VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 1

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 1

Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Edita Design Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki 2002 2

LUKIJALLE Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus on tarkoitettu tiedonlähteeksi ensi sijassa syyttäjälaitoksen ja oikeushallinnon piirissä työskenteleville. Myös muille viranomaisille ja opiskelijoille sekä yksittäisille kansalaisillekinin löytyy ajankohtaista tietoa syyttäjäntoiminnasta. Vuoden 2001 vuosikertomus noudattaa sisällöltään ja rakenteeltaan edellisen vuoden kertomusta. Syyttäjien toimintatilastoissa saattaa edelleen olla joitain puutteita, mutta pääosin rikosasioiden käsittelyjärjestelmä SAKARI on tuottanut tarvittavat syyttäjäntoimintaa kuvaavat tilastotiedot. Lopussa on Valtakunnansyyttäjänviraston uudistettu työjärjestys ja vuoden 2001 ratkaisuluettelo, joka sisältää tiivistelmät keskeisistä kertomusvuoden aikana virastossa annetuista johonkin toimenpiteeseen johtaneista ratkaisuista sekä aakkosellinen asiahakemisto. Helsingissä, 2 päivänä huhtikuuta 2002 MARJA LEHTONEN ylitarkastaja

SISÄLLYSLUETTELO VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ MATTI KUUSIMÄKI: Syyttäjät yhteiskunnan asianajajina... 6 APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ MARTTI JAATINEN: Neljän vuoden jälkeen... 8 SYYTTÄJÄLAITOS 10 Valtakunnansyyttäjä... 10 Apulaisvaltakunnansyyttäjä... 10 Valtionsyyttäjät... 10 Yhteiskunnan kannalta merkittävät rikosasiat... 11 Valtakunnansyyttäjänvirasto... 11 Paikalliset syyttäjäyksiköt...12 Yleiset syyttäjät...12 HALLINTO 14 Nimitysasiat...14 Syyttäjälaitoksen tulosohjaus...15 Vuoden 2001 tulostavoitteet ja niiden toteutuminen...16 Hankkeet...20 Työkykyä ylläpitävä toiminta...22 Tiedotus...22 4 SYYTEASIAT 27 Syyteharkinta-asiat...27 Muutosharkinta-asiat...34 Eduskunnan oikeusasiamiehen syytemääräys...36 Rikoslain 1 luvun ja muut syytemääräysasiat...38 Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa...39 Syyttäjänmääräysasiat...39 Talousrikosasiat...40 Huumausainerikosprojektin syyttäjät... 41 Huumausaineen käyttörikosuudistus... 41 Poliisirikosasiat...42 Poliisin ja syyttäjän yhteistyö...44

KEHITTÄMINEN, OHJAUS JA KOULUTUS 45 Valtakunnansyyttäjän yleiset määräykset ja ohjeet...45 Valtakunnallinen syyttäjäpäivä...46 Päällikköpäivät...47 Alueryhmätoiminta...48 Syyttäjälaitoksen koulutus...49 Avainsyyttäjät...56 Apulaissyyttäjien harjoittelujärjestelmä... 61 Valtakunnanyyttäjänviraston julkaisusarja...62 Valvonta...63 KANSAINVÄLISET ASIAT 67 Johdanto...67 Pohjoismainen yhteistyö...68 Itämeren oikeusalueen yhteistyö...68 Venäjä... 71 Viro... 71 Euroopan unioni...72 Euroopan neuvosto...74 Muu kansainvälinen yhteistyö...74 Muut tapahtumat...75 Vierailuja Valtakunnansyyttäjänvirastoon...75 Kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen konferenssi Australiassa...76 Paikallissyyttäjien ohjaus ja neuvonta...76 Viranomaisyhteistyö...76 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT 78 Lausunnot...78 Muut asiantuntijatehtävät...80 TILASTOTIETOJAJA 82 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON HENKILÖKUNTA 31.12.2001 91 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄN LAUSUNTO 92 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS 100 RATKAISULUETTELO 106 ASIAHAKEMISTO 124 5

Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki: SYYTTÄJÄT YHTEISKUNNAN ASIANAJAJINA 6 Aikanaan meillä on ollut melko legalistinen järjestelmä, missä tapahtuneen rikoksen johdosta on säännönmukaisesti toimitettu esitutkinta, nostettu syyte ja langetettu rangaistus, joka on pantu täytäntöön pitkälti tuomion mukaisena. Vaikka paluuta sellaiseen järjestelmään ei olekaan syytä puoltaa, eri vaiheissa totetutettujen uudistusten kokonaisvaikutus on liiaksi etäännyttänyt järjestelmän toiminnan rikosoikeudenhoidon keskeisistä arvoista, kuten perustuslaissakin taatusta yhdenvertaisuudesta. On tullut aika arvioida tätä. Nyt poliisi paikkakunnittain priorisoi erittäin voimakkaasti rikosten tutkintaa omista lähtökohdistaan ja päättää siten muita kuulematta rikosvastuun alan toteutumisesta. Syyttäjä käyttää laajaa harkintavaltaansa, tuomioistuin soveltaa eri suuntiin joustavia normeja ja täytäntöönpanoviranomaiset tekevät rangaistuksen tosiasialliseen sisältöön ratkaisevasti vaikuttavia päätöksiä. Rikosprosessin muille viranomaisille kuin tuomioistuimille on annettu niin paljon tosiasiallista lainkäyttövaltaa, että tuomioistuimilla ja itse oikeudenkäynnin oikeuden mukaisuudella on enää rajallinen merkitys rikoslainkäytön, suhteellisuuden ja ennustettavuuden kannalta. Tuomioistuimiin tulevat jutut eivät valikoidu kaikilta osin johdonmukaisin, tuskin edes oikeudenmukaisin kriteerein ja tuomioistuimen oikeudenmukaisena tuomitsema rangaistus pannaan täytäntöön pituudeltaan ja sisällöltään aivan muunlaisena kuin tuomioissa on julistettu. Legalistisuudesta poikkeamiset koituvat tietenkin yleensä syytetyn ja tuomitun eduksi. Mutta ongelmallista onkin se, että järjestelmän tarjoamista lievennyksistä ja muista eduista osalliseksi pääseminen ei tapahdu kaikilta osin viran puolesta, vaan edellyttää asianosaisen omaa aktiivisuutta ja sitä, että asianosainen tietää ja ymmärtää vedota johonkin seikkaan taikka käyttää hyväkseen jotakin mahdollisuutta. Lisäksi julkisuuden, todellisen muutoksenhakuoikeuden ja prejudikatuurin puute vaikeuttaa kykyä kysellä saman edun perään, jonka muut ehkä ovat saaneet. Erilaisten lieventävien tai ankaroittavien perusteiden vaikutus voi myös kertautua järjestelmän eri vaiheissa niin, että lopputuloksessa ero normaalitapaukseen verrattuna voi rikosten moitittavuuden kan-

nalta olla suhteettoman suuri. Ajateltakoon esimerkiksi asianomistajan suhtautumisen, sovittelun, rikoksen uusimisen, tekijän tai henkilökohtaisten olojen ja soveltuvuuden mahdollista vaikutusta rikosprosessin eri vaiheissa. Syyttäjät yhteiskunnan asianajajina ovat muodollisestikin vastuussa rikosasian koko käsittelyketjusta. Eipä siis ihme, että esimerkiksi Norjan ja Tanskan valtakunnansyyttäjien virkanimikkeet ovat Riksadvokaten ja Rigsadvokaten. Mutta yhteisesti on rikospro-sessin kaikkien osapuolten kannettava huolta koko ketjun legi-miteetin säilymisestä yleisellä tasolla. Kuluneena vuonna on jo panostettu voimakkaasti monitahoisen yhteistyön kehittämiseen ja myös saavutettu siinä hyviä tuloksia. Pitkäjänteisen työn on jatkuttava. Uskonkin, että niin hyvin oikeusministeriön vastaperustettu kriminaalipoliittinen osasto kuin myös asianajajakunta ja poliisi tulevat osaltaan tukemaan näitä yhteisiä tavoitteita. Rikosvastuun toteutuminen kansalaisia entistä paremmin tyydyttävällä tavalla edellyttää virkatoiminnan painopisteen siirtämistä viranomaislähtöisyydestä asiakaslähtöisyyden suuntaan. 7

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen: NELJÄN VUODEN JÄLKEEN 8 Benita Simola Kuluneiden neljän vuoden aikana olemme Valtakunnansyyttäjänvirastossa pyrkineet tarkoin seuraamaan uuden syyttäjälaitoksemme toimintaa ja toimivuutta, niin oman yksikkömme kuin paikallisten yksikköjenkin kohdalla. Lisäksi olemme pyrkineet seuraamaan rikosoikeudenhoitoamme laajemmaltikin sisällyttäen siihen myös esitutkinnan ja rikosoikeudenkäynnin. Näin saamamme tiedot ja kokemukset antavat eväitä kehittää syyttäjälaitosta yhä paremmaksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi. Nykyinen syyttäjälaitos luotiin Syyttäjälaitostoimikunnassa ja eduskunnan lakivaliokunnassa kokonaan uudelta pohjalta alkaen perustuslain muuttamisesta. Työtä rajoittivat lähinnä vain kihlakuntauudistuksessa omaksutut periaatteet ja valtion ainainen rahapula. Toteutunutta kaksiportaista organisaatiomallia epäiltiin alusta alkaen eri tahoilla vaikeasti johdettavaksi. Epäilyt ovat osoittautuneet aiheellisiksi. Kaksiportainen järjestelmä, jossa on vuoden 2002 alusta lukien 76 paikallisyksikköä, ei ole helppo johdettava yhdestä valtakunnallisesta keskusvirastosta käsin. Tilannetta on yritetty paikata kihlakuntasäädösten mukaisin yhteistoimintajärjestelyin, tiiviillä seurantakäyntitoiminnalla, alueryhmätoiminnalla, talousrikossyyttäjien alueellisen toiminnan järjestelyllä sekä antamalla eri rikostyyppien avainsyyttäjille alueellista vastuuta omaa sijoitusyksikköänsä laajemmaltikin. Vuoden 2002 alusta on otettu käyttöön vielä valtionsyyttäjien aluevastuujärjestelmä. Kihlakuntajakoon ei ole odotettavissa muutoksia lähivuosina eikä lainsäädäntöuudistusten aika ole vielä lähellä. Voimassaolevan lainsäädännön puitteissa on kuitenkin korjauksia ja parannuksia tehtävissä. Valtakunnansyyttäjä on asettanut työryhmän kehittämään alueellista toimintaa. Työn lähtökohtana on eduskunnan lakivaliokunnan mietintö (LaVM 20/1996 vp), jossa lausutaan, että syyttäjälaitoksen uudistusta on syytä arvioida uudelleen, kun rikosoikeudenkäyntimenettelyn vaikutukset syyttäjän tehtäviin tunnetaan. Tällöin voidaan tarkastella myös kaksiportaisen järjestelmän toimivuutta, valtionsyyttäjien keskittämistä Valtakunnansyyttäjänvirastoon tai hajauttamista aluetasolle sekä resurssien riittävyyttä. Työryhmä valmistelee ehdotuksen yhteistoiminta-alueiden uudelleen järjestelyksi. Seuraavana tehtävänä on yhteistoiminta-alueiden johdon vahvistaminen alueen hallinnon tehostamiseksi. Työryhmä selvittää lisäksi mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet. Syyttäjälaitoksen järjestelyä rasittaa vielä erityinen periaatteellinen ja osin käytännöllinenkin ongelma. Kihlakuntauudistuksen yhteydessä kahteen kihlakuntaan, nimittäin Kittilän ja Käsivarren kihlakuntiin jäivät vielä nimismiehet

kihlakunnansyyttäjiksi. He ovat organisaation ainoat sivutoimiset syyttäjät. Periaatteelliselta kannalta ja ihmisoikeusnäkökohdat huomioon ottaen on kyseenalaista, että esitutkinnan johtajana ja syyttäjänä on sama henkilö, joka rangaistusmääräysmenettelyssä vielä toimii tuomarinakin. Sanotuissa kihlakunnissa rajanveto poliisin esitutkintapäätösten ja syyttäjän ratkaisujen välillä on horjuva eikä esitutkinnan rajoittamismenettelykään voi toimia asiallisesti. Käytännössä poliisin resurssitarpeet ovat vaikuttaneet syyttäjän toimivaltaan kuuluvien, rikosvastuun toteuttamista vaativien tehtävien syrjäytymiseen. Kiistämättä mitenkään nykyisin virassa olevien nimismiesten ansioita ja epäilemättä heidän kelpoisuuttaan syyttäjän tehtäviin voi kuitenkin aiheellisesti kysyä, eikö myös kyseisten kihlakuntien asukkailla ja niissä asianomistajaksi ja syytetyksi joutuvilla ihmisillä ole oikeus päätoimisiin syyttäjäpalveluihin kuten muuallakin maassa. Saamiemme kokemusten perusteella monessa asiassa on valoa nähtävissä. Niinpä on myönteisenä seikkana todettavissa, että useat kihlakuntauudistuksessa syyttäjiksi vastoin tahtoaan joutuneet nimismiehet ovat ajan myötä omaksuneet syyttäjän lainkäyttötehtävän ja hyvinkin siihen motivoituneet. Kun osa on vielä päässyt siirtymään paremmin taipumuksiaan ja toivomuksiaan vastaaviin muihin virkoihin ja tehtäviin, nykyinen syyttäjäkunta on mielestäni varsin tasokasta verrattaessa sitä mihin tahansa muuhun virkamiesryhmään. Syyttäjäkunnan laatutaso nousee selvästi senkin vuoksi, että koulutuksemme on monipuolista, runsasta ja tehokasta. Erityisen hyvä arvosana on annettava apulaissyyttäjäkoulutukselle, joka on jo tuottanut 85 syyttäjäksi kelpoista nuorta lakimiestä. Näistä kuutisenkymmentä on jatkanut lakimiesuraansa syyttäjinä. Nekin, jotka ovat siirtyneet tuomioistuimiin tai asianajotehtäviin, ovat edelleen oikeudenhoitotehtävissä eikä syyttäjäkoulutus siten heidänkään kohdalla ole mennyt hukkaan. Jo kihlakuntauudistuksessa syyttäjänvirkoja saatiin niukasti silloiseen tarpeeseen. Arviot siitä, kuinka suuria henkilöstövoimavaroja rikosoikeudenkäynnin uudistus tuli vielä vaatimaan, osoittautuivat alimitoitetuiksi. Vaikka syyttäjiä sittemmin kuluneina vuosina on saatu jonkin verran lisää, monet syyttäjät ovat joutuneet työskentelemään kohtuuttoman työpaineen alla. Työuupumus on meillä todellinen ongelma. Edellä kerrotut organisaatiojärjestelyt tulevat hieman helpottamaan työtilannetta, mutta ongelman kokonaisratkaisu edellyttää syyttäjäkunnan olennaista vahvistamista. Suomen syyttäjälaitosta on kansainvälisissä yhteyksissä pidetty malliksi kelpaavana ja varsin hyvin YK:n kriminaalipoliittisen päätöslauselman 1990 ehdot täyttävänä. Erityinen painoarvo on syyttäjiemme itsenäisyydellä ja riippumattomuudella. Näiden arvojen ja arvostuksen säilyminen ei ole itsestään selvyys vaan se edellyttää syyttäjäkunnan jatkuvaa vastuullista toimintaa keskeisenä kriminaalipoliittisena vallankäyttäjänä. 9

SYYTTÄJÄLAITOS VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Syyttäjälaitos on lainsäädännöllä järjestetty riippumattomaksi. Syyttäjien itsenäisen harkinta- ja toimivallan lisäksi päätöksentekovalta on keskitetty pääosin syyttäjälaitokselle itselleen ja syyttäjistön osalta kokonaan valtakunnansyyttäjälle. Hän nimittää kaikki paikallissyyttäjät ja käyttää heitä koskevaa kurinpitovaltaa. Myös syyttäjälaitoksen sisäisistä virkajärjestelyistä ja tärkeimmistä hallintoasioista päättää valtakunnansyyttäjä. Hän voi ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian ja määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt. Syyttäjälaitoksen määrärahat kuuluvat valtion talousarviossa oikeusministeriön pääluokkaan ja valtakunnansyyttäjä käy syyttäjälaitosta koskevat budjettineuvottelut oikeusministeriön kanssa, mutta syyttäjälaitoksen tulosohjauksesta huolehtii valtakunnansyyttäjänvirasto. APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä (tämän vuosikertomuksen loppuosassa s. 100). 10 VALTIONSYYTTÄJÄT Valtakunnansyyttäjänvirastossa on kertomusvuonna toiminut 13 valtionsyyttäjää, joilla on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa. Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Valtionsyyttäjien tehtävänä on myös ajaa syytettä, jonka nostami-sesta eduskunta, oikeusministeriö, oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Lisäksi valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena. Omaksutussa kaksiportaisessa organisaatiossa valtionsyyttäjillä ei ole it-

senäistä esimiesasemaa paikallissyyttäjiin nähden, mutta valtionsyyttäjille voidaan delegoida valtakunnansyyttäjän ratkaisuvaltaa. Valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen mukaan valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin periaatteellisesti tärkeän tai laajakantoisen asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä on määrätty, että valtionsyyttäjät voivat ratkaista muutosharkinta-asian tai kanteluasian, jollei asia anna aihetta valtakunnansyyttäjän toimenpiteisiin tai muuhun kannanottoon. YHTEISKUNNAN KANNALTA MERKITTÄVÄT RIKOSASIAT Rikosasia on yhteiskunnan kannalta merkittävä, jos kysymyksessä on esimerkiksi (VKS:1998:1): varsinaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyvä törkeänlaatuinen rikos; rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristötai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran; merkittävässä asemassa olevan virkamiehen virkarikos; virkamieheen tämän virkatoimen tai virka-aseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos); merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan; rikos, jolla on selvästi poliittinen tai rasistinen motiivi; teko, joka liittyy perusoikeuksiin (esim. sanan- tai painovapausrikos taikka ns. kansalaistottelemattomuus); kansainvälisiä tai kansainvälis-poliittisia piirteitä omaava asia; tai rikoslain 11 luvun sotarikos tai rikos ihmisyyttä vastaan taikka 14 luvun rikos poliittisia oikeuksia vastaan. VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänvirasto huolehtii keskushallintoviranomaisena koko syyttäjälaitoksen toimintaedellytyksistä siten, että rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseksi kuuluvat tehtävät voidaan hoitaa oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Viraston henkilövahvuus oli kertomusvuonna 35 virkamiestä. Tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista varten Valtakunnansyyttäjänvirasto toimii jaettuna yksiköihin: hallintoyksikköön, syyteasiainyksikköön, kehittämisyksikköön ja kansainväliseen yksikköön. Viraston henkilöluettelo on vuosikertomuksen lopussa ennen liiteosaa s. 91. Syyttäjälaitosta ja Valtakunnansyyttäjänvirastoa sekä niiden toimintaa 11

SYYTTÄJÄLAITOS koskevien asioiden käsittelyä varten on neuvoa-antavana elimenä johtoryhmä, johon kuuluvat puheenjohtajana valtakunnansyyttäjä ja varapuheenjohtajana apulaisvaltakunnansyyttäjä sekä muina jäseninä yksiköiden päälliköt. PAIKALLISET SYYTTÄJÄYKSIKÖT Suomi on jaettu 90 kihlakuntaan. Kihlakunnanvirastoissa ja virastojen osastoissa hoidetaan poliisi-, syyttäjän-, ulosotto- ja rekisterihallintotehtäviä sekä eräitä yleishallintotehtäviä. Erilliset virastot näitä varten on 13 kihlakunnassa, muissa kihlakunnissa tehtävät hoidetaan kihlakunnanvirastojen osastoissa. Paikallinen syyttäjäyksikkö voi siis olla joko kihlakunnan syyttäjänvirasto (esim. Turku ja Tampere) taikka kihlakunnanviraston syyttäjäosasto (esim. Espoo ja Vantaa). Lisäksi Ahvenanmaalla on maakunnansyyttäjänvirasto. Paikallisia yksiköitä Ahvenanmaa mukaanlukien oli kertomusvuonna yhteensä 76 (mukaanlukien Kittilän ja Käsivarren yksiköt, joissa on nimismies), koska eräiden kihlakuntien syyttäjäntoimi hoidetaan toisen kihlakunnan syyttäjäosastossa. YLEISET SYYTTÄJÄT Syyttäjien asemaa ja tehtäviä kuvaa yleisistä syyttäjistä annetun lain 1 :n tärkeä säännös, jossa on tuotu esiin syyttäjän roolin ja aseman keskeiset piirteet: rikosvastuun toteuttaminen, yksilön oikeusturvasta huolehtiminen, yleisen edun huomioon ottaminen, objektiviteettiperiaate, kunkin syyttäjän itsenäinen syyteharkintavalta sekä tuomiovallan käyttöön rinnastettavat tehtävät eräissä tapauksissa. Edellä mainittu laki yleisistä syyttäjistä, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa, esitutkintalaki, pakkokeinolaki ja oikeudenkäymiskaari sisältävät keskeiset säännökset syyttäjän tehtävistä. Muita syyttäjän tehtävien hoidossa päivittäin sovellettaviksi tulevia säännöksiä on rikoslaissa sekä muissa rikosoikeudellisia seuraamuksia ja rikoksentekijöitä koskevissa laeissa ja asetuksissa. Lisäksi lainsäädännössämme on yli 300 lainkohtaa, joissa säännellään syyttäjän velvollisuuksista ja oikeuksista sekä annetaan tarkempia määräyksiä perustehtävien hoitamisesta. Syyttäjälaitos lukuina v. 2001 syyttäjälaitoksen henkilömäärä 553 syyttäjiä 343 toimisto- ym. henkilökuntaa 210 syyttäjäyksiköitä 76 syyttäjän ratkaisemia asioita 85.603 (asioittain) syyttämättäjättämispäätöksiä 26.252 (henkilöittäin) syyttäjälaitoksen menot 159.3 milj. mk 12

HALLINTO NIMITYSASIAT Syyttäjäyksiköt Valtakunnansyyttäjä nimittää kihlakunnansyyttäjät. Nimityksiä tehtiin kertomusvuonna 2001 yhteensä 81. Täytetyt virat ja virkasuhteet jakautuivat palkkaluokittain seuraavasti: Palkkaluokat A25 A26 A27 A30 Virat 19 14 8 1 Virkasuhteet 9 12 18 Yhteensä 28 26 26 1 Kihlakunnansyyttäjien nimityksiä vuonna 2001 yhteensä 81 kpl Virkakohtaiset hakijamäärät vaihtelivat 1-19 välillä. Hakijoita virkoihin ja virkasuhteisiin oli yhteensä 584, näistä miehiä oli 300 (51,4 %) ja naisia 284 (48,6 %). Nimitetyistä oli miehiä 45 (55,6 %) ja naisia 36 (44,4 %). Apulaissyyttäjien virkaa hakeneita henkilöitä oli 1999 2000 2001 336 211 186 Apulaissyyttäjiä nimitettiin kertomusvuonna 25 kpl 14 Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtakunnansyyttäjä nimitti ylitarkastaja Minna Melenderin 1.1.2001 lukien uuteen ylitarkastajan A26 virkaan ja oikeussihteeri Johanna Jalaksen ylitarkastajan A25 virkaan 1.3.2001 lukien.

Valtioneuvosto nimitti valtionsyyttäjä Petri Jääskeläisen valtionsyyttäjän A30 virkaan 1.9.2001 lukien ja valtionsyyttäjä Christer Lundströmin valtionsyyttäjän A29 virkaan 1.12.2001 lukien sekä määräaikaiseen valtionsyyttäjän A28 virkaan (huumesyyttäjä) kihlakunnansyyttäjä Leena Metsäpellon ajalle 1.2.2001-31.12.2002. Kihlakunnansyyttäjä Heli Vesaaja nimitettiin määräaikaiseen virkasuhteeseen ylitarkastajan A 26 virkaan 1.7.2001 alkaen kertomusvuoden loppuun. Vesaaja työskenteli sitä ennen 14 kuukautta Strasbourgissa Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa sihteeristön lakimiehenä. Hänen jälkeensä samassa tehtävässä jatkoi valtionsyyttäjä Päivi Hirvelä kertomusvuoden loppuun. Kihlakunnansyyttäjä Tea Täppinen nimitettiin määräaikaiseen virkasuhteeseen ylitarkastajan A 26 virkaan 1.10.2001 alkaen. Kaisa Karjarinta nimitettiin toimistosihteeriksi syyteasiainyksikköön 6.8.2001 ja Virve Pehkonen toimistosihteeriksi samaan yksikköön 1.10.2001. Toimistosihteeri Tiina Rantanen nimitettiin kurssisihteeriksi kehittämisyksikköön 1.5.2001. Lisäksi määräaikaiseen virkasuhteeseen toimistosihteerin virkaan on nimitetty Marja Dahlbom alkaen 16.1.2001 ja Tanja Järvinen alkaen 24.9.2001 sekä virastomestarin virkaan määräaikaiseen virkasuhteeseen Tero Hopeakangas alkaen 1.10.2001. Rikoskomisario Jouko Tainio Keskusrikospoliisista on ollut virkamiesvaihdossa Valtakunnansyyttäjänvirastossa 1.3.2001 alkaen. SYYTTÄJÄLAITOKSEN TULOSOHJAUS Tulosneuvottelut OHJAUSJÄRJESTELMÄ Tavoitteena on kehittää syyttäjälaitoksen tulosohjausjärjestelmää yhä enemmän neuvottelumenettelyyn perustuvaksi. Erityisesti laadullisten tulostavoitteiden asettaminen on tapahtunut edelleen voittopuolisesti organisaation ylimmällä tasolla. Keskushallinnon ja paikallisen syyttäjäntoimen yhteistyö on kertomusvuonnakin jatkunut syyttäjäyksiköiden päälliköille järjestetyillä neuvottelupäivillä, jotka tällä kertaa pidettiin Kuopiossa 22.-23.3.2001 ja Helsingissä 27.9.2001. Päällikköpäivien keskeinen tarkoitus onkin ollut kehittää syyttäjälaitoksen tulosohjausjärjestelmää. Päällikköpäivistä enemmän sivulla. TULOSNEUVOTTELUJEN PUITTEET Vuotta 2002 koskevat Valtakunnansyyttäjänviraston ja paikallisten syyttäjäyksiköiden tulosneuvottelut käytiin 30.10. - 17.12. 2001(?) Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Neuvottelut käytiin erikseen kunkin syyttäjäyksikön kanssa, vaik- 15

HALLINTO ka yksiköt saapuivat neuvotteluihin yhteistoiminta-alueittain. Neuvotteluissa sovittiin vuodelle 2002 asetettavista tulostavoitteista. Laadullisiksi tulostavoitteiksi sovittiin seuraamuskäytännön ja menettelytapojen yhtenäisyys huumausaineen käyttörikoksissa, toimistohenkilökunnan työkäytäntöjen kehittäminen ja laajojen asiakokonaisuuksien rikosprosessuaalisen käsittelyn tehokkuus sekä syyteharkinnan joutuisuus. Lisäksi asetettiin yksikkökohtaisia tavoitteita. Neuvotteluista on laadittu pöytäkirjat ja tulossopimukset, joihin on sisällytetty myös yksikkökohtaiset kehittämishankkeet ja yhteistoiminta-alueen suunnitelma vuodelle 2002. VUODEN 2001 TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Valtakunnansyyttäjänvirasto JOHTAMINEN: Tavoitteet 1. Laaditaan selvitys Syyttäjälaitos 2000-luvulle 2. Syyttäjäyksiköiden päälliköiden valmiuksia toimia asiantuntijaorganisaation esimiestehtävissä parannetaan Toteutuminen Syyttäjäntoiminnan yleinen kehittämishanke saatettiin loppuun syyskuussa kertomusvuonna. Hanke käynnistettiin, koska valtakunnansyyttäjä tarvitsee laajaalaisen ja riittävän pitkälle tulevaisuuteen ulottuvan kokonaiskuvan syyttäjän työstä, työympäristöstä ja niiden muutosvoimista voidakseen hoitaa hänelle säädetyn tehtävän johtaa ja kehittää syyttäjälaitosta. Hankkeen antama kokonaiskuva luo perustan syyttäjälaitoksen strategiselle johtamiselle ja sen perustalle voidaan myös rakentaa sellainen tulosohjaus, jota syyttäjälaitokselta yhteiskunnassamme odotetaan. Johtamiskoulutuksen koulutussuunnitelmaa valmistelemaan asetettu työryhmä sai työnsä valmiiksi syksyllä 2001 ja koulutusohjelman mukainen johtajakoulutus käynnistetään vuonna 2002. ORGANISAATIO/SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖ: Tavoitteet 1. Yhteistoimintajärjestelyjen tarkistaminen 2. Painotetaan työkyvyn ylläpitämiseen liittyviä toimia 3. Käynnistetään syyttäjien päivystysjärjestelmä 16

Toteutuminen Valtakunnansyyttäjänvirasto asetti kertomusvuonna työryhmän selvittämään syyttäjälaitoksen alueellista toimintaa laajassa merkityksessä. Selvityksessä arvioidaan myös mahdolliset muutostarpeet syyttäjäyksiköiden yhteistoimintaalueisiin. Syyttäjälaitoksen ensimmäinen Aslak-kuntoutusrymä käynnistettiin toukokuussa 2001. Valtakunnansyyttäjänvirastossa on järjestetty kertomusvuonna luento- ja ryhmätyötilaisuus työssä jaksamisesta työterveyspsykologin johdolla. Valtakunnansyyttäjän asettama varallaolo-ohjetyöryhmä luovutti mietintönsä kertomusvuonna ja varallaolojärjestelmä saatiin käyntiin vuoden 2002 helmikuussa. SYYTEHARKINTA- JA KANTELUASIAT: Tavoitteet 1. Painotetaan yhteiskunnallisesti merkittävien huumausaine- ja talousrikosasioiden käsittelyä Toteutuminen Kaksi valtionsyyttäjää on keskittynyt talousrikosten ajamiseen ja kolmella valtionsyyttäjällä on ajettavanaan neljä erittäin laajaa huumausainerikosjuttua. Yksi valtionsyyttäjistä on toiminut huumausainerikosten erityissyyttäjänä. Valtionsyyttäjät ovat kauden aikana osallistuneet koulutuksen suunnitteluun ja toimineet kouluttajina sekä lukuisten työryhmien asiantuntijoina. KEHITTÄMISTOIMINTA: Tavoitteet 1. Syyttäjälaitoksen vuoden 2001 koulutusohjelman toteuttaminen. Ohjelmaan sisältyi muun muassa uuden peruskoulutusohjelman aloittaminen, uutta talousrikoskoulutusta ja uutta toimistohenkilökunnan jatkokoulutusta. Tavoitteena oli myös paikallisyksiköiden päälliköiden johtamiskoulutuksen aloittaminen. 2. Avainsyyttäjien toiminnan ja koulutuksen kehittäminen ja koordinointi. 3. Toimistohenkilökunnan toimenkuvan ja työtapojen kehittäminen eräissä syyttäjäyksiköissä käynnistettävien ns. pilottihankkeiden avulla. 4. Paikallisyksiköiden tulostavoitteiden seurantaa ja Valtakunnansyyttäjänviraston ohjausta palveleva tutkimus (edellyttää määräaikaista tutkijaa). 17 Toteutuminen Vuoden 2001 koulutusohjelma on toteutunut hyvin ja avainsyyttäjien toiminta on käynnistynyt (ks. s. ). Toimistohenkilökunnan toimenkuvien ja työtapojen kehittämiseen liittyvä projekti päättyi kertomusvuoden lopussa ja tuloksista kootaan raportti, jossa esitellään toimenpiteet ja aikaansaadut muutokset. Virastoon palkatun tutkijan tehtäviin kuului muun muassa yhteenvedon laatimi-

HALLINTO nen vuoden 2001 tulostavoitekyselystä, vankilassa tehtyjen huumausainerikosten syyttämiskäytännön seuranta ja varkauden ja näpistyksen välisen rajanvedon kartoittaminen eri syyttäjäyksiköissä. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA: Tavoitteet 1. Syyttäjien tietotaidon lisääminen kansainväliseen rikosoikeudenhoitoon liittyvissä asioissa 2. Osallistuminen Euroopan unionissa aloitetun Eurojust -yksikön perustamiseen. Toteutuminen Joukko syyttäjiä on saanut kansainväliseen rikosoikeudenhoitoon liittyvissä asioissa koulutusta Robert Schuman -koulutusjaksoilla, muilla kursseilla sekä erilaisissa tilaisuuksissa kotimaassa ja ulkomailla. Myös uudistettu syyttäjien peruskoulutusohjelma sisältää kansainväliseen rikosoikeudenhoitoon liittyvää koulutusta. Eurojust-yksikön perustaminen on edistynyt, Pro Eurojustin suomalainen edustaja nimettiin ja toiminta on lähtenyt aktiivisesti käyntiin. TIEDOTUS: Tavoitteet 1. Tiedotuspolitiikan ja tiedotusstrategian vakiinnuttaminen yhdenmukaiseksi koko syyttäjälaitoksessa. 2. Huolehtiminen siitä, että Valtakunnansyyttäjänviraston ja koko syyttäjälaitoksen toiminnasta ja ratkaisuista välittyy oikea kuva kansalaisille. Toteutuminen Ulkoisen tiedotuksen ohje syyttäjille on luonnosasteella odottamassa julkisuuslainsäädännön tulkinnan vakiintumista ja viranomaisten viestintävelvoitteiden täytäntööpanoa ohjaavia säännöksiä. Kertomusvuonna uudistettiin viraston kotisivut entistä käyttäjäystävällisemmiksi sekä laajennettiin sivujen sisältöä koulutus- ja kansainvälinen toiminta -osioilla. Myös paikallisyksiköt ovat tehneet omia kotisivujaan. Uusi Syyttäjälaitos-esite julkaistiin kolmella kielellä, syyttäjälaitoksen tiedotuslehden Akkusastoorin sisältöä kehitettiin ja levikkiä laajennettiin. Paikalliset syyttäjäyksiköt LAADULLISET TAVOITTEET: Huumausainerikosten syyttämiskäytäntöä yhtenäistetään. Sovittelun käyttöalaa ja vaikuttavuutta syyttäjän päätöksentekoon yhtenäistetään. Valituslupahakemusten laatua parannetaan. 18

Syyttäjänvirastojen ja -osastojen tulostavoitteiden toteutuminen v. 2001 Määrällisten tulostavoitteiden toteutuminen on kuvattu oheisessa taulukossa: Arvio/tavoite Toteutuma Muutos vuodelle 2001 v. 2001 ed. vuodesta Saapuneet asiat 88 735 kpl 88 223 kpl 1 % Ratkaistut asiat 88 715 kpl 85 603 kpl 3 % syyttäjänvirastot 38 240 kpl 37 719 kpl syyttäjäosastot 50 475 kpl 47 884 kpl Vireillä syyttäjällä 11 408 kpl 12 508 kpl HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 508 htv 518 htv 11 htv syyttäjänvirastot 208 htv syyttäjäosastot 292 htv TOIMINTAMENOT 138 676 000 mk 143 821 959 mk 6 % syyttäjänvirastot 59 730 519 65 934 671 mk syyttäjäosastot 78 945 481 77 887 288 mk Tulot 500 000 mk 623 508 mk 4 % TALOUDELLISUUS toimintamenot / ratkaistut asiat 1 659 mk/kpl 1 680 mk/kpl 3 % syyttäjänvirastot 1 805 mk/kpl 1 748 mk/kpl 6 % syyttäjäosastot 1 512 mk/kpl 1 627 mk/kpl 1 % TUOTTAVUUS ratkaistut asiat/ htv 168 kpl/htv 165 kpl/htv 1 % syyttäjänvirastot 172 kpl/htv 175 kpl/htv 0 % syyttäjäosastot 167 kpl/htv 162 kpl/htv 4 % 19

HALLINTO YKSIKKÖKOHTAISIA TAVOITTEITA OLI RUNSAASTI, MM. Esitutkintayhteistyön kehittäminen Päivystysjärjestelmä käynnistetään Työkykyyn panostaminen Koulutukseen panostaminen Toimistohenkilöstön työkäytäntöjen kehittäminen. Sakari-järjestelmän hallinta Nuorten nopeutettu käsittely Rästien purkaminen Syyteharkinta-aikojen lyhentäminen YHTEISTOIMINTA-ALUEEN SUUNNITELMA Jokaiselle yhteistoiminta-alueelle laadittiin suunnitelma, joka vahvistettiin tulosneuvotteluissa. Suunnitelmissa käsiteltiin muun muassa erityistilanteiden hoitamista, töiden tasaamista, alueen erikoisosaamisen täysipainoista hyödyntämistä ja alueellista koulutusta. Toteutuminen Ensimmäisen vuosipuoliskon ajalta kerättyjen seurantatietojen perusteella käytiin tulosneuvotteluissa keskustelua tulostavoitteiden toteutumisesta kaikkien yksiköiden kanssa erikseen ja tulosneuvotteluista laadittiin pöytäkirjat. Myös päällikköpäivillä tulostavoitteiden toteutumisesta on käyty keskusteluja. Tavoitteet ovat yleisesti ottaen toteutuneet melko hyvin, joskin alueellisia eroja on havaittavissa. Päivystysjärjestelmän käynnistäminen koko maassa ei toteutunut kertomusvuonna, mutta se saatiin aikaan vuoden 2002 helmikuusta alkaen. Esitutkintayhteistyö on parantunut ja yhteistoiminta-alueen suunnitelmat ovat pääosin toteutuneet. HANKKEET Syyttäjäntoiminnan kehittämishanke Valtakunnansyyttäjän jo vuonna 2000 käynnistämä syyttäjäntoiminnan yleistä kehittämistä koskenut hanke päättyi. Sen projektiorganisaatio muodostui seitsemästä toiminnallisesti itsenäisestä ryhmästä, joiden työtä Valtakunnansyyttäjänviraston johtoryhmä hankkeen aikana ohjasi. Kehittämistyö koottiin näin saman sateenvarjon alla tapahtuvaksi riittävän koordinaation varmistamiseksi. Projektin myötä valmistui työryhmämietintö syyttäjän toimenkuvan kehittämisestä, joka samalla aloitti Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisusarjan. Muissa työryhmissä käsiteltiin syyttäjän prosessitoimien kehittämistä, syyttä- 20

jälaitoksen tulosohjausta, syyttäjien peruskoulutusta, syyttäjälaitoksen toimistohenkilökunnan jatkokoulutusta ja syyttäjäyksiköiden sisäisten työprosessien kehittämistä eräissä pilottiyksiköissä. Lisäksi pysyvässä poliisin ja syyttäjän yhteistyöneuvottelukunnassa käsiteltiin hankkeen kestoaikana mm. poliisin tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkinnan kehittämistä. Kehittämishankkeen eri työryhmissä ja muissa tehtävissä oli yli 40 henkilöä, joista 8 tuli kokonaan syyttäjälaitoksen ulkopuolelta. Hanke tuotti lukuisia erilaisia kehittämisehdotuksia, joista suuri osa on muun muassa koulutuksen kautta jo kanavoitunut uusiksi käytännöiksi. Lisäksi monet periaatteellisesti merkittävät, osin lainsäädännöllisiä uudistuksia edellyttävät kehittämisehdotukset odottavat Valtakunnansyyttäjänviraston johtoryhmän jatkovalmistelua. Näistä mainittakoon esimerkkeinä ehdollinen syyttämättä jättäminen, jossa syyttämättä jättämisen ehdoksi voitaisiin asettaa vahingonkorvauksen suorittaminen, ja esitutkintapakon väljentäminen siten, että esitutkintaa voitaisiin rajoittaa myös silloin, kun tutkinnan toimittamisesta aiheutuisi asian laatuun nähden kohtuuttomia kustannuksia. Kehittämishankkeen tulosten ja vaikuttavuuden arviointi on mahdollista tehdä vasta joidenkin vuosien kuluttua. Ensivaikutelmaksi on kuitenkin jäänyt se, hanke antoi vahvan ja yhdensuuntaistavan impulssin monille yksittäisille kehittämispyrkimyksille. 21 Rikosketjuhanke Oikeusministeriö ja sisäasianministeriö asettivat 2.8.2001 yhteisen työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää rikosasioiden käsittelyn tehostamiseen liittyvät ongelmat ja tehdä ehdotuksia asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi. Työryhmälle ei tullut erityistä määräaikaa, vaan se toimii toistaiseksi. Työryhmän puheenjohtajan toimii apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen. Tämä hanke liittyy olennaisesti juuri syyttäjäntoimintaan, koska syyttäjä on rikosprosessin viranomaistoimijoista ainoa, joka tavalla tai toisella on mukana tämän käsittelynprosessin - rikosketjun - kaikissa vaiheissa tai toimintansa myötä voi ainakin havainnoida sen toimivuutta kokonaisuutena. Työryhmän tarkastelun kohteena on rikosasioiden käsittelyketju rikosilmoituksen kirjaamisesta rangaistuksen täytäntöönpanon alkamiseen asti. Käsittelyketjua tarkastellaan prosessina, jossa ketjun eri vaiheet liitetään toisiinsa mahdollisimman saumattomasti siten, että ne seuraavat toisiaan ilman turhia viiveitä, kaksinkertaista työtä vältetään ja edellisen vaiheen toimenpiteet tukevat seuraavan vaiheen toimenpiteiden hoitamista. Jo kertomusvuoden aikana työryhmä on laatimallaan kirjallisella kyselyllä kerännyt aineistoa jatkotyöskentelynsä pohjaksi, käynnistänyt kokonaiskäsittelyaikojen tilastollisen selvittämisen ja asettanut erillisen alatyöryhmän selvittämään käytännön mahdollisuuksia todistelun suojaamisen parantamiseksi.

HALLINTO TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Kertomusvuonna jatkettiin vuonna 2000 aloitettujen TYKY-luentojen pitämistä alueryhmissä. Luentokokonaisuuteen kuuluivat Valtakunnansyyttäjänviraston ylitarkastajan osuus TYKY-toiminnasta ja työterveyshuollon psykologin luento työssä jaksamisesta. Valtakunnansyyttäjänvirasto suunnitteli yhteistyössä Kelan kanssa ensimmäisiä valtakunnallisia Aslak-kursseja sekä syyttäjille että toimistohenkilökunnalle. Ensimmäiselle syyttäjien kurssille haki 24 henkilöä, joista kurssille mahtui 10 osallistujaa. Toimistohenkilökunnan varhaiskuntoutustoiminta käynnistyy vuonna 2002. Aslak-kurssit ovat yksi keino vastata niihin henkilökunnan tarpeisiin, jotka tulivat esiin vuonna 1999 tehdyssä valtakunnallisessa terveyskyselyssä. Kela on lupautunut myöntämään määrärahaa Aslak-kursseihin tulevaisuudessa syyttäjälaitoksen tarpeiden mukaan. Etelä-Suomen suurimmat yksiköt järjestivät ensimmäisen paikallisen syyttäjien Aslak-kurssin, joka alkoi toukokuussa. TIEDOTUS Ulkoinen tiedottaminen Valtakunnansyyttäjänvirasto on julkisuuslain velvoitteiden mukaisesti jatkanut asiakaslähtöistä viestintää periaatteenaan selkokielinen, avoin, aktiivinen ja tasapuolinen tiedottaminen. Sähköpostin käyttö tiedottamisessa on kertomusvuoden aikana lisääntynyt koko ajan telekopioinnin ja internetin rinnalla. Eräs tiedottamisen tavoite on ollut oikean kuvan antaminen viraston ja koko syyttäjälaitoksen toiminnasta. Valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä ja valtionsyyttäjät ovat esiintymisillään seminaareissa ja eri tilaisuuksissa olleet valottamassa syyttäjälaitoksen toimintaa ja siten täydentäneet tiedotusta. Paikalliset kihlakunnansyyttäjät ovat myös omalta osaltaan tehneet syyttäjien työtä tunnetuksi. Lisäksi syyttäjälaitoksen henkilökunnan koulutus painottaa jatkuvasti julkisuuteen ja tiedottamiseen liittyviä asioita. Valtakunnansyyttäjänviraston henkilökunta on, kukin vastuualueensa puitteissa, pyrkinyt vastaamaan lukuisiin puhelin- ja sähköpostitiedusteluihin asiallisesti ja tyhjentävästi taikka neuvomaan toimivaltaisen viranomaisen, jonka puoleen kysyjä on voinut asiassaan kääntyä. Kertomusvuonna uudistettiin Valtakunnansyyttäjänviraston kotisivusto (www.oikeus.fi/vksv). Tarkoituksena oli luoda uusi ilme ja parantaa sekä nopeuttaa sivujen käyttämistä. Samalla lisättiin uusia sivuja, muun muassa koulutus ja kansainvälinen toiminta saivat omat sivunsa. Myös oikeusministeriön Oikeuslaitos-sivuston suunnittelussa Valtakunnansyyttäjänvirasto on ollut mukana ja suunnitellut sinne Syyttäjät-osion. Sivusto julkaistiin maaliskuun 22

HALLINTO alussa vuonna 2001. Lähtökohtana ovat olleet tavallisen kansalaisen tarpeet saada monipuolista tietoa oikeuslaitoksesta ja siihen liittyvistä toiminnoista. Oikeus.fi -palvelusta on saatavilla myös oikeudellisissa asioissa tarvittavia lomakkeita. Paikalliset syyttäjäyksikötkin ovat kertomusvuonna suunnitelleet ja julkaisseet omia kotisivujaan. Suomen syyttäjälaitos -esite uudistettiin kertomusvuonna. Siitä tehtiin versiot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Uutta oli myös vuosikertomuksen englanninkielinen lyhennelmä. Valtakunnansyyttäjää on ahkerasti kysytty haastateltavaksi eri tiedotusvälineihin. Näissä yhteyksissä häntä on pyydetty ottamaan kantaa rikosoikeudenhoitoon liittyviin ja moniin muihinkin asioihin. Matti Kuusimäki valittiin 24.2.2001 Vuoden Matiksi. Tuolloin Matin päivä -toimikunta lausui perusteluina valinnalleen, että ensimmäinen valtakunnansyyttäjä on tehnyt ansiokasta työtä nostamalla syyttäjät esiin tuntemattomuudesta. Häntä kiitettiin myös siitä, että hän on käyttänyt ymmärrettäviä, rikosoikeuden valtavirtaa uhmaavia puheenvuoroja. Kertomusvuonna valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki on lausunut lehtihaastatteluissaan muun muassa seuraavaa: Väkivaltarikoksia, varsinkin heikompiin kohdistuvia, tulisi korostetummin paheksua jakamalla niistä tiukempia tuomioita. Yhdyskuntapalvelu on pulmallinen kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta. On rangaistava ennenkaikkea rikoksentekijän syyllisyyttä, ei niinkään enemmän tai vähemmän sattumanvaraista seurausta. Rikosjuttujen hoitoon tulee saada lisää asiakaskeskeisyyttä - jutut tulisi hoitaa poliisissa, syyttäjälaitoksessa ja tuomioistuinlaitoksessa yhteisvastuullisesti ja ripeästi läpi koko prosessin - viranomaislähtöisestä ajattelutavasta on siis siirryttävä kansalaislähtöiseen. Talousrikostutkinnan resurssipulaan pitäisi saada nopeasti parannusta. Hovioikeuksien erilaiset tulkinnat matkakäräjien tarpeesta vaikeuttavat syyttäjälaitoksen resurssien ohjaamista. Huumeiden käytöstä kiinnijääneet nuoret joutuvat tiukkaan puhutteluun. Ankarat rangaistukset eivät sinänsä auta eivätkä ole kannatettavia, mutta erilaisten tekojen arvioinnin on oltava linjassa keskenään - esimerkiksi törkeiden väkivaltarikosten ja törkeän huumausainerikoksen rangaistusten välille jää lainmuutoksesta huolimatta ristiriita. Viranomaisten toivoisi puuttuvan useammin ympäristörikoksiin. Pinnan alla vaanivan korruption on Suomessakin oltava huolen aihe - yritysten pitäisi tulla mukaan korruption vastaiseen toimintaan. 24

HALLINTO Sisäinen tiedottaminen Syyttäjälaitoksen sisäinen tiedottaminen tapahtuu lähinnä sähköpostin ja tiedotuslehden Akkusastoorin välityksellä. Lehti on vakiintunut ilmestymään kerran kuukaudessa. Sen ulkoasua ja sisältöä on pyritty kehittämään siten, että lehti olisi mahdollista lähettää jatkossa myös sähköisesti. Akkusastoorin jakelua on edelleen lisätty jonkin verrran. Suorat yhteydenotot ja erilaiset tilaisuudet - päällikköpäivät, kurssit, alueryhmätoiminta ja seurantakäynnit - toimivat myös tehokkaasti sisäisen tiedottamisen välineinä. Syyttäjälaitosmitali Kertomusvuonna valtakunnallisena syyttäjäpäivänä julkistettiin taiteilija Erkki Kannoston suunnittelema syyttäjälaitosmitali. Mitali voidaan myöntää henkilölle, joka on erityisen ansiokkaasti palvellut syyttäjälaitosta. Se voidaan myöntää myös yksityiselle henkilölle, viranomaiselle tai muulle yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt syyttäjäntoiminnalle asetettuja tavoitteita. Valtakunnansyyttäjä jakoi ensimmäiset myöntämänsä mitalit syyttäjäpäivänä apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatiselle ja apulaisoikeuskansleri Jukka Pasaselle. Joulukuussa valtakunnansyyttäjä myönsi syyttäjälaitosmitalin Sukuyhdistys Ignatius ry:lle ja Vaasan hovioikeudelle, jonka presidenttinä Kaarlo Ignatius toimi 28.4.1923-26.8.1927 (ks. myös s. 47). Kotimaiset vierailut Valtakunnansyyttäjänvirastossa kävi kertomusvuonna lukuisia vieraita sekä tutustumiskäynneillä että neuvottelutilaisuuksissa. Monet yhteistyötahot esimerkiksi Suomen Poliisipäällystöyhdistyksen hallitus, Helsingin poliisilaitoksen ja Työmarkkinalaitoksen edustajat, Itä-Suomen hovioikeuden virkamiesyhdistys sekä Rajavartiolaitoksen johto vierailivat Valtakunnansyyttäjävirastossa ja tutustuivat sen toimintaan. Arvovaltaisin vierailu koettiin 5.6.2001, kun tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili virastossa. Käynnin yhteydessä valtakunnansyyttäjä luovutti presidentille syyttäjälaitosmitalin ensimmäisen hopeisen kappaleen. Ohjelmaan kuului tutustuminen virastoon sijoitettuihin, Kuntsin säätiölle kuuluviin kuvataideteoksiin sekä viraston omiin tekstiilitaideteoksiin. Lisäksi käytiin keskusteluja virastoa ja koko syyttäjälaitosta koskettavista asioista. 26

SYYTEASIAT SYYTEHARKINTA-ASIAT Syyteharkinta-asioilla tarkoitetaan asioita, joissa ensimmäinen syyteharkinta on tehty Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Jos paikallissyyttäjä on jo suorittanut asiassa syyteharkinnan ja asia otetaan Valtakunnansyyttäjänvirastossa uuteen syyteharkintaan, kysymys on muutosharkinta-asiasta (ks. jäljempänä). Vuodelta 2000 kertomusvuodelle siirtyi 33 syyteharkinta-asiaa. Rikosdiaariin merkittiin 48 uutta saapunutta syyteharkinta-asiaa ja niitä ratkaistiin yhteensä 37. Seuraavalle vuodelle siirtyi 32 asiaa. Syyteharkinnan tuloksena kertomusvuonna nostettiin syyte 71 henkilöä vastaan ja 69 henkilön kohdalla tehtiin syyttämättäjättämis-päätökset. Suuret luvut selittyvät kahdella suurella huumaus-ainerikosasialla, joissa oli paljon vastaajia. Vuosikertomuksen lopussa on ratkaisuluettelo, johon on koottu lyhyet selostukset tärkeimmistä kertomusvuonna ratkaistuista, johonkin toimenpiteeseen johtaneista asioista. Eräitä kertomuskauden aikana ratkaistuja syyteharkinta-asioita VAMMALAN KALAKUOLEMAT Vammalan Sammunjoessa ja siitä vetensä ottavalla kalanviljelylaitoksella tapahtunut kalojen joukkokuolema johti syytetoimiin. Valtionsyyttäjä vaati rangaistusta ympäristön turmelemisesta yhdelle henkilölle. Ympäristön turmeleminen aiheutui siitä, kun Vammalan ja Huittisten alueella virtaavaan jokeen kulkeutuneet pesuaineet aiheuttivat joessa usean kilometrin matkalla kalojen joukkokuoleman ja koskipaikoissa joki vaahtosi voimakkaasti. Lisäksi joesta vetensä ottavassa kalankasvattamossa kuolivat kaikki kirjolohet ja toutaimet. Valtionsyyttäjä ajoi syytettä ympäristön turmelemisesta tynnyripesulan toimintaa johtanutta henkilöä vastaan. (01/11) Vammalan käräjäoikeus tuomitsi vastaajan ympäristön turmelemisesta 35:een päiväsakkoon ja korvauksiin vahinkoa kärsineille. Tuomio on lainvoimainen. 27

SYYTEASIAT SAARISTON KULTTUURIMAISEMAN JA RAKENNUSKANNAN YLLÄPITOA KOSKEVA AVUSTUSHANKE Valtionsyyttäjä nosti syytteen avustuspetoksesta, törkeästä avustuspetoksesta ja yhdeksästä väärennyksestä asiassa, joka koski kulttuurimaiseman ja rakennuskannan ylläpitämistä saaristossa tarkoittaneeseen hankkeeseen myönnettyjä avustuksia. Yhdistyksen nimissä toimineelle hakijalle oli ympäristökeskuksen toimesta myönnetty yhteensä n. 750.000 mk EU-tukea ja kansallista rahoitusta ja avustuksesta oli ehditty maksaa n. 450.000 mk. Syyteharkinnan mukaan avustushakemuksissa ja niiden tueksi toimitetuissa selvityksissä oli annettu vääriä tietoja sekä käytetty lukuisia väärennettyjä asiakirjoja, sisältäen muun muassa väärennettyjä päätöksiä kunnallisen rahoituksen myöntämisestä hankkeelle. (01/3) Syyteharkinnassa ja käräjäoikeuden tuomiossa katsottiin, että avustuspetoksen tunnusmerkistö kattaa jo ennen lainmuutoksella 13.11.1998/814 tehtyä nimenomaista lisäystä myös sellaiset Euroopan yhteisöjen rakennerahastoista myönnettävät avustukset, jotka on otettu Suomen valtion budjettiin ja myönnetty sekä maksettu avustuksensaajalle tällaisina varoina. Käräjäoikeus tuomitsi vastaajan avustuspetoksesta, törkeästä avustuspetoksesta ja yhdeksästä väärennyksestä 1 vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja vahingonkorvauksiin. Vastaaja on hakenut tuomioon muutosta. AHVENANMAAN RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN INTERNET-PELI Valtionsyyttäjä nosti syytteen arpajaisrikoksesta Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistyksen (jatkossa PAF) toimitusjohtajaa, markkinointijohtajaa ja hallituksen puheenjohtajaa vastaan internetissä ilman valtioneuvoston lupaa toimenpannun arpajaispelin johdosta. PAF:lla oli Ahvenanmaan maakuntahallituksen lupa arpajaisten toimenpanemiseen. Valtionsyyttäjän mukaan keskeisiä kysymyksiä olivat, missä internetin avulla suoritettava rahapeli lain mukaan oli toimeenpantu ja edellyttikö kyseinen peli valtioneuvoston lupaa vai oliko Ahvenanmaan maakuntahallituksen myöntämä lupa riittävä. PAF:n liikeideaan on alusta alkaen sisältynyt pelaajien hankinta muualta Suomesta ja PAF on aktiivisesti lehtimainonnalla ja suoramainonnalla tarjonnut pelejään muualla Suomessa. Kaikki Pelisivut on käännetty suomeksi. Valtaosa pelaajista (noin 96 prosenttia) on muualta Suomesta. Näistä syistä valtionsyyttäjä katsoi muun Suomen olevan pelitoiminnan kohdemaa ja pelin toimeenpanon tapahtuvan myös muualla Suomessa. Muista PAF:n hallituksen jäsenistä valtionsyyttäjä teki kuusi syyttämättäjättämispäätöstä. Valtionsyyttäjä katsoi heidänkin syyllistyneen arpajaisrikokseen, mutta jätti syytteen nostamatta syyllisyyden vähäisyyden perusteella. (01/1) Ahvenanmaan käräjäoikeus tuomitsi PAF:n kolme johtajaa päiväsakkoihin arpajaisrikoksesta. Syyttäjä sekä tuomitut ovat valittaneet hovioikeuteen. 28

ARVOPAPERIMARKKINARIKOS Valtionsyyttäjä nosti syytteen kurssin vääristämisestä ns. sopimuskaupan pörssissä tehneiden sopimusosapuolten edustajia ja välittäjän edustajaa vastaan sekä välittäjänä toiminutta yhtiötä vastaan oikeushenkilön rangaistusvastuuna. Merkittävää osake-erää koskeva kauppa oli sovittu tehtäväksi vallinnutta osakekurssia korkeammalla hinnalla. Pörssikurssin nostamiseksi tälle tasolle oli muutamassa sekunnissa ostettu sanottua tavoitehintaa alemmat myyntitarjoukset niin, etteivät markkinat ehtineet reagoida hintatason muutokseen. Menettely katsottiin harhaanjohtavaksi toimeksi, jolla oli vältetty pörssin ulkopuolella tehtävästä osakekaupasta maksettava leimavero yli 4 mmk. Samassa yhteydessä useiden epäiltyjen osalta tehtiin päätös syyttämättä jättämisestä, koska näyttöä osallisuudesta kurssin vääristämiseen tai sisäpiirintiedon väärinkäyttämisestä ei ollut. (01/5) ILMAILULAITOKSELTA FINNAIRILTA SAAMAT ALENNUSMATKAT Apulaisvaltakunnansyyttäjä jätti syytteet nostamatta asiassa, jossa epäiltiin yksityishenkilön tekemän ilmiannon perusteella lahjusrikosten tai virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön täyttymistä, kun Ilmailulaitos ja Finnair OyJ olivat vanhaan tapaan perustuen sopineet alennusmatkojen antamisesta valvontaviranomaisen palveluksessa oleville ja heidän lähisukulaisilleen. Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi päätöksissään, ettei asiassa ollut näyttöä siitä, että sopimuksen allekirjoittajat olisivat tahallaan syyllistyneet lahjuksen antamiseen tai ottamiseen. Tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistö ei täyttynyt, koska tekoa oli pidettävä vähäisenä. Päätöksessä otettiin huomioon alalla yleisesti viime aikoihin asti noudatettu käytäntö, kyseisen sopimuksen yli 30 vuotta jatkunut kesto sekä alennusmahdollisuuden henkilökuntaetuluonteisuus. Sopimus on nyttemmin irtisanottu. (01/22) 29 LAAJA HASHIS-JUTTU Valtionsyyttäjä nosti laajassa huumausainerikosjutussa syytteet kahdeksaa henkilöä vastaan törkeistä huumausainerikoksista. Lisäksi syytteitä nostettiin mm. huumausainerikoksista, vangin karkaamisesta, petoksesta ja ampuma-aserikoksista. Syytteeseen joutui yhteensä 16 henkilöä, joista kolme oli brittejä. Rikokset oli tehty aikavälillä 1998-2001. Lisäksi valtionsyyttäjä jätti syytteen nostamatta näytön puuttumisen vuoksi 11 epäillyn kohdalla. (01/32) Jutun päätekijät olivat tuoneet 234 kiloa hasista Espanjasta Suomeen. Hasis oli levitetty pääosin Kouvolan ja Lahden seudulle. Yksi maahantuontierä oli toimitettu Suomesta edelleen Ruotsiin. Esitutkinnan aikana hasista takavarikoitiin noin 54 kiloa. Kuriirina toiminutta brittiä lukuun ottamatta jutun päätekijät kiistivät lähes kaikki syytteet.

SYYTEASIAT Jutun keskeisen näytön muodostivat televalvontatiedot. Pääkäsittely Helsingin käräjäoikeudessa kesti noin kuusi viikkoa. Käräjäoikeus tuomitsi 11 vastaajaa ehdottomiin vankeusrangaistuksiin, joista ankarin oli 9 vuotta 3 kuukautta vankeutta. Kuriiri sai 4 vuotta 6 kuukautta vankeutta. Rangaistusta lievensi se, että hän oli edistänyt rikoksen selvittämistä. Loput vastaajat tuomittiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin tai sakkoihin. Vastaajat ovat valittaneet tuomiosta hovioikeuteen. Pääkäsittely alkaa elokuussa 2002. LOPEN SURMAT Suomalaisissa tiedotusvälineissä käsiteltiin kertomusvuoden syksyllä erittäin laajasti tapahtumasarjaa, joka alkoi avioparin surmaamisesta eräällä kesämökillä Lopen Läyliäisissä elokuussa ja jatkui oikeudenkäynnissä Riihimäen käräjäoikeudessa marraskuussa. Uutisissa olivat näkyvästi esillä rikoksen selvittämisen eri vaiheet mukaanlukien laajat merietsinnät ruumiiden löytämiseksi. Erityisen paljon keskustelua herätti kuitenkin se, että tekijöiksi ilmeni neljä nuorta miestä, joista kolme oli vielä alaikäisiä. Tapaus oli näin ehkä näkyvin osa kertomusvuonna käsiteltyjen nuorten väkivaltarikosten synkässä sarjassa. Valtionsyyttäjä seurasi tiiviisti jutun esitutkintaa ja nosti sen jälkeen asiassa murhasyytteet kaikkia neljää nuorta vastaan. Näistä kolme myönsi osallisuutensa syyttäjän kuvaamiin tapahtumiin, mutta joukon vanhin kiisti syytteet. Lisäksi nuoret saivat syytteet törkeistä ryöstöistä, kun uhrien mukana ollutta omaisuutta oli anastettu, ja osa heistä myös törkeästä varkaudesta, kun avioparin asunnolla Espoossa oli käyty surmien jälkeen varkaissa. (01/43) Riihimäen käräjäoikeus passitti asiaa käsiteltyään kaikki syytetyt mielentilatutkimukseen ja jutun käsittely jatkuu keväällä 2002 niiden valmistuttua. TÖRKEÄ HUUMAUSAINERIKOS Valtionsyyttaja ja kihlakunnansyyttaja nostivat keväällä 2001 syytteen neljälle henkilölle törkeistä huumausainerikoksista. Syytteet liittyivat laajaan kakkiaan kuusi eri erää käsittäneeseen hasiksen laittomaan maahantuontiin ja edelleen levitykseen. Vuonna 1999 käräjäoikeudessa oli jo käsitelty kolmeen erään liittyvät teot yhdentoista henkilön osalta. Vuonna 2001 käräjäoikeus tuomitsi kolmen maahantuontierän osalta maahantuonnin jarjestelijöinä ja rahoittajina toimineet kaksi vastaajaa, toisen, joka oli tuomittu vuonna 1999 jo kolmesta törkeastä huumaus-ainerikoksesta, 1 vuoden 6 kuukauden ja toisen, jonka osalta kaikki 30