nro 2/2014 SISÄLLYSLUETTELO PTLTK 13 Kokouksen järjestäytyminen PTLTK 14 Viranhaltijapäätösten laillisuusvalvonta PTLTK 15 Perusturvalautakunnan vuoden 2013 talousarvion ylittäminen PTLTK 16 Perusturvalautakunnan myöntämät avustukset PTLTK 17 Etevan perussopimuksen muutos PTLTK 18 KASTE-hanke kotona kokonainen elämä PTLTK 19 Perusturvalautakunnan talouden toteuma 1/2014
Sivu 2 Nro 2/2014 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo 18.00-19.10 Läsnäolevat jäsenet Dahlström Kaj, jäsen, puheenjohtaja Elo Tuula, jäsen Kaisla Sirpa, jäsen Mäenpää Mika, jäsen Nordenswan-Lindén Eva, jäsen Pekkinen Vesa-Matti, jäsen Tarnanen Keijo, jäsen Muut läsnäolevat Svanfeldt Stefan, kh:n edustaja, saapui klo 18.55 Öberg Benita, perusturvajohtaja, esittelijä Wetterstrand Cathrinne, vanhuspalvelupäällikkö, sihteeri Asiat 13-20 Allekirjoitukset Kaj Dahlström puheenjohtaja Cathrinne Wetterstrand pöytäkirjanpitäjä Tuula Elo pöytäkirjantarkastaja Sirpa Kaisla pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo 17.3.2014 Todistaa, allekirjoitus Martina Kinnunen toimistosihteeri
Sivu 3 PTLTK 13 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Päätös: 1. totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valitsi pöytäkirjan Tuula Elon ja Sirpa Kaislan tarkastajiksi.
Sivu 4 PTLTK 14 Oheismateriaali VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja kuluvan vuoden aikana tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - pöytäkirjat ja päätösluettelot ovat oheismateriaalina Ehdotus: Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia perusturvalautakunnan alaisen viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Perusturvajohtaja Benita Öbergin päätösluettelo 30.1.-27.2.2014, 5-12/2014 Sosiaalipalvelupäällikkö Pia Mäkeläisen päätösluettelo ei päätöksiä 2/2013 jälkeen Vanhuspalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrand ei päätöksiä 1/2014 jälkeen Päätös: Ehdotuksen mukaan.
Sivu 5 KH:521 /2012 PTLTK 15 PERUSTURVALAUTAKUNNAN VUODEN 2013 TALOUSARVION YLITTÄMINEN Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 12.11.2012 80 vuoden 2013 talousarvion. Kokouksessaan 11.11.2013 91 kunnanvaltuusto päätti muuttaa perusturvalautakunnan vuoden 2013 talousarviota siten, että perusturvalautakunnan toimintakate oli 15 357 000 euroa aikaisemmin budjetoidun toimintakatteen 15 031 323 euron sijaan. Perusturvaosaston talousarvion laadinta oli haastavaa, koska palvelun järjestämisestä ei ollut tietoa ja aikaisempaa taloudellista tietoa talousarvion toteutumisesta ei ollut saatavana. Tämä osaltaan johti siihen, että talousarvio oli normaalia epätarkempi. Talousarvioon ei myöskään ollut sisällytetty n. 404 000 euron suuruisia eläkemenoperusteisiä maksuja eikä jaksotettuja palkkoja 360 000 euron määrästä. Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttävät määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia. Valtuuston hyväksymän vuoden 2013 talousarvion mukaan kunnanhallituksen ja lautakuntien käyttötalouden toimintakatteista voidaan poiketa vain valtuuston päätöksin. Tämä tarkoittaa sitä, että määrärahojen korottamista tai tuloarvion alentamista koskeva talousarviomuutos, joka muuttaa toimintakatetta on käsiteltävä valtuustossa riippumatta siitä, johtuuko poikkeama arvioitujen bruttomenojen ylittymisestä vai bruttotulojen alittumisesta. Kuntalain 73 :n mukaan tilintarkastajan tehtävänä on tarkistaa, onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Jos tilinpäätöksessä esiintyy olennaisia toimintakatteen ylityksiä, joita ei ole käsitelty talousarviovuoden aikana valtuustossa, ei voida todeta, että kunnan hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Jotta tilintarkastaja voisi puoltaa vastuuvapauden myöntämistä tilinpäätöksen osalta, tulisi talousarviota koskevat ylitykset viedä valtuustoon ja hyväksyä talousarvioylityksenä. Talousarviomuutoksia ei voida pitää hyvän hallintotavan mukaisina talousarviovuoden jälkeen. Valtuuston hyväksymää vuoden 2013 muutettua talousarviota ylitettiin - 280 059. Erikoissairaanhoidon kustannuksia on seurattu koko vuoden aikana, mutta HUSin lopputilitykseen tammikuussa 2014 sisältyi sellaisia kustannuksia, joista ei talousarviovuonna ollut ilmoitettu kunnalle ja näin ollen näitä ei voitu huomioida seurantaa tehtäessä. Kokonaisuudessaan erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kuitenkin n. 131 963 arviota pienemmät.
Sivu 6 Doctagon Oy:n kanssa solmitussa sopimuksessa on sovittu korvauksesta erikoissairaanhoidon kustannusten pienentämiseksi sekä 2 000 euron kuukausittaisesta korvauksesta mikäli sopimus päättyy ennen 31.12.2014. Nämä kustannukset on huomioitu kokonaisylityksessä 280 059. Henkilöstökustannusten ylitys on -201 029, josta suorat palkkakustannukset ovat n. -73 000 ja muut henkilöstökustannukset n. -127 000. Muiden henkilöstökustannusten ylitys muodostuu eläkemenoperusteisista maksuista. Suorien palkkakustannusten ylitys selittynee omaan toimintaan panostamisella ja tältä osin ostopalveluja on voitu vähentää. Ostopalvelujen osalta alitus on 367 466. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittyivät -188 837 vuoden 2013 muutettuun talousarvioon verrattuna. Tästä summasta kalusto, ATK-laitteisto ja ohjelmistot olivat n. -70 000, lääkkeet ja hoitotarvikkeet n. -100 000 sekä muu materiaali n. -20 000. Perusturvalautakunnan toiminnan muut kustannukset ylittyivät -81 732. Nämä kustannukset syntyivät toiminnan käynnistämisen seurauksena. Maksetut avustukset ylitettiin n. -185 564. Tästä summasta omaishoidontuki on n. -71 000. Suositusten mukaan kuntien tulisi panostaa omaishoidontukeen, koska tämä vähentää hoitopaikkojen määrää ja ostopalvelua. Toimeentulotuen osalta ylitys oli n. -75 000. Muut ylitykset ovat mm. vammaispalvelulain edellyttämät tuet ja työmarkkinatuki, yhteensä n. - 39 000. Tulot olivat 9 637 arviota suuremmat. Toimintakate kokonaisuudessaan vuodelta 2013 on -15 637 059 euro. Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh. 044 386 1240, s-posti: benita.oberg@siuntio.fi Ehdotus: Päätös: 1. Toteaa, että saadut selvitykset vuoden 2013 perusturvalautakunnan talousarvioylityksistä ovat riittävät. 2. Ehdottaa kunnanhallitukselle, että saatujen selvitysten perusteella kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy vuoden 2013 talousarvion toimintakatteeksi perusturvaosastolle -15 637 059 euroa. Ehdotuksen mukaan.
Sivu 7 PERUSTLTK:12 /2014 PTLTK 16 PTLTK 5.2.2014 7 PERUSTURVALAUTAKUNNAN MYÖNTÄMÄT AVUSTUKSET Perusturvalautakunnan ja perusturvaosaston johtosäännön 5 :n mukaan perusturvalautakunnan tehtävänä on päättää tehtäväalueensa avustuksista. n kunnan perusturvatoimi on vuosittain myöntänyt avustuksia kunnan alueella tai Länsi-Uudellamaalla toimiville järjestöille ja yhdistyksille. Vuonna 2014 talousarvioon on varattu avustuksia varten 500 e. Kunnanvaltuusto on 9.12.2013 110 päättänyt, että kunnalliset kuulutukset ja ilmoitukset julkistetaan kunnan ilmoitustaululla ja verkkosivuilla. on 2.2.2010 6 hyväksynyt seuraavat yleiset myöntämisehdot: 1. Avustettavan toiminnan tulee kohdistua n kunnan asukkaisiin. 2. Ensisijaisesti tuetaan ssa toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä. 3. Avustuksen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että toiminta tukee ja täydentää kunnallisia palveluita. 4. Avustuksia on tarkoituksenmukaista kohdentaa niin, että niistä on mahdollisimman paljon hyötyä, toisin sanoen että avustussumma on merkittävä yhdistyksen toiminnan kannalta. 5. Avustuksen käyttötarkoitus on yksilöitävä hakemuksessa. 6. Avustuksia ei myönnetä järjestöille edelleen jaettavaksi. 7. Avustusta ei myönnetä ammattialapohjaisille eikä poliittisille järjestöille. 8. Avustajien saajien tulee antaa kunnan viranomaiselle sen tarpeeksi katsomat tiedot järjestön tai yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta ja järjestettävä kirjanpito siten, että avustuksen käyttöä voidaan seurata. sekä seuraavia myöntämisperusteita: 1. Ensisijaisesti myönnetään avustusta sellaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon tukitoimintaan, joka kohdistuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta merkityksellisiin, vaikkakin pieniin väestöryhmiin. 2. Anotun avustuksen määrä ja esitetty käyttötarkoitus Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh. 044 386 1240, e-mail: benita.oberg@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - käyttää avustusten myöntämisperiaatteena perusturvalautakunnan 2.2.2010 6 hyväksymät perusteet ja ehdot - että jaettavat avustukset ovat enintään 500
Sivu 8 Päätös: Ehdotuksen mukaan. ===== PTLTK 16 Liitteet 1-2 päätti kokouksessaan 5.2.2014 7 jakaa avustuksia kunnan alueella tai Länsi-Uudellamaalla toimiville järjestöille ja yhdistyksille. Hakuaika oli ajalla 6.2.-24.2.2014 klo 15.45 mennessä. Lautakunnan päätöksen mukaisesti myös aikaisemmin tänä vuonna saapuneet hakemukset huomioidaan. Finlands Svenska Socialförbund rf on jättänyt toimintaavustushakemuksensa 9.1.2014 ja Mannerheimin lastensuojeluliitto 24.2.2014. FSSF järjestää ruotsinkielisiä koulutustilaisuuksia ja kursseja. Rahaautomaattiyhdistys (RAY) tukee yhdistyksen toimintaa. Kuntien avustukset muodostavat kuitenkin tärkeän osan. FSSF anoo kunnalta avustusta, joka olisi esimerkiksi 3 senttiä jokaista ruotsinkielistä asukasta kohden. FSSF:n ehdotuksen mukainen avustus 3 senttiä/ruotsinkielinen asukas tarkoittaisi n kunnan osalta n. 60. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) hakee avustusta puhelin ja internetpalveluja varten lapsille ja nuorille. Toiminnan tarkoitus on tukea alle 21 vuotiaita lapsia ja nuoria. Toiminta on käyttäjälleen ilmainen ja nuoret voivat palvelua käyttäessään esiintyä nimettöminä. MLL hakee kunnalta avustusta 500. Summa perustuu ssa asuvien 7-20 vuotiaiden määrään. Liitteet: - liitteenä 1 Finlands Svenska Socialförbund rf:n toimintaavustushakemus vuodelle 2014 - liitteenä 2 MLL:n avustushakemus puhelin ja internetpalveluja varten vuodelle 2014 Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh. 044 386 1240, e-mail: benita.oberg@siuntio.fi Ehdotus: Päätös: Lautakunta päättää - myöntää yhteensä 500 avustuksia seuraavasti: 100 Finlands Svenska Socialförbund rf:lle ja 400 Mannerheimin Lastensuojeluliitto r.y.:lle. Ehdotuksen mukaan.
Sivu 9 KH:17 /2014 PTLTK 17 ETEVAN PERUSSOPIMUKSEN MUUTOS Liitteet 3-4 Eteva kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa vammaispalveluja ja muita jäsenkuntien tilaamia kuntayhtymän toimialaan kuuluvia sosiaali- ja kuntoutusalan sekä erityisopetuksen palveluja. n kunta on Eteva kuntayhtymän jäsen. Eteva kuntayhtymän hallitus on päättänyt kokouksissaan 28.11.2013 106 ja 18.12.2013 124 kuntayhtymän perussopimuksen muutoksista. Eteva kuntayhtymän perussopimusta on muutettu seuraavasti: - 3 :ssä on päivitetty jäsenkuntien luettelo Karjalohjan ja Nummi- Pusulan liityttyä Lohjan kaupunkiin - 8 :ssä on lisätty yhtymäkokouksen tehtäviin uusi kohta. Kuntalakia on muutettu (324/2012) koskien mm. sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa kunnissa. Osa säädöksistä tulee voimaan 1.1.2014. Muutoksella on vaikutusta kuntien ja kuntayhtymien johtosääntöihin kuten perussopimukseen ja hallintosääntöön. Edellisen johdosta Etevan kuntayhtymän perussopimuksen kohtaa Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta (8 ) on muutettu siten, että yhtymäkokouksen tehtävien luetteloon on lisätty kohta 20: päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. - 16 :ään on lisätty uusi 3 momentti. Nykyisen käytännön mukaan eläkeperusteiset maksut peritään osana Etevan palvelumaksua samoin kuin kaikki muutkin Etevan kustannukset. Poikkeukselliset maksuperusteet on lueteltu perussopimuksessa 16 Poikkeukselliset maksuperusteet ja eläkemenoperusteisten maksujen perintä ei sisälly niihin. Asiaa valmistellut työryhmä on kuullut Kevan asiantuntijaa, jonka mukaan eläkemenoperusteisella maksulla katetaan menneisyydessä syntynyttä eläkemaksualijäämää. Näin ongelman muodostavat kuntayhtymät, joiden toiminta on supistunut ja erityinen ongelma ovat erityishuoltopiirit, joilta kunnat ovat siirtäneet toimintoja itselleen. Näitä on ratkaistu siten, että eläkemenoperusteinen maksu on siirretty perittäväksi muulla tavalla kuin palvelumaksuissa. 3. momentti kuuluu seuraavasti: Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan erityispalvelu kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Maksun perintä muutetaan 1.1.2014 alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan jäsenkunnilta.
Sivu 10 Kuntalain 79 :n mukaisesti Etevan yhtymähallitus on lähettänyt muutetun perussopimuksen jäsenkuntien valtuustojen hyväksyttäväksi 31.3.2014 mennessä. Oheismateriaali ja liitteet: - liitteenä 3 Eteva kuntayhtymän muutettu perussopimus - liitteenä 4 Eteva kuntayhtymän yhtymähallituksen päätös 18.12.2013 sekä perussopimuksen käsittelyä koskeva saatekirje kuntiin Valmistelija: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh. 044 386 1240, s-posti: benita.oberg@siuntio.fi Ehdotus: Päätös: Lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle että Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muutokset hyväksytään. Ehdotuksen mukaan.
Sivu 11 PTLTK 18 KASTE-HANKE KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ n kotihoito on mukana KASTE -hankkeen osaohjelmassa Kotona Kokonainen Elämä, yhdessä Hangon, Inkoon, Lohjan, PTKY Karviaisen, Järvenpään ja Hyvinkään kanssa. Osakokonaisuuden tavoitteena on kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen, jotta ikääntynyt henkilö voisi halutessaan asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Yksi keskeisemmistä toimenpiteistä hankkeen tavoitteen saavuttamiseksi on työntekijöiden työajan kohdentaminen mahdollisimman suurelta osin välittömään asiakastyöhön samalla huomioiden koko henkilöstön työssäjaksaminen. Välittömällä asiakastyöllä tarkoitetaan asiakkaan läsnä ollessa suoritettua asiakaan hyväksi tehtävää työtä. Osakokonaisuuden tavoitteeseen pyritään kehittämällä kotihoidon toiminnanohjausta, selkiyttämällä palveluprosesseja sekä vahvistamalla johtamista ja henkilöstön osaamista. n kotihoidon henkilökunta on ansiokkaasti lähtenyt kehittämään omaa työtään tavoitteena välittömän asiakastyöajan lisääminen ja hukkatyön karsiminen. Kehittämistyötä on lähdetty tekemään kuvaamalla nykytilaa ja selkiyttämällä yhteisiä pelisääntöjä työyhteisön sisällä. Oman työn suunnittelun tueksi on otettu käyttöön kotihoidon vuosikello, joka myös vahvistaa yhteisiä työtapoja kotihoidon sisällä. KASTE hankkeeseen liittyvien lähipäivien lisäksi toiminnan kehittämistä on viety työyhteisössä eteenpäin järjestämällä omia, koko työyhteisölle suunnattuja työpajoja, joissa on yhdessä pohdittu olemassa olevia toimintaprosesseja ja rohkeasti lähdetty niitä kehittämään. Ensimmäinen työpaja järjestettiin n kotihoidossa lokakuussa 2013 ja toinen työpaja pidettiin helmikuussa 2014. Seuraava työpaja on suunnitteilla syksylle 2014, jolloin kerätään käynnissä olevien kehittämistoimenpiteiden tulokset sekä suunnitellaan seuraavat kehittämistoimenpiteet. Tiedonkulkua on n kotihoidossa tehostettu kokouskäytäntöjä tehostamalla ja raportointitavoista sopimalla. Kirjaamisen yhtenäisyyttä pyritään lisäämään ja sen laatu takaamaan. Perusturvassa on työn alla yhtenäiset minimikirjausohjeet hoitohenkilökunnan käyttöön. Asiakkaiden palvelu- ja hoitosuunnitelmat on tarkistettu ja verrattu niitä todelliseen asiakkaan luona käytettyyn työaikaan työaikatilastoinnin ja hoitajien omien arvioiden avulla. Välittömän asiakastyöajan osuutta työtunneista on alustavasti mitattu syysja marraskuussa 2013 viikon pituisilla mittauksilla kehittämistyön taustatiedoksi. Työnjako on keskeinen osa kotihoidon työpäivän sujuvuutta ja on kotihoidon toiminnan ohjauksessa avainasemassa. Työnjaon pelisäännöt on kirjattu yhteisesti ja viikoittaiseen työnjakoon pyritään jatkossa osallistumaan laajasti työyhteisön sisällä. Työnjakoa tullaan kehittämään kohti tarvepohjaista työnsuunnittelua (vrt. resurssipohjainen suunnittelu). Työnjaon toimivuutta
Sivu 12 työyhteisössä on mitattu kyselyllä lokakuussa 2013 ja sama kysely tullaan uusimaan keväällä 2014, jotta nähdään tehtyjen muutosten vaikutukset työnjaon toimivuuteen. Työnjaon kehittämisellä saadaan myös vähennettyä aikaa, joka hoitajilla menee toimistolla asiakaskäynteihin valmistautumiseen ja käsillä olevan työpäivän organisoimiseen. Kokeiluun on helmikuussa 2014 otettu etukäteen jaetut asiakasreitit. Valmiita reittejä on lähdetty ensimmäiseksi kokeilemaan viikonloppuvuoroissa sekä arki-illoissa. Valmiit reittijaot nopeuttavat hoitajien liikkeelle- lähtöä, yhtenäistävät toimintatapoja ja varmistavat sekä tasapuolisen että aikakriittisen asiakasjaon eri reittien kesken. Asiakaskäyntien aikakriittinen tarkastelu helpottaa käyntimäärien ruuhkahuippujen tasoittamista ja lisää näiltä osin myös työntekijöiden jaksamista työssä. Kotihoidon turvallisen ja laadukkaan hoidon tärkeä osa on potilastietojärjestelmäosaaminen ja yhtenäinen kirjaaminen. Välittömän asiakastyöprosentin kasvattamiseksi on tulevaisuudessa syytä kartoittaa mobiili- kirjaamisen mahdollisuuksia. Asiakkaiden kotona tapahtuva kirjaaminen lisäisi hoitajien välittömästi asiakkaan luona käyttämää aikaa ja mahdollistaisi esimerkiksi laboratoriotietojen tarkastelun tai lääkärin kirjauksiin palaamisen välittömästi tarpeen ilmaantuessa jo asiakkaan kotoa käsin. Mobiilikirjaamisen myötä mahdollistuisi myös reaaliaikainen kotihoidon toiminnanohjaus. Nykyään paperille viikoittain suunniteltavat työnjaot ovat kankeita etenkin äkillisissä muutostilanteissa. Sähköisen toiminnanohjauksen myötä hoitohenkilökunnan liikuteltavuus paranee sekä toiminnan raportointi helpottuu. Käytännössä hoitohenkilökunta voisi esimerkiksi saada suoraan mobiililaitteeseensa viestin ylimääräisestä akuuttikäynnistä asiakkaan luona ja sitä kautta myös tarvittavat tiedot mukaansa käynnille ilman erillistä toimistolla käymistä. Potilastietojärjestelmäosaamista on kartoitettu työyhteisössä kyselyn avulla lokakuussa 2013. Esiinnousseita asioita on käsitelty viikkopalavereissa. PEGASOS -osaamisen ylläpitämiseksi ja yhtenäisten toimintatapojen varmistamiseksi on valmistunut PEGASOS -ohjeistuksia yhteistyössä perusturvan sovellusasiantuntijan kanssa. Ohjeistukset on julkaistu n kunnan sisäisessä INTRAssa, josta ne ovat helposti kaikkien niitä tarvitsevien käytössä. Lisäkoulutusta PEGASOS -asioissa on tulossa syksyllä 2014 versiopäivityksen yhteydessä. Syksyn 2014 PEGASOS -koulutusten jälkeen tullaan työyhteisössä suorittamaan uusintakysely PEGASOS -osaamistason kehittymisen seuraamiseksi. Syksyn 2013 aikana on n kotihoidossa tehty lukuisia pieniä edellä kuvattuja kehittämistoimenpiteitä. Joulukuussa 2013 KASTE -projektin kautta toteutettu nykytila-analyysi näyttää selkeää kehitystä välittömän asiakastyön prosentuaalisena lisääntymisenä kehittämistoimenpiteiden seu-
Sivu 13 rauksena n kotihoidossa. Välittömän asiakastyön prosentti oli alkusyksystä 2013 keskimäärin 36,5 %, kun vastaava prosentti oli joulukuussa 2013 43,5 %. Kehittämistoimenpiteet jatkuvat ja yhdessä kehittäminen on tullut osaksi kotihoidon arkea. Yhteisesti luodut pelisäännöt lisäävät työhön sitoutumista ja selkeät toimintatavat helpottavat työssä jaksamista ja lisäävät työviihtyvyyttä. Helmikuussa 2014 toteutetaan kotihoidossa asiakastyytyväisyyshaastattelut vastuuhoitajien suorittamina säännöllisen kotihoidon asiakkaille. Näitä tuloksia tullaan hyödyntämään kotihoidon toiminnan kehittämisessä. Tulevaisuudessa tullaan suunnittelemaan vanhuspalveluiden koordinointi- ja neuvontapalveluja sekä keskitytään edelleen luomaan hoitohenkilökunnalle parhaat mahdolliset toimintatavat ja laitteet toteuttaa hoitotyötä asiakkaiden kotona yhdessä asiakkaiden kanssa, mahdollistamalla näin asiakkaiden kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Valmistelu: hoivapalveluesimies Katja Palkoranta, puh. 050 386 0839, s-posti katja.palkoranta@siuntio.fi Ehdotus: Päätös: Lautakunta merkitsee tiedoksi Kaste-hanke Kotona kokonainen elämän nykytilanne. Merkittiin tiedoksi.
Sivu 14 PTLTK 19 PERUSTURVALAUTAKUNNAN TALOUDEN TOTEUMA 1/2014 Oheismateriaali Perusturvalautakunnan talousarvion käyttötalouden toteuma on 31.1.2014 tilanteen mukaan 9,9 prosenttia. Tasaisen toteuman periaatteen mukaan käyttötalouden toteuma saisi tammikuun lopun tasolla olla 8,3 prosenttia. Tammikuun 2014 raportissa ei ole huomioitu tuloja hoitopaikkojen myynnistä toisille kunnille. Tämä summa muodostaa lisätuloa n. 24 000, joka liittyy tammikuun toimintaan. Näin ollen tuloennuste on n. 9 prosenttia. Vuoden alussa on maksettu laskuja, jotka koskevat koko vuotta mutta näkyvät tammikuun menoina. Erikoissairaanhoidon kustannukset on myös laskutettu arviona eikä todelliseen käyttöön perustuen. Erikoissairaanhoidon käyttö on n. 4 % talousarviota pienemmät. Lisäksi erityisen kalliista hoidosta maksettu ennakko on maksettu tammikuussa HUSille. Mikäli ennuste näiden tietojen valossa toteutuu, voidaan arvioida, että perusturvaosaston toimintatulos toteutuu vuoden 2014 talousarvion mukaisesti. Oheismateriaali: - Oheismateriaalina talouden toteumatilasto 1/2014 ja HUSin graafinen esitys palvelutuoteseurannasta Valmistelija: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh. 044 386 1240 s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä asian tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.
Sivu 15 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös perusteet koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 13, 14, 15, 18, 19 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 16, 17 Hallintolain / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi hakea kirjallisen oikaisuvaatimuksen., jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite, posti- ja e-postiosoite: n kunta Puistopolku 1 02580 siuntio@siuntio.fi Pykälät: 16, 17 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. MUUTOKSENHAKUOSOITUS MARKKINAOIKEUTEEN Muutoksenhakuviranomainen ja - aika Jos hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, voi jättää kirjallisen muutoshakemuksen osoitteella: Pykälät: Hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon kyseisestä päätöksestä sekä hakemusosoituksen. Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan
Sivu 16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuk- Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta valitusaika sen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki helsinki.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: 20 Valitusaika 30 päivää Valitusaika 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika päivää Valituskirjelmä Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin hallintolaissa säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle.