisäksi Vuonteen tekopohjavesilaitos on varavesilähde Laukaan kunnan Leppäveden, Vihtavuoden ja kirkonkylän taajamille. Jyväskylän Energia Oy:n vedentuotanto oli 24 158 m3/d vuonna 2011, mistä Vuonteella tuotetun veden osuus oli 47,8 %. Jyväskylän Energia Oy ja Keski-Suomen ympäristökeskus ovat yhteistyönä selvittäneet Vuonteen pohjavesialueella mahdollisuuksia valmistaa lisätekopohjavettä nykyisen tekopohjavesilaitoksen eteläpuolella. Maa-ainesten ottoalue laajennusosineen sijoittuu sellaiselle alueelle, joka soveltuu imeytysten
3 (5) suunnittelemalla imeytysalueella ja imeytysalueen kaivoalueen välisellä alueella. Etäisyys suunnitellulle kaivoalueelle on noin 150 metriä. Alueella on havaittu selvästi hakemussuunnitelmaa korkeammalla olevia pohjavesipintoja. Pohjaveden pinta nousee imeytysalueella imeytyksen vaikutuksesta. Toteutuessaan suunnitellussa laajuudessa maa-ainesten ottaminen tulee vaarantamaan, jopa estämään sekä pohjavesitutkimukset että alueen käyttämisen tekopohjaveden tuotantoon. Tämän lisäksi maa-ainesten ottaminen vaarantaa pohjaveden laadun, jos soistuneet orsivesilammet pääsevät purkautumaan kaivamisen seurauksena pohjaveteen. Samalla lammet saattavat tuhoutua. Lupahakemuksen mukainen maa-ainesten ottotoiminta voi muuttaa alueella pohjaveden laatua tai määrää ja siten aiheuttaa pohjavesiesiintymän tilan huononemista sekä olennaisesti vähentää tärkeän pohjavesiesiintymän antoisuutta sekä muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä. Tässä tapauksessa maa-ainesten ottaminen pohjavesialueelta edellyttää myös aluehallintoviraston lupaa ennen maa-ainesluparatkaisua. Lausunnot ja selitykset Kaavoitus- ja rakennuslautakunta on antanut lausunnon. Maansiirto Suuronen Oy on antanut selityksen. ELY-keskukselle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Vastaselitystä ei ole annettu. Hallinto -oikeuden ratkaisu ja perustelut Perustelut Sovellettavat oikeusohjeet Hallinto-oikeus hylkää valituksen. Maa-aineslain 3 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Pykälän 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Maa-aineslain 6 :n 1 momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.
4 (5) Asiassa saatu selvitys Hallinto-oikeuden johtopäätökset Sovelletut oikeusohjeet Ottoalue kuuluu Vuonteen pohjavesialueeseen (luokka I). Alueen pohjoispuolella sijaitsee Vuonteen tekopohjavesilaitos, joka on Jyväskylän alueen päävedenottamo. Sieltä johdetaan vettä talousvetenä käytettäväksi Jyväskylään ja Laukaan kunnan Lievestuoreen taajamaan. Lisäksi Vuonteen tekopohjavesilaitos on varavesilähde Laukaan kunnan Leppäveden, Vihtavuoden ja kirkonkylän taajamille. Jyväskylän kaupungille on vuonna 1996 myönnetty tekopohjaveden tuotantolupa Vuonteen alueelle vedenottoluvalla vuosikeskiarvona 15 000 m3/d, kuitenkin enintään 25 000 m3/d. Lisäksi Laukaan kunnalle on myönnetty vuonna 1986 pohjavedenottolupa 1 000 m3/d Lievestuoreen aluetta varten. Jyväskylän Energia Oy:n vedentuotanto oli vuonna 2011 24 158 m3/d, josta Vuonteella tuotetun veden osuus oli 47,8 %. Vuonteen vedenkäsittelylaitoksen ja siirtojärjestelmän tuotanto-/siirtokapasiteetiksi on mitattu 22 000 m3/d. ELY-keskuksen mukaan Jyväskylän Energia Oy ja Keski-Suomen ympäristökeskus ovat yhteistyönä selvittäneet Vuonteen pohjavesialueella mahdollisuuksia valmistaa lisätekopohjavettä nykyisen tekopohjavesilaitoksen eteläpuolella. Maa-ainesten ottoalue sijoittuu alueelle, joka soveltuu imeytysten jatkoselvityksiin eli koeimeytyksiin. ELY-keskuksen mukaan alueelle asennetun pohjaveden havaintoputken yläpään korkeus on 94,25 m ja alapään 88,25 m. Putki oli 17.3.2004 kuiva. Alueen läheisyydessä itäpuolella olevan Lintulammen vesipinta on peruskartan mukaan tasossa 88,3 m ja koillispuolella olevan Lapinlammen tasossa 96,0 m. ELI'-keskuksen toimesta alueelle asennetun pohjavesiputken pohjavesihavaintojen ja pohjavesipinnan korkeuden luontaisen vaihtelun perusteella on laskennalliseksi tasoksi havaintoputkessa saatu 84,54 m. Hakemuksen mukaan alueelle on asennettu kaksi pohjaveden havaintoputkea. Toinen putki oli kuiva ja toisessa pohjaveden pinnanvaihtelut ovat olleet 83,10-84,10 m vuosina 2005-2011. Alueella on soistuneita orsivesilampia. Hankkeessa on kysymys vanhan luvan uusimisesta. Asiakirjoista ei ilmene, että ottamisaluetta olisi laajennettu. Asiassa ei ole myöskään selvitetty, että ottoaluetta olisi ainakaan merkittävissä määrin laajennettu. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Vuonteen tekopohjavesilaitos ja laitoksen imeytyskenttien laajennusta etelän suuntaan on suunniteltu. Uudesta hankkeesta ei kuitenkaan ole esitetty selvitystä. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että ottamisalue sijaitsisi tekopohjavesilaitoksen lähi- tai kaukosuojavyöhykkeellä. Näissä oloissa luvanmukaista suojakerrosta on pidettävä riittävänä. Lupapäätöksen perustelujen mukaisesti suokosteikon ja ottoalueen väliin jäävä penger estää veden virtaamisen ja suodattumattomien suovesien pääsyn pohjavesiin. Valituksenalaista päätöstä ei ole syytä muuttaa. Perusteluissa mainitut Kuntalaki 90
5 (5) Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (kunnallisvalitus). Esittelijä Ville Härmä Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Tuula Lunden-Laakso ja Tiina Hyvärinen. Jakelu ja oikeudenkäyntimaksu Päätös Jäljennös Keski-Suomen elinkeino -, liikenne- ja ympäristökeskus PL 250, 40101 JYVÄSKYLÄ Maansiirto Suuronen Oy saantitodistuksin Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunta Laukaan kunnanhallitus, jonka on kuntalain 97 :n mukaisesti ilmoitettava päätöksestä Oikeudenkäyntimaksu maksutta esk Jäljennöksen oikeaksi todistaa päätöksen antopäivänä lainkäyttösihteeri Esti Kangasvuori
Liite hallinto-oikeuden päätökseen Valitusosoitus Valitusaika Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto -oikeuden päätöksen tiedoksisaantipäivästä lukuun ottamatta., sitä päivää Jos päätöksestä valitetaan kunnan jäsenelle taikka kuntayhtymän jäsenkunnalle tai sen jäsenelle kuuluvan valitusoikeuden nojalla, valitusaika luetaan siitä, kun ilmoitus päätöksestä on julkaistu kunnan, kuntayhtymän tai asianomaisten kuntien ilmoitustaululla. Jos päätös on annettu asianomaiselle erikseen tiedoksi, valitusaika luetaan kuitenkin tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Sijaistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Jos tiedoksianto viranomaiselle on toimitettu tavallisena tiedoksiantona postitse kirjeellä, asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kirjeen saapumispäivänä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehenä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjehnässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän ja muiden valitusasiakirjojen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Korkeimman hallinto-oikeuden osoite Postiosoite: Käyntiosoite: Puhelin: 029 56 40200 PL 180 Fabianinkatu 15 Telefax: 029 56 40382 00131 HELSINKI Helsinki Sähköposti: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi kunnallisvalitus 10.12