LUPAPÄÄTÖS Nro 57/11/1 Dnro PSAVI/11/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2011 1 ASIA Kaihuan kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Rovaniemi LUVAN HAKIJA Oy Arctic-Moon Ltd Kaihuanmutka 13 97630 PEKKALA
SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesilain mukainen toiminta... 5 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Päästöt pintavesiin... 7 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 8 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 8 Alueen luonto ja suojelukohteet... 8 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8 Vesistön tila ja käyttö... 8 Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus... 8 Kalasto ja kalastus... 9 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 10 Vaikutus pintavesiin... 10 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 11 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 11 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 11 Muistutukset ja mielipiteet... 11 Hakijan kuuleminen... 12 MERKINTÄ... 12 A L U E H A L L I N T OV I R A S T O N R A T K A I S U... 13 VESITALOUSLUPARATKAISU... 13 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 13 LUPAMÄÄRÄYKSET... 13 Vesitalousluvan lupamääräys... 13 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 14 Päästöt pintavesiin... 14 Päästöt ilmaan ja melu... 14 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen... 14 Varastointi... 15 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 15 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 15 Toiminnan lopettaminen... 15 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 15 RATKAISUN PERUSTELUT... 16 Lupaharkinnan perusteet... 16 Luvan myöntämisen edellytykset... 16 Vesitalouslupa... 16 Ympäristölupa... 16 Lupamääräysten perustelut... 17 Vesitalousluvan määräykset... 17 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 17 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 17 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 18 Toiminnan lopettaminen... 18 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 18 LUVAN VOIMASSAOLO JA UUDEN LUVAN HAKEMINEN... 18 Luvan voimassaolo... 18 Uuden luvan hakeminen... 18
3 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 19 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 19 KÄSITTELYMAKSU... 19 Ratkaisu... 19 Perustelut... 19 Oikeusohje... 20 MUUTOKSENHAKU... 21
4 HAKEMUS Oy Arctic-Moon Ltd on aluehallintovirastoon 19.1.2011 toimittamallaan hakemuksella hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa Kaihuan kalankasvatuslaitokselle siten, että - vuosittain käytettävä kuivarehumäärä on ruokakalatuotannossa 105 tonnia ja poikastuotannossa 4,5 tonnia (72 tonnia), - vuosittain kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on ruokakalaa noin 88 tonnia ja poikasia 6 tonnia (60 tonnia), - fosforikuormitus on 712 kg (405 kg) vuodessa ja - typpikuormitus on 5 026 kg (3 540 kg) vuodessa. Suluissa on nykyisen luvan mukaiset arvot. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalankasvatuslaitos sijaitsee Rovaniemen Kemihaaran kylässä Rovaniemen keskustasta noin 50 km itään Kaihuan voimalaitoksen alakanavan itärannalla sekä Kemijoessa Kaihuanjoen liittymän kohdalla. Laitos on aloittanut toimintansa vuonna 2006. Laitoksella haudotaan harjuksen ja siian mätiä sekä kasvatetaan edellä mainittujen lajien poikasia siirrettäväksi muille laitoksille tai luonnonvesiin ja ruokakalaksi. YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 1 luvun 15 :n sekä 2 luvun 2 :n 1 momentin perusteella verkkoallaslaitoksen rakentamiseen vesistöön ja sen käyttämiseen on haettava lupa. Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omistajan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämiseen toisen vesialueella on haettava lupa. Lupaa on haettava myös silloin, kun vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheuttaa vesilain 1 luvun 12 15 :ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen.
5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11c) kohdan sekä vesistön rakentamista ja pintaveden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 2 luvun 2 :n 1 momentin ja 9 luvun 2 :n 1 momentin nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 10.4.2006 antaman päätöksen nro 40/06/1 nojalla. Hakijalla on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran 16.11.2010 myöntämä vesiviljelyeläinten terveyslupa, joka mahdollistaa kalojen kasvattamisen ihmisravinnoksi, myytäväksi tai muutoin luovutettavaksi jatkokasvatukseen tai istutettavaksi. Laitos sijaitsee hakijan vuokraamilla tiloilla Myllylä RN:o 11:21 ja Laitos RN:o 11:30, joiden yhteispinta-ala on 3,36 ha ja vuokra-aika 25 vuotta alkaen 1.4.2010 sekä Kemijoki Oy:n omistamilta tiloilta Kaihuaranta RN:o 2:26 ja Kaihuaranta RN:o 2:27 31.12.2016 saakka vuokratulla 1,02 ha:n vesialueella Kaihuanjoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa. Vanha Kaihuan kalanviljelylaitos on perustettu 8.9.1926 päivätyllä Maataloushallituksen kalatalousosaston päätöksellä nro 12511. Laitoksen ympäristössä on voimassa 2.11.2001 vahvistettu Rovaniemen maakuntakaava. Alueella ei ole voimassa muita kaavoja. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitoksella kasvatetaan harjuksen emokaloja, haudotaan harjuksen ja siian mätiä, kasvatetaan näiden lajien poikasia jatkokasvatettaviksi muille laitoksille ja ruokakalaa. Mäti haudotaan Kaihuan vanhan kalanviljelylaitoksen hautomossa, poikaset kasvatetaan Kaihuan kalanviljelylaitoksen vanhoihin maa-altaisiin rakennetuissa verkkoaltaissa ja ruokakalat Kemijokeen Kaihuanjoen liittymän kohdalle rakennetuissa verkkoaltaissa. Vesilain mukainen toiminta Rovakairan Sähkö Oy:n ja Kemijoen Uittoyhdistyksen 28.2.1957 päivätyn sopimuksen mukaan Rovakairan Sähkö Oy sitoutuu turvaamaan Kaihuan kalanviljelylaitoksen vedentarpeen hautomoon 15.9. 15.7. kuitenkin enintään 800 l/min sekä lammikoihin 15.6. 15.10. kuitenkin enintään 1 200 l/min. Hautomo- ja lammikkovettä varten sitoutuu Rovakairan Sähkö Oy yllä- ja kunnossapitämään nykyisen, tätä tarkoitusta varten kalanviljelyslaitoksen yläpuolelle rakennetun lammikon sen veden säännöstelyyn liittyvine rakenteineen pinta-alaltaan siinä koossa
6 kuin sopimukseen liittyvä karttapiirros osoittaa, mutta tilavuudeltaan vähintään nykyisen suuruisena ja säilyttämään sen vedenkorkeuden korkeudessa N 43 + 108,65 m saaden vedenkorkeuden vaihtelu olla ylöspäin mainitusta luvusta korkeintaan 20 cm ja alaspäin korkeintaan 30 cm sekä suojaamaan jäätymiseltä ja muilta mahdollisilta vaurioilta lammikosta hautomoon sekä kasvatuslammikoihin johtavat vesiputket. Kemijoen Uittoyhdistyksen ja Sauli Kieksin välisen 6.11.1992 päivätyn kauppakirjan mukaan: "Kaupan yhteydessä ostajalle siirtyy myyjän ja Rovakairan Sähkö Oy:n kesken 28.2.1957 sovittu oikeus saada Kaihuanjoesta vettä kalanviljelylaitoksen tarpeisiin tämän kauppakirjan liitteenä olevan sopimuksen lähemmin osoittamalla tavalla." Sopimuksen perusteella kalankasvatukseen on käytettävissä vettä seuraavasti: l/min l/s 16.10. 14.6. 800 13,3 15.6. 15.7. 2 000 33,3 16.7. 14.9. 1 200 20,0 15.9. 15.10 2 000 33,3 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Emoharjukset kasvatetaan laitoksella erillisessä maa-altaassa. Harjuksen ja muualta tuotu siian mäti haudotaan vanhassa hautomossa haudontasuppiloissa. Vesi hautomoon johdetaan rakennetusta ylälammikosta harjusten emokala-altaan kautta 150 mm:n putkella ja hautomosta 250 mm:n putkella vanhaan maa-altaaseen. Pienpoikaset siirretään kasvamaan laitoksen vanhoihin maa-altaisiin rakennettuihin kolmeen verkkoaltaaseen, joiden pinta-ala on yhteensä 400 m 2 ja tilavuus yhteensä 800 m 3. Hautomossa ja maa-altaissa yhteensä käytetyn veden määrä mitataan maa-altaiden välipenkereessä olevalla mittapadolla. Vesimäärä muodostuu ylälammikosta johdettavasta vedestä ja padotun Kaihuanjoen omalta pieneltä valuma-alueelta tulevasta virtaamasta. Vesi johdetaan kolmessa vanhassa maa-altaassa altaasta toiseen välipenkereessä olevalla putkella ja lopuksi purkuaukon kautta Kaihuanjokeen. Jos maa-altaaseen päättyvää Kaihuanjoen uomaa joudutaan käyttämään voimalaitoksen ohijuoksutuksiin, purkautuu vesi maaaltaasta suoraan 400 mm:n tulvaputkea pitkin Kaihuanjokeen. Jos ohijuoksutettava virtaama ei sovi tulvaputken kautta, purkautuu liika vesi allaspenkereen yli Kaihuanjokeen. Erittäin suurilla ohijuoksutuksilla altaan maapenger saa sortua ja vedet virtaavat Kaihuanjokeen. Kemijoessa Kaihuanjoen liittymän kohdalla olevan neljän verkkoaltaan yhteispinta-ala on 3 900 m 2 ja tilavuus 15 600 m 3. Altaiden kehikot ovat PK- polyeteenimuovia. Altaat on ympäröity teräksisillä suojapuomeilla. Toimintaa varten on rakennettu huoltolaituri. Lupaa haetaan kalojen lisäkasvuna vuotuiselle 6 tonnin poikastuotannolle ja 88 tonnin ruokakalatuotannolle. Kasvatukseen tarvitaan kuivarehua noin 110 tonnia vuodessa. Kalat ruokitaan automaatti- ja käsinruokintana. Hakemuksen mukaan laskennallinen fosforikuormitus Kemi-
7 jokeen on 712 kg vuodessa ja typpikuormitus 5 026 kg vuodessa. Poikkeustilanteita varten laitoksella on happigeneraattori poikaslaitoksen kalojen hapensaannin turvaamiseksi. Hautomossa vesi kierrätetään ja puhdistetaan 85 %:sti kevättalvella ja keväällä, kun poikasia opetetaan syömään noin kahden kuukauden ajan. Puhdistuksessa käytetään superlonvaahtomuovifilttereitä, jotka tyhjennetään ja jäte käytetään kasvi- ja kukkamaiden lannoitukseen. Poikaset siirretään noin 0,5 g:n painoisina maa-altaissa oleviin verkkoaltaisiin ja niistä jatkokasvatukseen Kemijoessa oleviin verkkoaltaisiin. Kuormitusta pyritään pienentämään laitoksen huolellisella hoidolla, ruokintatekniikalla ja ruokintaa optimoimalla sekä käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältäviä tuotettaville kaloille soveltuvia tehdasvalmisteisia rehuja. Rehussa mahdollisesti oleva pöly seulotaan pois ennen ruokintaa. Verkkoallaskasvatuksen aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämiseksi ei ole teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa olevaa lietteenpoistojärjestelmää. Tulevaisuudessakin ravinnepäästöjä voidaan vähentää parhaiten kehittämällä rehujen koostumusta ja ruokintamenetelmiä. Verkkoaltaista nuotatut ja haavitut teuraskalat tainnutetaan ja verestetään jäävettä sisältäviin noin 600 1 000 litran lämpöeristettyihin kontteihin, joissa kalat kuljetetaan Kuivaniemelle perattavaksi. Toiminnassa syntyvät jätteet, kuten tyhjät rehusäkit ja pakkausjätteet poltetaan etupesäpolttouunissa lämmöksi. Kuolleet kalat kerätään päivittäin ja kompostoidaan. Laitoksella ei käsitellä öljyjä, eikä siellä synny ongelmajätteitä. Rehut tuodaan laitokselle säkeissä ja säilytetään kuivavarastossa. Kasvatuskauden aikana rehua säilytetään Kemijoessa olevien verkkoaltaiden läheisyydessä katetun rehuponttoonin päällä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Kalojen verkkoallaskasvatuksen aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämiseksi ei ole teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa olevaa lietteenpoistojärjestelmää. Kuormitusta pyritään edelleen pienentämään laitoksen huolellisella hoidolla, ruokintatekniikalla ja ruokintaa optimoimalla sekä käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältäviä laitoksessa tuotettaville kaloille soveltuvia rehuja. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Laitoksesta ei aiheudu muita vesistöpäästöjä kuin veteen kasvatuskaudella joutuvat kalojen eritteet ja vähäinen hukkarehu. Talvella kuormitus on vähäinen, koska kaloja ei juurikaan ruokita. Kalaan sitoutumattomista rehun ravinteista osa joutuu suoraan veteen rehusta tai kalojen ulosteiden mukana ja osa sedimentoituu lietteen mukana pohjaan. Laskennallinen fosforikuormitus on hakemuksen mukaan 712 kg vuodessa ja typpikuormitus 5 026 kg vuodessa.
8 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Alueen luonto ja suojelukohteet Laitokselta noin 7 km alavirtaan olevan Vanttauskosken voimalaitoksen kohdalla on Kemijoen vesistöalueen pinta-ala 29 021 km 2 ja järvisyys 5,2 %. Vanttauskosken voimalaitoksen kohdalla Kemijoen keskivirtaamat (MQ) ovat vuosijaksolla 1995 2010 seuraavat: m 3 /s talvi, MQ 319 kevät, MQ 464 kesä, MQ 278 syksy, MQ 300 koko vuosi, MQ 334 Laitosalueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai uhanalaisten kasvien tai eläinten esiintymiä. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila ja käyttö Laitoksen ympäristö on harvaan asuttua maaseutua. Läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita, vedenottamoita, yleisiä uimarantoja tai virkistysalueita. Lähimmät vapaa-ajan asunnot ovat Kemijoen vastakkaisella rannalla noin 600 metrin päässä. Laitoksen ympäristössä alle 300 metrin päässä on 7 asuttua kiinteistöä. Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus Vedenlaadun tarkkailupisteet sisältyvät Kemijoen yhteistarkkailuun. Vedenlaatutiedot ovat seuraavista tarkkailupisteistä: Kaihuanjoki 80, Kemijoki Kaihua KA1, Kaihua KA3 ja Vanttauskoski P1. Piste KA1 sijaitsee Kemijoen pääuomassa laitokselta ylävirtaan, joten sen vedenlaatua voidaan käyttää vertailuarvona arvioitaessa kalankasvatuslaitoksen vaikutuksia. Noin 400 metriä Vanttauskosken voimalaitospadolta ylävirtaan voimalan yläaltaan suulla sijaitseva näytepiste Vanttauskoski P1 toimii myös vedenlaadun vertailupisteenä ja sen perusteella voidaan arvioida kuormituksen laimenemista Kemijoen suuriin virtaamiin. Vanttauskosken pisteen vedenlaatua on tarkasteltu vuodesta 1995 lähtien, muiden pisteiden tuloksia on saatavilla vasta elokuusta 2007 alkaen. Vanttauskosken näytepisteen tuloksista voidaan seurata ravinnepitoisuuksien yleisen tason kehitystä vuodesta 1995 alkaen. Suuntaus näyttäisi etenkin typpipitoisuuksien osalta olleen laskeva, kuten myös fosforipitoisuuksien osalta viime vuosia lukuun ottamatta. Kokonaisfosforipi-
9 Kalasto ja kalastus toisuudet ovat olleet karun ja lievästi rehevän vedenlaadun rajan molemmin puolin ja parina viime vuonna on määritetty myös rehevään laatuluokkaan viittaavia fosforipitoisuuksia. Kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet lähes koko ajan karussa vedenlaatuluokassa. A- klorofyllipitoisuuksia on määritetty vuosina 2001 ja 2002 sekä vuonna 2010. Pitoisuudet ovat kuvastaneet pääosin lievästi rehevää vedenlaatua. Ne ovat olleet ajoittain rehevän rehevyystasoluokan alarajoilla. Vanttauskosken näytepisteen vesi on ollut jatkuvasti humuspitoista, joskin väriarvot ovat vuodesta 1995 vuoteen 2006 jonkin verran laskeneet. Vedenlaatutietoa Kaihuan laitoksen lähialueelta on syksystä 2007 alkaen. Näytteitä on otettu Kaihuanjoen liittymästä ylä- ja alavirtaan näytepisteiltä KA1 ja KA3 sekä Kaihuanjoen sillalta. Kaihuanjoen veden kokonaisravinnepitoisuudet ovat ajoittain olleet Kemijoen vettä korkeampia ja ajoittain matalampia. Kaihuanjoen veden vaikutus Kemijoen veden ravinnepitoisuuksiin on kuitenkin ollut varsin vähäinen. Kokonaisfosforipitoisuus on kohonnut pisteiden KA1 ja KA3 välillä keskimäärin 0,3 μg/l ja kokonaistyppipitoisuus pienentynyt keskimäärin noin 80 μg/l. Typpipitoisuuksien tarkasteluun vaikuttaa Kaihuanjoen ylävirran puoleisen näytepisteen KA1 yksittäinen huomattavasti yleistä linjaa korkeampi pitoisuus. Jos se jätetään huomioimatta, on Kemijoen veden typpipitoisuus pudonnut pisteiden KA1 ja KA3 välillä keskimäärin noin 8 μg/l. Kokonaisfosforipitoisuuksien yleinen taso Kaihuan laitoksen lähipisteillä on laskenut vuosien 2007 2010 aikana lievästi rehevältä tasolta karulle tasolle, joskin näytemäärät ovat varsin vähäisiä. Kokonaistyppipitoisuudet ovat vastaavasti olleet tarkastelujakson aikana varsin tasaisesti karussa vedenlaatuluokassa. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet ovat olleet pieniä, eikä Kaihuanjoen vesi ole niihin juurikaan vaikuttanut. Kaihuanjoen näytepisteen a-klorofyllipitoisuudet olivat vuoden 2010 näytekerroilla hieman pienempiä kuin Kemijoen vastaavat ja muuten niiden taso vastasi Vanttauskosken pisteen tasoa. Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 Kemijoki on luokiteltu Kaihuanjoen laskukohdalla ekologiselta tilaltaan keinotekoisesti tai voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Tämän luokituksen vesistöille on annettu myös saavutettavissa olevan tilan mukainen luokitus, joka on hankealueella luokka hyvä. Pintavesien kemiallisen tilan luokituksessa hankealue kuuluu niin ikään luokkaan hyvä. Vesienhoitosuunnitelmien yleisenä linjana on kalankasvatuslaitosten osalta ohjata kasvatusta alueille, joiden ekologinen tila luokitellaan vähintään hyväksi ja joilla kasvatustoiminta ei aiheuta vaaraa luokituksen heikkenemisestä luokkaa hyvä huonommaksi. Vanttauskosken yläaltaaseen istutetaan voimatalouden velvoitteena vuosittain noin 2 700 taimenta, joiden minimipituus on 20 cm sekä 1-kesäisiä siikoja noin 94 500 yksilöä tai sitä korvaavana kalana kirjolohta noin 2 000 kg. Alueella lisääntyy luontaisesti lähes parikymmentä kalalajia. Taloudellisesti merkittävimpiä ovat hauki, ahven ja made. Kalastus on pääasiassa paikallisten asukkaiden kotitarve- ja virkistyskalastusta. Vuoden 2005 kalastusta koskeneessa tiedustelussa Vanttauskosken altaalla oli kalastanut 67 taloutta. Yleisin kalastusmuoto oli vetouistelu, jota oli harjoittanut kalastaneista yli puolet. Muita yleisiä pyyntimuotoja
10 olivat vapa- ja verkkokalastus. Näitä pyyntimuotoja harjoitti noin kolmannes kalastaneista. Tavanomaisimmat saalislajit olivat kirjolohi (44 %), hauki (20 %) ja ahven (16 %). Talouksien kokonaissaalis oli lähes 2 500 kg, josta puolet oli saatu verkoilla avovesiaikana ja vajaa kolmannes vetokalastaen. Hehtaarisaalis oli 3,7 kg. Vanttauskosken patoaltaalla merkittävintä kalastushaittaa aiheuttaa veden vuorokausisäännöstely, joka selvimmin vaikuttaa passiivisten pyydysten likaantumiseen ja limoittumiseen. Noin 30 % vastaajista ilmoitti verkkojen likaantumisen olevan Vanttauskosken patoaltaalla huomattavan kalastushaitan. Toisaalta lähes sama määrä oli vastaajista sitä mieltä, ettei verkkojen likaantuminen haittaa. Noin puolet kalastaneista arvioi Vanttauskosken altaan vedenlaadun hyväksi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Kaihuan kalankasvatuslaitoksella käytetyn rehun sisältämien ravinnemäärien ja kalojen lisäkasvuun sitoutuneiden ravinnemäärien erotuksista saatujen laskennallisten kuormitusarvioiden ja hakemuksen mukaisen rehunkäyttömäärän perusteella lasketun kuormitusarvion mukaan ravinnepitoisuusmuutokset Kemijoen pääuoman vedenlaadussa, kun virtaamana on käytetetty Vanttauskosken vuoden keskivirtaamaa 334 m 3 /s, ovat seuraavat: fosforikuormitus fosforipitoisuusmuutos typpikuormitus typpipitoisuusmuutos vuosi kg/v µg/l kg/v µg/l 2006 569 0,05 4 014 0,4 2007 103 0,01 636 0,1 2008 203 0,02 1 469 0,1 2009 304 0,03 2 482 0,2 2011-712 0,07 5 026 0,5 Laskennalliset pitoisuusmuutokset ovat vähäisiä, eikä niillä ole vaikutusta Kemijoen ravinnepitoisuuksiin tai rehevyystasoon. Kemijoen yhteistarkkailuun kuuluvan limoittumistarkkailun mukaan Kaihuan kalankasvatuslaitokselta alavirtaan olevilla tarkkailupisteillä ei ole vuosina 2007 2010 juurikaan havaittu runsaampaa limoittumista kuin ylävirran puoleisella vertailupisteellä. Vuonna 2007 on tehty perifytonin piilevästön tarkkailu. Yhteistarkkailuraportin mukaan Kaihuan kalankasvatuslaitoksen vaikutusseurannan havaintopaikat sijaitsevat jyrkkärantaisen Kaihuansuvannon pohjoisrannalla. Laitokselta alavirtaan oleva lähempi paikka on saattanut jäädä sivuun kuormituksen vaikutuksista, koska Kaihuanjoki laskee havaintopaikan ja laitoksen väliin. Vaikutukset ovat paremmin nähtävissä vasta paikalla KA3. Piilevätulosten mukaan veden ekologinen tila kalankasva-
11 tuslaitokselta ylävirtaan (KA1) on aivan hyvän ja erinomaisen rajalla. Tosin sukuihin perustuva indeksiarvo on vain tyydyttävällä tasolla. Lähinnä Kaihuanjoen vettä kuvaava tulos havaintopaikalta KA2 kuvastaa erinomaista vedenlaatua. Laitoksen vaikutukset näkyvät paikalla KA3 noin 300 metrin päässä vedenlaadun heikentymisenä hyvän ekologisen tilan tasolle. Muut vaikutukset Kaihuan kalankasvatuslaitoksen toiminnalla ei hakemuksen mukaan ole vaikutuksia alueen luonnonarvoihin, suojeluun, pintavesien laatuun ja käyttökelpoisuuteen tai kalastoon ja kalastukseen eikä Kemijoen vesienhoitosuunnitelman mukaiseen hankkeen vaikutusalueen tilaan, tilatavoitteeseen tai tavoitteiden saavuttamiseen. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Verkkoallaslaitoksilla ei voida suorittaa kuormitustarkkailua, vaan kuormitus arvioidaan käytetyn rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinnemäärien perusteella. Käyttö- ja hoitotarkkailua tehdään pitämällä hoitopäiväkirjaa. Hakija on esittänyt Kaihuan kalankasvatuslaitoksen tarkkailua jatkettavaksi Kemijoen yhteistarkkailun osana. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarpeen mukaan päivittää yhteistarkkailun tarkkailusuunnitelman päivittämisen yhteydessä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Rovaniemen kaupungissa 16.2 18.3.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt lausunnot Lapin ELY-keskukselta (ympäristö ja luonnonvarat sekä kalatalous) sekä Rovaniemen kaupungilta ja sen ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta. Muistutukset ja mielipiteet 1.Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Lapin ELY-keskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää noin 94 tonnin vuotuisen kalamäärän kasvattamiseen ja kuivarehun enimmäismäärä rajoittaa 109 tonniksi vuodessa. Fosforin vuotuiseksi enimmäispäästöksi voidaan hakijan esittämällä tavalla määrätä 712 kg ja typpipäästö rajoittaa 5 030 kg vuodessa. Päästörajoissa pysyminen edellyttää, että teuraskalankasvatuksessa käytetään matalaravinteisia rehuja.
12 Ravinnepäästö tulee määrätä laskettavaksi rehun ravinnesisällön ja kalojen lisäkasvuun sitoutuvan ravinnemäärän erotuksena. Rehujen fosfori- ja typpipitoisuudet on selvitettävä Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Kaihuan kalankasvatuslaitos sijaitsee Kaihuanjoen suulla, joten laitoksen aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Keski-Kemijokeen, tarkemmin Vanttauskosken yläaltaaseen. Keski-Kemijoki on luokiteltu vesivoiman tuotannon ja säännöstelyn takia voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, jonka saavutettavissa oleva ekologinen tila on hyvä. Haetun toiminnan laajennuksen ja korotetun ravinnekuormituksen vaikutukset vesialueeseen ovat vähäinen lisä nykyisen toiminnan päästöihin ja vaikutuksiin. Laskennallisesti fosfori- ja typpipitoisuudet nousevat alle mikrogramman litrassa. Tämän suuruinen pitoisuuden nousu ei muuta merkittävästi jokialueen vedenlaatua. Korkeampi ravinnekuorma voi aiheuttaa paikallisesti lievää rehevöitymistä välittömästi kalankasvatuslaitokselta alavirtaan. Vaikutusalue on kuitenkin hyvin pieni, sillä ravinnepitoisuudet laimenevat nopeasti Keski-Kemijoen suuren virtaaman takia. Laajennettu toiminta ei vaaranna vesienhoitosuunnitelmassa vesialueelle asetettuja tilatavoitteita. Verkkoallaslaitoksilla ei ole toteutettavissa teknis-taloudellisesti tehokasta lietteenpoistoa tai muita päästöjä vähentäviä teknisiä ratkaisuja, joihin toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa. Päästöjä voidaan vähentää käyttämällä vähäravinteisia rehulaatuja, rajoittamalla kasvatettavien kalojen määrää ja rehunkäyttöä, optimoimalla ruokintaa ja hoitamalla laitosta huolellisesti. Rehunkäytölle on määrättävä enimmäismäärä. Rehunkäytön enimmäismäärän ja päästörajojen ohella ei lisäkasvua rajoittavaa ehtoa tarvita. Nykyinen tarkkailuvelvoite on riittävä. ELY-keskukselle tulee määrätä oikeus tehdä tarkkailusuunnitelmiin tarpeelliseksi katsottavia muutoksia. Laitoksen vaikutustarkkailu toteutetaan osana Kemijoen yhteistarkkailua. ELY-keskus on katsonut, että hakemuksessa esitetyillä tai tiukemmilla päästörajoilla ja rehunkäyttömäärällä lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja lupamääräysten tarkistamishakemus määrätä tehtäväksi vuoden 2021 loppuun mennessä. Lupamääräysten tarkistamishakemukseen tulee määrätä tehtäväksi selvitys kustannuslaskelmineen vesistökuormituksen ja jätteen määrän edelleen vähentämiseksi parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Hakijan kuuleminen Aluehallintovirasto on 22.3.2011 pyytänyt hakijalta selitystä Lapin ELYkeskuksen lausunnosta. Hakija on 3.5.2011 ilmoittanut puhelimella, ettei se anna selitystä. MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on tätä asiaa ratkaistessaan ollut esillä Pohjois- Suomen ympäristölupaviraston 10.4.2006 antaman Kaihuan kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupaa koskevan lupapäätöksen nro 40/06/1 asiakirjat.
13 A L U E H A L L I N T OV I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Oy Arctic-Moon Ltd:lle määräaikaisen luvan Kaihuan voimalaitoksen ylätunnelin veden johtamiseen rakennetusta ylälammikosta Kaihuan laitoksen hautomoon ja maa-altaisiin sekä verkkoaltaiden pitämiseen Kaihuan vanhan kalankasvatuslaitoksen maaaltaissa ja Kemijoessa Kaihuanjoen yhtymäkohdassa kalankasvatusta varten. Vesitaloushankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Oy Arctic-Moon Ltd:lle määräaikaisen ympäristöluvan harjusten ja siikojen kasvatukseen Kaihuan kalankasvatuslaitoksessa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin 94 000 kg vuodessa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan lupamääräys 1. Laitokselle saadaan johtaa rakennettuja vedenottolaitteita ja putkistoja käyttäen vettä ylälammikosta sopimuksen mukaisesti enintään l/min l/s 16.10. 14.6. 800 13,3 15.6. 15.7. 2 000 33,3 16.7. 14.9. 1 200 20,0 15.9. 15.10. 2 000 33,3 Veden johtaminen hautomoon ja maa-altaisiin on järjestettävä vesistön muuta käyttöä mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Luvan saajan on oltava selvillä käyttämänsä veden määrästä. Virtaaman säätö ja
14 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi mittaukset on tehtävä ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Virtaama hautomoon ja maa-altaisiin on mitattava päivittäin toukokuun ensimmäisen ja lokakuun viimeisen päivän välisenä aikana ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan. Verkkoaltaat on sijoitettava hakemuksen ja sen liitteenä 4 olevan asemapiirroksen osoittamalla tavalla siten, että kolme allasta (yhteistilavuus enintään 800 m 3 ) on sijoitettu maa-altaisiin ja neljä allasta (yhteistilavuus enintään 15 600 m 3 ) Kemijokeen Kaihuanjoen liittymän kohdalle. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan ja melu 2. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 109 000 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 710 kg vuodessa ja typpikuormitus enintään 5 030 kg vuodessa. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinnemäärien erotuksena. Rehujen fosfori- ja typpipitoisuudet on selvitettävä ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kaloja ei saa liikaruokkia ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. On käytettävä siioille ja harjuksille sopivia mahdollisimman vähän typpeä ja fosforia sisältäviä rehuja. Poikasten syömäänopettamisvaiheessa vettä on kierrätettävä ja vesi on puhdistettava suodattamalla sopivalla tavalla. Luvan saajan on oltava selvillä toimialansa ja toiminnan päästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 3. Laitoksen toiminta sekä rehun, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja. 4. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei aiheudu haitallista melua. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 5. Kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava. Jätteet kuten polttokelvottomat rehusäkit on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.
15 Kuolleet kalat ja kalojen syömäänopettamisvaiheessa vedensuodattimiin kertynyt kiintoaine on käsiteltävä ja sijoitettava Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Varastointi 6. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 7. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Vesistö- sekä kalasto- ja kalastustarkkailuohjelmaa ja niiden raportointiaikoja voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. ELY-keskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet 8. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava viipymättä ELY-keskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Laitteiden ja rakenteiden rikkoutumisesta, kalojen huomattavasta karkaamisesta ja muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ELY-keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 9. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava ELY-keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa. Toiminnan loputtua laitteet ja rakenteet on poistettava vesistöstä. Vedenkorkeuteen ja vedenjuoksuun vaikuttavien rakennelmien osalta on meneteltävä vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.
16 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupa myönnetään määräaikaisena toiminnan luonteen vuoksi. Verkkoallaslaitokselle ei ole taloudellisesti toteuttamiskelpoista ravinteiden ja jätteiden talteenottomenetelmää. Laitoksen rakenteet eivät edellytä huomattavia pitkäaikaisia investointeja, ja olosuhteiden mahdollisesti niin vaatiessa ne ovat helposti poistettavissa vesialueelta. Kemijoki Oy:n kanssa tehty vuokrasopimus on voimassa 31.12.2016 saakka. Lupaa harkittaessa on otettu huomioon Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. Vesienhoitosuunnitelmassa Kemijoki on luokiteltu Kaihuanjoen laskukohdalla ekologiselta tilaltaan keinotekoisesti tai voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Saavutettavissa olevan tilan mukainen luokitus on myös hyvä. Pintavesien kemiallisen tilan luokituksessa hankealue kuuluu niin ikään luokkaan hyvä. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa Kemijoen tila ei Kaihuan kalankasvatuslaitoksen toiminnan seurauksena heikkene. Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Ympäristölupa Lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuva pintaveden johtaminen on tarpeen kalojen kasvattamista varten eikä veden johtaminen sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Näin ollen vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin mukaiset luvan myöntämisedellytykset hakemuksessa mainitun suuruisen vesimäärän johtamisen osalta täyttyvät. Verkkoaltaiden pitämisestä vesistössä saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Lupa voidaan siten vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin nojalla myöntää. Ottaen huomioon lupamääräykset kalojen lisäkasvusta, laitoksen hoidosta sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Kaihuan kalankasvatuslaitoksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen. Luvan mukainen kalankasvatus aiheuttaa laskennallisesti Kemijoen veteen laitospaikan läheisyydessä noin 0,1 µg/l fosforilisäyksen ja 0,5 µg/l typpilisäyksen. Kalankasvatuslaitosten aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Vanttauskosken voimalaitoksen yläaltaaseen. Tämä aiheuttaa vesialueen levänkasvun lisääntymistä varsinkin lähivesialueella
17 Lupamääräysten perustelut lämpimän veden aikana. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä. Luvan myöntämiselle ei ole kaavoituksellista estettä. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Vesitalousluvan määräykset Aluehallintovirasto myöntää luvan saajalle oikeuden ottaa laitokselle vettä 28.7.1957 päivätyn sopimuksen mukaisen määrän. Hautomon toiminta ja kalojen poikaskasvatus on sopeutettava tähän vesimäärään. Jonkin verran lisävettä tulee Kaihuanjoen omalta melko pieneltä valuma-alueelta. Vedenotosta ei ole aiheutunut tai ennalta arvioiden ei vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään edunmenetystä. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästörajoja koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Rehumäärä on valvonnallisista syistä enimmäisarvo. Rehun fosfori- ja typpipitoisuudelle ei ole asetettu raja-arvoa, koska siian ja harjuksen teuraskalatuotantoon soveltuvien rehujen ravinnepitoisuudet eivät ole vakiintuneet. Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailuja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan muun muassa toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta on annettava määräykset lupapäätöksessä. Aluehallintovirasto vahvistaa käyttö- ja päästötarkkailun luvassa, ja niiden olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesistöön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa. Lapin ELY-keskus voi tarkentaa ohjelmaa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista. Vaikutustarkkailusta tulee antaa määräykset ympäristöluvassa. Jos luvassa ei voida määrätä tarkkailusta yksityiskohtaisesti, sen tarkemmas-
18 ta järjestämisestä määrää erikseen lupaviranomaisen määräämä viranomainen. Tässä tapauksessa tarkkailun delegointia puoltavat luvan saajan ehdotus, ELY-keskuksen vaatimus ja vesistökohtaiset seikat ja toiminnan luonne, mistä syystä vesistötarkkailu määrätään tehtäväksi Lapin ELY-keskuksen määräämällä tavalla. Vaikutustarkkailun vesistötarkkailuohjelman sekä kalasto- ja kalastustarkkailuohjelman vahvistaminen ja muuttaminen määrätään tehtäväksi asianomaisen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kalasto- ja kalastustarkkailu on tarpeen, koska laitoksen vaikutusalue on kalastuksellisesti tärkeä. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä muista merkittävistä poikkeustilanteista ilmoittamisesta. Toiminnan lopettaminen Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen varalta. Aluehallintovirasto katsoo riittäväksi määrätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Aluehallintovirasto on ottanut huomioon ELY-keskuksen vaatimukset lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. LUVAN VOIMASSAOLO JA UUDEN LUVAN HAKEMINEN Luvan voimassaolo Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa 31.12.2021 saakka. Toiminnan harjoittaminen edellyttää, että luvan saajalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Uuden luvan hakeminen Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalankasvatusta vielä 31.12.2021 jälkeen, on sitä koskeva hakemus tehtävä aluehallintovirastolle 30.6.2021 mennessä. Mikäli uutta lupaa haetaan määräajassa, on tämä päätös voimassa, kunnes uudesta hakemuksesta annettu päätös on saanut lainvoiman.
19 Korvattava päätös Uutta lupaa koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjasta, tarkkailutuloksista ja kuormituksesta, selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoitoja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset kustannuslaskelmineen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 10.4.2006 antama päätös nro 40/06/1 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava ympäristölupaviraston päätöstä nro 40/06/1. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 4 momentti, 50 2 momentti, 52 3 momentti, 55 1 momentti ja 90 1 momentti Vesilaki 2 luku 3, 6 1 ja 2 momentti, 31 1 momentti ja 9 luku 2 Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Lupa-asian käsittelymaksu on 5 220 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Kalankasvatuslaitosta (kalan lisäkasvu 20 000 100 000 kg/v) koskevan päätöksen käsittelymaksu on 5 220 euroa. Verkkoaltaiden rakentamista koskeva asian (muu vesilain mukainen päätös) käsittelymaksu on 1 220 euroa. Vedenottoa muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi koskevan asian käsittelymaksu on 1 740 euroa. Kun kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä ratkaistu asia,
20 peritään korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu eli 5 220 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksullisista suoritteista (1145/2009)
21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Mikko Keränen Päätöksen ovat tehneet ympäristöneuvokset Jukka Sihvomaa ja Mikko Keränen (esittelijä). Tiedustelut, asian esittelijä, puh. 0400 364 121 tai 020 636 1020 MK/am Liitteet Liite 1. Valitusosoitus Liite 2. Tarkkailuohjelma Tiedoksi Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunki / Terveydensuojeluviranomainen Rovaniemen kaupunki / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 1.8.2011, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä..
Liite 2 Liite OY ARCTIC-MOON LTD:N KAIHUAN KALANKASVATUSLAITOKSEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Raportointi Kalankasvatuslaitosten käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksella hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään päivittäin rehun tuotenimi, raekoko, määrä, laatu sekä fosfori- ja typpipitoisuus, käytettyjen kemikaalien, lääkeaineiden ja rokotteiden laatu ja määrä, kalataudit ja kalakuolemat, käytetyn veden määrä sekä tiedot kasvatetuista ja siirretyistä kalamääristä sekä muista ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimintaa koskevat huomautukset. Hoitopäiväkirjat säilytetään laitoksella ja pyydettäessä esitetään valvoville viranomaisille. Luvan saajan tulee antaa Lapin ELY-keskuksen pyytäessä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Hoitopäiväkirjat on säilytettävä vähintään siihen saakka, kun uudesta lupahakemuksesta annettava päätös on saanut lainvoiman Vuorokautinen ja vuotuinen fosfori- ja typpipäästö lasketaan käytetyn rehumäärän ja ainepitoisuuksien sekä kalojen lisäkasvun perusteella. Vesistötarkkailu tehdään Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla osana Kemijoen yhteistarkkailua. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen tarkkaillaan Lapin ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Hoitopäiväkirja tai sen kopio toimitetaan ELY-keskukselle kasvatuskauden päätyttyä sen määräämänä ajankohtana. Kasvatuskauden päätyttyä, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitetaan yhteenveto kalankasvatuslaitoksen kala- ja rehumääristä ELY-keskukselle VAHTI-rekisteriä varten. Päästötiedot lähetetään ELY-keskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ELY-keskukselle helmikuun loppuun mennessä. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ELY-keskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein. Poikkeuksellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Vuosiyhteenveto, jonka laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi ELY-keskuksen vesistöstä ottamien näytteiden analyysitulokset, valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainituille viranomaisille ja Keski-Kemijoen kalastusalueelle. Raportti voi olla osana Kemijoen yhteistarkkailuraporttia. Kalasto- ja kalastustarkkailun tuloksista laaditaan yhteenvetoraportti ja se toimitetaan Lapin ELY-keskukselle sen määräämänä aikana sekä lisäksi Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Keski- Kemijoen kalastusalueelle.
Laadunvarmistus Liite Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseisten viranomaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä. Näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama tai valvovan viranomaisen hyväksymä pätevyys näytteenottoon. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raportissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.